Research methods and statistics in psychology Flashcards
Taipumus kohdella abstrakteja käsitteitä konkreettisina, esineellistäminen
Reifikaatio
Otos, jossa jonkin alaryhmän jäsenet ovat yli- tai aliedustettuina.
Harhainen otos
Tutkittujen ryhmien suhteelliset erot.
Osallistujamuuttujat
Ne toimenpiteet, joiden avulla muodostetaan otos, johon jokaisella populaation tapauksella on yhtä suuri todennäköisyys tulla valituksi.
Tasavertaisen todennäköisyyden valitsemismetodi (epsem)
Kaikilla yksilöillä ja niiden yhdistelmillä on yhtä suuri todennäköisyys tulla valituiksi.
Yksinkertainen satunnaisotos
Valitaan n.s. (esim. joka toinen, kolmas tms.) aloittaen satunnaisesta kohdasta.
Systemaattinen satunnaisotos
Tutkittavat jaetaan satunnaisesti tutkimusryhmiin.
Satunnainen kiintiöinti
Otos valitaan niin, että alaryhmät ovat oikeissa mittasuhteissa, yksilöt valitaan satunnaisesti populaation alaryhmistä.
Ositus
Ryhmät valitaan satunnaisesti poolista ryhmiä, oletetaan edustavan koko populaatiota.
Ryväsotanta
Kuten ositusotanta, mutta valikointi alaryhmistä ei ole täysin satunnaista.
Kiintiöotanta
Osallistujen oma toiminta johtaa tutkimukseen osallistumiseen (esim. vapaaehtoiset, havaoinnointi julkisella paikalla).
Itsevalikointi
Otanta tehdään ilman tietoista vinoutuvaa valikointia, mutta ei ole täysin satunnaista. Esim. kaupassa valitaan läsnä olevista henkilöistä joitakuita haastateltaviksi.
Sattumanvarainen otanta
Tutkimukseen valitaan helposti saatavilla olevia henkilöitä (esim. psykologian opiskelijoita).
Tilaisuus tai käytännöllisyys
Tarkoituksellinen
Lumipallo, kriittiset tapaukset eli erityistapaukset, ryhmät ja paneelit
Metodologinen usko siihen, että ainoa merkityksellinen data on se, joka voidaan mitata; johtaa kvantitiiviseen dataan.
Positivismi
Koeasetelma, jossa riippumattoman muuttujan jokainen taso on vain yhden osallistujajoukon kokema; osallistujamuuttujat voivat toimia sekoittavana muuttujana.
Itsenäisten otosten asetelma
Määritetään merkitykselliset tekijät (esim. ikä, sukupuoli), joiden mukaan tutkimusryhmät jaetaan tasaisiksi näiden suhteen.
Edustava kiintiöinti
Jokainen osallistuja yhdessä ryhmässä paritetaan toiseen osallistujaan eri ryhmässä tietyn muuttujan suhteen.
Kaltaistettujen parien asetelma
Koeastelma, jossa manipuloidaan useampaa riippumatonta muuttujaa.
Tekijäasetelma
Kuinka hyvin riippuvan muuttujan muutokset ovat selitettävissä riippumattoman muuttujan avulla.
Sisäinen validiteetti
Kuinka hyvin käsitykset ja operationaaliset määritelmät kattavat tutkitun teoreettisen konseptin.
Rakennevaliditeetti
Kuinka hyvin tuloksia voidaan yleistää yli ajan ja paikan (sis. populaatio- ja ekologinen validiteetti).
Ulkoinen validiteetti
Ne vihjeet tutkimuksessa, joita osallistujat käyttävät päättelemään, mitä häneltä odotetaan.
Demand characteristics
Tiedon havainnoinnin kohteena olemisesta vaikutus ihmisen suoriutumiseen.
Hawthorne-efekti
Käytetään toissijaista dataa (muista tutkimuksista kerättyjä tuloksia), jotta voitaisiin arvioida ilmiön validiteettia perusteellisemmin.
Meta-analyysi
Tutkija ei täysin kontrolloi kaikkia muuttujia (sis. luonnollinen koe, epäkokeellinen tutkimus).
Kvasikokeellinen tutkimus
Laboratoriotutkimusten haasteita
Riippumattoman ja riippuvan muuttujan kapeus, vaikeus tehdä yleistyksiä ja keinotekoisuus.
Laboratoriotutkimusten hyötyjä
Ainoa paikka tehdä tarkkoja mittauksia, keinotekoisuus ja toistettavuus, (aiemmin tehdyt osin epäeettiset löydökset).
Kokeen kiinnostavuus ja huomion valtaaminen komepnsoi keinotekoisuutta ja odotuksista kertovia vihjeitä, sillä osallistuja on syventynyt kokeen todellisuuteen (vrt. arkinen realismi).
Kokeellinen realismi
Tutkimus, joka on täysin havainnoiva ja ei sisällä ollenkaan kokeellisuutta.
Observationaalinen asetelma
Obervationaalisen otannan tyyppejä
Tapahtumaotanta, intervalliotanta, aikaotanta, hetkellinen aikaotanta ja osittainen intervalliotanta.
Osallistumisen tasot
Täysi osallistuja, osallistuja havainnoitsijana, havainnoitsija osallistujana ja täysi havainnoitsija.
Osallistujan puheen merkitseminen, kun heitä on pyydetty puhumaan ääneen tehtävän aikana.
Sanallinen protokolla.
Haastattelumetodit
Vapaa vs. strukturoitu (standardoitu haastattelu)
Haastattelijan ja haastateltavan välinen suhde ja interaktio voi vaikuttaa saadun informaation laatuun esim. asenteiden kautta.
Interpersoonallisten muuttujien vaikutus
Haastattelun tyyppejä
Ei-ohjattu, epämuodollinen, semi-strukturoitu, strukturoitu mutta avoin, strukturoitu ja kliininen metodi.
Psykologisten käsitteiden määrittämiseksi tehtyjen testien luomisen teknologia.
Psykometria
Tilastot tunnetuille ja tunnistettaville ryhmille, jotka ovat tehneet testin; voidaan käyttää tehdäkseen reiluja vertailuja yksittäisten testin tekijöiden välillä.
Testinormit
Mielipiteitä vakaampia, emotionaalisen vastuksen sisältäviä mittareita.
Asennemittarit
Asteikko on muodostettu väitteistä, joille on päätetty numeerinen arvo, joka kuvaa lauseen vahvuutta asenteen suhteen; vastaaja valitsee kaikki ne väitteet, joista on samaa mieltä.
Thurstonen asteikko
Valmiit vastaukset (esim. yhdestä viiteen, vahvasti eri mieltä - vahvasti samaa mieltä).
Likertin asteikko
Valitaan kohta päinvastaisten adjektiivien väliltä kuvaillakseen käsitettä; vastaajat saattavat vältellä ääripäiden käyttöä tai käyttää niitä pelkästään.
The semantic differential
Sama kuin The semantic differential, mutta vastaajat merkitsevät kohdan viivalle; saatut tulos on merkin ja adjektiivin välinen etäisyys.
The visual analogue scale
Osat [asteikon] jaetaan satunnaisesti kahtia, jos testi on luotettava, niin samojen ihmisten pisteet molemmista puoliskoista tulisi olla samankaltaiset; samankaltaisuutta arvioidaan korrelaation avulla.
Split-half-method
Käytetään vastausten varianssia jokaisen osan kohdalla ja verrataan sitä koko asteikon varianssiin; jos varianssi on paljon suurempi yksittäisen väitteen/osan kohdalla kuin koko testissä, alfa on matala ja testi on epäluotettava; haluttu alfa on yli 0,75.
Cronbachin alfa
Validiteetti asteikossa
Sisältövaliditeetti, kriteerivaliditeetti ja rakennevaliditeetti.
Sekoittava tekijä poikittaistutkimuksessa; kahdella ikäryhmällä on toisistaan merkittävästi eroavat kokemukset esimerkiksi opetussuunnitelmamuutoksen tai muun suuren yhteiskunnallisen muutoksen takia.
Kohorttivaikutus
Osallistujien menetys tutkimuksessa
Attrition
Samaa ryhmää tutkitaan aikaintervallin aluksi ja lopuksi.
Paneeliasetelma
Vertaileva tutkimus, jossa mittaukset teetetään vastaaville ryhmille eri aikoina (esim. 16-vuotiaille vuosina 1995, 2000 ja 2005).
Aika-viive-tutkimus (viiveasetelma)
Aika-viive tutkimuksessa, jossa useampaa kuin yhtä muuttujaa mitataan samassa ryhmässä eri aikoina muuttujan A ajassa 1 korrelaatio muuttujan B ajassa 2 välillä ja toisin päin.
Ristiin viiveellinen korrelaatio.
Taipumus arvioida toisen kulttuurin käyttäytymistä ja arvoja oman kulttuurin linssin läpi.
Etnosentrismi
Etnosentrismin vastustaminen
Takaisin kääntäminen, kulttuurinen relativismi ja individualismi-kollektivismijaon huomioiminen.
Psykologinen käsite, jota voidaan soveltaa vain yhdessä tai muutamassa kulttuurissa.
Emic
Universaali psykologinen käsite, sovellettavissa kaikkiin kulttuureihin.
Etic
Psykologinen käsite tutkijan omasta kulttuurista, sovelletaan uuteen kulttuuriin ilman muokkausta.
Imposed etic
Yleinen/universaali psykologinen käsite, muokattuna lähdekulttuurista tutkijan immerison yhteen tai useampaan uuteen kulttuuriin jälkeen.
Derived etic
Tieteen oppirakennelma, jossa tieteen kannalta merkityksellisiä ovat vain mitattavat ilmiöt; valloilla etenkin luonnontieteissä; oletus realismista eli siitä, että on olemassa konkreettinen, yksi totuus.
Positiivinen paradigma
Tietoteoria, jonka mukaan tieto on suhteellista ja “faktat” ovat sosiaalisia käsitteitä eivätkä pysyviä todellisuuksia.
Konstruktivismi
Tietoteoria, jossa objektiiviset faktat ovat illuusio ja jossa tieto koostuu jokaisen yksilön ja hänen omien raamiensa läpi.
Realtivismi
Interaktiivisen puheen laadullinen analyysi, oletuksena se että ihmiset käyttävät kieltä käsittääkseen maailmaa; puhe tapahtuu suhteessa kontekstiin ja henkilökohtaisiin panoksiin ja se ei ole todistettua sisäisistä psykologisista prosesseista.
Diskurssianalyysi
Kvalitatiivisen datan analysoiminen kantavien ja alateemojen kautta, jotka johdetaan datasta.
Temaattinen analyysi
Teorian luominen tutkimusdatan pohjalta.
Grounded theory (GT)
Laadullinen lähestymistapa ilmiöiden tarkasteluun subjektiivisten kokemusten ja merkityksenantoje näkökulmasta.
Interpritive phenomenological analysis
Osallistujien johdatteleminen uskomaan, että jokin muu kuin todellinen riippumaton muuttuja on tutkittava kohde tai tiedon pidättäminen niin, että tutkimustilanteen todellisuus on vääristynyt.
Huijaus
Osallistujien tiedottaminen tutkimuksen koko totuudesta ja yritys poistaa negatiivinen vaikutus.
Jälkipuinti
Etsitään koodausyksiköitä, kuten sanoja tai fraaseja, kvalitatiivisesta datasta; voidaan käyttää frekvenssien laskemiseen.
Sisältöanalyysi
Painottaa yksilön uniikkeja piirteitä ja kokemuksia yhteisten ominaisuuksien sijaan.
Idiografia
Epistemologinen suuntaus, joka näkee tiedon suhteellisena; erilaiset versiot ovat mahdollisia riippuen kontekstista; tutkijat näkevät, että ihmisten eri perspektiivit tuovat erilaisia näkökulmia samasta ilmiöstä.
Kontekstuaali konstruktivismi
Tieto ja totuus ovat semanttisia rakenteita; tietoa ei saada tarkastelemalla maailmaa objektiivisesti, vaan se muodostetaan yhdessä sanallisen vuorovaikutuksen kautta.
Radikaali konstruktivismi
Vertaillaan kahta tai useampaa näkökulmaa samasta aiheesta (esim. haastattelu ja havainnointi, avoimet ja suljetut kysymykset).
Triangulaatio
Prosessi, jossa esitetään hypoteesin kanssa ristiriitaista tietoa.
Analyyttinen induktio
Tutkimuskirjoitelman rakenne ja onnistunut teorian integroiminen.
Koherenssi
Prosessoimattomat kerätyt arvot, kuten muistetut sanat tai niiden lukumäärä.
Raaka data
Tapaukset asetetaan itsenäisiin, erillisiin kategorioihin.
Kategorinen muuttuja
Tapaukset asetetaan asteikolle.
Numeerinen muuttuja
Jako kategorioihin/ryhmiin.
Nominaalitaso
Numero ilmaisee paikan ryhmässä (järjestysasteikko).
Ordinaalitaso
Arvojen väliset etäisyydet yhtä suuria
Intervallitaso
Erilliset “askeleet”, yleensä asioita, jotka tulevat vain kokonaislukuina (esim. lasten lukumäärä).
Diskreetti
Ei askeleita, teoriassa kaikki asteikon pisteet ovat merkityksellisiä.
Jatkuva asteikko
Tutkimuksen tulokset ennen mitään tulkintaa.
Löydökset
Tiivistelmä siitä, mitä löydökset saattavat tarkoittaa laajemman teorian tai muuttujien välisten suhteiden kannalta.
Johtopäätökset
Tiedon kerääminen ja sen tulkinta voidakseen löytää yleisiä kaavoja.
Empiirinen metodi
Havaintojen merkitseminen, selittävien teorioiden kehittäminen ja ennusteiden testaaminen teorioiden pohjalta.
Hypoteettis-deduktiivinen metodi
Oletetaan olevan olemassa ja selittävän vaikutuksia, mutta sitä ei
ole varmistettu. Esim. ahdistuksen ja älykkyyden oletetaan olevan olemassa tekijöinä, jotka
selittävät havaittavaa käytöstä.
Hypoteettinen käsite
Vaikutus johtuen eri
olosuhteiden kokemisesta peräjälkeen, esim. väsymys koetilanteessa.
Järjestysvaikutus
Koehenkilöt käyvät kokeen läpi eri
järjestyksissä (esim. jos riippumattoman muuttujan tasot ovat A ja B, puolet
koehenkilöistä tekee AB ja puolet BA).
Vastapainotus
Kaikki koehenkilöt käyvät kokeen läpi
järjestyksessä ABBA, josta tason A pisteet lasketaan kahden testin
keskiarvona ja tason B samoin.
Kompleksinen vastapainotus
Kuinka asianmukaisia dataan käytetyt
tilastolliset menetelmät ja niihin pohjautuvat päätelmät ovat.
Tilastollisten päätelmien validiteetti
Osallistujia tutkitaan heidän arkisessa ympäristössään.
Naturalistinen asetelma
Tutkittaviin liittyvät tai sosiaaliset
muuttujat voivat vaikuttaa mihin tahansa tutkimukseen:
Valistuneisuus, tutkijan miellyttäminen, sosiaalinen toivottavuus ja osallistujan huoli.
Tapahtumat eivät ole suoraan hallittavissa, mutta riippumaton ja riippuva
muuttuja voidaan tunnistaa.
Luonnollinen koe
Nähdäänkö tutkija auktoriteettihahmona? Tämä voi myös vahvistaa
sukupuolen ja etnisyyden vaikutuksia.
Muodolliset roolit
Psykologisten mittareiden kysymykset ovat lähes aine suljettuja. Näistä johtuvia ongelmia voi olla:
- Väärinymmärtäminen on mahdollista
- Ei tarjoa järkeilyä
- Epärealistisuus
- Rajoitteet voivat aiheuttaa turhautumista
Hyvän psykologisen mitta-asteikon piirteitä:
Reliabiliteetti, validiteetti, standardisointi ja erottelu.
Ihmisillä on taipumus olla samaa mieltä väitteen kanssa.
Vastausvinouma
Tilastollinen tekniikka, jossa käytetään korrelaatioista muodostuvia kuvioita,
jotka tukevat teoreettisia käsitteitä paikantamalla korrelatiivisia ryväitä ja tunnistamalla
selittäviä tekijöitä.
Faktorianalyysi
Käytännön interventio arkipäiväisissä tilanteissa.
Toimintatutkimus
Osallistujat täysin mukana tutkimusprosessissa, jopa
organisoijina.
Yhteistyötutkimus
Osallistujat ovat tutkimusprosessin aktiivisia toimijoita.
Osallistuva tutkimus.
Tutkija tunnistaa, että hänen henkilökohtainen perspektiivinsä
vaikuttaa tutkimuksen tulkintaan .
Reflektiivisyys
Nykyisen puheen osan teeman tiivistäminen.
Deskriptiiviset kommentit
Metaforat, epäröinnit, nauru
Lingvistiset kommentit
Tulkitaan, mitä osallistuja tarkoittaa.
Käsitteelliset kommentit
