Keskiaika Flashcards
Aikakauteen liittyviä keskeisiä vuosilukuja
476: viimeinen Länsi-Rooman keisari syrjään, usein keskiajan määritellään alkavan tästä
600-luku: Muhammed elää ja yhdistää hajanaiset arabiheimot, islamilainen maailma syntyy
800-luku: Kaarle Suuren frankkivaltakunta, joka oli lyhytikäinen, mutta sen aikana mm. feodalismi alkoi, kristinusko levisi Euroopassa ja oikeusjärjestelmää kehitettiin
1000-1100: romaaninen tyyli arkkitehtuurissa; linnamaisuus, pyörökaaret yms.
1100-1400: goottilainen tyyli arkkitehtuurissa; suippokaaret, ruusuikkunat yms..
1100-luku: ritarirunous syntyy, ensimmäiset yliopistot, inkvisitiotuomioistuin perustetaan tutkimaan kerettiläisyyttä ja noituutta, noitavainot kiihtyvät 1400-luvull, mutta ovat huipussaan katolisen kirkon ahdingossa 1600.luvulla
1100-1500: skolastiikka hallitsee tiedettä; pyrkimys todistaa usko antiikin filosofian avulla
1300-luku: renessanssi ja humanismi syntyvät; Danten Jumalainen näytelmä heijastaa hyvin keskiajan maailmankuvaa
Miksi katolisella kirkolla oli paljon valtaa keskiajalla?
-Kirkko oli hyvin järjestäytynyt ja rikas
-Paavilla oli hovinsa eli KUURI , joka oli Euroopan suurin hallintojärjestelmä
-Katolisella kirkolla oli oma OIKEUSJÄRJESTELMÄ(kanoninen oikeus), joka oli samankaltainen koko kristikunnassa, jota kuitenkin tulkittiin eri puolilla eri lailla
-Keskiajalla katolinen kirkko katsoi edustavansa ainoaa oikeaa uskoa, jonka myötä se pyrki vaientamaan kaiken heihin kohdistuvan kritiikin muun muassa inkvisition eli tuomioistuimen avulla, jossa harhaoppisina pidettyjä henkilöitä kidutettiin ja rangaistiin
-RISTIRETKET: valtapoliittiset intressit:
- levittää katolisen kirkon
vaikutusvaltaa, 1100-luvulla
ristiretket Jerusalemiin Islamin
vaikutusvallan vähentämiseksi,
paavin vallan lisääminen ja
Bysantin vallan heikentäminen
taloudelliset intressit:
-synnyttivät uusia kauppareittejä koko
Euroopan ja Välimeren alueella
-Idän rikkauksia kulkeutui länteen
Miten kirkollinen yhtenäiskulttuuri ilmeni Länsi-Euroopassa?
Minkälaista valtaa kirkko käytti keskiajalla?
-Taloudellista valtaa
-Hengellistä valtaa
Miten uskonto ja kirkko vaikuttivat keskiajan taiteeseen?
-Keskiajan taide oli pääosin kirkon rahoittamaa, sillä kirkko oli vauras
-Taiteen tehtävänä oli opettaa kansalle kristinuskon sanomaa, ja sen aiheet olivat yleensä uskonnollisia, esimerkiksi pyhimyslegendoja
-Munkkien kopioimat kirjat olivat jo sinänsä taideteoksia, koska kappaleiden alkuun maalattiin kauniita kuvia ja hienoimmissa kirjoissa käytettiin kultaväriä
-Maalaustaiteessa käytettiin arvoperspektiiviä eli kuvattavan pyhyys tai asema tuotiin esiin tekemällä hänestä kookkaampi kuin muut kuvattavat
-Taiteen tekijät olivat pikemminkin käsityöläisiä kuin taiteilijoita, siksi keskiajan taideteosten tekijät eivät yleensä signeerannet teoksiaan
-Keskiajalla syntyi kaksi kirkkotyylisuuntaa:
Romaaninen:
- 1000-1100 luvut
-kirkkojen seinät paksut, “linnamainen”
-holvaustekniikka
-pyörökaaret
-pienet ikkunat
Goottilainen tyyli:
-1100-1400-luvut
-suipot korkeat tornit
-suippokaariholvit
-suuret ikkunat
-ruusuikkunat
-ikkunalasimaalauksia
-koristeellisia veistoksia
-ulkoisia tukirakenteita
Millainen oli keskiajan ihmisen maailmankuva?
-Katolisen kirkon opit ja näkemykset määrittivät maailmankuvaa
-Ihanteena oli hurskas, nöyrä ja kuuliainen ihminen
-Ihmiset kuolivat usein nuorina, mutta kuolemaa ei pidetty elämän loppuna, koska se oli vain välivaihe matkalle kuoleman jälkeiseen elämään. Ihmiset uskoivat pääsevänsä taivaaseen kirkon oppeja noudattamalla. Myös helvettiä pidettiin todellisena paikkana ja sitä yritettiin välttää kaikin keinoin
-Tavallisen kansan tietämys ympäröivästä maailmasta rajoittui omaan kylään ja lähiseutuihin. Jotkut pyhiinvaeltajat tosin kulkivat myös pidempiä matkoja pyhille paikoille.
-Kristinuskon rinnalla myös taikausko kukoisti kansan keskuudessa.
-Ihmiset elivät nykyhetkessä eikä menneisyyttä tai tulevaisuutta juurikaan pohdittu. Tavallinen kansa maatalousyhteisöissä eli paljolti luonnon kiertokulun mukaan.
-Aikaa ei arkena täsmällisesti mitattu. Kirkolle oli tärkeää, että kirkolliset pyhät vietettiin samaan aikaan eri paikoissa ja juhlittiin pyhimysten muistopäiviä. Siksi noudatettiin niin sanottua pyhimyskalenteria,
-Kirjailija Dante Alighierin (1256-1321) teoksen Jumalainen näytelmä tulkitaan heijastavan hyvin keskiaikaisen ihmisen maailmankuvaa
-Maapallon muodosta oli monenlaisia käsityksiä, mutta monet oppineista ymmärsivät sen olevan pallon muotoinen. Tavallinen kansa ei sitä paljon pohtinut
Millaista oli keskiajan koulutus ja tiede?
-Varhaiskeskiajalla opetusta oli annettu luostareissa
-Tuomiokirkkojen yhteyteen perustettiin katedraalikouluja, joissa koulutettiin pappeja kirkon tehtäviin
- kaupan kasvun myötä kaupunkeihin perustettiin perustettiin kaupunkikouluja, joissa opetettiin luku-ja kirjoitustaitoa sekä matematiikkaa
-Yliopistot syntyivät 1100-luvulta lähtien opettajien ja opiskelijoiden yhteisönä (universitas), malli yliopistoihin saatiin arabeilta.
-Yliopistojen opetuskieli oli latina ja niissä opetettiin seitsemää vapaata tiedettä
-Keskeisiä oppiaineita olivat teologia, oikeustiede, lääketiede, matematiikka ja retoriikka
-Keskiajalla tiede ei kehittynyt, koska ihmiset uskoivat, että kaikki tarvittava tiedettiin ja se oli peräisin Raamatusta sekä Aristoteleen ajattelusta
-Skolastiikka hallitsi keskiajan tiedekäsitystä. Sen edustajat pyrkivät todistamaan Raamatun tiedon oikeaksi (filosofian ja teologian yhdistämä tiede)
-Tunnetuin skolastikko oli Tuomas Akvinolainen (1225-1274)
-Jumalan luoman maapallon uskottiin olevan koko maailmankaikkeuden keskus eli keskiajalla vallitsi ptolemaiolainen maailmankuva
Pitääkö väite keskiajan “pimeydestä” paikkansa?
Aikakauteen liittyviä vuosilukuja (yhteiskunnallinen kehitys)
500-800: Eurooppa taantuu, kun rahatalous romahtaa ja kaupungit kuihtuvat
800-luku: maatalous kehittyy ja väkiluku alkaa kasvaa
1000-luku: kaupungit kasvavat ja kaupankäynti kehittyy
1300-luku: musta surma leviää Eurooppaan
1400-luku: kansallisvaltiot kehittyvät, turkkilaiset valtaavat Konstantinopolin (1453), vuosisadan lopulla löytöretket alkavat
Mitä feodalismi oli?
-Feodalismi tarkoittaa läänityslaitosta
-Maanomistajat luovuttivat maataan, jotta saisivat ritareita puolustamaan alueitaan
-Läänityksen saanut sai itselleen maa-alueen, jota hän hallitsi ja jolta hän sai kerätä verot. Vastapalvelukseksi läänityksenhaltija antoi ritareita maanomistajille.
-Aluksi läänitykset palautuivat niiden antajille, kun läänityshaltija kuoli. Myöhemmin niistä tuli perinnöllisiä. Näin syntyi yhteiskunnan ylin sääty aatelisto, jonka ei tarvinnut maksaa veroa, vaan se sai verotuloja maa-alueensa talonpojilta.
-Läänityksiä oli erikokoisia. Suurimpien läänitysten omistajista muodostui suuraatelisto.
-Feodalismiin liittyi kartanotalous ja maaorjuus
-Monet talonpojat elivät maaorjuudessa eli heillä ei ollut oikeutta muuttaa tiloiltaan pois. Maaorjat eivät omistaneet viljelemäänsä maata. He joutuivat maksamaan sen viljelemisestä veroa isälleen.
-Feodalismi oli erityisesti Länsi-Euroopan ilmiö
-Kaikkialla Euroopassa ei ollut feodalismia ja maaorjuutta, esimerkiksi Suomessa talonpojat olivat vapaita
Miksi feodalismi syntyi?
-Rahatalous romahti Roomassa ja ihmiset muuttivat kaupungeista maaseudulle. Maaorjuuteen ja kartanotalouteen siirryttiin jo Rooman imperiumin loppuaikoina.
-Kansainvaellukset loivat epävarmuutta Eurooppaan. Rooman armeija ei antanut enää suojaa. Talonpojat suostuivat järjestelmään, koska levottomina aikoina kartanoherrat antoivat suojaa rosvoja ja sotajoukkoja vastaan.
-Roomalaiseen käytäntöön sekoittui germaanisia vaikutteita. Läänitysten antaminen perustui germaanien vanhoihin tapoihin. Kuningasta suojellut henkivartiosto sai palkkiokseen maata.
Mitä seurauksia feodalismista oli?
-Kuninkaan valta oli vähäinen ja aateliston valta kasvoi
-Keskiajan alkupuolella ei ollut yhtenäistä valtiota. Alueet pirstoutuivat läänittämisen seurauksena
-Sodat olivat yleisiä
-Alueiden hajanaisuus vaikeutti kaupankäyntiä
-Talonpojat joutuivat maaorjuuteen
-Säätyjako syntyi ja säätyjä olivat aatelisto, papisto ja talonpojat. Kaupankäynnin elvyttyä syntyi porvaristo. Ihminen eli siinä säädyssä, johon hän syntyi
-Feodalismi oli tehokas tapa järjestää maatalous antiikin jälkeisessä sekavassa Länsi-Euroopassa
-Kirkon valta vahvistui
Miksi kaupungit kasvoivat noin 1000-luvulta alkaen ja rahatalous elpyi?
-Maaseudun keksinnöt paransivat maatalouden tuottavuutta. Ylijäämä viljaa voitiin myydä kaupunkeihin
-Aatelistolle kertyi varallisuutta, joka lisäsi kaupunkien käsityöläisten kysyntää. Myös kaupunkien kieltäminen maaseudulla edisti kaupunkien kasvua
-Väestönkasvu vaikutti kaupunkien elpymiseen. Maaseudulla kaikille ei riittänyt työtä, joten toimeentulo piti hankkia muulla tavalla
-Keskiaikaisia kaupunkeja perustettiin pääosin vesireittien varrelle, sillä vesireittejä pitkin oli hyvä käydä kauppaa
-Kaupungeissa rahatalous elpyi, mikä lisäsi kaupankäyntiä. Myöhemmin eri puolille Eurooppaa perustettiin pankkeja ja kauppahuoneita kaupankäynnin helpottamiseksi.
-Käsityöläiset ja kauppiaat perustivat yhteenliittymiä, ammattikuntia ja kiltoja, ajakseen omia etujaan. Ammattikuntaan pääsyä rajoitettiin säännöillä, mikä ehkäisi kilpailua. Killat olivat kauppiaiden vapaa-ajan yhdistyksiä.
-Yleisimmät kauppatavarat olivat suola ja vilja. Aasiasta tuotiin mausteita, posliinia ja tekstiilejä.
-Euroopassa oli kaksi kaupan keskusaluetta: Välimeren ja Mustanmeren alue sekä Pohjanmeren ja Itämeren alue.
Millaisia olivat keskiajan kaupungit?
-Keskiajan kaupunkien tunnuspiirteitä olivat mm. muurit, keskustori, kirkko, raatihuone, asemakaavan puute sekä ahtaat ja mutkittelevat kadut
-Kaupungit sijaitsivat pääosin vesistöjen varrella
-Yleensä talot rakennettiin kivestä ja tiilestä
-Kaupungit olivat pieniä. Keskimäärin niissä asui vain muutama tuhat ihmistä.
-Euroopan suurin kaupunki oli Gordoba. Se oli arabien hallitsema ja sijaitsi Espanjassa.
-Muita suuria kaupunkeja olivat Pohjois-Italian Venetsia, Genova ja Firenze sekä Alppien pohjoispuolella Pariisi, Lontoo ja Lyypekki
-1400-luvulla kauppa alkoi siirtyä yhä enemmän valtameren rannikoille
Keskiajan keksinnöt ja vaikutukset
Kolmivuoroviljely, kääntöaura ja uudet viljelykasvit – lisäsivät maatalouden tuottavuutta
Tuulimylly (levisi Kiinasta) ja vesimylly –helpottivat viljan jauhaamista, veden pumppaamista ja malmin murskaamista
Hevosten länget –mahdollistivat härkää tehokkaamman hevosen käytön pellolla
Valurautatekniikka (levisi Kiinasta) – Tehosti raudan tuotantoa
Ruuti (levisi Kiinasta) – asetekniikka kehittyi
Rakennustekniikan holvaus- ja tukirakenteet– opittiin tekemään pyörötorneja ja katedraaleista saatiin korkeampia
Muita keksintöjä olivat mm. mekaaninen kello 1200-luvulla, silmälasit 1300-luvulla ja irtokirjaimiin perustunut kirjanpainotaito 1400-luvulla– ajan mittaaminen ja tiedon välittäminen kehittyivät
