Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

Psychology > Nuoruus > Flashcards

Nuoruus Flashcards

You may prefer our related Brainscape-certified flashcards:
Psychology 101 flashcards GRE® Psychology flashcards AP® Psychology flashcards
1
Q

Nuoruuden kehitystä määräävät 4 kokonaisuutta?

A
  • fysiologiset muutokset ja kypsyminen
  • ajattelutaitojen kehitys
  • sosiaalisen kentän laajentuminen
  • sosiaalis-kulttuurinen ympäristön muutokset
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

puberteetti?

A
  • alkaa ensimmäisen vuosikymmenen loppupuolella, useita vuosia ennen sukukypsyyttä
  • alkaa hormonaalisina muutoksina, jatkuu monimuotoisena kasvuna ja ruumiinrakenteen kehityksenä ja päättyy sukukypsyyden saavuttamiseen
  • tytöillä poikia aikaisemmin
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

fyliologisten ja hormonaalisten muutos yhteys nuorten ongelmakäyttäytymiseen?

A
  • tulokset epäselviä
  • puberteetti iässä testosteroni- ja estrogeenitasot yhteydeessä aggressiivisuuteen ja pojilla lisäksi dominoivuuteen toveriryhmässä
  • tytöillä adrenaaliset adrogeenit työtillä yhteydessä ongelmkäyttäytymiseen ja kielteisiin tunteisiin
  • samat hormonit kuitenkin yhteydessä myös myönteisiin muutoksiin
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

puberteetin alkamisajan yhteys nuoren kehitykseen?

A
  • tulokset eivät täysin johdonmukaisia
  • aikainen puberteetin alkaminen
  • —> ongelmakäyttäytymiseen, tytöillä erityisesti jos aikaisemmin esiintynyt ongelmakäyttäytymistä
  • —> kielteiset tunteet, kuten masentuneisuus ja viha, mutta toisaalta myöhään kehittyvillä tytöillä havaittu sama asia
  • varhain kehittyvillä poijilla ja myöhään kehittyvillä tytöillä parempi koulussa pärjääminen
  • negatiivisilla vaikutuksilla yhteys esim. negatiiviseen kasvatustapaan
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

evokatiivinen vaikutus?

A
  • ihmisen ominaisuuksien vaikutus sosiaaliseen ympäristöön
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Ajattelun kehittyminen nuoruusvaiheessa?

A
  • muutos perustyy paljonlti aivojen kehittymiseen –> mahdollistaa uuden oppimiseen
  • laadullinen muutos
  • abstraktisempi ja yleistävämpi muutos selittävät suurinta osaa muutosta
  • minäkuvan muuttuminen –> konkreettisemmasta yleisluonteisempaan ja minäkuva vähemmän altis palautteelle
  • pohja nuoren kiinnostukselle ja kyvylle rakentaa lajempaa maailmankuvaa ja ideologiaa
  • tulevaisuuden ajattelun muutos –> kiinnostus erityisesti oman tulevaisuuden keskeisiin ratkaisuihin lisääntyy
  • luo pohjaa nuoren moraalille ja sen periaatteille –> on yhteydessä kykyyn ymmärtää toisen näkökulmia
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Nuoren ja vanhempien suhde?

A
  • nuori saa enemmän itsenäisyyttä

- ja viettää vähemmän aikaa vanhempien kanssa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Nuoren ja ikätovereiden suhde?

A
  • varhais- ja keskinuoruudessa ystävät ja kaverit samaa sukupuolta –> sekarymiä myöhäisnuoruudessa
  • samoissa toverirymissä oleskelevat nuoret keskenään samankaltaisia
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

nuoren vaikutus sosiaalisiin suhteisiin ja toisinpäin?

A
  • vanhemmat vaikuttavat kasvatuksellaan ja toimintatavoillaan
  • nuoret omaksuvat myös kavereiltaan monia malleja, ajatuksia ja toimintatapoja
  • myös nuorilla evokatiivinen vaikutus
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

nuoren muuttuvaan sosiaaliseen- ja kehitysympäristöön liittyvät käsitteet?

A
  • kehitystehtävät, Robert Havighurst
  • roolisiirtymät
  • normatiivinen elämäntapahtuma
  • institutionaalinen ura
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

kehitystehtävät ja mitä se on nuorille?

A
  • Havighurst
  • eri-ikäisiin kohdistuu erilaisia normatiivisa odotuksia
  • kehitystehtävissä onnistuminen luo pohjaa hyvinvoinnille ja myöhemmälle myönteiselle kehitykselle
  • kulttuurien uskomusten lisäksi kumpuaa fysiologisista muutoksista
  • nuoruudessa sukupuoli-identiteetin omaksuminen, suhteiden luominen toiseen sukupuoleen, koulutksen hankkiminen ja valmistuminen työ- ja perhe-elämään, idelogioiden omaksuminen
  • myöhäisnuoruudessa/varhaisaikuisuudessa elinkumppanin tai puolison valinta, perheen perustaminen ja työelämään siirtyminen
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

normatiivinen elämäntapahtuma?

A
  • Baltes
  • jotkin elämäntapahtumat normatiivisia, että ne tapahtuvat yleensä todennäköisimmin tietyn ikäisenä, esim. rippikoulu tai lukion päättyminen
  • ei-normatiiviset tapahtumat ovat harvinaisempia ja eivätkä liity selkeästi tiettyyn ikään, esim. liikenneonnettomuus
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

institutionaalinen ura?

A
  • Mayer
  • ihmisen kehitystä säätelevät instutionaaliset polut ja solmukohdat –> esim. koululaitoksen mahdollistamat valintapolut
  • esim. työ elämään kehittyminen on kuitenkin monipolvinen tapahtumakulku, että urasta tai polusta puhuminen on ymmärrettävä laajempana elämänvaiheena
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Identiteetin muodostuminen?

A
  • itseä koskeva käsitys, jota nuori muodostaa omasta toiminnasta saatavan palautteen pohjalta ja tietyn aseman edustajana
  • keskeisessä osassa oman minän pohtiminen
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Sosialisaation ja identiteetin muodostumisen näljä mekanismia?

A
  • Nurmi
  • motivaatio
  • tavotteiden asettaminen
  • sopeutuminen
  • identiteetin rakentaminen
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Mitkä asiat vaikuttavat nuorten tavoitteenasetteluun?

A
  • Nuoret elävät monien mahdollisuuksien, haasteiden ja rajoituksien kentässä –> jota säätelevät instituutiot, arvot ja uskomukset –> kanavoi yksilön sosialisaatiota ja siihen liittyvää tavoitteenasettelua
  • vaikuttaa myös yksilöllinen motivaatio ja kiinnostus –> erot heijastelevat temperamentissa, persoonallisuudessa ja elämänkokemuksissa
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Elämäntapahtumien ennakoinnissa olevat sukupuolten väliset erot?

A

TYTÖT:

  • ennakoivat yhteiselämän alkamisen, perheen ja lapsen aikaisemmin kuin pojat
  • perhe-elämän ja työelämän siirtymien ajoitukset selkeästi yhteydessä toisiinsa
  • käsitykset tulevaisuudesta kokonaisvaltaisia

POJAT:

  • ennakoinnit tulevat elämän siirtymistä ovat riippumattomampia toisistaan
  • näkevät eri elämänalueet toisistaan riippumattomampina
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Nuoren tulevaisuutta koskevaan ajatteluun vaikuttavat tekijät?

A
  • vanhemmat, opettajat ja ikätoverit
  • korkeasti koulutettujen vanhempien lapsilla keskeiset siirtymät tapahtuvat myöhemmin
  • vanhempien lapsilla, joilla vahva perinteinen sukupuoliroolimalli, tytöt avioituvat aikaisemmin
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Nuorten strategioihin ja tavoitteiden asettamiseen vaikuttavat tekijät?

A
  • ajattelutapaojen kehittyminen –> edeltää suunnittelutaitojen kehittymistä
  • monet muut tekijät, kuten minäkuva ja hallintauskomukset
  • myönteinen minäkuva –> optimistinen ja suoraviivainen strategia
  • kielteinen minäkuva –> vähemmän tehokkaita ja defensiivisiä strategioita
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Mitä nuorten tavoitteet heijastavat?

A
  • tavoitteiden aikaperspektiivi heijastaa elämänkulun ja kehitystehtävien ajallista rakennetta
  • ikään liittyviä kehitystehtäviä
  • roolisiirtymien aikana tapahtuvia ympöristön muutoksia
  • miten hyvin nuori on onnistunut saavuttamaan aiemmat tavoitteensa näiden siirtymien yhteydessä
  • Salmela-Aro ja kollegat osoittivat tavoitteiden muuttuvan esim. raskausajasta siirryttäessä lapsen syntymään ja sen jälkeiseen aikaan
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Tyttöjen ja poikien erot tavotteissa?

A
  • nykyisessä länsimaissa erot aika vähäisiä
  • tytöillä enemmän perhettä ja koulutusta koskevia toiveita ja huolenaiheita
  • pojilla yleensä omaisuuteen ja vapaa-aikaan liittyvät tavoitteet
  • tytöt ennakkoluulottamammin erilaisia tulevaisuuden ammatteja kuin pojat
  • valtaosa pojilla suuntautuminen miesvaltaisille aloille
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

Nuorten käsitykset tulevaisuudesta?

A
  • yleensä optimistisia
  • kielteisten elmäntapahtumien arvellaan tapahtuvan muille todennäköisemmin kuin itselle
  • vaikeissakin elämäntilanteissa yleensä toivovat kehityksellisten haasteiden mukaista tulevaisuutta
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Nuorten hyvinvointiin ja masentuneisuuteen liittyvät tavoitteet?

A
  • Tutkimuksissa, sosiaalisiin suhteisiin ja perheisiin liittyvät tavoitteet ovat yleensä yhteydessä henkiseen hyvinvointiin (Nurmi)
  • eksistentiaaliset tavoitteet ovat tyypillisempiä masentuneille nuorlle
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Miksi eksistentiaaliset tavoitteet ovat yhteydessä masentuneisuuteen?

A
  • identiteetin pohdiskelua on pidetty tyypillisenä kehityspiirteenä juuri nuoruudessa, mutta….
  1. Ne eivät auta nuorta keskeisten kehityksellisten haasteiden ratkaisussa
  2. omaan itseen liittyvät tavoitteet ovat osa vatvovaa tai negatiivisissa asioissa pitäytyvää ajattelua –> liittyy masennukseen
  3. oman itseen kehittämisen liittyvät tavoitteet ovat abstrakteja
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q

Nuorten huolenaiheiden kolme luokkaa?

A
  1. pelko, ettei nuori onnistu keskeisten kehitystehtävien ratkaisussa, kuten koulumenestys, työ tai avioliitto
  2. huoli läheisistään ja heitä kohtaavista kielteisistä asioista, kuten vanhempien terveys ja kuolema
  3. huoli erilaisista yhteiskunnallisista ja maailmanlaajuisista ongelmista, kuten sota
  • kuten tavoitteet, huoletkin vaihtelevat hyvinkin paljon yhteiskunnallisen ja historiallisen tilanteen mukaan
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
26
Q

Miksi tyttöjen ikätoveriryhmien koulutussuunnitelmat ja -tavoitteet ovat enemmän samanlaisia kuin poikien?

A
  • Kiurun tutkimuksen mukaan
  • koska tyttöjen ikätoveriryhmien havaittu olevan poikien ryhmää kiinteämpiä –> tyttöryhmien ajattelun samankaltaisuus
  • sosialisaatio/ selektio
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
27
Q

Sosialisaatio ja selektio?

A
  • sosialisaatiota, kun toveriryhmän nuoret voivat vaikuttaa toistensa suunnitelmiin
  • selektiota, kun samanlaiset nuoret vaoivat hakeutua samoihin ryhmiin
28
Q

Mihin ikään asti nuorten ajattelu- ja suunnittelutaidot kehittyvät?

A
  • 20 ikävuoteen asti, vaikka perussuunnittelutaidot ovat valmiina jo heti nuoruusiän alkaessa (Nurmi)
29
Q

Miten nuorten strategiat muodostuu?

A
  • Nurmi
  • koostuu usein monista, peräkkäin rakentuvista mekanismista
  • lähtökohtana käsitykset omista kyvyistään ja hänen minäkuvasta
  • –> luo pohjan ennakoinneille ja tunteilla, jotka heräävät uusissa tilanteessa
  • –> vaikuttavat tavoitteiden asettamiseen ja toimintaan
  • –> viimeinen vaihe lopputuloksen syiden arviointi
30
Q

Attribuutioteoria ja attribuutioerhe?

A
  • Attribuutioteoriassa ihmisillä taipumus etsiä tapahtumille erilaisia syitä, erityisesti vastoinkäymisiä kohdatessa (Weiner)
  • tavallisesti ihmiset defensiivisiä tapahtumien syitä mietittäessä —> suojeleva attribuutioerhe
31
Q

Ruotsalaisten nuorten käyttämät neljä strategiaa?

A
  • Määttä, Stattin ja Nurmi
    1. Optimistinen strategia
  • -> myönteinen usko onnistumiseen
  • -> tehtävään keskittyminen
  • -> minää suojelevan attribuuitoerheen käyttö
  1. Defensiivis-pessimistinen strategia
    - -> sama kuin optimistinen, mutta puuttuu minää suojelevan attribuutioerheen käyttö
  2. Itseä vahingoittava strategia
    - -> kielteiset odotukset tehtävässä menestymisestä
    - -> tehtävän välttäminen
  3. Avuton strategia
    - -> epäonnistumisennakointi ja vetäytyminen
    - -> syytulkinnat hyvin kielteisiä: yrittävät löytäämään yleensä epäonnistumisen syyt itsestä
  • 1 ja 2 minäkuva myönteisempi,vähemmän masentuneita ja pärjäsivät koulussa paremmin ja paremmin sopeutuneita
  • 3 ja 4 liittyy nuorten ongelmakäyttäytymiseen
32
Q

Yliopisto- opiskelijoiden käyttämää kolme strategiatyyppiä?

A
  • Eronen ja kollegat
    1. Suunnittelusuuntautunut sosiaalinen strategia
  • -> myönteinen asenne sosiaalisia tilanteita kohtaan
  • -> suhteellinen rationaalinen toiminta
  1. Impulsiiviselle sosisaalinen strategia
    - -> myönteiset tunteet
    - -> spontaani aktiivinen toiminta sosiaalisissa tilanteissa
    - -> eivät analysoineet tilanteita kovinkaan realistisesti
  2. Vetäytyvä sosiaalinen strategia
    - -> ahdistuneisuus ja kielteiset tunteet
    - -> aktiivinen vetäytyminen sosiaalisista tilanteista
  • 1 ja 2 yhteydessä henkiseen hyvinvointiin ja suosittuun asemaan ikätovereiden seurassa
  • 3 yhdistyy masentuneisuuteen ja heikompi sosiaalinen sopeutuminen
33
Q

Mitä erilaisia tapoja on sopeutumiseen epäonnistuessa tai uusissa tilanteissa?

A
  • Nurmi
  • tavotteiden muuttaminen
  • erilaisten hallintakeinojen käyttö
  • tilanteen uudellentulkinta
34
Q

Tavotteiden muokkaus?

A
  • epäonnistuessa ensimmäisen reaktio yrittää kovempaa tai etsiä muita keinoja saavuttaa tavoite
  • —-> jos epäonnistuu vielä, niin edessä tavotteiden muokkaus
  • ajateltu olevan tärkeää yksilön hyvinvoinnin ja elämään sopeutumisen kannalta (Nurmi ja Salmela-Aron tutkimus!!)
35
Q

Hallintakeinot ja defenssi?

A
  • tavotteissa vaikeuksia kohdatessa, etsivät keinoja tilanteen tai omien tunteiden käsittelemiseksi
  • kuvattu hallintakeinon käsitteellä (coping)
  • jaetaan funkitonaalisiin ja ei-funktionaalisiin
  • funktionaaliset: käsittelevät ongelmaa etsimällä siihen aktiivisesti ratkaisuja, ahkemalla muiden ihmisten tukea ja miettimällä ja kokeilemalla eri ratkaisuja
  • ei-funktionaaliset: ongelman kieltämistä ja keskittymistä emootioiden säätelyyn
  • hallintakeinojen käyttö yhteydessä yksilön temperamenttiin (Compas)
  • -> reaktiiviset yksilöt toipuvat vast. käymisistä hitaammin ja reagoivat tilanteeseen muita myöhemmin ja voimakkaammin
  • emootiosuuntautuneet ja välttelevät keinot yhteydessä heikkoon psyykkiseen hyvinvointiin ja passiiviiset yhteydessä masentuneisuuteen (Compas)
36
Q

Syypäätelmät?

A
  • onnistumisissa ja epäonnistumisissa ihmiset ryhtyvät miettimään syitä–> tällä ainakin kaksi tarkoitusta
    1. auttaa keksimään parempia keinoja
    2. voi toimia puolustumismekanismina
  • -> tietynlainen tulkinta auttaa tarkastelemaan tapahtunutta itsensä kannalta myönteisellä tavalla
  • minää suojelevan attribuutioerheen käyttö vähentää masentuneisuutta (Määttä, Nurmi ja Majava)
  • käyttämät syytulkinnat heijastelevat heidän aikaisempaa menestystään tietyissä tehtävissä
37
Q

Mitkä asiat luovat pohjaa nuoren minäkuvalle ja miten ne muuttuvat?

A
  • heidän saama palaute omista kyvyistä, vahvuuksista, heikkouksista ja ulkonäöstä
  • ikätovereiden hyväksyntä
  • koulu- ja urheilumenestys
  • sosiaaliset roolit ja ideologioiden merkitys
  • erilaiset siirtymät ja stressaavat elämäntilanteet —> siirtymissä alussa negatiiviseen suuntaan, mutta se palautuu
  • muuttuu suhteellisen konkreettisista toiminnan kuvauksista abstraktimmaksi oman itsensä määrittelyksi —> vähemmän riippuvainen saamastaan konkreettisesta palautteesta
38
Q

Nuoren identiteetin muodostuminen?

A
  • päätyminen tiettyyn sosiaaliseen asemaan kehityksen kuluessa —> esim. Lukioon tai tiettyyn ammattiin
  • Eriksonin identiteettiteoria
  • McAdamsin identiteettikertomus
  • Marcian identiteettiteoria
39
Q

Eriksonin identiteettiteoria?

A
  • Suuntaa etsivä nuori päätyy erilaisiin aikuisen rooleihin ja asemiin esim. Ammatti ja maailmankatsomus —> roolit vaikuttavat millaisen identiteetin nuori rakentaa itselleen
40
Q

McAdamsin identiteettikertomus?

A
  • yksilöt luovat identiteettikertomuksia, joiden avulla pyrkivät yhdistämään menneen, nykyisen elämäntilanteen ja ennakoidun tulevaisuuden yhteiseksi näkemykseksi
  • Näiden avulla nuoret luovat yhtenäistä ja myönteistä kuvaa itsestään, liittävät itsensä erilaisiin sosiaalisiin ryhmiin ja kulttuurisiin rakenteisiin
  • enemmän tarinoita kuin aiemmin tapahtuneen toisintoja ja sisältyy voimakkaita tulkinnallisia aineksia
41
Q

Marcian identiteettiteoria?

A
  • nuori tutkii aikuisuuden erilaisia rooleja ja vähitellen sitoutuu niihin
  1. Identiteetti diffuusio
    - ei etsintävaihetta eikä sitoutumista
  2. Moratorio
    - etsintävaihe meneillään, mutta ei sitoutumista ratkaisuihin
  3. Omaksuttu identiteetti
    - ratkaisuihin sitouduttu ilman etsintävaihetta
  4. Saavutettu identiteetti
    - ratkaisuihin sitouduttu etsintävaiheen jälkeen
  • yksittäistutkimuksissa identiteetin saavuttaneet pidemmällä ammattiuransa suunnittelussa ja sen varmuudessa
  • Meeus ja Klg:t osoittivat moratoriossa olevilla psyykkinen hyvinvointi huonompi kuin identiteetin saavuttaneita ja siihen ajautuneilla
42
Q

Miten nuoren ja vanhempien suhde muuttuu nuoren varttuessa?

A
  • yksisuuntaisesta ohjauksesta keskusteluun, neuvotteluun ja yhteiseen pääteöksentekoon perustuva vuorovaikutus
  • keskinäinen läheisyys, riippuuvuus ja yhteinen aika vähenee
  • nuoren autonomia lisääntyy
  • vuorovaikutuksen laatu kuitenkin pysyvää
43
Q

Nuoren ja vanhempien konfliktit?

A
  • suurin osa niistä koskee jokapäiväistä toimia ja velvollisuuksia
  • ratkaistana joko käskyillä tai vetäytymällä –> kompromissien teko on harvinaista
  • nuoren ja vanhemman välisten konfliktien määrä yhteydessä nuoren ongelmakäyttäytymiseen –> vaarana lumipalloefekti
44
Q

Mikä on Baumrindin klassinen teorio kasvatuksesta?

A
  • kasvatuksen päädimensioina pidetään yhtäältä vanhempien lapsille osoittamia tunteita ja toisaalta vanhempien kontrollia
  • Auktoritatiivinen kasvatus
  • Autoritaarinen kasvatus
  • Salliva kasvatus
  • Laiminlyövä kasvatus
  • viime aikoina myös syyllisyyttä herättävää toiintatapaa, eli psykologinen kontrolli (Aunola ja Nurmi)
45
Q

Auktoritatiivinen kasvatustyyli?

A
  • vanhemmat osoittavat positiivisia tunteita lapsiaan kohtaan
  • ohjaavat heidän toimintaansa ja vaativat ikäkauteen kuuluvien normien noudattamista
  • yhteydessä moniin myönteisiin piirteisiin nuoren kehityksessä —> kunten sos. taidot, persoonallisuuden kehitys ja oman elämän suunnittelu
46
Q

Autoritaarinen kasvatustyyli?

A
  • vanhempien kontrolli ja tiukat vaatimukset korostuvat ilman myönteistä tunneilmapiiriä
  • esim. yhdistettynä läheiseen suhteeseen vanhempiin tämä kasvatustyyli voi suojata ongelmien kasaantuessa, mutta niiden merkitys asioiden sujuessa hyvin saattaa olla vähäinen
47
Q

Salliva kasvatustyyli?

A
  • vanhemmat osoittavat myönteisiä tunteita lasta kohtaan
  • eivät vaadi lapsiltaan kovinkaan paljon sääntöjen noudattamista
  • lasten ohjaus vähäistä
48
Q

Laiminlyövä kasvatustyyli?

A
  • korostuvat sekä myönteisten tunteiden ja vaatimusten ja valvonnan puute
  • havaittu liittyvän moneen vähemmän toivottavaan käyttäytymispiirteeseen, kuten epäsosiaalisuus ja päihteiden käyttö
49
Q

Mihin neljään ryhmään nuoret voidaan jakaa heidän sosiaalisen aseman perusteella?

A
  • suositut nuoret
  • torjutut nuoret
  • huomiotta jätetyt nuoret
  • ristiriitaiset nuoret

—> sosiaalinen asema yhteydesä monin tavoin nuorten hyvinvointiin

50
Q

Miten nuorten ikätoverisuhteita voidaan jaoetella?

A
  • dyadi
  • klikki
  • joukkio
51
Q

Dyadi?

A
  • kahden nuoren muodostama suhde
  • ystävyyssuhde
  • yleensä jatkuvia, läheisiä ja vastavuoroisia
  • esim. seurustelusuhde –> aloittamista näyttää ennustavat esimerkiksi viihtyminen laajoissa sekaryhmissä
52
Q

Klikki?

A
  • muutaman nuoren muodostamaa ryhmää, jota yhdistää usein jokin tekijä esim. koulu, asuinalue tai harrastus
  • eroavat toisistaan esim. pitkäikäisyytensä, jäsenten läheisyyden ja kiintymyksen mukaan
53
Q

Joukkio?

A
  • yleensä laajempi ja selvästi klikkiä vähemmän kiinteä ryhmä
  • voivat syntyä asuinaluekohtaisesti esimerkiksi joinakin viikonpäivinä ilman selkeitä läheisiä suhteita
  • eivät kaikki nuoret välttämättä tunne toisiaan henkilökohtaisesti
54
Q

Nuorten ryhmiä erottavat tekijät?

A
  • pysyvyys
  • nuoruuden aikana mikään ryhmä ei ole kovin pysyvää, erityisesti klikit ja joukkiot
  • vaikka jäsenet nuorten ryhmissä vaihtuisivatkin, ryhmänt pysyvät jossakin määrin samankaltaisena
  • tyttöjen ryhmät pysyvämpiä kuin poikien
  • eroavat myös sen mukaa, kuinka paljon niiden toiminta on instituutioiden tai aikuisten säätelemää
55
Q

Mikä tekee ajan kuluessa nuorten rymien jäsenistä samanlaisia?

A
  • Brown
  • ryhmän normit, mallioppiminen ja ryhmän jäsenten painostus näiden noudattamiseen —> normit voimakkaita erityisesti nuorilla, joilla arvot ja ajattelu eivät ole vielä vakiintuneita
  • ikätoverit toimivat malleina ryhmän muille jäsenille sekä hyvässä, että pahassa
  • samassa ryhmässä olevat samankaltaisia monellakin tapaa
56
Q

Mitkä asiat vaikuttavat siihen, että nuoret hakeutuvat tiettyyn ryhmään?

A
  • ryhmän piirteet esim. harrastus, tupakointi ja alkoholi
  • nuorten ominaisuuden ja käyttäytyminen vaikuttaa, keitä ryhmään hyväksytään tai keitä suljetaan pois
  • suhde vanhempiin
57
Q

Miten nuoreten ryhmät muuttuvat ajan kuluessa?

A
  • yhteisestä toiminnasta jaettuihin salaisuuksiin, huolenaiheisiin ja toiveisiin
  • luottamuksen merkitys ja jäsenilleen suoma vapaus lisääntyvät iän myötä
  • muutoksista huolimatta, ryhmissä jatkuvuutta –> tietynlainen ryhmän jäsenyys voi viedä samankaltaiseen ryhmän jäsenyyteen myöhemmin elämässä
58
Q

statistiikkaa nuorten tunneperäisistä ja mielenterveyden ongelmista?

A
  • Pylkkänen
  • vakavia tunneperäisiä vaikeuksia 7-10 % nuorilla
  • ahdistus- ja pelkotiloista ja masennuksesta kärsii runsas kymmenesosa nuorista
  • tytöt raportoivat useammin kohtalaista tai vaikeaa masennusta ja ahdistuneisuutta kuin pojat
59
Q

Geneettisten tekijöiden osuus masentuneisuuden synnyssä?

A

50 %

60
Q

ulkosuuntautunut ongelmakäyttäytyminen?

A
  • nuorten käytöshäiriöt, agressiivisuus ja reikollisuus, erotuksena sisäsuuntautuneet kongelmakäyttäytymiset
  • käytöshäiriöt, agressiivisuus ja rikollisuus kulkevat usein käsi kädessä
  • on usein pysyvää, vaikka sen muodot vaihtelevat ikäkaudesta toiseen
61
Q

Kuinka suurella osalla nuorilla ilmenee käytöshäiriöitä?

A
  • pojilla n. 6-16 %

- tytöillä 2-9 %

62
Q

Ulkosuuntautuneen ongelmakäyttäytymisen kolme kehityslinjaa?

A
  • Farrington
  1. Alkaa aggressiivisuutena ja kiusaamisena koulussa ja jatkuu usein myöhemmin tappeluihin osallistumisena ja vakavana väkivaltaisuutena
  2. Alkaa pienillä omaisuusrikoksilla, kuten näpistelyllä, ja kehittyy usein vandalismiksi ja vakavaksi omaisuusrikollisuudeksi
  3. Alkaa tottelemattomuudesta ja kehittyy vakavammiksi auktoriteettiongelmiksi, kuten karkailu ja kouluongelmat
63
Q

Ulkosuuntautuneen ongelmakäyttäytymisen kehityksellinen tausta?

A
  • Lapsuuden aikaisista temperamenttipiirteistä erityisesti kontrolloimattomuus, impulsiivisuus ja vaikea temeperamenttipiirre –> ennusteena nuoruuden aikaisista ongelmista –> ajateltu perustuvan lapsen kyvyttömyyteen kontrolloida omaa toimintaa
  • vähäinen älykkyys –> osin perustuu heikkoon koulumenestykseen
  • autoritaarinen tai välinpitämätön vanhemmuus
  • perheen konfliktit
  • ikätoveriryhmä
64
Q

Nuorten alkoholinkäyttö?

A
  • 2011 tutkimuksessa yläasteikäisistä 16 % ja lukiolaisista 25% humalahakuista juomista vähintään kerran kuukaudessa
65
Q

Nuorten tupakointi?

A
  • vähentynyt koko 2000 -luvun ajan
  • 2011 tutkimuksen mukaanylökoulussa vähintään kerran viikossa 20 % nuoria
  • lukiolaisista 15 %
66
Q

Perhemuodon yhteys huumeiden käyttöön?

A
  • ydinperheissä 16 % 8-9 luokkalaisista kokeillut jotain huumaavaa aineita
  • uusioperheissä 30 %
  • yksinhuoltajaperheissä 26 %
  • huumaavien aineiden käyttö harvinaisempaa perheissä, joissa vanhemmat tunsivat nuorten ystävät
67
Q

päihteiden käyttön ohjaavat tekijät nuorilla?

A
  • ympäristötekijät

- temperamenttipiirteistä eritysesti impulsiivisuus, häiriintyvyys ja itsekontrollin vähäisyys

Psychology (9 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2024 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions