Muuta nippelitietoa... Flashcards

You may prefer our related Brainscape-certified flashcards:
1
Q

Lapsesta aikuiseksi tilastoja avioliitosta?

A
  • keskimääräinen avioitumisikä 26 vuotta –> tosiasiassa vaihteli 15-42 vuotta
  • n. puolet oli 50 vuotiaana ensimmäisessä avioliitossaan ja alle kymmenesosa uudessa avioliitossa ja naimattomia kymmenesosa
  • avioliitossa oli miehiä 22 prosenttia, naisista 14 prosenttia
  • naiset avioituvat vähän nuorempina kuin miehet –> naisa oli eronnut 50 prosenttia enemmän kuin miehiä
  • avioeron käyneitä naisia kolmennes ja miehistä neljäsosa
  • avioliitosta erottiin keskimäärin 32-vuotiaana, mutta nuorimmat olivat olleet erotessaan vasta 21 vuotiaita
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Perhe Lapsesta aikuiseksi - tutkimuksessa?

A
  • perhekoko lapsettomasta lähes kymmenlapsiseen
  • yli puolet joko avio tai avoliittoon pohjautuva ydinperhe, uusio-, ykinhuoltaja- ja lapsettomia perheitä sekä yksineläjiä oli kutakin n. kymmenesosa
  • 2/3 synnytänyt ikävälillä 28-36
  • kymmenesosa saanut lapsensa alle 20 vuotiaana
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Lapsesta Aikuiseksi tutkimus työnhyvinvoinnista?

A
  • 8 prosenttia koki työnsä uuvuttavaksi 50-vuotiaana
  • vastaava osuus 36 prosenttia 42 -iässä
  • 89 prosenttia koki vähintään kerran viikossa vahvaa työn imua –> kokemusta tarmokkuudesta työstä, omistautumista työlle sekä upputumista
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Kuinka moni tunsi LA- tutkimuksessa aikapaineita?

A
  • 30 prosenttia koki aikuisiän eri vaiheissa melko paljon tai paljon aikapaineita
  • toisaalta suurin osa heistä koki itsellän olevan voimavaroja
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

LA- tutkimus työurasta?

A
  • 42 v. naisista 73 % ja miehistä 83 % kokopäivätyössä
  • 12% naisista ja 2% miehinstä osapäivätyössä
  • 50 ikään mennessä työssäkäyvien miesten ja naisten osuus väheni 10%
  • tuolloin työttömänä 9% ja työkyvyttömyyseläkkeellä tai kuntoutustuella 7%
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

LA- tutkimus moniroolisuudesta?

A
  • 50 vuotiaista lähes kaikki kokivat perheen edistävän työstä suoriutumista vähintään joskus
  • suuri enemmistö koki työelämän edistävän perhe-elämää edes joskus tai useammin
  • työn kyllä todettiin hankaloittavan perhe-elämää useammin
  • 8% mainitsi perhe-elämän hankaloittavat työstä suoiutumista joskus tai useammin
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

LA- tutkimuksessa ihmisten arvio eläkkeelle siirtymisestä?

A
  • 50 vuotiaat arvioivat arvioivat eläkkeelle jäämistään keskimäärin 63,7- vuotiaana
  • 6 prosenttia olivat työkyvyttömyyseläkkeellä tai kuntoutustuella
  • 5% arveli työskentelevänsä 68-vuotiaaksi tai pitempään
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

LA- tutkimuksen tulos naisten ja miesten kotityöhön käytetystä ajasta?

A
  • 42-vuotiaat naiset käyttivät lastenhoitoon ja kotitöihin viikottain 7 tuntia enemmän aikaa kuin miehet, ammattiasemasta riippumatta
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

LA- tutkimuksen mukaan ylipainoisuus?

A
  • 7- vuotiaista vain 6%

- 50- vuotiaana miehistä 75%

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Miten monta asiaa lapset pystyvät keskilapsuudessa suurinpiirtein toistamaan ja missä iässä?

A
  • 4-5 vuotiaat pystyvät välittömästi toistamaan 4 toissinsa liittymättömän sanan tai numeron sarjna
  • 9-vuotiaat 6
  • aikuiset 7
  • kehitys yhteydessä sanojen nimeämisnopeuteen
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Kenen ajatuksiin pohjautuu esim. käsite jaettu tarkkaavaisuus?

A

Vygotski

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Kognitiivinen psykologia?

A
  • tuonut oppimisen ymmärtämiseen erityisesti metakognitioita ja oppijan omaa aktiivisuutta ja toiminnanohjausta korostavan näkökulman
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

keskeinen aivorakenne nopeissa ja usein tideostamattomissa tunnereaktiossa ja miten se toimii?

A
  • ohimolohkon sisäsyrjässä sijaitseva mantelitumake eli amygdala
  • ohjaa pelkoreaktion syntymistä uhkaavassa tilanteessa ja vaikuttaa siihen millaiseksi käyttäytyminen tilanteessa muodostuu
  • vaikuttaa tehostavasti muistijälkien muodostumiseen, kun ärsyketilanne herättää meissä voimakkaita tunteita
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Miten lukutaito kehittyy suomalaisilla lapsilla?

A
  • lukutaito opitaan Suomessa nopeasti ensimmäisen kouluvuoden aikana
  • puolet lapsista tuntee suomalaiset kirjaimet nimeltä jo koulun alkaessa
  • kolmannes koulutulokkaista osaa lukea yksittäisiä sanoja
  • ekan vuoden lopulla 77% osaa jo lukea ja 11% oikeulukemisen pulmia
  • n. 6% lukemisen pulmat jatkuvat 4:llekin luokalle
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Havaintoja lasten lukemisvaikeuksiin liittyvästä tutkimuksesta?

A
  • niillä lapsilla, joilla familiaalinen lukuvaikeuden riski —> lukemaan oppiminen tavallista vaikeampaa ja runsaalle kolmannekselle pysyvää haittaa
  • kouluiän lukivaikeus yhteydessä varhaisvuosien kielen ymmärtämisen ja tuottamisen piirteisiin
  • periytyvä lukuvaikeus riskiin liittyy varhain todettavissa oleva puheäänen havaitsemisen epätarkkuus, joka ennakoi lukemaan oppimisen vaikeuksia
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Kuinka suurella osalla peruskoulun päättävistä nuorilla on heikko lukutaito?

A
  • 6%

- 14%:lla olisi parantamisen varaa tietoyhteiskunnan aktiivisen kansalaisuuden takaamiseksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Missä useiden tutkijoiden mukaan laskemiseen liittyvien hermostollinen perusta sijaitsee?

A
  • laskutaitojen perustana on niihin liittyvä erityinen synnynnäinen kyky
  • pitkälti kielen kehityksestä riippumaton
  • hermollinen perusta sijaitsee kielellisistä alueista erillään aivojen päälaenlohkon alueella
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

PISA-tutkimukset tulos suomalaisten nuorten matematiikan osaamisesta?

A
  • kansainvälisesti verrattuna korkeatasoista
  • huolimatta matematiikkaan liittyvä minäkäsitys, luottamus tehtävästä selviytymiseen ja käsitys matematiikan hyödyllisyydestä vain OECD- maiden keskitasoa
  • pojat luottivat enemmän oppimisedellytyksiinsä, kiinnostuneempia ja vähemmän ahdistuneita kuin tytöt
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Matemaattiset oppimisvaikeudet?

A
  • 5-7% koululaisista eteneminen opetussuunnitelmien mukaan on ylivoimaista
  • matemaattisten oppisvaikeuksien diagnosointi monisyisempi kuin lukeminen
  • taustalla voi olla konginitiivisten taitojen automatisoituminen, työmuistissa, toiminnanohjauksessa tai tiedonkäsittelyn nopeudessa
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriöt?

A
  • 5% esiintyy korostunutta vaikeuksia keskittymisessä sekä yliaktiivisuutta ja impulsiivista käyttäytymistä, jolla ajatellaan olevan hermoston kehitykseen ja toimintaan liittyvä pohja
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

ADHD:n pääluokkat?

A
  • pääasiassa tarkkaamaton, pääasiassa aktiivinen/impulsiivinen ja yhdistetty esiintymismuoto
    —> lievät, keskivaikeat ja vaikeat
  • Eroja huomattu käyttäytymiseen säätelyyn liittyvissä, sekä etuaivokuoreen ja sen alaisiin rakenteisiin että pikkuaivoihin kuuluvat rakenteet
  • eroja myös dopamiini ja noradrenaliinivälittäjäaineiden toiminnasta
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

Äidin ja lapsen varhaisen vuorovaikutuksen yhteys lapsen kielen kehitykseen?

A
  • dyseleksioäideillä esiintyi kontrolliryhmän äitejä vähemmän symbolista leikkiä ja puheita –> kielellisistä tehtävistä suoriutuivat parhaiten ne lapset, joiden äidit antoivat leikkiin kielellisiä vihjeitä ja symbolisia vihjeitä
  • esillä olevaan toimintaan liittyvä puhe auttaa lasta muodostamaan mielikuvia ja on yhteydessä lapsen kielitaitoon myöhemmin
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Lapsesta aikuiseksi -tutkimuksen ennusteet agressiivisesta käytöksestä?

A
  • aikuisiän ennuste koskee fyysistä agressiivisuutta, eikä kielellistä
  • 8v. –> 40v.
  • 8v. agressiivisuus yhteydessä 14v:n heikompaan koulumenestykseen, vähäisempään kiinnostukseen koulutyöstä, koulupinnaukseen ja rangaistuksiin koulurikkomuksista –> vähensi ammatillisia vaihtoehtoja ja kasvatti riskiä alkoholin ongelmaan varhais aikuisuudessa
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Tyttöjen agressiivisuuden yhteys ongelmajuontiin?

A
  • tyttöjen agressiivisuus 14-vuotiaana selittää ongelmajuomista 42-vuotiaana
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q

Mitä kaikkia asioita tarvitaan yksilöllisten tunteiden säätelyn eroa?

A
  • kieli
  • eksekutiivisen toiminta
  • itsesäätelyn kehitys
  • empatia
  • sosiaaliset taidot
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
26
Q

Ensimmäisiä tunteiden säätelyä tutkinut tutkija?

A
  • Lea Pulkkinen

- väitöskirjatyö

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
27
Q

Temperamenttitutkimuksessa vahvan aseman saanut tutkija?

A
  • Rothbart
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
28
Q

Lapsesta Aikuiseksi tutkimus: ennustaako sosioemotionaalinen käyttäytyminen persoonallisuuden ominaisuuksia aikuisiässä?

A

Opettajan arviot poikien 8v –> 42v:

  • persoonallisuudesta ekstraversio ja avoimuus
  • temperamenttipiireteistä aloitteellisuus ja sosiaalisuus
  • vahva itsehallinta –> mukatuvaisuus
  • heikko itsehallinta –> agressiivisuus
  • tyttöjen käyttäytymisellä ei ollut ennustearvoa ennen 14.v
  • tytöillä aktiivisuus –> sosiaalisuuteen
  • työtillä vahva itsehallinta –> aikuisiän tunnollisuutta
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
29
Q

Kiusaaminen Suomessa?

A
  • n. 12% 11-13 vuotiaista kokenut kiusausta
  • perheen parempi taloudellinen tilanne liittyi poikien vähäisempään kiusaamisen kohteeksi joutumiseen
  • pysyvää kiusaamistaipumusta lapsuusiän aikana esiintyy alle 10%
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
30
Q

Mitä nykyään rekisteritiedon käyttöön vaaditaan?

A
  • henkilön itsensä tai lasten kohdalla hultajan hyväksyntää
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
31
Q

Mukava- hankkeen eheytetyn koulupäivän tutkimustulokset?

A
  • myönteinen vaikutus oppilaiden viihtymiseen koulussa, kodin ja koulun yöhteistyöhön sekä oppilaan kehitykseen
  • luokilla 1-3 tai 2-4 väheisempi sosiaalinen ahdistunaisuus ja masentuneisuus
  • harrastekerhoissa luokilla 5-6 mussikki, kuvis ja käsityö yhteydessä myönteiseen sosioemotionaaliseen käyttäytymiseen, työskentelytaitoihin ja koulumenestykseen
  • liikuntaharrastusten yhteys sosioemotionaaliseen käyttäytymiseen, työskentelytaitoon ja koulumenestykseen vähäistä
32
Q

Mobiili ja nettitoiminnan haittavaikutksien haavoittuvuustekijät lapsilla?

A
  1. Persoonallisuuden ominaisuudet
    - elämyshakuisuus, vähäinen itsearvostus
    - psyykkiset vaikeudet
  2. Sosiaaliset tekijät
    - vanhempien tuen puute
    - toverippirin normit
  3. Nettikäyttäytymisen tavat, taidot ja sivustot
33
Q

Mitä aivoaluetta ulkopuoliseksi jäämisen tunne aktivoi?

A
  • etuosien välissä sijaitsevaa aivokuoren aluetta –> sama alue aktivoituu fyysisessä kivussa
34
Q

Minkälaiset temperamentti piirteet ovat yhteydessä nuorten masennus- ja ahdistusoireille?

A
  • ylikontrolloiva persoonallisuus

- estynyt temperamentti

35
Q

Lapsesta aikuiseksi - testin tulokset elämänrakenteesta?

A
  • eniten tyydytystä tuottava alue, koti ja perhe, säilyttää keskeisen aseman nuouresta aikuisiästä keski-ikään asti –> koti ja perhe arvoitiu eniten tyydyttäväksi 27, 36, 42 ja 50 vuotiaana
  • työ ja opiskelu toisella sijalla 27- ja 36 vuotiaana molemmilla –> sen jälkeen miehillä 4:s sija ja naisilla ensin 3:s (52v.)ja sitten 4:s (50v)sija
  • vapaa-aika nousi miehillä 4:s sijalle kolmannelle (27v ->36)
  • vapaa-aika naisilla viimeinen sija 42 vuotiaaksi, jonka jälkeen nousi kolmanneksi
  • ystävien tuottama tyydytys naisille kolmannelta sijalta toiselle
  • jotka arvostivat tiettyä asiaa varhaisaikuiseedessa, olivat taipuvaisia arvostamaan sitä myöhemminkin
36
Q

Keski-ikä ja Lapsesta Aikuiseksi-tutkimus?

A
  • puhutaan elämän syvällisen pohdinnvan vaiheesta
  • 3/4 hyvin tai erittäin tyytyväisiä elämäänsä 50-vuoden iässä
  • vain 1% erittäin tyytymätön
  • keski-iän kynnyksellä voimistuvat naisten itsenäistymisen pyrkimykset
37
Q

Lapsesta aikuiseksi tutkimus ja sosiaaliset liikeradat?

A
  • sosiaaliset liikeradat ovat vuorovaikutuksessa sekä keskenään että psyykkisten kehityskaarien kanssa –> älyllinen kehitys ja kouluts vaikuttavat toisiinsta
38
Q

Miten paljon heikompi on fyysinen toimintakyky keski-iän alkaessa?

A
  • n. 40 vuotiaana 20% heikompi kuin huippuaikana
39
Q

Missä kahdessa käyttäytymisprofiilissa on havaittu pysyvyyttä jo lapsesta asti?

A
  • jatkuvaa mukautuvuus ja sopeutuvuus

- ristiriitaistuus ja kielteisyys

40
Q

Psykologinen hyvinvointi Lapsesta-aikuiseksi tutkimuksessa?

A
  • 36-, 42- ja 50-vuotiaana psykologinen hyvinvointi on yhteydessä persoonallisuuden piirteisiin vastaavina ajankohtina –> erityisesti vähäinen neuroottisuus ja runsas ekstraversio
41
Q

Lapsesta Aikuiseksi tutkimus ja sosiaalinen toimintakyky?

A
  • erilaiset keskilapsuudessa ja varhaisnuoruudessa ilmenevät kehityksen voimvavara-a ja riskitekijät ennustivat akuisiän sosiaalista toimintakykyä
  • voimavaratekijät olivat kouluiän alussa ilmenevä vahva itsehallinta, varhaisnuoruudessa todettu hyvä koulumenestys ja koulunkäynti halukkuus, kodin hyvä ilmapiiri, vanhempien hallittu alkoholin käyttö ja mihillä vanhempien hyvä sosioekonominen asema
  • tytöillä oli enemmän merkitystä kodin ilmapiiri ja vanhempien alkoholin käyttö kuin sosioekonominen asema
42
Q

Lapsesta Aikuiseksi tutkimus avioliitosta ja parisuhteesta?

A
  • keskimääräinen avioitumisikä 26 v.
  • -> noin puolet 50v ekassa avioliitossa ja alle 10% uudessa
  • naimattomia 10%
  • avoliitossa miehiä 22% ja naisia 14%
  • naiset avioituivat miehiä nuorempina –> naisia eronnut 50% enemmän kuin miehet –> eron läpikäynteitä naisia kolmannes ja miehistä neljäsosa
  • avioliitosta erottiin keskim. 32-vuotiaana
43
Q

Lapsesta Aikuiseksi tutkimus perhemuodoista?

A
  • yli puolet joko avio- tai avoliiton pohjautuvassa ydinperheessä
  • uusio, yksinhuoltaja- ja lapsettomia perheitä sekä yksineläjiä oli kutakin n. kymmenesosa
  • 2/3 perheonnea ikävälillä 28-36
  • 10% lapsia alle 20v.
44
Q

Lapsesta aikuiseksi tutkimuksen työtulosa työhyvinvoinnista?

A
  • 8% koki työnsä uuvuttavaksi 50-vuotiaana
  • -> vastaava osuss 36 ja 42 vuoden iässä oli 14%
  • 89% koki vähintään kerran viikossa vahvaa työn imua
45
Q

Lapsesta Aikuiseksi tutkimus työurasta?

A
  • 42-vuotiaista naisista 73% ja samanikäisistä miehistä 83% kokopäivätyössä
  • 12% naisista ja 2% miehistä osapäivätyössä
  • 50 ikään mennessä työssäkäyvien naisten ja miesten osuus väheni 10%:lla –> työttömiä 9% ja työkyvyttömyyseläkkeellä/kuntoutustuella 7%
46
Q

Lapsesta aikuiseksi -tutkimustulos kotitöistä?

A
  • 42-vuotiaat naiset käyttivät lastenhoitoon ja kotitöihin viikottain 7-tuntia enemmän kuin miehet
47
Q

Vapaa-ajan tyytyväisyyden eri miehillä ja naisilla?

A
  • miehet 27-vuotiaana tyytyväisimpiä

- naiset 50-vuotiaana tyytyväisimpiä

48
Q

Lapsesta Aikuiseksi-tutkimus ja alkoholinkäyttö?

A
  • humalahakuinen juominen vakaana 27-vuotiaasta 50-vuotiaaksi —> Suomessa se ei vähene iän myötä
  • puolet miehistä ja neljännes naisista kertoi, että alkoholista aiheutunut konkreettista haittaa
  • Naisista 37% ja miehistä 20% sanoi 50-v, ettei ollut humaltunut kertaakaan kuluneen vuoden aikana
49
Q

Kuinka suuri osa vanhuksista kärsii masennuksesta ja mielialaongelmista?

A
  • 65-v täyttäneistä 5% kärsii masennuksesta
  • 20%:lla mielialaongelmia
  • vanhimmilla ikäluokilla yli 30%
50
Q

Ikäihmisten sivilisääty?

A
  • Miehistä 75 mennessä runsas 10% eli yksin ja 65-74 v. naisista n. 40%
  • Miehistä 75% ja naisista 55-65% eli 65-74 vuotiaana avioliitossa
  • avoliitossa 5-10%
  • erillissuhteessa n. 10%
51
Q

Ikivihreät-tutkimuksessa ikäihmisten yksinäisyys?

A
  • 65-84 v. naisista yksinäiseksi koki 15% ja miehistä 35 %
  • yksin asuvista yli 90% naisista ei ollut kumppania eikä intiimiä läheisyyttä ja miehistä yli 60%
  • toisen henkilön kanssa asuvista naisista koki ykinäiseksi 8% ja miehistä 6%
52
Q

Erilaiset kielen omaksumisen teoreettiset näkökulmat?

A
  • Nativistit (mm. Chomsky) korostaa kielen omaksumisen biologista perustaa
  • Kognitiivisen suunnn edustajat (mm. Piaget) tiedollista perustaa
  • Sosiopragmaatikot (Bruner) vuorovaikutuksellista ja sosiaalista perustaa
  • Karmiloff-Smith —> kielen omaksumista kuvattaessa tarvitaan monitasoista lähestymistapaa
53
Q

Missä iässä alkaa lapsen tuottavan sanaston nopea kasvukausi?

A

1,5 v-iässä

54
Q

2-vuotiaan ilmaisujen keskipituus?

A

5-6 morfeemia

55
Q

Milloin niukka puheen tuotto ja hidas oppiminen eivät yksinään merkitse kielellisten vaikeuksien riskiä?

A
  • jos lapsi ymmärtää hyvin hänelle suunnattua puhetta eikä hänellä ole muita kehitykseen liittyviä pulmia
56
Q

Missä iässä kielen ja kommunikaation ongelmia diagnosoidaan yleensä?

A
  • lasten ollessa 4-5 vuotiaita
  • lukemisen ongelmia kouluiässä niiden tultua ilmi
  • -> LKK-testin mukaan oppimisvaikeuksia ennakoivia kielellisiä kehitysviiveitä tulisi arvioida aikaisemmin, viimeistään esikouluiässä
57
Q

Mikä on todennäköisyys, että lapsilla esiintyy samaa pulmaa lukemisen ja kirjoittamisen suhteen kuin vanhemmilla?

A
  • 30-60%

- Suomalaislapsilla n. 40%

58
Q

Heikosti lukevien lasten tarinankerrontataidot?

A
  • vaikeuksia rakenteen hahmottamisessa, muistista palauttamisessa ja oikeiden aikamuotojen löytämisessä ikätovereitaan enemmän
59
Q

Miten kontigenssikertoimen maksimiarvo määräytyy?

A
  • määräytyy taulukon rivien ja sarakkeiden lukumäärän mukaan
  • 2x2 -taulukossa max. arvo on n. 0,7 –> taulukon koon kasvaessa lähellä 1
  • riippuvuutta ei esiinny, jos C < 0,2 ja riippuvuutta esiintyy, jos C > 0,3 –> väliin jää “ei osaa sanoa”-alue
60
Q

4- ja 5- vuotiaiden lasten muistikapasiteetissa?

A
  • 4-vuotiailla 3-4 yksikköä

- 5-vuotiailla 4-5 yksikköä

61
Q

Miten suomessa näkyy nopea vanheneminen?

A
  • yli 65-vuotiaiden henkilöiden suhteellisen osuuden oletettu kasvu 2011 18,1% –> 50v. myöhempään 28,2%
  • 65-vuotiaiden määrä verrattuna 15-64-vuotiaiden määrään kasvanee 27,7% –> 49,8%
  • yli 80-vuotiaiden ennustetaan yli kaksinkertaistuvan 4,9% –> 11,4%
62
Q

Suomalaisten elinajanodetteet vuosina 2000 ja 2008 syntyneille?

A
  • tytöt: 81 v. –> 83 v.
  • pojat: 74 v. –> 76 v.
  • Uusitalo arvioi elinajanodotteen kasvavan vielä 15-20 v.
63
Q

Kuolleisuus suomessa?

A
  • yhtä suuri verrattuna läntisiin Euroopan maihin
  • 2011 vastasyntyneen elinajanodote oli naisilla 6,4-vuotta pitempi kuin miehillä
  • 65-v naisten ja miesten elinajanodotteiden ero oli lähes 4v.
64
Q

Lapsesta Aikuiseksi- tutkimuksessa kuvatut viisi persoonallisuuden profiilia?

A
  • olivat hyvin samankaltaisia 33-, 42- ja 50-vuotiaana
    1. Joustavuus –> vahva ekstraversio ja tunnollisuus sekä vähäinen neuroottisuus
    2. Ylikontrolloivuus –> vahva neuroottisuus
    3. Pidättyvyys –> sisäänpäin suuntautuneisuus ja tunnollisuus
    4. Alikontrolloivuus –> avoimuus ja ekstraversio sekä vähäinen tunnollisuus
    5. Tavalliset ihmiset –> kaikissa piirteissä keskimääräistä tasoa
65
Q

Millä tavalla yleisen viisauden viisaustesteissä viisautta arvostellaan?

A
  • elämän asiantuntijuuden, aikuisiän ajattelun kehittymisen sekä kulttuuris-historiallisen viisauden määritelmän mukaan
66
Q

Montako havaintoparia tarvitaan yhden selittävän muuttujan mallin mallintamiseen?

A
  • parikymmentä havaintoparia

- jos useita selittäviä muuttujia —> havaintoparia vähintään 50

67
Q

Muten Suomessa in tutkittu persoonallisuuden vanhenemista?

A
  • vain mielialan ja elämän tyytyväisyyden osalta
  • ulkomaisissa tutkimuksissa big 5- piirteeseen perustuvan yksilöiden välisen järjestyksen on todettu säilyvän —> muuttumattomia tunnollisuus ja sovinnollisuus —> neuroottisuus, ekstraversio ja avoimuus vähenivät
68
Q

Big-5 piirteiden pysyvyys 60-64-vuotiailla?

A
  • rakenne pysyi suurinpiirtein samana —> stabiilius n. 0,8, Alllemand
  • 12-vuoden seuruussa yksilöiden väliset erot lisääntyivät avoimuudessa kokemuksille ja tunnollisuudessa —> stabiilius heikkeni 0,7
69
Q

Miten ihmisen kehitys voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen?

A
  • biologiseen, kognitiiviseen ja psyykkis-sosiaaliseen —> elämän aikana jatkuvassa vuorovaikutuksessa ja vaikutus ilmenee käyttäytymisessä ja toiminnassa
70
Q

Miksi iäkkäillä on vaikeuksia estää tarkkaavaisuuden suuntautumista asiaankuulumattomaan ärsykkeeseen verrattuna nuoriin?

A
  • kyse toiminnanohjauksen vaikeudesta —> samalla yhteydessä kognitiiviseen hidastumiseen iän mukana
71
Q

Kuinka paljon havaintomotoriset toiminnot selittävät ikäihmisten motoristien toimintojen vaihtelua?

A
  • havaintomotoriset toiminnot, kuten reaktioaika, seisomatasapaino ja lihasvoima selittää 39-46% 75-v. Maksimaalisen kävelynopeuden vaihtelusta
    —> 54% 80-vuotiaiden miesten portaiden nousun havaitusta vaihtelusta
72
Q

Kuinka monta prosenttia iäkkäillä kaatuminen aiheuttaa kuolemaa?

A
  • miehillä 65%
  • naisilla 77%
  • 80 ikävuodesta lähtien miesten kaatuminen johtaa suuremmalla todennäköisyydellä kuolemaan
73
Q

Kuinka moni säilytti Ikivihreät-tutkimuksessa muistiaan?

A
  • 16-v seuruussa (68-84 v) 40% säilytti muistitoiminnoissa lähtötasonsa
  • sukupuolten välillä ei ollut eroa objektiivisissa muistisuorituksissa
74
Q

Ikäihmisille asioita, joita on vaikeaa muistaa järjestyksessä?

A
  • nimet
  • mitä piti sanoa
  • missä tavarat on ja mitä oli tekemässä
  • ihmisen kasvot
  • sovitut tapaamiset
75
Q

Kuinka suuri osa kärsii lievästä kognitiivisesta heikkenemisestä?

A
  • yli 60-vuotiaista 15-30%