Brainscape's Knowledge GenomeTM


Top Flashcards (Certified)
All Flashcards

Psykologia > Research methods and statistics in psychology > Flashcards

Research methods and statistics in psychology Flashcards

1
Q

Taipumus kohdella abstrakteja käsitteitä konkreettisina, esineellistäminen

A

Reifikaatio

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Otos, jossa jonkin alaryhmän jäsenet ovat yli- tai aliedustettuina.

A

Harhainen otos

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Tutkittujen ryhmien suhteelliset erot.

A

Osallistujamuuttujat

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Ne toimenpiteet, joiden avulla muodostetaan otos, johon jokaisella populaation tapauksella on yhtä suuri todennäköisyys tulla valituksi.

A

Tasavertaisen todennäköisyyden valitsemismetodi (epsem)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Kaikilla yksilöillä ja niiden yhdistelmillä on yhtä suuri todennäköisyys tulla valituiksi.

A

Yksinkertainen satunnaisotos

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Valitaan n.s. (esim. joka toinen, kolmas tms.) aloittaen satunnaisesta kohdasta.

A

Systemaattinen satunnaisotos

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Tutkittavat jaetaan satunnaisesti tutkimusryhmiin.

A

Satunnainen kiintiöinti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Otos valitaan niin, että alaryhmät ovat oikeissa mittasuhteissa, yksilöt valitaan satunnaisesti populaation alaryhmistä.

A

Ositus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Ryhmät valitaan satunnaisesti poolista ryhmiä, oletetaan edustavan koko populaatiota.

A

Ryväsotanta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Kuten ositusotanta, mutta valikointi alaryhmistä ei ole täysin satunnaista.

A

Kiintiöotanta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Osallistujen oma toiminta johtaa tutkimukseen osallistumiseen (esim. vapaaehtoiset, havaoinnointi julkisella paikalla).

A

Itsevalikointi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Otanta tehdään ilman tietoista vinoutuvaa valikointia, mutta ei ole täysin satunnaista. Esim. kaupassa valitaan läsnä olevista henkilöistä joitakuita haastateltaviksi.

A

Sattumanvarainen otanta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Tutkimukseen valitaan helposti saatavilla olevia henkilöitä (esim. psykologian opiskelijoita).

A

Tilaisuus tai käytännöllisyys

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Tarkoituksellinen

A

Lumipallo, kriittiset tapaukset eli erityistapaukset, ryhmät ja paneelit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Metodologinen usko siihen, että ainoa merkityksellinen data on se, joka voidaan mitata; johtaa kvantitiiviseen dataan.

A

Positivismi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Koeasetelma, jossa riippumattoman muuttujan jokainen taso on vain yhden osallistujajoukon kokema; osallistujamuuttujat voivat toimia sekoittavana muuttujana.

A

Itsenäisten otosten asetelma

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Määritetään merkitykselliset tekijät (esim. ikä, sukupuoli), joiden mukaan tutkimusryhmät jaetaan tasaisiksi näiden suhteen.

A

Edustava kiintiöinti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Jokainen osallistuja yhdessä ryhmässä paritetaan toiseen osallistujaan eri ryhmässä tietyn muuttujan suhteen.

A

Kaltaistettujen parien asetelma

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Koeastelma, jossa manipuloidaan useampaa riippumatonta muuttujaa.

A

Tekijäasetelma

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Kuinka hyvin riippuvan muuttujan muutokset ovat selitettävissä riippumattoman muuttujan avulla.

A

Sisäinen validiteetti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Kuinka hyvin käsitykset ja operationaaliset määritelmät kattavat tutkitun teoreettisen konseptin.

A

Rakennevaliditeetti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

Kuinka hyvin tuloksia voidaan yleistää yli ajan ja paikan (sis. populaatio- ja ekologinen validiteetti).

A

Ulkoinen validiteetti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Ne vihjeet tutkimuksessa, joita osallistujat käyttävät päättelemään, mitä häneltä odotetaan.

A

Demand characteristics

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Tiedon havainnoinnin kohteena olemisesta vaikutus ihmisen suoriutumiseen.

A

Hawthorne-efekti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Käytetään toissijaista dataa (muista tutkimuksista kerättyjä tuloksia), jotta voitaisiin arvioida ilmiön validiteettia perusteellisemmin.
Meta-analyysi
26
Tutkija ei täysin kontrolloi kaikkia muuttujia (sis. luonnollinen koe, epäkokeellinen tutkimus).
Kvasikokeellinen tutkimus
27
Laboratoriotutkimusten haasteita
Riippumattoman ja riippuvan muuttujan kapeus, vaikeus tehdä yleistyksiä ja keinotekoisuus.
28
Laboratoriotutkimusten hyötyjä
Ainoa paikka tehdä tarkkoja mittauksia, keinotekoisuus ja toistettavuus, (aiemmin tehdyt osin epäeettiset löydökset).
29
Kokeen kiinnostavuus ja huomion valtaaminen komepnsoi keinotekoisuutta ja odotuksista kertovia vihjeitä, sillä osallistuja on syventynyt kokeen todellisuuteen (vrt. arkinen realismi).
Kokeellinen realismi
30
Tutkimus, joka on täysin havainnoiva ja ei sisällä ollenkaan kokeellisuutta.
Observationaalinen asetelma
31
Obervationaalisen otannan tyyppejä
Tapahtumaotanta, intervalliotanta, aikaotanta, hetkellinen aikaotanta ja osittainen intervalliotanta.
32
Osallistumisen tasot
Täysi osallistuja, osallistuja havainnoitsijana, havainnoitsija osallistujana ja täysi havainnoitsija.
33
Osallistujan puheen merkitseminen, kun heitä on pyydetty puhumaan ääneen tehtävän aikana.
Sanallinen protokolla.
34
Haastattelumetodit
Vapaa vs. strukturoitu (standardoitu haastattelu)
35
Haastattelijan ja haastateltavan välinen suhde ja interaktio voi vaikuttaa saadun informaation laatuun esim. asenteiden kautta.
Interpersoonallisten muuttujien vaikutus
36
Haastattelun tyyppejä
Ei-ohjattu, epämuodollinen, semi-strukturoitu, strukturoitu mutta avoin, strukturoitu ja kliininen metodi.
37
Psykologisten käsitteiden määrittämiseksi tehtyjen testien luomisen teknologia.
Psykometria
38
Tilastot tunnetuille ja tunnistettaville ryhmille, jotka ovat tehneet testin; voidaan käyttää tehdäkseen reiluja vertailuja yksittäisten testin tekijöiden välillä.
Testinormit
39
Mielipiteitä vakaampia, emotionaalisen vastuksen sisältäviä mittareita.
Asennemittarit
40
Asteikko on muodostettu väitteistä, joille on päätetty numeerinen arvo, joka kuvaa lauseen vahvuutta asenteen suhteen; vastaaja valitsee kaikki ne väitteet, joista on samaa mieltä.
Thurstonen asteikko
41
Valmiit vastaukset (esim. yhdestä viiteen, vahvasti eri mieltä - vahvasti samaa mieltä).
Likertin asteikko
42
Valitaan kohta päinvastaisten adjektiivien väliltä kuvaillakseen käsitettä; vastaajat saattavat vältellä ääripäiden käyttöä tai käyttää niitä pelkästään.
The semantic differential
43
Sama kuin The semantic differential, mutta vastaajat merkitsevät kohdan viivalle; saatut tulos on merkin ja adjektiivin välinen etäisyys.
The visual analogue scale
44
Osat [asteikon] jaetaan satunnaisesti kahtia, jos testi on luotettava, niin samojen ihmisten pisteet molemmista puoliskoista tulisi olla samankaltaiset; samankaltaisuutta arvioidaan korrelaation avulla.
Split-half-method
45
Käytetään vastausten varianssia jokaisen osan kohdalla ja verrataan sitä koko asteikon varianssiin; jos varianssi on paljon suurempi yksittäisen väitteen/osan kohdalla kuin koko testissä, alfa on matala ja testi on epäluotettava; haluttu alfa on yli 0,75.
Cronbachin alfa
46
Validiteetti asteikossa
Sisältövaliditeetti, kriteerivaliditeetti ja rakennevaliditeetti.
47
Sekoittava tekijä poikittaistutkimuksessa; kahdella ikäryhmällä on toisistaan merkittävästi eroavat kokemukset esimerkiksi opetussuunnitelmamuutoksen tai muun suuren yhteiskunnallisen muutoksen takia.
Kohorttivaikutus
48
Osallistujien menetys tutkimuksessa
Attrition
49
Samaa ryhmää tutkitaan aikaintervallin aluksi ja lopuksi.
Paneeliasetelma
50
Vertaileva tutkimus, jossa mittaukset teetetään vastaaville ryhmille eri aikoina (esim. 16-vuotiaille vuosina 1995, 2000 ja 2005).
Aika-viive-tutkimus (viiveasetelma)
51
Aika-viive tutkimuksessa, jossa useampaa kuin yhtä muuttujaa mitataan samassa ryhmässä eri aikoina muuttujan A ajassa 1 korrelaatio muuttujan B ajassa 2 välillä ja toisin päin.
Ristiin viiveellinen korrelaatio.
52
Taipumus arvioida toisen kulttuurin käyttäytymistä ja arvoja oman kulttuurin linssin läpi.
Etnosentrismi
53
Etnosentrismin vastustaminen
Takaisin kääntäminen, kulttuurinen relativismi ja individualismi-kollektivismijaon huomioiminen.
54
Psykologinen käsite, jota voidaan soveltaa vain yhdessä tai muutamassa kulttuurissa.
Emic
55
Universaali psykologinen käsite, sovellettavissa kaikkiin kulttuureihin.
Etic
56
Psykologinen käsite tutkijan omasta kulttuurista, sovelletaan uuteen kulttuuriin ilman muokkausta.
Imposed etic
57
Yleinen/universaali psykologinen käsite, muokattuna lähdekulttuurista tutkijan immerison yhteen tai useampaan uuteen kulttuuriin jälkeen.
Derived etic
58
Tieteen oppirakennelma, jossa tieteen kannalta merkityksellisiä ovat vain mitattavat ilmiöt; valloilla etenkin luonnontieteissä; oletus realismista eli siitä, että on olemassa konkreettinen, yksi totuus.
Positiivinen paradigma
59
Tietoteoria, jonka mukaan tieto on suhteellista ja "faktat" ovat sosiaalisia käsitteitä eivätkä pysyviä todellisuuksia.
Konstruktivismi
60
Tietoteoria, jossa objektiiviset faktat ovat illuusio ja jossa tieto koostuu jokaisen yksilön ja hänen omien raamiensa läpi.
Realtivismi
61
Interaktiivisen puheen laadullinen analyysi, oletuksena se että ihmiset käyttävät kieltä käsittääkseen maailmaa; puhe tapahtuu suhteessa kontekstiin ja henkilökohtaisiin panoksiin ja se ei ole todistettua sisäisistä psykologisista prosesseista.
Diskurssianalyysi
62
Kvalitatiivisen datan analysoiminen kantavien ja alateemojen kautta, jotka johdetaan datasta.
Temaattinen analyysi
63
Teorian luominen tutkimusdatan pohjalta.
Grounded theory (GT)
64
Laadullinen lähestymistapa ilmiöiden tarkasteluun subjektiivisten kokemusten ja merkityksenantoje näkökulmasta.
Interpritive phenomenological analysis
65
Osallistujien johdatteleminen uskomaan, että jokin muu kuin todellinen riippumaton muuttuja on tutkittava kohde tai tiedon pidättäminen niin, että tutkimustilanteen todellisuus on vääristynyt.
Huijaus
66
Osallistujien tiedottaminen tutkimuksen koko totuudesta ja yritys poistaa negatiivinen vaikutus.
Jälkipuinti
67
Etsitään koodausyksiköitä, kuten sanoja tai fraaseja, kvalitatiivisesta datasta; voidaan käyttää frekvenssien laskemiseen.
Sisältöanalyysi
68
Painottaa yksilön uniikkeja piirteitä ja kokemuksia yhteisten ominaisuuksien sijaan.
Idiografia
69
Epistemologinen suuntaus, joka näkee tiedon suhteellisena; erilaiset versiot ovat mahdollisia riippuen kontekstista; tutkijat näkevät, että ihmisten eri perspektiivit tuovat erilaisia näkökulmia samasta ilmiöstä.
Kontekstuaali konstruktivismi
70
Tieto ja totuus ovat semanttisia rakenteita; tietoa ei saada tarkastelemalla maailmaa objektiivisesti, vaan se muodostetaan yhdessä sanallisen vuorovaikutuksen kautta.
Radikaali konstruktivismi
71
Vertaillaan kahta tai useampaa näkökulmaa samasta aiheesta (esim. haastattelu ja havainnointi, avoimet ja suljetut kysymykset).
Triangulaatio
72
Prosessi, jossa esitetään hypoteesin kanssa ristiriitaista tietoa.
Analyyttinen induktio
73
Tutkimuskirjoitelman rakenne ja onnistunut teorian integroiminen.
Koherenssi
74
Prosessoimattomat kerätyt arvot, kuten muistetut sanat tai niiden lukumäärä.
Raaka data
75
Tapaukset asetetaan itsenäisiin, erillisiin kategorioihin.
Kategorinen muuttuja
76
Tapaukset asetetaan asteikolle.
Numeerinen muuttuja
77
Jako kategorioihin/ryhmiin.
Nominaalitaso
78
Numero ilmaisee paikan ryhmässä (järjestysasteikko).
Ordinaalitaso
79
Arvojen väliset etäisyydet yhtä suuria
Intervallitaso
80
Erilliset "askeleet", yleensä asioita, jotka tulevat vain kokonaislukuina (esim. lasten lukumäärä).
Diskreetti
81
Ei askeleita, teoriassa kaikki asteikon pisteet ovat merkityksellisiä.
Jatkuva asteikko
82
Tutkimuksen tulokset ennen mitään tulkintaa.
Löydökset
83
Tiivistelmä siitä, mitä löydökset saattavat tarkoittaa laajemman teorian tai muuttujien välisten suhteiden kannalta.
Johtopäätökset
84
Tiedon kerääminen ja sen tulkinta voidakseen löytää yleisiä kaavoja.
Empiirinen metodi
85
Havaintojen merkitseminen, selittävien teorioiden kehittäminen ja ennusteiden testaaminen teorioiden pohjalta.
Hypoteettis-deduktiivinen metodi
86
Oletetaan olevan olemassa ja selittävän vaikutuksia, mutta sitä ei ole varmistettu. Esim. ahdistuksen ja älykkyyden oletetaan olevan olemassa tekijöinä, jotka selittävät havaittavaa käytöstä.
Hypoteettinen käsite
87
Vaikutus johtuen eri olosuhteiden kokemisesta peräjälkeen, esim. väsymys koetilanteessa.
Järjestysvaikutus
88
Koehenkilöt käyvät kokeen läpi eri järjestyksissä (esim. jos riippumattoman muuttujan tasot ovat A ja B, puolet koehenkilöistä tekee AB ja puolet BA).
Vastapainotus
89
Kaikki koehenkilöt käyvät kokeen läpi järjestyksessä ABBA, josta tason A pisteet lasketaan kahden testin keskiarvona ja tason B samoin.
Kompleksinen vastapainotus
90
Kuinka asianmukaisia dataan käytetyt tilastolliset menetelmät ja niihin pohjautuvat päätelmät ovat.
Tilastollisten päätelmien validiteetti
91
Osallistujia tutkitaan heidän arkisessa ympäristössään.
Naturalistinen asetelma
92
Tutkittaviin liittyvät tai sosiaaliset muuttujat voivat vaikuttaa mihin tahansa tutkimukseen:
Valistuneisuus, tutkijan miellyttäminen, sosiaalinen toivottavuus ja osallistujan huoli.
93
Tapahtumat eivät ole suoraan hallittavissa, mutta riippumaton ja riippuva muuttuja voidaan tunnistaa.
Luonnollinen koe
94
Nähdäänkö tutkija auktoriteettihahmona? Tämä voi myös vahvistaa sukupuolen ja etnisyyden vaikutuksia.
Muodolliset roolit
95
Psykologisten mittareiden kysymykset ovat lähes aine suljettuja. Näistä johtuvia ongelmia voi olla:
1. Väärinymmärtäminen on mahdollista 2. Ei tarjoa järkeilyä 3. Epärealistisuus 4. Rajoitteet voivat aiheuttaa turhautumista
96
Hyvän psykologisen mitta-asteikon piirteitä:
Reliabiliteetti, validiteetti, standardisointi ja erottelu.
97
Ihmisillä on taipumus olla samaa mieltä väitteen kanssa.
Vastausvinouma
98
Tilastollinen tekniikka, jossa käytetään korrelaatioista muodostuvia kuvioita, jotka tukevat teoreettisia käsitteitä paikantamalla korrelatiivisia ryväitä ja tunnistamalla selittäviä tekijöitä.
Faktorianalyysi
99
Käytännön interventio arkipäiväisissä tilanteissa.
Toimintatutkimus
100
Osallistujat täysin mukana tutkimusprosessissa, jopa organisoijina.
Yhteistyötutkimus
101
Osallistujat ovat tutkimusprosessin aktiivisia toimijoita.
Osallistuva tutkimus.
102
Tutkija tunnistaa, että hänen henkilökohtainen perspektiivinsä vaikuttaa tutkimuksen tulkintaan .
Reflektiivisyys
103
Nykyisen puheen osan teeman tiivistäminen.
Deskriptiiviset kommentit
104
Metaforat, epäröinnit, nauru
Lingvistiset kommentit
105
Tulkitaan, mitä osallistuja tarkoittaa.
Käsitteelliset kommentit

Psykologia (14 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2025 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions