Kylmä sota Flashcards
Aikakauteen liittyviä vuosilukuja:
1945-48: Itä-Euroopan kansandemokratioiden synty
1946: Churchillin rautaesirippupuhe tuo esiin länsivaltojen kasvavan epäluulon NL: a kohtaan
1947: Trumanin oppi: Yhdysvalloista maailmanpoliisi, joka haluaa estää kommunismin leviämisen maailmalla, Kreikan sisällissota, USA tukee hallitusta kommunisteja vastaan, USA ryhtyy jakamaan Marshall-apua sodasta kärsineille ja demokratiaan sitoutuville maille, Euroopan taloudellinen yhteistyö alkaa Marshall-apua jakamaan syntyneen talousjärjestön (OEEC) myötä, länsivallat yhdistävät omat miehitysvyöhykkeensä Saksassa.
1948: Berliinin saarto, ensimmäinen kylmän sodan kriisi
1949: Berliinin saarron seurauksena syntyvät erilliset Saksat ja Nato, itäblokin taloudellinen yhteisjärjestö SEV perustetaan Marshall-avun vastapainoksi.
1950: Korean sota syttyy, kylmä sota leviää Aasiaan
1951: Euroopan hiili-ja teräsyhteisö
1953: Stalin kuolee, Korean sota päättyy aselepoon
1954-1955: Genevan henki: supervaltojen välit hetken lämpimämmät Stalinin kuoleman jälkeen
1955: Naton vastavoima Varsovan liitto perustetaan, kun Länsi-Saksa liittyy Natoon
1956: Hruštšov nousee NL:n johtoon ja tuomitsee Stalinin ajan terrorin, Unkarin kansannousu, jonka NL kukistaa väkivaltaisesti, Suezin kriisi
1957: Euroopan yhteisö syntyy
1958: DDR ja NL vaativat Berliinin erityisaseman
lopettamista, taustalla muuttoliike länteen
1959: Fidel Castro valtaa Kuuban
1961: Berliinin kriisi ratkeaa, kun DDR eristää Länsi-Berliinin muurilla, Sikojenlahden maihinnousu yritys Kuubassa
1962: Kuuban kriisi: vakava konflikti päättyy sopimukseen ja liennytyksen alkamiseen
1964-1975: Vietnamin sota
1968: Tšekkoslovakian kriisi ja Brežnevin oppi
1973: USA vetäytyy Vietnamista
1975: ETYK Helsingissä
1979: NL miehittää Afganistanin, USA ryhtyy aseistamaan islamilaisia sissejä
1980-luvun alku: liennytys päättyy vähitellen supervaltojen keskinäisiin epäluuloihin
1980: Solidaarisuus-liike Puolassa, Puola julistetaan sotatilaan, Moskovan olympialaiset, USA boikotoi vastalauseena Afganistanin miehitykselle
1985: Gorbatšov valtaan NL:ssa, aseistariisuntaneuvottelut USA:n kanssa alkavat
1989: Itä-Eurooppa vapautuu; kansandemokratiat demokratioiksi, Berliinin muuri murretaan
1990: Saksat yhdistyvät
1991: Neuvostoliitto hajoaa, kylmä sota päättyy, Jugoslavian hajoaminen alkaa
Mitkä tekijät johtivat kylmän sodan syttymiseen?
-Yhdysvaltojen ja NL:n ideologiat olivat alun perin vastakkaisen
-Liittoutuneiden välillä oli jo toisen sodan jälkeen erimielisyyksiä, jotka kärjistyivät sodan jälkeen
-Stalinin mielestä NL joutui kantamaan sodassa liian suuren taakan: hän katsoi, että länsiliittoutuneet viivyttelivät toisen rintaman avaamisessa
-Molemmat osapuolet pelkäsivät maailmansodan aikana, että toinen tekisi erillisrauhan Saksan kanssa
-Ristiriitoja lisäsivät kiistat siitä, miltä Euroopan maantieteellinen sijainti ja poliittinen kartta tulisi maailmansodan jälkeen näyttämään
-Suurvallat olivat sodan aikana luvanneet tukea demokraattisen hallituksen perustamista Saksan alaisuudesta vapautuvissa maissa. NL ei kuitenkaan sallinut vapaita vaaleja Itä-Euroopassa.
-Suurvallat olivat erimielisiä Saksan tulevaisuudesta.
-Molemmat halusivat varmistaa, ettei Saksa jäisi
vastapuolen vaikutusvallan alle
-Saksan rajat ja sotakorvaukset aiheuttivat kiistoja
suurvaltojen välille
-Yhdysvaltojen etumatka aseteknologiassa (ydinase) kiristi suhteita suurvaltojen välillä.
Miten kansandemokratiat syntyivät Itä-Eurooppaan
Kansandemokratia tarkoitti Itä-Euroopan valtiota, jossa kommunistipuolue oli vallassa ja kansalta puuttuivat perusoikeudet, esim. sananvapaus. Kansandemokratiat muutettiin pääpiirteittäin Neuvostoliiton mallin mukaisisiksi järjestelmiksi, joissa valtio kontrolloi tiukasti talouuta ja maatalous kollektivoitiin
-Itä-Euroopan alueet jäivät NL valvontaan sodan loppuvaiheessa, kun puna-armeija hyökkäsi kohti Saksaa
-Itä-Euroopassa NL otettiin vapauttajana vastaan, koska se ajoi pois fasistit. Moni kansalainen kannatti kommunisteja.
-Puna-armeija ja Neuvostoliiton salainen poliisi tukivat avoimesti kommunisteja ja painostivat heidän vastustajiaan. Entisiä hallitsijoita ja poliitikkoja syrjäytettiin, karkotettiin ja teloitettiin, koska heitä syytettiin yhteistyöstä saksalaisten kanssa
-Neuvostoliiton valvomien vaalien jälkeen valtaan päässeet kommunistit syrjäyttivät muut puolueet ja kaappasivat itselleen vallan.
Miten kylmä sota näkyi kansainvälisessä politiikassa 1940-luvulla?
-Yhdysvallat luopui eristäytymispolitiikastaan ja alkoi aktiivisesti vastustaa Neuvostoliiton kasvavaa vaikutusvaltaa.
-NL vaikutti Itä-Eurooppaan syntyneiden kansandemokratioiden taustalla.
-Yhdysvallat omaksui ulkopolitiikan linjaksi patoamispolitiikan, jonka tavoitteena oli estää kommunismin leviäminen
-Yhdysvallat tuli Kreikan hallitusta vuonna 1947 alkaneessa sisällissodassa kommunisteja vastaan. Yhdysvaltain presidentti Harry S. Truman lupasi, että Yhdysvallat tukee kaikkia vapaita kansoja ja demokraattisia hallituksia, jotka joutuvat kamppailemaan aseellisia vähemmistöjä tai ulkoista painostusta vastaan (Trumanin oppi)
-Yhdysvalloissa uskottiin, että huonot taloudelliset olot lisäsivät kommunistien kannatusta ja siksi Yhdysvallat päätti antaa kaikille Euroopan valtioilla ns. Marshall apua vuonna 1947. Vaikuttimena olivat myös Yhdysvaltojen omat taloudelliset edut. Euroopan jälleenrakentaminen auttoi Yhdysvaltojen ulkomaankauppaa.
-NL kielsi valvomiltaan mailta avun vastaanottamisen.
-NL solmi kansandemokratioiden ja myös Suomen kanssa niin sanotut ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimukset (YAA), johon sisältyi lupaus sotilaallisesta avusta hyökkäyksen sattuessa.
-Saksan tilanne kärjistyi Berliinin saarroksi 1948-49. Sen seurauksena vuonna 1949 syntyivät kaksi erillistä Saksan valtiota sekä Pohjois-Atlantin puolustusliitto Nato.
-NL ja Itä-Euroopan sosialistiset valtiot perustivat vuonna 1949 oman talousjärjestönsä, Keskinäisen taloudellisen avun neuvoston (SEV).
Kylmän sodan aikana suurvallat eivät joutuneet keskenään sotaan, mutta ne kilpailivat monilla tavoilla. Miten tämä kilpailu näkyi
Varustekilpailu
-Molemmat suurvallat panostivat asevarusteluun ja aseiden.
Avaruuskilpailu
Sisäpolitiikka
Propagandasota
Miksi Saksa joutui kylmän sodan kiistapulaksi
Berliinin saarto (1948-49)
Korean sota (1950-53)
Unkarin kansannousu (1956)
Berliinin muuri (1958-61)
Kuuban kriisi (1962)
Vietnamin sota (1964-75)
Tšekkoslovakian kansannousu (1968) (Prahan kevät)
Afganistanin sota (1979-1989)
Kylmän sodan aikana
Berliinin saarto (1948-49)
-Toisen maailmansodan jälkeen liittoutuneet jakoivat Saksan miehitysvyöhykkeisiin eivätkä pystyneet noudattamaan yhteistä politiikkaa alueilla. Tämä kärjisti tilannetta.
-Länsivallat liittivät omat miehitysvyöhykkeensä Marshall-avun piiriin ja kesäkuussa 1948 ne toteuttivat miehitysvyöhykkeillään valuuttauudistuksen.
-NL katkaisi yhteydet länsivaltojen hallinnoimaan Länsi-Berliiniin, joka sijaitsi NL:n miehitysvyöhykkeillä, ja pyrki karkottamaan länsivallat pois Berliinistä.
-Yhdysvallat päätti huoltaa Länsi-Berliinia ilmateitse ja onnistui siinä.
-Saarto ei tehonnut, joten NL lopetti sen. Saarto oli Neuvostoliitolle arvovalta tappio.
-Valuuttauudistuksen ja Berliinin saarron seurauksena syntyi kaksi Saksaa: sosialistinen Saksan demokraattinen tasavalta DDR ja kapitalistinen Saksan tasavalta (BRD)
-Länsivallat solmivat suhteet Länsi-Saksaan ja sosialistiset valtiot Itä-Saksaan.
Korean sota (1950-1953)
-Japanin alaisuudesta vapautunut Korean niemimaa jaettiin väliaikaisesti kahtia Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen kesken, rajana oli 38. leveyspiiri
-Vuonna 1948 Pohjois -ja Etelä-Koreaan perustettiin omat hallitukset, pohjoiseen kommunistinen ja etelään oikeistolainen
-Pohjois-Korean kommunistit halusivat hyökätä Etelä-Koreaan ja vallata koko Korean niemimaa. Stalin antoi hankkeelle suostumuksensa, koska ei uskonut Yhdysvaltojen puuttuvan tapahtumaan,
-Pohjois-Korean asevoimat hyökkäsivät kesäkuussa 1950 etelään ja Etelä-Korean joukot romahtivat nopeasti
-Länsivallat katsoivat, että NL ja Kiina olivat hyökkäyksen käynnistäjiä.
-Yhdysvallat uskoi, että mikäli kommunismin etenemiseen ei puututtaisi, muuttuisivat Aasian maat kommunistisiksi yksi toisensa jälkeen (Dominoteoria)
-YK:n turvallisuusneuvosto totesi, että Pohjois-Korea oli rikkonut rauhan ja antoi Yhdysvalloille luvan puuttua tilanteeseen.
-Päätös oli mahdollinen, koska NL boikotoi kokousta vastalauseena sille, että Kiinan kansantasavalalla ei ollut YK-edustusta
-YK:n lipun alla sotineet, pääasiassa Yhdysvaltalaiset joukot, pakottivat kommunistit 38. leveyspiirille ja etenivät Pohjois-Korean puolelle, Kiinan rajalle asti
-Kiina puuttui sotaan ja lähetti satoja tuhansia “vapaaehtoisia” Pohjois-Korean avuksi.
-YK:n joukot työnnettiin 38. leveyspiirin taakse ja rintamalinja vakiintui tälle leveyspiirille
-Aselepo solmittiin vuonna 1953
-Koreoiden välit ovat edelleen kireät eikä lopullista rauhaa ole tehty.
Unkarin kansannousu (1956)
-Stalinin kuoleman jälkeen NL:n uusi puheenjohtaja Stalinin vainot
-Osassa Itä-Eurooppaa uskottiin, että NL uusi politiikka sallisi muutoksia myös kansallisdemokratioissa
-Lokakuussa vuonna 1956 yli 250 000 unkarilaista marssi kadulle vaatien vapaita vaaleja, uudistusmielisen Imre Nagyn (1896-1958) vapauttamista vankilasta ja neuvostojoukkojen poistumista maasta.
-Turvallisuusjoukkojen ja mielenosoittajien välille syntyi tulitaistelu ja lopulta Nagy nimitettiin pääministeriksi
-Hän ilmoitti muodostavansa demokraattisen monipuoluehallituksen, erottavansa Unkarin Varsovan liitosta ja tekevänsä siitä puolueettoman maan
-NL:n johtaja Nikita Hruštšov päätti palauttaa Unkarin kommunistiseksi asevoimin. Hän pelkäsi, että uudistusmielisyys leviäisi muihin kansandemokratioihin.
-Unkariin lähetetyt Varsovan liiton joukot kukistivat verisen kansannousun. Johtajat vangittiin ja osa heistä teloitettiin.
Vietnamin sota 1964-75
-Toisen maailmansodan päättymisen jälkeen Ranska yritti pitää kiinni Indokiinan alueistaan ja joutui sotaan alueen itsenäistymistä tavoitelleiden kommunistien kanssa
Tšekkoslovakian kansannousu 1968 (Prahan kevät)
Afganistanin sota 1979-1989
