Keskilapsuus Flashcards

You may prefer our related Brainscape-certified flashcards:
1
Q

Keskilapsuuden ikävuodet?

A
  • 6-7 v —> 12 v
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Fyysinen kasvu keskilapsuudessa?

A
  • tytöt ja pojat pituutta vuosittain 5-6 cm ja painoa 2,5 kg
  • kiihtyy murrosiän alkaessa
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Aivotoiminnan muutokset 6-8 v:n välillä?

A
  • ajatellaan olevan yhteydessä lasten kognitiivisten kykyjen kehittymiseen erityisesti ajattelun ja toiminnanohjauksen alueilla
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Miten aivojen kasvua voidaan jaotella?

A
  • Epstein
  • nopea ja hidas kasvun vuorettelu
  • kasvuperiodin aikana aivojen paino kasvaa 5-10 prosenttia
  • hitaassa kasvuperiodissa n. prosentti
  • nopea kasvuperiodi ensimmäisen vuoden kasvupyrähdyksen jälkeen 2-4, 6-8, 10-12, 14-16
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Miten aivokuori kehittyy?

A
  • tunto- ja näköaistiin liittyvät alueet kypsyvät ennen assoiatiivisia eli eri aistialueilta tulevaa tietoa yhdisteleviä alueita
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Myelinisoituminen?

A
  • keskilapsuuden aikana aivoissa tapahtuva rakenteellinen muutos
  • eristetuppien kehittyminen hermosolujen haarakkeiden ympärille –> tiedonkulku hermosoluissa nopeutuu –> mahdollistaa hermoverkkojen toiminnan tarkentumisen
  • luultuua enemmän seurausta lapsen kokemuksista ja toiminnasta, Merzenich
  • valkea aine lisääntyy tämän edetessä –> voimakkainta nuoruudessa, mutta jatkuu pitkälle aikuisikään
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Synapsien karsiutuminen?

A
  • jatkuu aivojen hitaimmin kehittyvillä alueilla, etuaivolohkossa ja päälaenlohkossa –> näillä alueilla aivojen harmaa aine vähenee
  • vähentää hermosolujen tiheyttä ja vahvistaa jäljelle jääviä hermosoluja ja niiden yhteyksiä
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Keskilapsuuden aivojen rakenteelliset muutokset?

A
  • myelinisoituminen
  • synapsien karsiutuminen
  • valkean aineen lisääntyminen ja harmaan aineen vähentyminen
  • aivojen tilavuus kasvaa 7-16 v. välillä 10 prosenttia
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Keskilapsuuden aivjen toiminnalliset muutokset?

A
  • tarkkaavaisuuden kiinnittämiseen liittyvä alfa-toiminta alkaa dominoida
  • unitilaan liittyvä theeta-toiminnan määrä vähenee
  • eri aivoalueiden sähkötoiminta sykronoidumpaa
  • keskeisten aivojen etuosien aktiivisuuden koordinoitumista aivojen muissa osissa tapahtuvan toiminnan kanssa –> etuosien kehitys ainakin nuoruusikään saakka
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Mistä aivojen toiminnallisten muutosten ajatellaan olevan yhteydessä?

A
  • lapsen ajattelun muuttumiseen
  • siirtyminen esioperaationaalisesta vaiheesta konkreettisten operaatioiden vaiheesee
  • Stauderin ja kollegojen aivojen sähkö tutkimus!!!
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Minkälaisia kehityksellisiä muutoksia tapahtuu 7-14v:n havaintotoimintojen aikana?

A
  • havaintotoimintojen kehittymisen alkuaikoina lapsi käyttää usein koko käytössä olevaa aivoresursseja
  • havaintotaitojen kehittyessä toiminta keskittyy tietyille suppeammille ja tarkkarajaisille aivoalueille
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

MIten motoriset taidot kehittyy keskilapsuudessa?

A
  • lihashallinta paranee
  • sujuvammat liikkeet automatisoituessa
  • parempi tasapaino ja koordinointi
  • motor. taitojen kehittyminen vahvistaa taidon pohjana olevan hermoyhteyksien toimintaa
  • liikkumiseen liittyvät havaintotaidot kehittyvät
  • kyky arvoidia omaa suoritusta paranee
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Tyttöjen ja poikien erot motorisissa taidoissa keskilapsuuden aikana?

A
    1. v pojat juoksevat nopeammin, hyppäävät ja heittävät palloa pidemmälle ja tytöt ketterämpiä
  • -> keskilapsuudessa erot kasvavat jonkin verran
  • pojan menestyvät paremmin lihasvoimaa vaativissa suorituksissa
  • tytöt menestyvät paremmin hienomotorisissa taidoissa, esim. piirtämisessä ja kirjoittamisessa
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Liikenneturvallisuus ja keskilapsuus?

A
  • tärkeä havaintomotorinen taito on omien taitojen arviointi suhteessa lähestyvään autoon ja päätökseen tekeminen ylittämisestä
  • 9 vuotiaiden taidon tässä suhteessa heikkoja
  • ottavat usein huomioon vain auton etäisyyden eikö sen nopeutta
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Fyysiset ja vauhdikkaat leikit keskilapsuudessa?

A
  • -suomalaiset lapset tämmöisiä leikkejä n. 1,5 h/ päivä, Sääkslahti
  • ennalta ehkäisevät sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä
  • keskeinen merkitys lihavuusongelman ehkäisyssä
  • suuri sosiaalinen merkity
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Mitkä asiat kertovat motorisista oppimisvaikeuksista?

A
  • motorisen toiminnan hitaus
  • liikkeiden ajoittaminen
  • rytmisyyden vaikeudet
  • vaikeudet monivaiheisten toimintojen suorittamisessa ja lihasvoiman säätelyssä
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Suomalaiset pitkittäistutkimuksen tulokset motorisista oppimisvaikeuksista?

A
  • Cantell, Smyth ja Ahonen
  • motoriset oppimisvaikeudet ovat usein hyvinkin pysyviä
  • liittyy tavallista useammin pulmia muilla oppimisen alueilla
  • –> vaarana motorisesti kömpelömmän lapsen itsearvostus ja minäkäsitys saavat koviakin kolhuja
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Motoristen vakeuksien kanssa yhdessä esiintyvät ongelmat?

A
  • yleisemmät ongelmat aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriöt, eliADHD sekä puhutun ja kirjoitetun kielen ongelmat
  • –> puolella lapsilla, joilla motorisia ongelmia, on näitä häiriöitä
  • –> vastaavasti ADHD-lapsilla puolella motorisia ongelmia
  • –> kielellisiä erityisvaikeus lapsilla voi olla yli puolella motorisia ongelmia
  • vaikeuksien yhdessä esiintyminen voi johtua pikkuaivojen toiminnan erilaisuudesta näissä häiriöiden eri ryhmissä ja myös geneettinen tausta
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Piagen kehitysteorian kolmas vaihe?

A
  • Konkreettisten operaatioiden vaihe
  • iratutuvat välittömistä aistihavainnoista ja ajattelevat sisäisten representaatioiden varassa
  • lukumäärän pysyvyyden ymmärtäminen
  • kyky ymmärtää kolmiulotteista maailmaa sekä erilaisia malleja ja symboleja kehittyy nopeasti
  • kiinnostus erilaisten luokitusten tekemiseen yhteisten piirteiden perusteella
  • osaavat yhdistää kahta erillistä tietoa ja tekevät loogistia johtopäätöksiä
  • egosentrisyydestä vapautuminen eli toisen ihmisen roolin ottamista –> tilanteesta riippuvainen tapahtuma
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Egosentrisyydestä vapautuminen?

A
  • ei tarkoita lapsen itsekkyyttä tai omahyväisyyttä
  • alle 7 v. lasten vaikea asettua toisen asemaan
  • hidas, mutta tilanteesta riippuvainen tapahtuma –> tuttuus voi auttaa lasta suoriutumaan paremmin
  • keskilapsuuteen ajoittuva vaiheittainen tapahtuma, Selman ja Byrne
  • vasta keskilapsuuden loppuvaiheessa lapsi pystyy kunnolal näkemään tilanteen kolmannen henkilön näkökulmasta
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Miten Piaget selittää ajattelun mutosta käyttämällä skeeman käsitettä?

A
  • silloin kun olemassa olevat skeemat eivät riitä ongelman ratkaisuun, ne voivat tuottaa toimimattomia ratkaisuja –> uudet haasteet kuitenkin kehittävät skeemoja, jotta voidaan saavuttaa uusi tasapainotila
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

Mihin kaikeen muistin kehittyminen on yhteydessä?

A
  • perusprosessien nopeutumiseen ja kehittymiseen, kuten tunnistaminen, yleistäminen ja erityispiirteiden tallentaminen
  • mileen palauttamisen nopeutuminen
  • tieto- ja käsitevaraston nopea kasvu (parempi pohjatieto -> helpompi muistaa)
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Muististrategian käyttö keskilapsuuden aikana?

A
  • osa strategiasta käytössä jo keskilapsuuden alussa 6-7v. : sanojen toistaminen ja selkeissä tilanteissa muistiaineksien ryhmittely
  • 8-10 v. vähemmän slkeissä tilanteissa muistiaineksien ryhmittely ja arvioi paremmin oppimiseen tarvitsemaa aikaa
  • 11-14 v- kumuloituvaa mielessä toistamista, erilaiset muistiainesta yhdistävät tekniikat, keskeisen asian löytäminen, alleviivaaminen ja yhteenvedot
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Oppiminen tarkasteltuna Piagen näkökulmasta?

A
  • lapsen aktiivisuuden korostamista kehitystä liikkeelle panevana voimana
  • konstruktiivista –> lapsi rakentaa omat käsityksensä ja tietonsa omien kokemustensa ja tulkintojensa varaan
  • sovellettuna täytyy korostaa lapsen oman aktiivisuuden tukemista ja ajattelun kehitystason huomioimista
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q

Oppiminen Vygotskin näkulmasta tarkasteltuna?

A
  • sosiaalis-kulttuurinen teoria oppimisesta
  • korostetaan lapsen ja hänen läheistensä välistä vuorovaikutusta
  • vuorovaikutuksessa välittyy lapselle kulttuurin keskeiset työvälineet: erilaiset symbolit, taidot, traditiot ja arvot
  • lapsi aktiivinen osallistuja yhteisönsä toimintaan
26
Q

Miten voidaan Vygotskin mukaan helpottaa lapsen roolia ajattelijana?

A
  • ohjaus- tai opetuskeskustelun kautta (scaffolding)
  • aikuinen ajattelee lasen kanssa hienovaraisin vihjein ja kysymyksin
  • vihjeitä ja kysymyksiä käytetään vain tarpeen mukaan
  • vähitellen aikuisen tukea häivytetään
  • lopuksi lapselle selitetään asioita lapsen ymmärtämällä tavalla
  • “sen minkä lapsi osaa tehdä yhteistyössä, sen hän osaa huomenna itsenäisesti”
  • ns. lähikehityksen vyöhyke
27
Q

informaation prosessoinnin komivaiheinen tapahtuma?

A
  • alkaa inrofmaation saapumisesta (input)
  • tietoa muokataan erilaisiksi sisäisiksi representaatioiksi—> käsittelemällä päädytään tuotokseen (output)
  • tämän avulla on pyritty ymmärtämään havaintoihin, muistiin, kieleen ja ongelmanratkaisuun liittyviä tapahtumia
28
Q

Konnektionistiset mallit?

A
  • perustuvat väljästi tietoon hermostossa tapahtuvasta tiedonkäsittelystä
  • Tietokonemallien avulla pyritään ymmärtämään erilaisia kokemuksia
  • muodostavat kolme kerrosta:
  • input- yksiköt vastaanottavat eli koodaavat infoa
  • hidden units, eli sisäiset representaatiot muodostavat informaatiosta aiempaa monimutkaisempia yhdistelmiä
  • output- yksiköiden toiminnasta syntyy päätöksiä, sanoja tai ajatuksia
29
Q

Mitkä asiat vaikuttavat lapsen oppimiseen keskilapsuudessa?

A
  • lapsen käsitys ja uskomus itsestään oppijana
  • lapsen kielteinen minäkäsitys
  • vanhempien näkemukset lapsen osaamisesta ja heidän odotukset ja arvostukset
  • kognitiiviset kyvyt
  • sosiaaliset taidot
  • motivaatio
30
Q

Auktoritatiivinen kasvatustyyli?

A
  • vanhemmat ovat ohjaavia, mutta samalla avoimia ja avastavuoroisia suhteessa lapseen
31
Q

Erilaiset kasvatustyylit ja niiden vaikutus lapsen oppimiseen?

A
  • auktoritatiivinen tyyli –> yhteydessä hyvään selviytymiseen ja motivoitumiseen koulussa
  • laiminlyövä, salliva tai kurinalainen tyyli –> heikko kolumenestys ja vähäinen oppimismotivaatio. Yhteydessä myös lapsen riippuvuuteen ja epäitsenäisyyteen, impulsiivisuuteen ja käyttäytymisongelmiin
32
Q

Miten opetustapahtumaan liittyvät piirteet vaikuttavat lapsen oppimiseen keskilapsuudessa?

A
  • Alkuportaat -seurantatutkimuksessa:
    • opettajan antama ohjauksellinen ja tunnetuki, selkeä organisointi -> myönteiset oppimiskokemukset, erityisesti niillä joilla on oppimisvaikeuksia
    • opettajan kyky luoda myönteistä ilmapiiriä ja asettamaan lapsille selkeitä odotuksia ja rajoja –> oppilaiden lukutaito kehittyi ensimmäisellä luokalla

Eskareista epuiksi tutkimus:
- jos opettajan tavoitteen lasten minäkuvan tai motivaation kehittäminen –> lasten kiinnostus opeteltaviin asioihin lisääntyy

33
Q

Koulun vaikutus oppimiseen keskilapsuudessa?

A
  • koulun toiminta sosiaalisena yhteisönä
  • hyvä ilmapiiri
  • tavoitteet, joissa oppimisen edistymistä

–> yhteydessä hyvään oppimistuloksiin

34
Q

Metakognitio?

A
  • John Flavell jakaaa: Metakognitiivisiin tietoon ja taitoon

- itseohjautuvassa oppimisessa, korostuu metakognition tietoinen luonne ja oman oppimisen jatkuva refleksointi

35
Q

Gettinger ja Seibertin 4 oppimisstrategiaa?

A
  1. Toistaminen ja mielessä säilyttäminen
  2. Oppimisprosessin organisointi
  3. Tiedon jäsentely
    4, Oppimisen ja ongelmanratkaisun suunnitteleminen, ohjaaminen ja arviointi –> kese metakognitiosta
36
Q

Lapsen motivaation muodostumiseen vaikutavia tekijöitä oppimisen suhteen?

A
  • omat ajatukset, käsitykset, uskomukset ja ennakoinnit omasta onnistumisesta ja epäonnistumisesta
  • kokemukset
  • koulun alettua käsitys vaikeasta, helposta, tärkeästä ja hyödyllisestä vakiintuu nopeasti –> menestyminen/ epäonnistuminen vaikuttaa kiinnostukseen ja minäkuvaan
  • vanhempien tuki lapsen tunteeseen pätevyydestä, mahdollisuuksista ja omien valintojen tekemiseen
  • opettajan, koulun ja luokan vuorovaikutus
37
Q

Lukemaan oppimiseen edellytykset?

A
  • kirjaintenerottelutaito
  • fonologinen tietoisuus, eli kykyä ymmärtää puhutun kielen koostuvan sanaa pienemmistä yksiköistä eli tavuista ja äänteistä —-> laajempaa kielellistä tietoisuutta
38
Q

Mikä on Butterworthin mukaan keskeinen edellytys laskutaitojen kehittymiselle?

A
  • Lukumääräisyyden ymmärtäminen
  • –> käsitteenä abstrakti, koska se on sellaisen joukon ominaisuus, johon voi kuulua millaisia jäseniä tahansa: esineitä, ääniä jne.
39
Q

Piaget ja lukumääräisyys?

A
  • lukumääräsiyyden ja laskemisen kehittyminen tiiviissä yhteydessä loogisen ajattelun kehittymiseen
  • keskeisessä asemassa konkreettisten operaatioiden aikana kehittyvätä uuden ajattelun taidot —> transitiivisuus ja säilyvyyden käsite
40
Q

Joidenkin tutkijoiden näkemys numeroiden oppimisesta?

A
  • numeroiden oppiminen ja laskutaitojen kehittyminen vaoidaan ymmärtää perusprosessien kehityksen kautta
  • –> työmuisti, tilan havaitseminen ja kognitiot sekä kielelliset taidot
  • synnynnäinen kyky (esim. Butterworth), joka on kielen kehityksestä riippumaton ja hermostollinen perusta sijaitsee kielellisistä alueista erillään päälaenlohkon alueella
41
Q

Feigensonin ja kollegoiden vastaus siitä, miksi matematiikka on sekä helppoa että vaikeaa

A
  • ytimenä kaksi lukumääräisyyden käsittelyn järjestelemää:
    1. käsittelee suuria ja arvioon perustuvia määriä –> erottelukyky riippuvainen lukmäärien suhteesta–> kehityksen edetessä tämä järjestelmä yhdistyy numerojärjestelmään ja laskemiseen
    2. käsittelee pienten esinejoukkojen tarkkoja lukumääriä
  • lapsi pystyy käyttämään näitä molempia ja myös aikuisina ja toimivat heti syntymän jälkeen
  • eivät selitä monimutkaisia ja kulttuurisesti välitettyjä matemaattisia käsitteitä, esmi. negatiiviset luvut
42
Q

Akalkulia?

A
  • laskemistkyvyn häiriö tai yleisemmin matemaatiisista oppimisvaikeuksista
43
Q

Tarkkaavaisuuden ja muistin yhteydet?

A
  • molemmat eivät voi toimia toisistaan erillisinä
  • muistilla rajattu kapasiteetti —> käyttö edellyttää tallennettavat tiedon valikoimista
  • muistiin tallentunut tieto ohjaa tarkkaavaisuutta
  • molemmissa käytetään osittain yhteistä hermoverkkoja aivokuorella
44
Q

Lapsen tarkkaavaisuuden kehittyminen?

A
  • ensimmäisinä vuosina kehittyy sekä luonteeltaan, että miten pitkään pystyy kohdistamaan tarkkaavaisuutta
  • ohjautuu tilanteiden tai esineiden ulkoisten ominaisuuksien tai uutuusarvon mukaan
  • keskilapsuudess kehitty nopeasti ylläpitää tarkkaavaisuutta vähäisellä mielenkiinnolla, vaihtaa tarkkaavaisuuden kohteita joustavasti ja jättää huomiotta epäolennaisia seikkoja
45
Q

Michael Posnerin 3 aivoverkostoihin perustuvaa tarkkaavaisuuden komponenttia?

A
  • kehittänyt joukon visuaalisia tarkkaavaisuuden tietokonetestejä
  1. valppaus- tai vireystilan säilyttäminen usein pitkästyttävissäkin tilanteissa
  2. tarkkaavaisuuden kohdistaminen juuri tiettyyn kohteeseen eli orientoituminen
  3. eksekutiivinen kontrolli, jonka avullaa tarkkaavaisuutta voidaan suunnata ristiriitaisissa ärsyketilanteissa oikeaan ärsykkeeseen –> stroop-testi
46
Q

Posnerin tarkkaavaisuusmekanismien kehittyminen?

A
  • Rueda ja kollegat

ORIENTOITUMINEN
- kehittyy hyvin varhain ensimmäisten elinkuukausien aikana, eikä suuria muutoksia vanhetessa

VALPPAUS- JA VIREYSTILAN SÄILYTTÄMINEN

  • kehittyy myös jo ensimmäisinä elinvuosina ja keskilapsuudessa
  • kehitys jatkuu keskilapsuuden jälkeenkin –> esim. aikuiset reagoivat paremmin varoitussignaaleihin

EKSEKUTIIVINEN KONTROLLI

  • nopea kehitys 6-7 vuotiaana, eli keskilapsuuteen siirryttäessä
  • eksekutiivinen aivoverkosto liittyy visuaalisen tarkkaavaisuuden säätelyyn, kognitiivisten tehtävien suorittamiseen ja lapsen kykyyn säädell omia myönteisiä ja kielteisiä tunteita
47
Q

Tunteiden ja tarkkavaisuuden välinen yhteys?

A
  • myönteisillä tunnekokemuksilla keskeinen merkitys oppimiseen liittyvään toiminnan suunnittelun ja ohjauksen sekä ongelmanratkaisutaitojen kehittymisessä
  • myönteiset tunnekokemukset avaavat mahdollisuuksia tarkkaavaisuuden uudelleen suuntaamiseen ja uusien haasteiden kohtaamiseen
  • itsesäätelyn kehitysta vaurioittavat jatkuva kielteinen ja ahdistava tunneviritys sekä stressi
48
Q

Tarkkaavaisuushäriöt?

A
  • keskilapsuudessa osalla lapsilla vaikeuksia säädellä ja ylläpitää tarkkaavaisuutta tilanteissa, joihin ei liity omaa innostusta tai motivaatiota
  • –> vaativat erityisesti eksekutiivisen tarkkaavaisuusmekanismin toimintaa
49
Q

Agression kehittyminen lapsella?

A
  • n. 4 kk. ikäisenä lapsi ilmaisee kasvoillaan suuttumusta
  • agressiota aiheutta usein fyysinen epämukavuus ja huomion tarve
  • tovereihin suuntautuvaa agressiota (puolustautuminen toista vastaan ja kosto) havaittavissa 1 v:n lopulla –> lapsi kiinnostunut hallussa olevista tarvaroista ja oman tahtonsa mukaisesta toiminnasta
  • kielellinen agressio 2-4 v:n välillä, mutta tasoittuu sen jälkeen
  • joillakin kouluiässä vakava väkivalta lisäntyy, koska yksilöiden väliset erot korostuvat
50
Q

Poikien ja tyttöjen ero agressiossa?

A
  • poikien on havaittu olevan yleensä agressiivisempi kuin tytö riippumatta aggression laadusta
  • tytöt saavat korkeampia pistemääriä itse arvioidussa epäsuorassa aggressiivisuudessa
  • sukupuolten erot selittävät aggressiivisuuden vaihtelua vähemmän kuin yleensä ajatellaan
51
Q

Tunteiden säätely keskilapsuudessa?

A
  • tunnetilan käsittelyä, että mielen tasapaino ja toimintakyky säilyy mahdollisimman hyvinä
  • useimmat lapset oppivat 10 v. mennessä tunteiden säätelyn strategioita
52
Q

Neljä laajaa käyttäytymistendessiä?

A
  1. ulospäin suuntautuminen, lähestymistaipumus tai myönteiset tunteet
  2. vetäytyminen, ahdistuneisuus tai vahingon välttäminen
  3. ärtyvyys, suuttumus tai negatiiviset tunteet
  4. muihin liittyminen tai riippuvuus sosisaalisesta hyväksynnästä
53
Q

sosioemotionaalinen?

A
  • viittaa tunteiden ja käyttäytymisen säätelyn keskeiseen asemaan sosialisaatioprosessissa
  • pohjautuu yksilön synnynnäisten ominaisuuksien ja ulkoisten tekijöiden vuorovaikutukseen
54
Q

Temperamentti?

A
  • rekenteellinen yksilöiden välinen ero tunneperäisen ja motorisen käyttäytymisen sekä tarkkaavaisuuden reaktiivisuudessa ja itsesäätelyssä
  • reaktiivisuus tarkoittaa herkkyyttä reagoida ärsykkeeseen
  • itsesäätely vaikuttaa reaktiivisuuden ilmenemiseen, kestoon ja tunteiden voimakkuuteen
  • vaikka temperamentin määrityksessä biologiset perusteet, kypsyminen ja kokemuksen muovaavat temperamenttia —> sosioemotionaalinen käyttäytyminen
55
Q

Lapsesta aikuiseksi- tutkimuksen tulos?

A
  • opettajan ennustukset pojille 8 v —> 42 v. persoonallisiuuden piirteistä avoimuus ja ekstraversio, temperamenttista aloitteisuus ja sosiaalisuus ja itsehallinta
  • opettajien havainnoilla tyttöjen aktiivisuudesta ennustearvoa vasta 14 vuotiaana
  • pienten poikien temperamenttipiirteet näkyvät koulussa vahvemmin kuin pienten tyttöjen temperamenttipiirteet–> tytöt mukautuvat vahvemmin tilanteiden vaatimuksiin
56
Q

Toveripiiri keskilapsuudessa?

A
  • kouluiässä lapsi alkaa kaivata omanikäistä ja samaa sukupuolen seuraa
  • omaksuu sukupuolelle tyypillistä käyttäytymistä ja oppii toiminnallisia ja sosiaalisia taitoja
  • opettaa myös moraalisen käyttäytymisen pelisääntöjä –> joutuvat jakamaan ja vuorottelemaan –> herkistää toisen näkökulman ymmärtämistä ja tukee oikeudenmukaisuuden kehittymistä
  • muodostuvat usein läheisyysperiaatteen varassa: koululuokan oppilaat, harrastusryhmä tai naapuruston lapset
57
Q

Ystävyyssuhteet keskilapsuudessa?

A
  • henkilökohtainen ystävyyssuhde, jossa oppii luottamusta ja herkkyyttä toista kohtaan
  • tytö yleensä valikoivampia, koska menevät ystävyydessä läheisemmälle tasolle
  • voi esiintyä riitoja ja ongelmia –> oppivat tärkeitä sosiaalisia taitoja ja kritiikin sietoa
58
Q

Ystävyyssuhteiden laadulliset erot?

A
  • normatiivinen sisältö –> ryhtyvätkö ystävykset epäsosiaaliseen toimintaan
  • konstruktiivisuus –> ongelmanratkaisu neuvottelemalla tai valtaa käyttämällä
  • läheisyys –> viettävätkö paljon aikaa yhdessä erilaisissa toiminnoissa
  • symmetria –> vallitseeko vallan tasapaino vai vinoutuma
  • tunnesisältö –> onko suhde toiselle tukea antava vai ristiriitainen
59
Q

Kiusaajat keskilapsuudessa?

A
  • motivoi sosiaalisen vallan halu
  • vahva sosiaalinen asema, jonka voinut saada agressiivisella ja manipuloivalla käytöksellä
  • harhainen positiivinen käsitys itsestään
  • sivustakatsojien passiivisuus vahvistaa positiivista minäkäsitystä
60
Q

Kiusatuksi tulleet keskilapsuudessa?

A
  • kiusaajille “turvallisia” kohteita
  • heikkoja puolustamaan itseään, ahdistuneet, epävarmat ja helposti itkeviä –> tuottaa välittömän tiedon kiusaajalle onnistumisesta
  • erottaa usein muista jokin ominaisuus, kuten lihavuus, seksuaalinen suunteutuneisuus jne
61
Q

Kiusaamisen seuraukset?

A
  • yhteyttä aikuisiän ahdistuneisuushäiriöihin, depressioon ja fobioihin
  • kokevat emotionaalista kärsimystä sekä kiusaamisen aikana että myöhemmin
  • tovereiden hyljeksintä aktivoi samoja aivojen alueita kuin fyysinen kipu ja vaikeuttaa kielteisen tunteiden käsittelyä
62
Q

Lapsilähtöinen vanhemmuus?

A
  • Auktoratiivinen vanhemmuus
  • ei tarkoita lapsen ehdoilla toimimista
  • vanhemman kypsää suhtautumista lapseen, jolloin hän osoittaa lapselle lämpöä ja kiintymystä ja kohdistaa lapsen toimintaan ikäkauteen sopivia odotuksia