Tutkimusmenetelmät

Question 1

Tutkimusongelman operationalisointi?

Answer 1

Tutkimusongelmissa esiintyvät käsitteet määritellään muuttujien avulla

Question 2

Havainnointi?

Answer 2

• yksilön toimntaa havainnoidaan tietyssä tilanteessa tiettyjen tekijöiden osalta
• nykyään tallentamalla tilanne audiovisuaalisesti
• joko kontrolloiduissa tilanteissa tai arkisissa toimintatilanteissa
• voi kohdistua muuhunkin kuin ulkoisesti näkyvään tilanteeseen esim. fysiologiset mittaukset

Question 3

Havainnointi menetelmän analyysi?

Answer 3

• käytetään yleensä aiemin käytettyä tai tutkimusta varten kehitettyä koodaustapaa
• tarkoittaa yksityiskohtaisen pisteytyssysteemin luomista yksilön käyttäytymiselle

Question 4

Havainnoinnin positiiviset ja negatiiviset puolet?

Answer 4

+ objektiivista tietoa yksilön käyttäytymisestä ja vuorovaikutuksesta
+ jos oikein järjestetty, tieto ei ole riippuvaista tutkijan omista käsityksistä
+ voi saada tietoa psyykkissitä prosesseista, jotka eivät ole tahdonalaisesti säädeltyä

• työläs
• tapahtumien tallennus ja pisteytys aikaa vieviä
• ei voida tutkia kovin suuria henkilömääriä
• laboratorio-olosuhteissa vaikuttaa ihmisten toimintaan ja vääristtä tuloksia

Question 5

Hyvä kyselylomake?

Answer 5

• tulee edetä neutraaleista ja yleisistä kysymyksistä emotionaalisesti hankalampiin ja tarkempiin kysymyksiin
• tulee olla kirjoitettu selkeällä ja ymmärrettävällä arkikielellä ja sisältää selkät ohjeet ja yksinkertaiset kysymykset
• asennetta, arvoa tai käsitystä kysyttävä usealla kysymyksellä tai väitteellä
• jos on olemassa aiempia käyttökelpoisia kyselylomakkeita , niitä on syytä käyttää, mutta huomioita kieli- ja kulttuuriympäristö
• luotettavuus arvioitava tilastomatemmaatisesti

Question 6

Kyselylomakkeiden positiiviset ja negatiiviset puolet?

Answer 6

+ edullinen tutkimusmenetelmä, joka ei vaadi monimutkaista pisteytysjärjestelyjä
+ tästä syystä tietoa laajoilta edustavilta otoksilta
+ pitkä historia ja selkeäksi kehittynyt luotettavuuden arviointitapojen traditio, mikä helpottaa tutkijaa
+ eettisesti selkeitä, koska pitäydytään henkilön itse antamissa tiedoissa

• yksilö voi tietoisesti tai tiedostamatta vääristää tietoa
• vastaaminen ei onnistu ennen 11-12 ikävuotta
• ihmisten motivointi vaatii tutkijalta erityispanosta

Question 7

Toveri-, vanhempi- ja opettaja- arviointi?

Answer 7

• pyydetään yklön hyvin tuntevaa henklöä tekemään arviota kyselylomakkeella
• kyselylomakkeen ja havainnoinnin välymuoto, mutta vastaa enemmän kyselylomakkeiden käyttöä

Question 8

Tover-, vanhempi-, ja opettaja- arvioinnin hyvät ja huonot puolet?

Answer 8

+ suhteellinen yksinkertaisuus verrattuna esim. havainnointiin

• tutkimustilanteen monimutkaisuus, kun pitää ottaa kontakti tutkittavan lisäksi läheiseen
• arvioijan omat käsitykset voivat vääristää arvioinnin luotettavuutta

Question 9

Haastattelu?

Answer 9

• AVOIN HAASTATTELU: tietty teema ja haastattelu etenee vapaasti
• PUOLIRAJOITETTUA eli puolistrukturoitu: valmis kysymysrunko, mutta vastaukset annetaan vapaasti
• molemmissa tapauksissa vastaukset tallenetaan ja myöhemmin puhtaaksikirjoitetaan
• RAJOITETTU eli strukturoitu: kysymykset ja vastausvaihtoehdot on annettu valmiiksi ja on lehmpänä kysymyslomaketta

Question 10

Haastattelun hyvät ja huonot puolet?

Answer 10

+ motivoi yleensä tutkittaviea kyselylomaketta enemmän

• haastattelu aineiston työläys
• sosiaalisen suotavuuden ongelma

Question 11

Testien positiiviset ja negatiiviset puolet?

Answer 11

+ pitkän kehittelyn tuloksena, niillä on tietyt normit
+ perustuvat laajaan normiaineistoon ja tutkittava voidaan sijoittaa tietylle jatkumolle
- tehtävä tarkoin määritetyssä tilanteessa
- usein perustuvat useita vuosia vallinneseen käsitykseen tietystä ilmilöstä
- halutessaan tutkittava voi manipuloida vastauksia

Question 12

Projektiiviset testit?

Answer 12

• kun halutaan tietoa ilmiöstä, jonka ajatellaan olevan ihmisen oman tietoisuuden ulottumattomissa
• esim. henkilön tuottama materiaali kertoo jotain hänestä itsestään ja hänen ajattelustaan

Question 13

Rekisteritieto?

Answer 13

• käytetään usein pitkittäistutkimuksissa
• voi liittyä myös virhelähteitä, koska niitä ei ole alun peri kerätty tutkimustarkoituksiin
• käyttöä rajoittavat monet eettiset ja lainsäädännölliset kysymykset

Question 14

Muuttujan luotettaavuus?

Answer 14

• reliabiliteetti
• mittaus sisältää suhteellisen vähän virheitä tai satunnaisuutta
• luotettavuutta voidaan arvioida, jos mitattu useilla kysymyksillä tai väittämillä tai useana ajankohtana

Question 15

Millä eri tavoilla voidaan arvioida luotettavuutta?

Answer 15

• tavallisin tapa on laskea tilastotieteellisesti, kuinka samanlaista informaatiota tiettyä asiaa mittaavat eri väittämät tai kysymykset antavat
• laskemalla kahden perkkäisen mittausten tilastollinen yhteys
• pyytää useampi asiantuntija tekemään sama muuttujan luokitus ja laskea

Question 16

Muuttujan pätevyys?

Answer 16

• validiteetti
• mittaako se sitä käsitettä, jota se on tarkoitettu mittaamaan
• arvointi luotettavuutta monimutkaisempaa, mutta vain luotettava mittaus voi anta pätevän vastauksen tutkimuskysymykseen

Question 17

Millä eri tavoilla voidaan arvoida pätevyyttä?

Answer 17

• tarkastella, onko tietyn mittauksen antama tulos yhteydessä muihin tekijöihin, joiden arvellaan liittyvän mitattuun ilmiöön (peruspätevyys eli kriteerivaliditeetti))
• tarkastella, vastaavatko mittausten tilastolliset yhteydet teorian ennakoimaa rakennetta (rakenteellinen pätevyys)
• tutkia mittauksen ennustekykyä

Question 18

Ekologinen validiteetti?

Answer 18

• ovatko mittauksen tai koko tutkimuksen tulokset yleistettävissä arkielämän todellisiin tilanteisii

Question 19

Muuttujien käsitteet?

Answer 19

• selittävä eli riippumaton muuttuja (X)
• selitettävä eli riippuva muuttuja (Y)
• välittävä muuttuja eli mediaattori (Z), jos kahden muuttujan X ja Y välinen tilastollinen yhteys kulkuu muuttujan Z kautta
• muutava muuttuja (N), jos X ja Y suhde on erilainen ja riippuvainen kolmannen muuttujan N arvoista

Question 20

Kokeellinen tutkimusasetelma?

Answer 20

• muunnellaan systemaattiesesti riippumattoman muuttujan arvoja, minkä jälkeen tutkitaan miten riippuvan muuttujan arvot eroavat toisistaan
• muuttujat jaetaan satunnaisesti eri ryhmiin, missä on kontrolliryhmä ja koeryhmiä
• koe- ja kontrollitilanteita voi vaihdella kunkin rymän kohdalla (yksilön sisäisen asetelman vertailu)

Question 21

Kontrolliryhmä?

Answer 21

• kokeellisessa tutkimuksessa se ryhmä, jota ei altisteta minkäänlaiselle manipulaatiolle

Question 22

Kokeellisen tutkimuksen keskeinen ominaisuus?

Answer 22

• sen avulla saadaan tietoa kausaalisista yhteyksistä, koska:
  1. riippumaton muuttuja tapahtuu ennen seurausta, eli mitattuja riippuvan muuttujan arvoja
  2. ruhmät on satunnaistettu: kahden ryhmän ero johtuu manipulaatiosta

Question 23

Kenttäkoe?

Answer 23

• jos riippumattoman muuttujan manipulointi onnistuu muuallakin kuin laboratoriossa

Question 24

Interventiotutkimus?

Answer 24

• kokeellisen tutkimuksen erityistapaus
• kun halutaan tutkia johonkin muutokseen pyrkimisen vaikuttavuutta
• esim. tietyn harjoitusmenetelmän tai terapian vaikutusta

Question 25

Korrellatiivinen poikkileikkaustutkimus?

Answer 25

• kun ei voida käyttää kokeellista tutkimusasetelmaa esim. eettisistä syistä
• esim. etsitään yksilöitä, jotka ovat tietyn muuttujan edustava otos koko ikäluokasta ja tutkitaan muuttujien välistä suhdetta
• muuttujien suhdetta arvioidaan tilastomatemaattisilla indekseillä (yleisin korrellaatiokerroin)
• saadaan tietoa ilmiöiden yhteyksistä
• ongelmana, että ei saada tietoa muuttujien välisistä vaikutussuhteista

Question 26

Ikävertailututkimus?

Answer 26

• kehityksessä tapahtuvista muutoksista etsitään vertailemalla eri-ikäsistä koostuvia ryhmiä

Question 27

Ikävertailutukimuksen rajoitteet?

Answer 27

• ikäryhmät, jotka poikkeavat syntymävuodeltaan suhteellisen paljon, koska tutkitut ryhmät voivat erota muidenkin tekijöiden kuin iän suhteen
• ei annan mahdollisuutta tutkia yksilöllisiä kehityspolkuja

Question 28

Seurantatutkimus?

Answer 28

• yksin keskeinen kehityspsykologinen tutkimusasetelma

- tiettyä joukkoa yksilöitä seurataan useita kerotja heidän elämänsä aikana

Question 29

Seuruututkimuksen hyödyt?

Answer 29

• voidaan tarkastella yksilön kehityspolkuja siirrtyttäessä yhdestä ikävaiheesta toiseen
• mahdollistaa erilaisten kehityskulkuja ennakoivien tekijöiden tutkimisen ja tiettyjen lapsuudessa alkaneiden tapahtumaketjujen seuraamisen

Question 30

Ristiviiveseurantatutkimus?

Answer 30

• tutkitaan samaoja henkilöitä ja samoja asioita toistuvasti eri mittauskerroilla
• keskeistä käyttää käyttää tutkittaessa identtisiä mittareita

Question 31

Ristiviiveseurantatukimuksen edut?

Answer 31

• mahdollistaa muuttujien välisten vaikutussuhteiden tutkimuksen
• mahdollistaa jonkin asian kehityksen dynamiikan tutkimsen, koska muuttujat ja mittarit pysyvät samana

Question 32

Suranta- ja ristiviiveseurantatuktimuksen rajoitteet?

Answer 32

• koska näissä tutkitaan yhtä kohortti ryhmää, on mahdollista että saadut tulokset ovat tyypillisiä juuri tälle kohortille, muttei muille

Question 33

Kohorttiseurantatutkimus?

Answer 33

• toteutetaan asetelmaltaan samanlainen seurantatukimus tai ristiviiveseurantatukimus kahdelle tai useammalle ikäluokalle eli kohortille mahdollisismman samanlaisena

Question 34

Kohorttiseurantatukimuksen edut ja rajoitteet?

Answer 34

+ pystytään tutkimaan, toistuvatko löydetyt tulokset samanlaisina kahdessa eri ikäluokassa
- käytännön toteutukseltaan ja voimavaroilta todella vaativa toteuttaa

Question 35

Aikasarja-analyysi?

Answer 35

• yhtä tai useampaa yksilöä seurataan identtisillä mittauksilla kymmeniä kertoja tasaisin mittausvälein
• pyritään saamaan intensiivistä tietoa tutkittavista muuttujista, että niitä pystytään matemaattisesti mallintamaan
• eroaa muista tutkimusmenetelmistä siten, että kehitysprosessit mallinnetaan erikseen kunkin tutkittavan yksilön osalta
• tyypillinen esimerkki interventiotutkimus
• jos henkilöitä tutkittu useita, voidaan tarkastella ovatko vaikutussuhteet samanlaiset