Nuoruus Flashcards
1
Q
Nuoruuden kehitystä määräävät 4 kokonaisuutta?
A
- fysiologiset muutokset ja kypsyminen
- ajattelutaitojen kehitys
- sosiaalisen kentän laajentuminen
- sosiaalis-kulttuurinen ympäristön muutokset
2
Q
puberteetti?
A
- alkaa ensimmäisen vuosikymmenen loppupuolella, useita vuosia ennen sukukypsyyttä
- alkaa hormonaalisina muutoksina, jatkuu monimuotoisena kasvuna ja ruumiinrakenteen kehityksenä ja päättyy sukukypsyyden saavuttamiseen
- tytöillä poikia aikaisemmin
3
Q
fyliologisten ja hormonaalisten muutos yhteys nuorten ongelmakäyttäytymiseen?
A
- tulokset epäselviä
- puberteetti iässä testosteroni- ja estrogeenitasot yhteydeessä aggressiivisuuteen ja pojilla lisäksi dominoivuuteen toveriryhmässä
- tytöillä adrenaaliset adrogeenit työtillä yhteydessä ongelmkäyttäytymiseen ja kielteisiin tunteisiin
- samat hormonit kuitenkin yhteydessä myös myönteisiin muutoksiin
4
Q
puberteetin alkamisajan yhteys nuoren kehitykseen?
A
- tulokset eivät täysin johdonmukaisia
- aikainen puberteetin alkaminen
- —> ongelmakäyttäytymiseen, tytöillä erityisesti jos aikaisemmin esiintynyt ongelmakäyttäytymistä
- —> kielteiset tunteet, kuten masentuneisuus ja viha, mutta toisaalta myöhään kehittyvillä tytöillä havaittu sama asia
- varhain kehittyvillä poijilla ja myöhään kehittyvillä tytöillä parempi koulussa pärjääminen
- negatiivisilla vaikutuksilla yhteys esim. negatiiviseen kasvatustapaan
5
Q
evokatiivinen vaikutus?
A
- ihmisen ominaisuuksien vaikutus sosiaaliseen ympäristöön
6
Q
Ajattelun kehittyminen nuoruusvaiheessa?
A
- muutos perustyy paljonlti aivojen kehittymiseen –> mahdollistaa uuden oppimiseen
- laadullinen muutos
- abstraktisempi ja yleistävämpi muutos selittävät suurinta osaa muutosta
- minäkuvan muuttuminen –> konkreettisemmasta yleisluonteisempaan ja minäkuva vähemmän altis palautteelle
- pohja nuoren kiinnostukselle ja kyvylle rakentaa lajempaa maailmankuvaa ja ideologiaa
- tulevaisuuden ajattelun muutos –> kiinnostus erityisesti oman tulevaisuuden keskeisiin ratkaisuihin lisääntyy
- luo pohjaa nuoren moraalille ja sen periaatteille –> on yhteydessä kykyyn ymmärtää toisen näkökulmia
7
Q
Nuoren ja vanhempien suhde?
A
- nuori saa enemmän itsenäisyyttä
- ja viettää vähemmän aikaa vanhempien kanssa
8
Q
Nuoren ja ikätovereiden suhde?
A
- varhais- ja keskinuoruudessa ystävät ja kaverit samaa sukupuolta –> sekarymiä myöhäisnuoruudessa
- samoissa toverirymissä oleskelevat nuoret keskenään samankaltaisia
9
Q
nuoren vaikutus sosiaalisiin suhteisiin ja toisinpäin?
A
- vanhemmat vaikuttavat kasvatuksellaan ja toimintatavoillaan
- nuoret omaksuvat myös kavereiltaan monia malleja, ajatuksia ja toimintatapoja
- myös nuorilla evokatiivinen vaikutus
10
Q
nuoren muuttuvaan sosiaaliseen- ja kehitysympäristöön liittyvät käsitteet?
A
- kehitystehtävät, Robert Havighurst
- roolisiirtymät
- normatiivinen elämäntapahtuma
- institutionaalinen ura
11
Q
kehitystehtävät ja mitä se on nuorille?
A
- Havighurst
- eri-ikäisiin kohdistuu erilaisia normatiivisa odotuksia
- kehitystehtävissä onnistuminen luo pohjaa hyvinvoinnille ja myöhemmälle myönteiselle kehitykselle
- kulttuurien uskomusten lisäksi kumpuaa fysiologisista muutoksista
- nuoruudessa sukupuoli-identiteetin omaksuminen, suhteiden luominen toiseen sukupuoleen, koulutksen hankkiminen ja valmistuminen työ- ja perhe-elämään, idelogioiden omaksuminen
- myöhäisnuoruudessa/varhaisaikuisuudessa elinkumppanin tai puolison valinta, perheen perustaminen ja työelämään siirtyminen
12
Q
normatiivinen elämäntapahtuma?
A
- Baltes
- jotkin elämäntapahtumat normatiivisia, että ne tapahtuvat yleensä todennäköisimmin tietyn ikäisenä, esim. rippikoulu tai lukion päättyminen
- ei-normatiiviset tapahtumat ovat harvinaisempia ja eivätkä liity selkeästi tiettyyn ikään, esim. liikenneonnettomuus
13
Q
institutionaalinen ura?
A
- Mayer
- ihmisen kehitystä säätelevät instutionaaliset polut ja solmukohdat –> esim. koululaitoksen mahdollistamat valintapolut
- esim. työ elämään kehittyminen on kuitenkin monipolvinen tapahtumakulku, että urasta tai polusta puhuminen on ymmärrettävä laajempana elämänvaiheena
14
Q
Identiteetin muodostuminen?
A
- itseä koskeva käsitys, jota nuori muodostaa omasta toiminnasta saatavan palautteen pohjalta ja tietyn aseman edustajana
- keskeisessä osassa oman minän pohtiminen
15
Q
Sosialisaation ja identiteetin muodostumisen näljä mekanismia?
A
- Nurmi
- motivaatio
- tavotteiden asettaminen
- sopeutuminen
- identiteetin rakentaminen
16
Q
Mitkä asiat vaikuttavat nuorten tavoitteenasetteluun?
A
- Nuoret elävät monien mahdollisuuksien, haasteiden ja rajoituksien kentässä –> jota säätelevät instituutiot, arvot ja uskomukset –> kanavoi yksilön sosialisaatiota ja siihen liittyvää tavoitteenasettelua
- vaikuttaa myös yksilöllinen motivaatio ja kiinnostus –> erot heijastelevat temperamentissa, persoonallisuudessa ja elämänkokemuksissa
17
Q
Elämäntapahtumien ennakoinnissa olevat sukupuolten väliset erot?
A
TYTÖT:
- ennakoivat yhteiselämän alkamisen, perheen ja lapsen aikaisemmin kuin pojat
- perhe-elämän ja työelämän siirtymien ajoitukset selkeästi yhteydessä toisiinsa
- käsitykset tulevaisuudesta kokonaisvaltaisia
POJAT:
- ennakoinnit tulevat elämän siirtymistä ovat riippumattomampia toisistaan
- näkevät eri elämänalueet toisistaan riippumattomampina
18
Q
Nuoren tulevaisuutta koskevaan ajatteluun vaikuttavat tekijät?
A
- vanhemmat, opettajat ja ikätoverit
- korkeasti koulutettujen vanhempien lapsilla keskeiset siirtymät tapahtuvat myöhemmin
- vanhempien lapsilla, joilla vahva perinteinen sukupuoliroolimalli, tytöt avioituvat aikaisemmin
19
Q
Nuorten strategioihin ja tavoitteiden asettamiseen vaikuttavat tekijät?
A
- ajattelutapaojen kehittyminen –> edeltää suunnittelutaitojen kehittymistä
- monet muut tekijät, kuten minäkuva ja hallintauskomukset
- myönteinen minäkuva –> optimistinen ja suoraviivainen strategia
- kielteinen minäkuva –> vähemmän tehokkaita ja defensiivisiä strategioita
20
Q
Mitä nuorten tavoitteet heijastavat?
A
- tavoitteiden aikaperspektiivi heijastaa elämänkulun ja kehitystehtävien ajallista rakennetta
- ikään liittyviä kehitystehtäviä
- roolisiirtymien aikana tapahtuvia ympöristön muutoksia
- miten hyvin nuori on onnistunut saavuttamaan aiemmat tavoitteensa näiden siirtymien yhteydessä
- Salmela-Aro ja kollegat osoittivat tavoitteiden muuttuvan esim. raskausajasta siirryttäessä lapsen syntymään ja sen jälkeiseen aikaan
21
Q
Tyttöjen ja poikien erot tavotteissa?
A
- nykyisessä länsimaissa erot aika vähäisiä
- tytöillä enemmän perhettä ja koulutusta koskevia toiveita ja huolenaiheita
- pojilla yleensä omaisuuteen ja vapaa-aikaan liittyvät tavoitteet
- tytöt ennakkoluulottamammin erilaisia tulevaisuuden ammatteja kuin pojat
- valtaosa pojilla suuntautuminen miesvaltaisille aloille
22
Q
Nuorten käsitykset tulevaisuudesta?
A
- yleensä optimistisia
- kielteisten elmäntapahtumien arvellaan tapahtuvan muille todennäköisemmin kuin itselle
- vaikeissakin elämäntilanteissa yleensä toivovat kehityksellisten haasteiden mukaista tulevaisuutta
23
Q
Nuorten hyvinvointiin ja masentuneisuuteen liittyvät tavoitteet?
A
- Tutkimuksissa, sosiaalisiin suhteisiin ja perheisiin liittyvät tavoitteet ovat yleensä yhteydessä henkiseen hyvinvointiin (Nurmi)
- eksistentiaaliset tavoitteet ovat tyypillisempiä masentuneille nuorlle
24
Q
Miksi eksistentiaaliset tavoitteet ovat yhteydessä masentuneisuuteen?
A
- identiteetin pohdiskelua on pidetty tyypillisenä kehityspiirteenä juuri nuoruudessa, mutta….
- Ne eivät auta nuorta keskeisten kehityksellisten haasteiden ratkaisussa
- omaan itseen liittyvät tavoitteet ovat osa vatvovaa tai negatiivisissa asioissa pitäytyvää ajattelua –> liittyy masennukseen
- oman itseen kehittämisen liittyvät tavoitteet ovat abstrakteja
25
Q
Nuorten huolenaiheiden kolme luokkaa?
A
- pelko, ettei nuori onnistu keskeisten kehitystehtävien ratkaisussa, kuten koulumenestys, työ tai avioliitto
- huoli läheisistään ja heitä kohtaavista kielteisistä asioista, kuten vanhempien terveys ja kuolema
- huoli erilaisista yhteiskunnallisista ja maailmanlaajuisista ongelmista, kuten sota
- kuten tavoitteet, huoletkin vaihtelevat hyvinkin paljon yhteiskunnallisen ja historiallisen tilanteen mukaan
26
Q
Miksi tyttöjen ikätoveriryhmien koulutussuunnitelmat ja -tavoitteet ovat enemmän samanlaisia kuin poikien?
A
- Kiurun tutkimuksen mukaan
- koska tyttöjen ikätoveriryhmien havaittu olevan poikien ryhmää kiinteämpiä –> tyttöryhmien ajattelun samankaltaisuus
- sosialisaatio/ selektio
27
Q
Sosialisaatio ja selektio?
A
- sosialisaatiota, kun toveriryhmän nuoret voivat vaikuttaa toistensa suunnitelmiin
- selektiota, kun samanlaiset nuoret vaoivat hakeutua samoihin ryhmiin
28
Q
Mihin ikään asti nuorten ajattelu- ja suunnittelutaidot kehittyvät?
A
- 20 ikävuoteen asti, vaikka perussuunnittelutaidot ovat valmiina jo heti nuoruusiän alkaessa (Nurmi)
29
Q
Miten nuorten strategiat muodostuu?
A
- Nurmi
- koostuu usein monista, peräkkäin rakentuvista mekanismista
- lähtökohtana käsitykset omista kyvyistään ja hänen minäkuvasta
- –> luo pohjan ennakoinneille ja tunteilla, jotka heräävät uusissa tilanteessa
- –> vaikuttavat tavoitteiden asettamiseen ja toimintaan
- –> viimeinen vaihe lopputuloksen syiden arviointi
30
Q
Attribuutioteoria ja attribuutioerhe?
A
- Attribuutioteoriassa ihmisillä taipumus etsiä tapahtumille erilaisia syitä, erityisesti vastoinkäymisiä kohdatessa (Weiner)
- tavallisesti ihmiset defensiivisiä tapahtumien syitä mietittäessä —> suojeleva attribuutioerhe
31
Q
Ruotsalaisten nuorten käyttämät neljä strategiaa?
A
- Määttä, Stattin ja Nurmi
1. Optimistinen strategia - -> myönteinen usko onnistumiseen
- -> tehtävään keskittyminen
- -> minää suojelevan attribuuitoerheen käyttö
- Defensiivis-pessimistinen strategia
- -> sama kuin optimistinen, mutta puuttuu minää suojelevan attribuutioerheen käyttö - Itseä vahingoittava strategia
- -> kielteiset odotukset tehtävässä menestymisestä
- -> tehtävän välttäminen - Avuton strategia
- -> epäonnistumisennakointi ja vetäytyminen
- -> syytulkinnat hyvin kielteisiä: yrittävät löytäämään yleensä epäonnistumisen syyt itsestä
- 1 ja 2 minäkuva myönteisempi,vähemmän masentuneita ja pärjäsivät koulussa paremmin ja paremmin sopeutuneita
- 3 ja 4 liittyy nuorten ongelmakäyttäytymiseen
32
Q
Yliopisto- opiskelijoiden käyttämää kolme strategiatyyppiä?
A
- Eronen ja kollegat
1. Suunnittelusuuntautunut sosiaalinen strategia - -> myönteinen asenne sosiaalisia tilanteita kohtaan
- -> suhteellinen rationaalinen toiminta
- Impulsiiviselle sosisaalinen strategia
- -> myönteiset tunteet
- -> spontaani aktiivinen toiminta sosiaalisissa tilanteissa
- -> eivät analysoineet tilanteita kovinkaan realistisesti - Vetäytyvä sosiaalinen strategia
- -> ahdistuneisuus ja kielteiset tunteet
- -> aktiivinen vetäytyminen sosiaalisista tilanteista
- 1 ja 2 yhteydessä henkiseen hyvinvointiin ja suosittuun asemaan ikätovereiden seurassa
- 3 yhdistyy masentuneisuuteen ja heikompi sosiaalinen sopeutuminen
33
Q
Mitä erilaisia tapoja on sopeutumiseen epäonnistuessa tai uusissa tilanteissa?
A
- Nurmi
- tavotteiden muuttaminen
- erilaisten hallintakeinojen käyttö
- tilanteen uudellentulkinta
34
Q
Tavotteiden muokkaus?
A
- epäonnistuessa ensimmäisen reaktio yrittää kovempaa tai etsiä muita keinoja saavuttaa tavoite
- —-> jos epäonnistuu vielä, niin edessä tavotteiden muokkaus
- ajateltu olevan tärkeää yksilön hyvinvoinnin ja elämään sopeutumisen kannalta (Nurmi ja Salmela-Aron tutkimus!!)
35
Q
Hallintakeinot ja defenssi?
A
- tavotteissa vaikeuksia kohdatessa, etsivät keinoja tilanteen tai omien tunteiden käsittelemiseksi
- kuvattu hallintakeinon käsitteellä (coping)
- jaetaan funkitonaalisiin ja ei-funktionaalisiin
- funktionaaliset: käsittelevät ongelmaa etsimällä siihen aktiivisesti ratkaisuja, ahkemalla muiden ihmisten tukea ja miettimällä ja kokeilemalla eri ratkaisuja
- ei-funktionaaliset: ongelman kieltämistä ja keskittymistä emootioiden säätelyyn
- hallintakeinojen käyttö yhteydessä yksilön temperamenttiin (Compas)
- -> reaktiiviset yksilöt toipuvat vast. käymisistä hitaammin ja reagoivat tilanteeseen muita myöhemmin ja voimakkaammin
- emootiosuuntautuneet ja välttelevät keinot yhteydessä heikkoon psyykkiseen hyvinvointiin ja passiiviiset yhteydessä masentuneisuuteen (Compas)
36
Q
Syypäätelmät?
A
- onnistumisissa ja epäonnistumisissa ihmiset ryhtyvät miettimään syitä–> tällä ainakin kaksi tarkoitusta
1. auttaa keksimään parempia keinoja
2. voi toimia puolustumismekanismina - -> tietynlainen tulkinta auttaa tarkastelemaan tapahtunutta itsensä kannalta myönteisellä tavalla
- minää suojelevan attribuutioerheen käyttö vähentää masentuneisuutta (Määttä, Nurmi ja Majava)
- käyttämät syytulkinnat heijastelevat heidän aikaisempaa menestystään tietyissä tehtävissä
37
Q
Mitkä asiat luovat pohjaa nuoren minäkuvalle ja miten ne muuttuvat?
A
- heidän saama palaute omista kyvyistä, vahvuuksista, heikkouksista ja ulkonäöstä
- ikätovereiden hyväksyntä
- koulu- ja urheilumenestys
- sosiaaliset roolit ja ideologioiden merkitys
- erilaiset siirtymät ja stressaavat elämäntilanteet —> siirtymissä alussa negatiiviseen suuntaan, mutta se palautuu
- muuttuu suhteellisen konkreettisista toiminnan kuvauksista abstraktimmaksi oman itsensä määrittelyksi —> vähemmän riippuvainen saamastaan konkreettisesta palautteesta
38
Q
Nuoren identiteetin muodostuminen?
A
- päätyminen tiettyyn sosiaaliseen asemaan kehityksen kuluessa —> esim. Lukioon tai tiettyyn ammattiin
- Eriksonin identiteettiteoria
- McAdamsin identiteettikertomus
- Marcian identiteettiteoria
39
Q
Eriksonin identiteettiteoria?
A
- Suuntaa etsivä nuori päätyy erilaisiin aikuisen rooleihin ja asemiin esim. Ammatti ja maailmankatsomus —> roolit vaikuttavat millaisen identiteetin nuori rakentaa itselleen
40
Q
McAdamsin identiteettikertomus?
A
- yksilöt luovat identiteettikertomuksia, joiden avulla pyrkivät yhdistämään menneen, nykyisen elämäntilanteen ja ennakoidun tulevaisuuden yhteiseksi näkemykseksi
- Näiden avulla nuoret luovat yhtenäistä ja myönteistä kuvaa itsestään, liittävät itsensä erilaisiin sosiaalisiin ryhmiin ja kulttuurisiin rakenteisiin
- enemmän tarinoita kuin aiemmin tapahtuneen toisintoja ja sisältyy voimakkaita tulkinnallisia aineksia
41
Q
Marcian identiteettiteoria?
A
- nuori tutkii aikuisuuden erilaisia rooleja ja vähitellen sitoutuu niihin
- Identiteetti diffuusio
- ei etsintävaihetta eikä sitoutumista - Moratorio
- etsintävaihe meneillään, mutta ei sitoutumista ratkaisuihin - Omaksuttu identiteetti
- ratkaisuihin sitouduttu ilman etsintävaihetta - Saavutettu identiteetti
- ratkaisuihin sitouduttu etsintävaiheen jälkeen
- yksittäistutkimuksissa identiteetin saavuttaneet pidemmällä ammattiuransa suunnittelussa ja sen varmuudessa
- Meeus ja Klg:t osoittivat moratoriossa olevilla psyykkinen hyvinvointi huonompi kuin identiteetin saavuttaneita ja siihen ajautuneilla
42
Q
Miten nuoren ja vanhempien suhde muuttuu nuoren varttuessa?
A
- yksisuuntaisesta ohjauksesta keskusteluun, neuvotteluun ja yhteiseen pääteöksentekoon perustuva vuorovaikutus
- keskinäinen läheisyys, riippuuvuus ja yhteinen aika vähenee
- nuoren autonomia lisääntyy
- vuorovaikutuksen laatu kuitenkin pysyvää
43
Q
Nuoren ja vanhempien konfliktit?
A
- suurin osa niistä koskee jokapäiväistä toimia ja velvollisuuksia
- ratkaistana joko käskyillä tai vetäytymällä –> kompromissien teko on harvinaista
- nuoren ja vanhemman välisten konfliktien määrä yhteydessä nuoren ongelmakäyttäytymiseen –> vaarana lumipalloefekti
44
Q
Mikä on Baumrindin klassinen teorio kasvatuksesta?
A
- kasvatuksen päädimensioina pidetään yhtäältä vanhempien lapsille osoittamia tunteita ja toisaalta vanhempien kontrollia
- Auktoritatiivinen kasvatus
- Autoritaarinen kasvatus
- Salliva kasvatus
- Laiminlyövä kasvatus
- viime aikoina myös syyllisyyttä herättävää toiintatapaa, eli psykologinen kontrolli (Aunola ja Nurmi)
45
Q
Auktoritatiivinen kasvatustyyli?
A
- vanhemmat osoittavat positiivisia tunteita lapsiaan kohtaan
- ohjaavat heidän toimintaansa ja vaativat ikäkauteen kuuluvien normien noudattamista
- yhteydessä moniin myönteisiin piirteisiin nuoren kehityksessä —> kunten sos. taidot, persoonallisuuden kehitys ja oman elämän suunnittelu
46
Q
Autoritaarinen kasvatustyyli?
A
- vanhempien kontrolli ja tiukat vaatimukset korostuvat ilman myönteistä tunneilmapiiriä
- esim. yhdistettynä läheiseen suhteeseen vanhempiin tämä kasvatustyyli voi suojata ongelmien kasaantuessa, mutta niiden merkitys asioiden sujuessa hyvin saattaa olla vähäinen
47
Q
Salliva kasvatustyyli?
A
- vanhemmat osoittavat myönteisiä tunteita lasta kohtaan
- eivät vaadi lapsiltaan kovinkaan paljon sääntöjen noudattamista
- lasten ohjaus vähäistä
48
Q
Laiminlyövä kasvatustyyli?
A
- korostuvat sekä myönteisten tunteiden ja vaatimusten ja valvonnan puute
- havaittu liittyvän moneen vähemmän toivottavaan käyttäytymispiirteeseen, kuten epäsosiaalisuus ja päihteiden käyttö
49
Q
Mihin neljään ryhmään nuoret voidaan jakaa heidän sosiaalisen aseman perusteella?
A
- suositut nuoret
- torjutut nuoret
- huomiotta jätetyt nuoret
- ristiriitaiset nuoret
—> sosiaalinen asema yhteydesä monin tavoin nuorten hyvinvointiin
50
Q
Miten nuorten ikätoverisuhteita voidaan jaoetella?
A
- dyadi
- klikki
- joukkio
51
Q
Dyadi?
A
- kahden nuoren muodostama suhde
- ystävyyssuhde
- yleensä jatkuvia, läheisiä ja vastavuoroisia
- esim. seurustelusuhde –> aloittamista näyttää ennustavat esimerkiksi viihtyminen laajoissa sekaryhmissä
52
Q
Klikki?
A
- muutaman nuoren muodostamaa ryhmää, jota yhdistää usein jokin tekijä esim. koulu, asuinalue tai harrastus
- eroavat toisistaan esim. pitkäikäisyytensä, jäsenten läheisyyden ja kiintymyksen mukaan
53
Q
Joukkio?
A
- yleensä laajempi ja selvästi klikkiä vähemmän kiinteä ryhmä
- voivat syntyä asuinaluekohtaisesti esimerkiksi joinakin viikonpäivinä ilman selkeitä läheisiä suhteita
- eivät kaikki nuoret välttämättä tunne toisiaan henkilökohtaisesti
54
Q
Nuorten ryhmiä erottavat tekijät?
A
- pysyvyys
- nuoruuden aikana mikään ryhmä ei ole kovin pysyvää, erityisesti klikit ja joukkiot
- vaikka jäsenet nuorten ryhmissä vaihtuisivatkin, ryhmänt pysyvät jossakin määrin samankaltaisena
- tyttöjen ryhmät pysyvämpiä kuin poikien
- eroavat myös sen mukaa, kuinka paljon niiden toiminta on instituutioiden tai aikuisten säätelemää
55
Q
Mikä tekee ajan kuluessa nuorten rymien jäsenistä samanlaisia?
A
- Brown
- ryhmän normit, mallioppiminen ja ryhmän jäsenten painostus näiden noudattamiseen —> normit voimakkaita erityisesti nuorilla, joilla arvot ja ajattelu eivät ole vielä vakiintuneita
- ikätoverit toimivat malleina ryhmän muille jäsenille sekä hyvässä, että pahassa
- samassa ryhmässä olevat samankaltaisia monellakin tapaa
56
Q
Mitkä asiat vaikuttavat siihen, että nuoret hakeutuvat tiettyyn ryhmään?
A
- ryhmän piirteet esim. harrastus, tupakointi ja alkoholi
- nuorten ominaisuuden ja käyttäytyminen vaikuttaa, keitä ryhmään hyväksytään tai keitä suljetaan pois
- suhde vanhempiin
57
Q
Miten nuoreten ryhmät muuttuvat ajan kuluessa?
A
- yhteisestä toiminnasta jaettuihin salaisuuksiin, huolenaiheisiin ja toiveisiin
- luottamuksen merkitys ja jäsenilleen suoma vapaus lisääntyvät iän myötä
- muutoksista huolimatta, ryhmissä jatkuvuutta –> tietynlainen ryhmän jäsenyys voi viedä samankaltaiseen ryhmän jäsenyyteen myöhemmin elämässä
58
Q
statistiikkaa nuorten tunneperäisistä ja mielenterveyden ongelmista?
A
- Pylkkänen
- vakavia tunneperäisiä vaikeuksia 7-10 % nuorilla
- ahdistus- ja pelkotiloista ja masennuksesta kärsii runsas kymmenesosa nuorista
- tytöt raportoivat useammin kohtalaista tai vaikeaa masennusta ja ahdistuneisuutta kuin pojat
59
Q
Geneettisten tekijöiden osuus masentuneisuuden synnyssä?
A
50 %
60
Q
ulkosuuntautunut ongelmakäyttäytyminen?
A
- nuorten käytöshäiriöt, agressiivisuus ja reikollisuus, erotuksena sisäsuuntautuneet kongelmakäyttäytymiset
- käytöshäiriöt, agressiivisuus ja rikollisuus kulkevat usein käsi kädessä
- on usein pysyvää, vaikka sen muodot vaihtelevat ikäkaudesta toiseen
61
Q
Kuinka suurella osalla nuorilla ilmenee käytöshäiriöitä?
A
- pojilla n. 6-16 %
- tytöillä 2-9 %
62
Q
Ulkosuuntautuneen ongelmakäyttäytymisen kolme kehityslinjaa?
A
- Farrington
- Alkaa aggressiivisuutena ja kiusaamisena koulussa ja jatkuu usein myöhemmin tappeluihin osallistumisena ja vakavana väkivaltaisuutena
- Alkaa pienillä omaisuusrikoksilla, kuten näpistelyllä, ja kehittyy usein vandalismiksi ja vakavaksi omaisuusrikollisuudeksi
- Alkaa tottelemattomuudesta ja kehittyy vakavammiksi auktoriteettiongelmiksi, kuten karkailu ja kouluongelmat
63
Q
Ulkosuuntautuneen ongelmakäyttäytymisen kehityksellinen tausta?
A
- Lapsuuden aikaisista temperamenttipiirteistä erityisesti kontrolloimattomuus, impulsiivisuus ja vaikea temeperamenttipiirre –> ennusteena nuoruuden aikaisista ongelmista –> ajateltu perustuvan lapsen kyvyttömyyteen kontrolloida omaa toimintaa
- vähäinen älykkyys –> osin perustuu heikkoon koulumenestykseen
- autoritaarinen tai välinpitämätön vanhemmuus
- perheen konfliktit
- ikätoveriryhmä
64
Q
Nuorten alkoholinkäyttö?
A
- 2011 tutkimuksessa yläasteikäisistä 16 % ja lukiolaisista 25% humalahakuista juomista vähintään kerran kuukaudessa
65
Q
Nuorten tupakointi?
A
- vähentynyt koko 2000 -luvun ajan
- 2011 tutkimuksen mukaanylökoulussa vähintään kerran viikossa 20 % nuoria
- lukiolaisista 15 %
66
Q
Perhemuodon yhteys huumeiden käyttöön?
A
- ydinperheissä 16 % 8-9 luokkalaisista kokeillut jotain huumaavaa aineita
- uusioperheissä 30 %
- yksinhuoltajaperheissä 26 %
- huumaavien aineiden käyttö harvinaisempaa perheissä, joissa vanhemmat tunsivat nuorten ystävät
67
Q
päihteiden käyttön ohjaavat tekijät nuorilla?
A
- ympäristötekijät
- temperamenttipiirteistä eritysesti impulsiivisuus, häiriintyvyys ja itsekontrollin vähäisyys
