Keskilapsuus Flashcards
1
Q
Keskilapsuuden ikävuodet?
A
- 6-7 v —> 12 v
2
Q
Fyysinen kasvu keskilapsuudessa?
A
- tytöt ja pojat pituutta vuosittain 5-6 cm ja painoa 2,5 kg
- kiihtyy murrosiän alkaessa
3
Q
Aivotoiminnan muutokset 6-8 v:n välillä?
A
- ajatellaan olevan yhteydessä lasten kognitiivisten kykyjen kehittymiseen erityisesti ajattelun ja toiminnanohjauksen alueilla
4
Q
Miten aivojen kasvua voidaan jaotella?
A
- Epstein
- nopea ja hidas kasvun vuorettelu
- kasvuperiodin aikana aivojen paino kasvaa 5-10 prosenttia
- hitaassa kasvuperiodissa n. prosentti
- nopea kasvuperiodi ensimmäisen vuoden kasvupyrähdyksen jälkeen 2-4, 6-8, 10-12, 14-16
5
Q
Miten aivokuori kehittyy?
A
- tunto- ja näköaistiin liittyvät alueet kypsyvät ennen assoiatiivisia eli eri aistialueilta tulevaa tietoa yhdisteleviä alueita
6
Q
Myelinisoituminen?
A
- keskilapsuuden aikana aivoissa tapahtuva rakenteellinen muutos
- eristetuppien kehittyminen hermosolujen haarakkeiden ympärille –> tiedonkulku hermosoluissa nopeutuu –> mahdollistaa hermoverkkojen toiminnan tarkentumisen
- luultuua enemmän seurausta lapsen kokemuksista ja toiminnasta, Merzenich
- valkea aine lisääntyy tämän edetessä –> voimakkainta nuoruudessa, mutta jatkuu pitkälle aikuisikään
7
Q
Synapsien karsiutuminen?
A
- jatkuu aivojen hitaimmin kehittyvillä alueilla, etuaivolohkossa ja päälaenlohkossa –> näillä alueilla aivojen harmaa aine vähenee
- vähentää hermosolujen tiheyttä ja vahvistaa jäljelle jääviä hermosoluja ja niiden yhteyksiä
8
Q
Keskilapsuuden aivojen rakenteelliset muutokset?
A
- myelinisoituminen
- synapsien karsiutuminen
- valkean aineen lisääntyminen ja harmaan aineen vähentyminen
- aivojen tilavuus kasvaa 7-16 v. välillä 10 prosenttia
9
Q
Keskilapsuuden aivjen toiminnalliset muutokset?
A
- tarkkaavaisuuden kiinnittämiseen liittyvä alfa-toiminta alkaa dominoida
- unitilaan liittyvä theeta-toiminnan määrä vähenee
- eri aivoalueiden sähkötoiminta sykronoidumpaa
- keskeisten aivojen etuosien aktiivisuuden koordinoitumista aivojen muissa osissa tapahtuvan toiminnan kanssa –> etuosien kehitys ainakin nuoruusikään saakka
10
Q
Mistä aivojen toiminnallisten muutosten ajatellaan olevan yhteydessä?
A
- lapsen ajattelun muuttumiseen
- siirtyminen esioperaationaalisesta vaiheesta konkreettisten operaatioiden vaiheesee
- Stauderin ja kollegojen aivojen sähkö tutkimus!!!
11
Q
Minkälaisia kehityksellisiä muutoksia tapahtuu 7-14v:n havaintotoimintojen aikana?
A
- havaintotoimintojen kehittymisen alkuaikoina lapsi käyttää usein koko käytössä olevaa aivoresursseja
- havaintotaitojen kehittyessä toiminta keskittyy tietyille suppeammille ja tarkkarajaisille aivoalueille
12
Q
MIten motoriset taidot kehittyy keskilapsuudessa?
A
- lihashallinta paranee
- sujuvammat liikkeet automatisoituessa
- parempi tasapaino ja koordinointi
- motor. taitojen kehittyminen vahvistaa taidon pohjana olevan hermoyhteyksien toimintaa
- liikkumiseen liittyvät havaintotaidot kehittyvät
- kyky arvoidia omaa suoritusta paranee
13
Q
Tyttöjen ja poikien erot motorisissa taidoissa keskilapsuuden aikana?
A
- v pojat juoksevat nopeammin, hyppäävät ja heittävät palloa pidemmälle ja tytöt ketterämpiä
- -> keskilapsuudessa erot kasvavat jonkin verran
- pojan menestyvät paremmin lihasvoimaa vaativissa suorituksissa
- tytöt menestyvät paremmin hienomotorisissa taidoissa, esim. piirtämisessä ja kirjoittamisessa
14
Q
Liikenneturvallisuus ja keskilapsuus?
A
- tärkeä havaintomotorinen taito on omien taitojen arviointi suhteessa lähestyvään autoon ja päätökseen tekeminen ylittämisestä
- 9 vuotiaiden taidon tässä suhteessa heikkoja
- ottavat usein huomioon vain auton etäisyyden eikö sen nopeutta
15
Q
Fyysiset ja vauhdikkaat leikit keskilapsuudessa?
A
- -suomalaiset lapset tämmöisiä leikkejä n. 1,5 h/ päivä, Sääkslahti
- ennalta ehkäisevät sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä
- keskeinen merkitys lihavuusongelman ehkäisyssä
- suuri sosiaalinen merkity
16
Q
Mitkä asiat kertovat motorisista oppimisvaikeuksista?
A
- motorisen toiminnan hitaus
- liikkeiden ajoittaminen
- rytmisyyden vaikeudet
- vaikeudet monivaiheisten toimintojen suorittamisessa ja lihasvoiman säätelyssä
17
Q
Suomalaiset pitkittäistutkimuksen tulokset motorisista oppimisvaikeuksista?
A
- Cantell, Smyth ja Ahonen
- motoriset oppimisvaikeudet ovat usein hyvinkin pysyviä
- liittyy tavallista useammin pulmia muilla oppimisen alueilla
- –> vaarana motorisesti kömpelömmän lapsen itsearvostus ja minäkäsitys saavat koviakin kolhuja
18
Q
Motoristen vakeuksien kanssa yhdessä esiintyvät ongelmat?
A
- yleisemmät ongelmat aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriöt, eliADHD sekä puhutun ja kirjoitetun kielen ongelmat
- –> puolella lapsilla, joilla motorisia ongelmia, on näitä häiriöitä
- –> vastaavasti ADHD-lapsilla puolella motorisia ongelmia
- –> kielellisiä erityisvaikeus lapsilla voi olla yli puolella motorisia ongelmia
- vaikeuksien yhdessä esiintyminen voi johtua pikkuaivojen toiminnan erilaisuudesta näissä häiriöiden eri ryhmissä ja myös geneettinen tausta
19
Q
Piagen kehitysteorian kolmas vaihe?
A
- Konkreettisten operaatioiden vaihe
- iratutuvat välittömistä aistihavainnoista ja ajattelevat sisäisten representaatioiden varassa
- lukumäärän pysyvyyden ymmärtäminen
- kyky ymmärtää kolmiulotteista maailmaa sekä erilaisia malleja ja symboleja kehittyy nopeasti
- kiinnostus erilaisten luokitusten tekemiseen yhteisten piirteiden perusteella
- osaavat yhdistää kahta erillistä tietoa ja tekevät loogistia johtopäätöksiä
- egosentrisyydestä vapautuminen eli toisen ihmisen roolin ottamista –> tilanteesta riippuvainen tapahtuma
20
Q
Egosentrisyydestä vapautuminen?
A
- ei tarkoita lapsen itsekkyyttä tai omahyväisyyttä
- alle 7 v. lasten vaikea asettua toisen asemaan
- hidas, mutta tilanteesta riippuvainen tapahtuma –> tuttuus voi auttaa lasta suoriutumaan paremmin
- keskilapsuuteen ajoittuva vaiheittainen tapahtuma, Selman ja Byrne
- vasta keskilapsuuden loppuvaiheessa lapsi pystyy kunnolal näkemään tilanteen kolmannen henkilön näkökulmasta
21
Q
Miten Piaget selittää ajattelun mutosta käyttämällä skeeman käsitettä?
A
- silloin kun olemassa olevat skeemat eivät riitä ongelman ratkaisuun, ne voivat tuottaa toimimattomia ratkaisuja –> uudet haasteet kuitenkin kehittävät skeemoja, jotta voidaan saavuttaa uusi tasapainotila
22
Q
Mihin kaikeen muistin kehittyminen on yhteydessä?
A
- perusprosessien nopeutumiseen ja kehittymiseen, kuten tunnistaminen, yleistäminen ja erityispiirteiden tallentaminen
- mileen palauttamisen nopeutuminen
- tieto- ja käsitevaraston nopea kasvu (parempi pohjatieto -> helpompi muistaa)
23
Q
Muististrategian käyttö keskilapsuuden aikana?
A
- osa strategiasta käytössä jo keskilapsuuden alussa 6-7v. : sanojen toistaminen ja selkeissä tilanteissa muistiaineksien ryhmittely
- 8-10 v. vähemmän slkeissä tilanteissa muistiaineksien ryhmittely ja arvioi paremmin oppimiseen tarvitsemaa aikaa
- 11-14 v- kumuloituvaa mielessä toistamista, erilaiset muistiainesta yhdistävät tekniikat, keskeisen asian löytäminen, alleviivaaminen ja yhteenvedot
24
Q
Oppiminen tarkasteltuna Piagen näkökulmasta?
A
- lapsen aktiivisuuden korostamista kehitystä liikkeelle panevana voimana
- konstruktiivista –> lapsi rakentaa omat käsityksensä ja tietonsa omien kokemustensa ja tulkintojensa varaan
- sovellettuna täytyy korostaa lapsen oman aktiivisuuden tukemista ja ajattelun kehitystason huomioimista
25
Q
Oppiminen Vygotskin näkulmasta tarkasteltuna?
A
- sosiaalis-kulttuurinen teoria oppimisesta
- korostetaan lapsen ja hänen läheistensä välistä vuorovaikutusta
- vuorovaikutuksessa välittyy lapselle kulttuurin keskeiset työvälineet: erilaiset symbolit, taidot, traditiot ja arvot
- lapsi aktiivinen osallistuja yhteisönsä toimintaan
26
Q
Miten voidaan Vygotskin mukaan helpottaa lapsen roolia ajattelijana?
A
- ohjaus- tai opetuskeskustelun kautta (scaffolding)
- aikuinen ajattelee lasen kanssa hienovaraisin vihjein ja kysymyksin
- vihjeitä ja kysymyksiä käytetään vain tarpeen mukaan
- vähitellen aikuisen tukea häivytetään
- lopuksi lapselle selitetään asioita lapsen ymmärtämällä tavalla
- “sen minkä lapsi osaa tehdä yhteistyössä, sen hän osaa huomenna itsenäisesti”
- ns. lähikehityksen vyöhyke
27
Q
informaation prosessoinnin komivaiheinen tapahtuma?
A
- alkaa inrofmaation saapumisesta (input)
- tietoa muokataan erilaisiksi sisäisiksi representaatioiksi—> käsittelemällä päädytään tuotokseen (output)
- tämän avulla on pyritty ymmärtämään havaintoihin, muistiin, kieleen ja ongelmanratkaisuun liittyviä tapahtumia
28
Q
Konnektionistiset mallit?
A
- perustuvat väljästi tietoon hermostossa tapahtuvasta tiedonkäsittelystä
- Tietokonemallien avulla pyritään ymmärtämään erilaisia kokemuksia
- muodostavat kolme kerrosta:
- input- yksiköt vastaanottavat eli koodaavat infoa
- hidden units, eli sisäiset representaatiot muodostavat informaatiosta aiempaa monimutkaisempia yhdistelmiä
- output- yksiköiden toiminnasta syntyy päätöksiä, sanoja tai ajatuksia
29
Q
Mitkä asiat vaikuttavat lapsen oppimiseen keskilapsuudessa?
A
- lapsen käsitys ja uskomus itsestään oppijana
- lapsen kielteinen minäkäsitys
- vanhempien näkemukset lapsen osaamisesta ja heidän odotukset ja arvostukset
- kognitiiviset kyvyt
- sosiaaliset taidot
- motivaatio
30
Q
Auktoritatiivinen kasvatustyyli?
A
- vanhemmat ovat ohjaavia, mutta samalla avoimia ja avastavuoroisia suhteessa lapseen
31
Q
Erilaiset kasvatustyylit ja niiden vaikutus lapsen oppimiseen?
A
- auktoritatiivinen tyyli –> yhteydessä hyvään selviytymiseen ja motivoitumiseen koulussa
- laiminlyövä, salliva tai kurinalainen tyyli –> heikko kolumenestys ja vähäinen oppimismotivaatio. Yhteydessä myös lapsen riippuvuuteen ja epäitsenäisyyteen, impulsiivisuuteen ja käyttäytymisongelmiin
32
Q
Miten opetustapahtumaan liittyvät piirteet vaikuttavat lapsen oppimiseen keskilapsuudessa?
A
- Alkuportaat -seurantatutkimuksessa:
- opettajan antama ohjauksellinen ja tunnetuki, selkeä organisointi -> myönteiset oppimiskokemukset, erityisesti niillä joilla on oppimisvaikeuksia
- opettajan kyky luoda myönteistä ilmapiiriä ja asettamaan lapsille selkeitä odotuksia ja rajoja –> oppilaiden lukutaito kehittyi ensimmäisellä luokalla
Eskareista epuiksi tutkimus:
- jos opettajan tavoitteen lasten minäkuvan tai motivaation kehittäminen –> lasten kiinnostus opeteltaviin asioihin lisääntyy
33
Q
Koulun vaikutus oppimiseen keskilapsuudessa?
A
- koulun toiminta sosiaalisena yhteisönä
- hyvä ilmapiiri
- tavoitteet, joissa oppimisen edistymistä
–> yhteydessä hyvään oppimistuloksiin
34
Q
Metakognitio?
A
- John Flavell jakaaa: Metakognitiivisiin tietoon ja taitoon
- itseohjautuvassa oppimisessa, korostuu metakognition tietoinen luonne ja oman oppimisen jatkuva refleksointi
35
Q
Gettinger ja Seibertin 4 oppimisstrategiaa?
A
- Toistaminen ja mielessä säilyttäminen
- Oppimisprosessin organisointi
- Tiedon jäsentely
4, Oppimisen ja ongelmanratkaisun suunnitteleminen, ohjaaminen ja arviointi –> kese metakognitiosta
36
Q
Lapsen motivaation muodostumiseen vaikutavia tekijöitä oppimisen suhteen?
A
- omat ajatukset, käsitykset, uskomukset ja ennakoinnit omasta onnistumisesta ja epäonnistumisesta
- kokemukset
- koulun alettua käsitys vaikeasta, helposta, tärkeästä ja hyödyllisestä vakiintuu nopeasti –> menestyminen/ epäonnistuminen vaikuttaa kiinnostukseen ja minäkuvaan
- vanhempien tuki lapsen tunteeseen pätevyydestä, mahdollisuuksista ja omien valintojen tekemiseen
- opettajan, koulun ja luokan vuorovaikutus
37
Q
Lukemaan oppimiseen edellytykset?
A
- kirjaintenerottelutaito
- fonologinen tietoisuus, eli kykyä ymmärtää puhutun kielen koostuvan sanaa pienemmistä yksiköistä eli tavuista ja äänteistä —-> laajempaa kielellistä tietoisuutta
38
Q
Mikä on Butterworthin mukaan keskeinen edellytys laskutaitojen kehittymiselle?
A
- Lukumääräisyyden ymmärtäminen
- –> käsitteenä abstrakti, koska se on sellaisen joukon ominaisuus, johon voi kuulua millaisia jäseniä tahansa: esineitä, ääniä jne.
39
Q
Piaget ja lukumääräisyys?
A
- lukumääräsiyyden ja laskemisen kehittyminen tiiviissä yhteydessä loogisen ajattelun kehittymiseen
- keskeisessä asemassa konkreettisten operaatioiden aikana kehittyvätä uuden ajattelun taidot —> transitiivisuus ja säilyvyyden käsite
40
Q
Joidenkin tutkijoiden näkemys numeroiden oppimisesta?
A
- numeroiden oppiminen ja laskutaitojen kehittyminen vaoidaan ymmärtää perusprosessien kehityksen kautta
- –> työmuisti, tilan havaitseminen ja kognitiot sekä kielelliset taidot
- synnynnäinen kyky (esim. Butterworth), joka on kielen kehityksestä riippumaton ja hermostollinen perusta sijaitsee kielellisistä alueista erillään päälaenlohkon alueella
41
Q
Feigensonin ja kollegoiden vastaus siitä, miksi matematiikka on sekä helppoa että vaikeaa
A
- ytimenä kaksi lukumääräisyyden käsittelyn järjestelemää:
1. käsittelee suuria ja arvioon perustuvia määriä –> erottelukyky riippuvainen lukmäärien suhteesta–> kehityksen edetessä tämä järjestelmä yhdistyy numerojärjestelmään ja laskemiseen
2. käsittelee pienten esinejoukkojen tarkkoja lukumääriä - lapsi pystyy käyttämään näitä molempia ja myös aikuisina ja toimivat heti syntymän jälkeen
- eivät selitä monimutkaisia ja kulttuurisesti välitettyjä matemaattisia käsitteitä, esmi. negatiiviset luvut
42
Q
Akalkulia?
A
- laskemistkyvyn häiriö tai yleisemmin matemaatiisista oppimisvaikeuksista
43
Q
Tarkkaavaisuuden ja muistin yhteydet?
A
- molemmat eivät voi toimia toisistaan erillisinä
- muistilla rajattu kapasiteetti —> käyttö edellyttää tallennettavat tiedon valikoimista
- muistiin tallentunut tieto ohjaa tarkkaavaisuutta
- molemmissa käytetään osittain yhteistä hermoverkkoja aivokuorella
44
Q
Lapsen tarkkaavaisuuden kehittyminen?
A
- ensimmäisinä vuosina kehittyy sekä luonteeltaan, että miten pitkään pystyy kohdistamaan tarkkaavaisuutta
- ohjautuu tilanteiden tai esineiden ulkoisten ominaisuuksien tai uutuusarvon mukaan
- keskilapsuudess kehitty nopeasti ylläpitää tarkkaavaisuutta vähäisellä mielenkiinnolla, vaihtaa tarkkaavaisuuden kohteita joustavasti ja jättää huomiotta epäolennaisia seikkoja
45
Q
Michael Posnerin 3 aivoverkostoihin perustuvaa tarkkaavaisuuden komponenttia?
A
- kehittänyt joukon visuaalisia tarkkaavaisuuden tietokonetestejä
- valppaus- tai vireystilan säilyttäminen usein pitkästyttävissäkin tilanteissa
- tarkkaavaisuuden kohdistaminen juuri tiettyyn kohteeseen eli orientoituminen
- eksekutiivinen kontrolli, jonka avullaa tarkkaavaisuutta voidaan suunnata ristiriitaisissa ärsyketilanteissa oikeaan ärsykkeeseen –> stroop-testi
46
Q
Posnerin tarkkaavaisuusmekanismien kehittyminen?
A
- Rueda ja kollegat
ORIENTOITUMINEN
- kehittyy hyvin varhain ensimmäisten elinkuukausien aikana, eikä suuria muutoksia vanhetessa
VALPPAUS- JA VIREYSTILAN SÄILYTTÄMINEN
- kehittyy myös jo ensimmäisinä elinvuosina ja keskilapsuudessa
- kehitys jatkuu keskilapsuuden jälkeenkin –> esim. aikuiset reagoivat paremmin varoitussignaaleihin
EKSEKUTIIVINEN KONTROLLI
- nopea kehitys 6-7 vuotiaana, eli keskilapsuuteen siirryttäessä
- eksekutiivinen aivoverkosto liittyy visuaalisen tarkkaavaisuuden säätelyyn, kognitiivisten tehtävien suorittamiseen ja lapsen kykyyn säädell omia myönteisiä ja kielteisiä tunteita
47
Q
Tunteiden ja tarkkavaisuuden välinen yhteys?
A
- myönteisillä tunnekokemuksilla keskeinen merkitys oppimiseen liittyvään toiminnan suunnittelun ja ohjauksen sekä ongelmanratkaisutaitojen kehittymisessä
- myönteiset tunnekokemukset avaavat mahdollisuuksia tarkkaavaisuuden uudelleen suuntaamiseen ja uusien haasteiden kohtaamiseen
- itsesäätelyn kehitysta vaurioittavat jatkuva kielteinen ja ahdistava tunneviritys sekä stressi
48
Q
Tarkkaavaisuushäriöt?
A
- keskilapsuudessa osalla lapsilla vaikeuksia säädellä ja ylläpitää tarkkaavaisuutta tilanteissa, joihin ei liity omaa innostusta tai motivaatiota
- –> vaativat erityisesti eksekutiivisen tarkkaavaisuusmekanismin toimintaa
49
Q
Agression kehittyminen lapsella?
A
- n. 4 kk. ikäisenä lapsi ilmaisee kasvoillaan suuttumusta
- agressiota aiheutta usein fyysinen epämukavuus ja huomion tarve
- tovereihin suuntautuvaa agressiota (puolustautuminen toista vastaan ja kosto) havaittavissa 1 v:n lopulla –> lapsi kiinnostunut hallussa olevista tarvaroista ja oman tahtonsa mukaisesta toiminnasta
- kielellinen agressio 2-4 v:n välillä, mutta tasoittuu sen jälkeen
- joillakin kouluiässä vakava väkivalta lisäntyy, koska yksilöiden väliset erot korostuvat
50
Q
Poikien ja tyttöjen ero agressiossa?
A
- poikien on havaittu olevan yleensä agressiivisempi kuin tytö riippumatta aggression laadusta
- tytöt saavat korkeampia pistemääriä itse arvioidussa epäsuorassa aggressiivisuudessa
- sukupuolten erot selittävät aggressiivisuuden vaihtelua vähemmän kuin yleensä ajatellaan
51
Q
Tunteiden säätely keskilapsuudessa?
A
- tunnetilan käsittelyä, että mielen tasapaino ja toimintakyky säilyy mahdollisimman hyvinä
- useimmat lapset oppivat 10 v. mennessä tunteiden säätelyn strategioita
52
Q
Neljä laajaa käyttäytymistendessiä?
A
- ulospäin suuntautuminen, lähestymistaipumus tai myönteiset tunteet
- vetäytyminen, ahdistuneisuus tai vahingon välttäminen
- ärtyvyys, suuttumus tai negatiiviset tunteet
- muihin liittyminen tai riippuvuus sosisaalisesta hyväksynnästä
53
Q
sosioemotionaalinen?
A
- viittaa tunteiden ja käyttäytymisen säätelyn keskeiseen asemaan sosialisaatioprosessissa
- pohjautuu yksilön synnynnäisten ominaisuuksien ja ulkoisten tekijöiden vuorovaikutukseen
54
Q
Temperamentti?
A
- rekenteellinen yksilöiden välinen ero tunneperäisen ja motorisen käyttäytymisen sekä tarkkaavaisuuden reaktiivisuudessa ja itsesäätelyssä
- reaktiivisuus tarkoittaa herkkyyttä reagoida ärsykkeeseen
- itsesäätely vaikuttaa reaktiivisuuden ilmenemiseen, kestoon ja tunteiden voimakkuuteen
- vaikka temperamentin määrityksessä biologiset perusteet, kypsyminen ja kokemuksen muovaavat temperamenttia —> sosioemotionaalinen käyttäytyminen
55
Q
Lapsesta aikuiseksi- tutkimuksen tulos?
A
- opettajan ennustukset pojille 8 v —> 42 v. persoonallisiuuden piirteistä avoimuus ja ekstraversio, temperamenttista aloitteisuus ja sosiaalisuus ja itsehallinta
- opettajien havainnoilla tyttöjen aktiivisuudesta ennustearvoa vasta 14 vuotiaana
- pienten poikien temperamenttipiirteet näkyvät koulussa vahvemmin kuin pienten tyttöjen temperamenttipiirteet–> tytöt mukautuvat vahvemmin tilanteiden vaatimuksiin
56
Q
Toveripiiri keskilapsuudessa?
A
- kouluiässä lapsi alkaa kaivata omanikäistä ja samaa sukupuolen seuraa
- omaksuu sukupuolelle tyypillistä käyttäytymistä ja oppii toiminnallisia ja sosiaalisia taitoja
- opettaa myös moraalisen käyttäytymisen pelisääntöjä –> joutuvat jakamaan ja vuorottelemaan –> herkistää toisen näkökulman ymmärtämistä ja tukee oikeudenmukaisuuden kehittymistä
- muodostuvat usein läheisyysperiaatteen varassa: koululuokan oppilaat, harrastusryhmä tai naapuruston lapset
57
Q
Ystävyyssuhteet keskilapsuudessa?
A
- henkilökohtainen ystävyyssuhde, jossa oppii luottamusta ja herkkyyttä toista kohtaan
- tytö yleensä valikoivampia, koska menevät ystävyydessä läheisemmälle tasolle
- voi esiintyä riitoja ja ongelmia –> oppivat tärkeitä sosiaalisia taitoja ja kritiikin sietoa
58
Q
Ystävyyssuhteiden laadulliset erot?
A
- normatiivinen sisältö –> ryhtyvätkö ystävykset epäsosiaaliseen toimintaan
- konstruktiivisuus –> ongelmanratkaisu neuvottelemalla tai valtaa käyttämällä
- läheisyys –> viettävätkö paljon aikaa yhdessä erilaisissa toiminnoissa
- symmetria –> vallitseeko vallan tasapaino vai vinoutuma
- tunnesisältö –> onko suhde toiselle tukea antava vai ristiriitainen
59
Q
Kiusaajat keskilapsuudessa?
A
- motivoi sosiaalisen vallan halu
- vahva sosiaalinen asema, jonka voinut saada agressiivisella ja manipuloivalla käytöksellä
- harhainen positiivinen käsitys itsestään
- sivustakatsojien passiivisuus vahvistaa positiivista minäkäsitystä
60
Q
Kiusatuksi tulleet keskilapsuudessa?
A
- kiusaajille “turvallisia” kohteita
- heikkoja puolustamaan itseään, ahdistuneet, epävarmat ja helposti itkeviä –> tuottaa välittömän tiedon kiusaajalle onnistumisesta
- erottaa usein muista jokin ominaisuus, kuten lihavuus, seksuaalinen suunteutuneisuus jne
61
Q
Kiusaamisen seuraukset?
A
- yhteyttä aikuisiän ahdistuneisuushäiriöihin, depressioon ja fobioihin
- kokevat emotionaalista kärsimystä sekä kiusaamisen aikana että myöhemmin
- tovereiden hyljeksintä aktivoi samoja aivojen alueita kuin fyysinen kipu ja vaikeuttaa kielteisen tunteiden käsittelyä
62
Q
Lapsilähtöinen vanhemmuus?
A
- Auktoratiivinen vanhemmuus
- ei tarkoita lapsen ehdoilla toimimista
- vanhemman kypsää suhtautumista lapseen, jolloin hän osoittaa lapselle lämpöä ja kiintymystä ja kohdistaa lapsen toimintaan ikäkauteen sopivia odotuksia
