Teollistuva maailma Flashcards
Aikakauteen liittyviä tärkeitä vuosilukuja
-1700-luku: väkiluvun kasvu kiihtyy
-1760: James Wattin höyrykone
-1770-luku: Adam Smith kehittelee taloudellisen liberalismin
-1800-luku: teollistuminen leviää, kaupungistuminen, siirtolaisuus, luokkayhteiskunta, saasteet, naisen asema paranee
1820: ensimmäinen rautatie englantiin
1860-luku: sähköenergia kehitetään
1871: Saksa yhdistyy
1880-luku: Yhdysvallat suurin teollisuuden tuotannossa
Mitkä olivat teollistumisen ajan merkittävät keksinnöt ja mikä vaikutus niillä oli?
-Puuvillateollisuus: Kehruujenny ja kutomakone keksittiin 1700-luvun lopulla. Kankaiden tuotanto tehostui ja niiden hinnat laskivat. Kankaita alettiin myös värjätä
-Rautateollisuus: Raudan valmistus hiilen avulla (ns. putlausmenetelmä) keksittiin 1700-luvun lopulla ja teräksen valmistus 1800-luvun puolivälissä. Raudan avulla kyettiin valmistamaan kestäviä koneita ja rautatiekiskoja.
-Energiantuotanto: Höyrykone keksittiin 1700-luvun alkupuolella, höyryveturi ja laiva 1800-luvun alussa, hehkulamppu, sähkögeneraattori ja polttomoottori 1800-luvun puolivälissä, Höyrykoneen ansiosta tehtaita saatettiin sijoittaa sinne, missä oli raaka-aineita ja hyvät kulkuyhteydet. Höyrykoneen sovellusten ansiosta tavaroiden ja ihmisten liikkuminen helpottui, nopeutui ja tuli halvemmaksi
-Muita keksintöjä, jotka paransivat tiedonvälitystä ja liikkumista: lennätin 1800-luvun alussa, puhelin ja auto 1800-luvun jälkipuoliskolla.
Miksi juuri Iso-Britannia teollistui ensimmäisenä?
-Raaka-aineita: siirtomaista, lisäksi omat rauta-ja hiilivarannot
-Teknologiaa: keksinnöt, innovaatioiden kotimaa, höyrykone, Kehruujenny
-Politiikka: Teollinen kehitys ei tapahtunut yhtä aikaa kaikkialla. Englanti toimi suunnannäyttäjänä 1800-luvun loppupuolelle saakka, sillä Euroopan muista suurmaista Ranska kärsi yhteiskunnallisesta epävakaudesta. Tämän lisäksi Saksa sekä Italia olivat pirstoutuneet poliittisesti hyvin hajanaisiksi. Englannissa hallitsija pakotettiin luopumaan itsevaltiudestaan jo vuosina 1688-1689 mainioksi vallankumoukseksi kutsutun tapahtumasarjan seurauksena, ja valtaa oli siirtynyt parlamentille. Englannissa on ollut siitä lähtien valtiomuotona perustuslaillinen monarkia.
-Pääomia: rahaa siirtomaista, porvaristo vaurastunut kaupankäynnillä
-Energiaa: Paljon kivihiiltä
-Suotuisa lainsäädäntö: Adam Smith ja taloudellinen liberalismi
Työvoimaa: voimakas väestönkasvu, jonka taustalla maailmantalouden muutos ja kuolleisuuden lasku
Kuljetusyhteydet: sijainti, laivasto ja rautatiet
Markkinoita: kotimaa, Eurooppa ja siirtomaat
Mitä oli taloudellinen liberalismi?
-Skotlantilaisen Adam Smithin ajatukset taloudesta kyseenalaistivat merkantilismin vanhat opit ja kaupan esteet. Kaikki taloudellista kilpailua ja toimintaa rajoittavat määräykset piti poistaa
-Jokaisella oli yrittämisen vapaus ja valtion tuli puuttua talouteen mahdollisimman vähän.
-Smithin mukaan näkymätön käsi ohjaa taloutta. Jokaisen oman edun tavoittelu ja kilpailu tuottaa pitkällä tähtäimellä eniten taloudellista hyötyä. kun yksilöt tekevät hyviä ja halpoja tuotteita, niitä ostetaan. Tällöin sekä ostajat että valmistajat ovat tyytyväisiä-
-Jos tuotteilla on kova kysyntä, niitä tuotetaan enemmän. Kysynnän lasku merkitsee puolestaan tuotannon vähentämistä.
-Tuotanto tuli jakaa pieniin osavaiheisiin, sillä se tehosti tuotantoa
Teollistumisen vaikutukset maailman teollisuustuotantoon,
Iso-Britannia:
-Nousun taustalla oli se, että Iso-Britannia oli teollistumisen ja monien keksintöjen kotimaa, siirtomaat takasivat hyvät markkinat ja taloudellinen liberalismi edisti taloutta
-Osuuden lasku 1800-luvun jälkipuoliskolla selittyy sillä, että maa laiminlöi teknisen kehityksen, ja samaan aikaan kilpailijoiden talous kasvoi nopeasti
Yhdysvallat:
-Teollistuminen oli vähäistä 1700-luvulla. Itsenäistyi omaksi valtioksi vasta vuonna 1776, oli sitä ennen Ison-Britannian siirtomaa.
-Tuotannon kasvun taustalla olivat teollistumista ajaneiden pohjoisvaltioiden voitto sisällissodassa, siirtolaisrajoitusten purkaminen ja siirtolaisuus, suuret raaka-ainevarat ja kotimarkkinat, tullit, oman tuotannon suojelemiseksi, rautatiet ja kanavat yhdistivät suuren maan, uudisraivaus voimakasta, kulutusyhteiskunnan synty tuki kuluttamista ensimmäisen maailmansodan jälkeen.
-Osuuden laskun taustalla oli talouslama 1930-luvulla
Saksa
-Tuotanto oli vähäistä 1800-luvun alkupuolella, koska maa oli epäyhtenäinen, sillä se koostui useista pienistä valtioista
-Tuotannon kasvun taustalla olivat yhtenäistyminen vuonna 1871, suuret raaka-ainevarat (kivihiili ja rauta), hyvä maantieteellinen asema, voimakas panostus rautateihin ja sotatarviketeollisuuteen
-1900-luvun osuuden laskun taustalla olivat tappiollinen ensimmäinen maailmansota, raskaat rauhanehdot ja sisäiset levottomuudet sekä talouslaman aikaansaama työttömyys.
Venäjä
-Miksi osuus oli muita pienempi? Venäjä teollistui hitaasti, sillä siellä oli vähän pääomia ja voimakas yhteiskunnallinen eriarvoisuus. Toisaalta Ranskan tuki 1890-luvulla mahdollisti teollistumisen alkamisen Venäjällä. Tappio ensimmäisessä maailmansodassa ja kommunistien valtaannousun jälkeinen sisällissota hidastivat teollistumista.
-1920-luvun nousun taustalla olivat kommunistien panostukset ja talouden uudistamiseen, maan sähköistäminen ja talouden viisivuotissuunnitelmat 1920-luvun lopulla.
Mitä seurauksia teollistumisesta oli?
Taloudellisia seurauksia:
-Tuotannon valtaisa kasvu ja elintason nousu
-Maatalouden merkitys työllistäjänä väheni, teollisuuden ja palveluiden kasvoi
-Maailmantalous voimistui
-Massatuotanto, tuotteiden standardisointi, kellokortit, liukuhihnatyö.
-Taloudelliset laskusuhdanteet ja lamat toivat epävarmuutta
-Vaurastuminen lisäsi kulutusta
Poliittisia seurauksia:
-Raaka-aineita hankittiin siirtomaista ja imperialismi kiihtyi
-sosialismi syntyi vastapainona yhteiskunnan epäkohdille
-Yhdysvaltojen poliittinen voima kasvoi
-Teollisuuden maiden asema vahvistui kansainvälisessä politiikassa (Yhdysvallat, Saksa, Japani)
-Hitaasti teollistuneiden maiden asema heikkeni kansainvälisessä politiikassa (Itävalta, Unkari, Venäjä, Espanja)
Yhteiskunnallisia seurauksia:
-kaupungistuminen
-siirtolaisuus lisääntyi ja liikkuminen maan sisällä helpottui
-aikatauluyhteiskunta syntyi kellokorttien ja liikenteen aikataulujen seurauksena
-kuolleisuus laski ja väkiluku kasvoi
-naisen asema parani
-yhteiskunnallisia epäkohtia teollistumisen alkuvaiheessa: pitkät työpäivät, lapsityövoiman käyttö, ei työntekijöiden asemaa suojaavaa lainsäädäntöä
-teollisuuskaupunkien ongelmina ahtaus, saasteet ja taudit
-1800-luvun jälkipuoliskon yhteiskunnalliset uudistukset, joilla ongelmiin puututtiin
-vakavat ympäristöongelmat syntyivät: teollisuuden päästöt ilmaan ja vesistöihin, luonnonvarojen häikäilemätön hyväksikäyttö (ryöstötalous)
-luokkayhteiskunta syntyi: varallisuus määräsi aseman yhteiskunnassa, ei sääty
-porvariston asema vahvistui
-matkailu ja turismi syntyivät, kun liikennemahdollisuudet kasvoivat
-tiedonvälitys helpottui lennättimen ja puhelimen myötä
-uusia keksintöjä myös vastustettiin ja pelättiin, sillä niiden uskottiin vievän työn monilta käsityöläisiltä
Miksi teollistuminen mursi vanhan sääty-yhteiskunnan?
-Teollistuminen vähensi maatalouden ja perityn maaomaisuuden merkitystä, mikä puolestaan laski aatelin asemaa yhteiskunnassa
-Teollistuminen rikastutti erityisesti porvaristoa, joten ristiriita päätöksentekovallan ja varallisuuden välille kasvoi
-Agraariyhteiskunnan talonpoikaluokka muuttui teollisuuden työväestöksi, joka 1800-luvun kuluessa järjestäytyi ja ryhtyi vaatimaan itselleen oikeuksia
-Valtaa jaettiin entistä enemmän varallisuuden mukaan, jolloin äänioikeus saattoi perustua esimerkiksi maksettujen verojen määrään
-Vähitellen äänioikeus laajennettiin koskemaan myös työväenluokan miehiä
-Naiset saivat äänioikeuden Suomessa vuonna 1906, muualla Euroopassa pääosin ensimmäisen maailmansodan jälkeen
