Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

Psykologia > Research methods and statistics in psychology > Flashcards

Research methods and statistics in psychology Flashcards

1
Q

Taipumus kohdella abstrakteja käsitteitä konkreettisina, esineellistäminen

A

Reifikaatio

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Otos, jossa jonkin alaryhmän jäsenet ovat yli- tai aliedustettuina.

A

Harhainen otos

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Tutkittujen ryhmien suhteelliset erot.

A

Osallistujamuuttujat

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Ne toimenpiteet, joiden avulla muodostetaan otos, johon jokaisella populaation tapauksella on yhtä suuri todennäköisyys tulla valituksi.

A

Tasavertaisen todennäköisyyden valitsemismetodi (epsem)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Kaikilla yksilöillä ja niiden yhdistelmillä on yhtä suuri todennäköisyys tulla valituiksi.

A

Yksinkertainen satunnaisotos

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Valitaan n.s. (esim. joka toinen, kolmas tms.) aloittaen satunnaisesta kohdasta.

A

Systemaattinen satunnaisotos

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Tutkittavat jaetaan satunnaisesti tutkimusryhmiin.

A

Satunnainen kiintiöinti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Otos valitaan niin, että alaryhmät ovat oikeissa mittasuhteissa, yksilöt valitaan satunnaisesti populaation alaryhmistä.

A

Ositus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Ryhmät valitaan satunnaisesti poolista ryhmiä, oletetaan edustavan koko populaatiota.

A

Ryväsotanta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Kuten ositusotanta, mutta valikointi alaryhmistä ei ole täysin satunnaista.

A

Kiintiöotanta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Osallistujen oma toiminta johtaa tutkimukseen osallistumiseen (esim. vapaaehtoiset, havaoinnointi julkisella paikalla).

A

Itsevalikointi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Otanta tehdään ilman tietoista vinoutuvaa valikointia, mutta ei ole täysin satunnaista. Esim. kaupassa valitaan läsnä olevista henkilöistä joitakuita haastateltaviksi.

A

Sattumanvarainen otanta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Tutkimukseen valitaan helposti saatavilla olevia henkilöitä (esim. psykologian opiskelijoita).

A

Tilaisuus tai käytännöllisyys

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Tarkoituksellinen

A

Lumipallo, kriittiset tapaukset eli erityistapaukset, ryhmät ja paneelit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Metodologinen usko siihen, että ainoa merkityksellinen data on se, joka voidaan mitata; johtaa kvantitiiviseen dataan.

A

Positivismi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Koeasetelma, jossa riippumattoman muuttujan jokainen taso on vain yhden osallistujajoukon kokema; osallistujamuuttujat voivat toimia sekoittavana muuttujana.

A

Itsenäisten otosten asetelma

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Määritetään merkitykselliset tekijät (esim. ikä, sukupuoli), joiden mukaan tutkimusryhmät jaetaan tasaisiksi näiden suhteen.

A

Edustava kiintiöinti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Jokainen osallistuja yhdessä ryhmässä paritetaan toiseen osallistujaan eri ryhmässä tietyn muuttujan suhteen.

A

Kaltaistettujen parien asetelma

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Koeastelma, jossa manipuloidaan useampaa riippumatonta muuttujaa.

A

Tekijäasetelma

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Kuinka hyvin riippuvan muuttujan muutokset ovat selitettävissä riippumattoman muuttujan avulla.

A

Sisäinen validiteetti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Kuinka hyvin käsitykset ja operationaaliset määritelmät kattavat tutkitun teoreettisen konseptin.

A

Rakennevaliditeetti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

Kuinka hyvin tuloksia voidaan yleistää yli ajan ja paikan (sis. populaatio- ja ekologinen validiteetti).

A

Ulkoinen validiteetti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Ne vihjeet tutkimuksessa, joita osallistujat käyttävät päättelemään, mitä häneltä odotetaan.

A

Demand characteristics

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Tiedon havainnoinnin kohteena olemisesta vaikutus ihmisen suoriutumiseen.

A

Hawthorne-efekti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q

Käytetään toissijaista dataa (muista tutkimuksista kerättyjä tuloksia), jotta voitaisiin arvioida ilmiön validiteettia perusteellisemmin.

A

Meta-analyysi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
26
Q

Tutkija ei täysin kontrolloi kaikkia muuttujia (sis. luonnollinen koe, epäkokeellinen tutkimus).

A

Kvasikokeellinen tutkimus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
27
Q

Laboratoriotutkimusten haasteita

A

Riippumattoman ja riippuvan muuttujan kapeus, vaikeus tehdä yleistyksiä ja keinotekoisuus.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
28
Q

Laboratoriotutkimusten hyötyjä

A

Ainoa paikka tehdä tarkkoja mittauksia, keinotekoisuus ja toistettavuus, (aiemmin tehdyt osin epäeettiset löydökset).

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
29
Q

Kokeen kiinnostavuus ja huomion valtaaminen komepnsoi keinotekoisuutta ja odotuksista kertovia vihjeitä, sillä osallistuja on syventynyt kokeen todellisuuteen (vrt. arkinen realismi).

A

Kokeellinen realismi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
30
Q

Tutkimus, joka on täysin havainnoiva ja ei sisällä ollenkaan kokeellisuutta.

A

Observationaalinen asetelma

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
31
Q

Obervationaalisen otannan tyyppejä

A

Tapahtumaotanta, intervalliotanta, aikaotanta, hetkellinen aikaotanta ja osittainen intervalliotanta.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
32
Q

Osallistumisen tasot

A

Täysi osallistuja, osallistuja havainnoitsijana, havainnoitsija osallistujana ja täysi havainnoitsija.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
33
Q

Osallistujan puheen merkitseminen, kun heitä on pyydetty puhumaan ääneen tehtävän aikana.

A

Sanallinen protokolla.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
34
Q

Haastattelumetodit

A

Vapaa vs. strukturoitu (standardoitu haastattelu)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
35
Q

Haastattelijan ja haastateltavan välinen suhde ja interaktio voi vaikuttaa saadun informaation laatuun esim. asenteiden kautta.

A

Interpersoonallisten muuttujien vaikutus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
36
Q

Haastattelun tyyppejä

A

Ei-ohjattu, epämuodollinen, semi-strukturoitu, strukturoitu mutta avoin, strukturoitu ja kliininen metodi.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
37
Q

Psykologisten käsitteiden määrittämiseksi tehtyjen testien luomisen teknologia.

A

Psykometria

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
38
Q

Tilastot tunnetuille ja tunnistettaville ryhmille, jotka ovat tehneet testin; voidaan käyttää tehdäkseen reiluja vertailuja yksittäisten testin tekijöiden välillä.

A

Testinormit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
39
Q

Mielipiteitä vakaampia, emotionaalisen vastuksen sisältäviä mittareita.

A

Asennemittarit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
40
Q

Asteikko on muodostettu väitteistä, joille on päätetty numeerinen arvo, joka kuvaa lauseen vahvuutta asenteen suhteen; vastaaja valitsee kaikki ne väitteet, joista on samaa mieltä.

A

Thurstonen asteikko

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
41
Q

Valmiit vastaukset (esim. yhdestä viiteen, vahvasti eri mieltä - vahvasti samaa mieltä).

A

Likertin asteikko

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
42
Q

Valitaan kohta päinvastaisten adjektiivien väliltä kuvaillakseen käsitettä; vastaajat saattavat vältellä ääripäiden käyttöä tai käyttää niitä pelkästään.

A

The semantic differential

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
43
Q

Sama kuin The semantic differential, mutta vastaajat merkitsevät kohdan viivalle; saatut tulos on merkin ja adjektiivin välinen etäisyys.

A

The visual analogue scale

44
Q

Osat [asteikon] jaetaan satunnaisesti kahtia, jos testi on luotettava, niin samojen ihmisten pisteet molemmista puoliskoista tulisi olla samankaltaiset; samankaltaisuutta arvioidaan korrelaation avulla.

A

Split-half-method

45
Q

Käytetään vastausten varianssia jokaisen osan kohdalla ja verrataan sitä koko asteikon varianssiin; jos varianssi on paljon suurempi yksittäisen väitteen/osan kohdalla kuin koko testissä, alfa on matala ja testi on epäluotettava; haluttu alfa on yli 0,75.

A

Cronbachin alfa

46
Q

Validiteetti asteikossa

A

Sisältövaliditeetti, kriteerivaliditeetti ja rakennevaliditeetti.

47
Q

Sekoittava tekijä poikittaistutkimuksessa; kahdella ikäryhmällä on toisistaan merkittävästi eroavat kokemukset esimerkiksi opetussuunnitelmamuutoksen tai muun suuren yhteiskunnallisen muutoksen takia.

A

Kohorttivaikutus

48
Q

Osallistujien menetys tutkimuksessa

A

Attrition

49
Q

Samaa ryhmää tutkitaan aikaintervallin aluksi ja lopuksi.

A

Paneeliasetelma

50
Q

Vertaileva tutkimus, jossa mittaukset teetetään vastaaville ryhmille eri aikoina (esim. 16-vuotiaille vuosina 1995, 2000 ja 2005).

A

Aika-viive-tutkimus (viiveasetelma)

51
Q

Aika-viive tutkimuksessa, jossa useampaa kuin yhtä muuttujaa mitataan samassa ryhmässä eri aikoina muuttujan A ajassa 1 korrelaatio muuttujan B ajassa 2 välillä ja toisin päin.

A

Ristiin viiveellinen korrelaatio.

52
Q

Taipumus arvioida toisen kulttuurin käyttäytymistä ja arvoja oman kulttuurin linssin läpi.

A

Etnosentrismi

53
Q

Etnosentrismin vastustaminen

A

Takaisin kääntäminen, kulttuurinen relativismi ja individualismi-kollektivismijaon huomioiminen.

54
Q

Psykologinen käsite, jota voidaan soveltaa vain yhdessä tai muutamassa kulttuurissa.

A

Emic

55
Q

Universaali psykologinen käsite, sovellettavissa kaikkiin kulttuureihin.

A

Etic

56
Q

Psykologinen käsite tutkijan omasta kulttuurista, sovelletaan uuteen kulttuuriin ilman muokkausta.

A

Imposed etic

57
Q

Yleinen/universaali psykologinen käsite, muokattuna lähdekulttuurista tutkijan immerison yhteen tai useampaan uuteen kulttuuriin jälkeen.

A

Derived etic

58
Q

Tieteen oppirakennelma, jossa tieteen kannalta merkityksellisiä ovat vain mitattavat ilmiöt; valloilla etenkin luonnontieteissä; oletus realismista eli siitä, että on olemassa konkreettinen, yksi totuus.

A

Positiivinen paradigma

59
Q

Tietoteoria, jonka mukaan tieto on suhteellista ja “faktat” ovat sosiaalisia käsitteitä eivätkä pysyviä todellisuuksia.

A

Konstruktivismi

60
Q

Tietoteoria, jossa objektiiviset faktat ovat illuusio ja jossa tieto koostuu jokaisen yksilön ja hänen omien raamiensa läpi.

A

Realtivismi

61
Q

Interaktiivisen puheen laadullinen analyysi, oletuksena se että ihmiset käyttävät kieltä käsittääkseen maailmaa; puhe tapahtuu suhteessa kontekstiin ja henkilökohtaisiin panoksiin ja se ei ole todistettua sisäisistä psykologisista prosesseista.

A

Diskurssianalyysi

62
Q

Kvalitatiivisen datan analysoiminen kantavien ja alateemojen kautta, jotka johdetaan datasta.

A

Temaattinen analyysi

63
Q

Teorian luominen tutkimusdatan pohjalta.

A

Grounded theory (GT)

64
Q

Laadullinen lähestymistapa ilmiöiden tarkasteluun subjektiivisten kokemusten ja merkityksenantoje näkökulmasta.

A

Interpritive phenomenological analysis

65
Q

Osallistujien johdatteleminen uskomaan, että jokin muu kuin todellinen riippumaton muuttuja on tutkittava kohde tai tiedon pidättäminen niin, että tutkimustilanteen todellisuus on vääristynyt.

A

Huijaus

66
Q

Osallistujien tiedottaminen tutkimuksen koko totuudesta ja yritys poistaa negatiivinen vaikutus.

A

Jälkipuinti

67
Q

Etsitään koodausyksiköitä, kuten sanoja tai fraaseja, kvalitatiivisesta datasta; voidaan käyttää frekvenssien laskemiseen.

A

Sisältöanalyysi

68
Q

Painottaa yksilön uniikkeja piirteitä ja kokemuksia yhteisten ominaisuuksien sijaan.

A

Idiografia

69
Q

Epistemologinen suuntaus, joka näkee tiedon suhteellisena; erilaiset versiot ovat mahdollisia riippuen kontekstista; tutkijat näkevät, että ihmisten eri perspektiivit tuovat erilaisia näkökulmia samasta ilmiöstä.

A

Kontekstuaali konstruktivismi

70
Q

Tieto ja totuus ovat semanttisia rakenteita; tietoa ei saada tarkastelemalla maailmaa objektiivisesti, vaan se muodostetaan yhdessä sanallisen vuorovaikutuksen kautta.

A

Radikaali konstruktivismi

71
Q

Vertaillaan kahta tai useampaa näkökulmaa samasta aiheesta (esim. haastattelu ja havainnointi, avoimet ja suljetut kysymykset).

A

Triangulaatio

72
Q

Prosessi, jossa esitetään hypoteesin kanssa ristiriitaista tietoa.

A

Analyyttinen induktio

73
Q

Tutkimuskirjoitelman rakenne ja onnistunut teorian integroiminen.

A

Koherenssi

74
Q

Prosessoimattomat kerätyt arvot, kuten muistetut sanat tai niiden lukumäärä.

A

Raaka data

75
Q

Tapaukset asetetaan itsenäisiin, erillisiin kategorioihin.

A

Kategorinen muuttuja

76
Q

Tapaukset asetetaan asteikolle.

A

Numeerinen muuttuja

77
Q

Jako kategorioihin/ryhmiin.

A

Nominaalitaso

78
Q

Numero ilmaisee paikan ryhmässä (järjestysasteikko).

A

Ordinaalitaso

79
Q

Arvojen väliset etäisyydet yhtä suuria

A

Intervallitaso

80
Q

Erilliset “askeleet”, yleensä asioita, jotka tulevat vain kokonaislukuina (esim. lasten lukumäärä).

A

Diskreetti

81
Q

Ei askeleita, teoriassa kaikki asteikon pisteet ovat merkityksellisiä.

A

Jatkuva asteikko

82
Q

Tutkimuksen tulokset ennen mitään tulkintaa.

A

Löydökset

83
Q

Tiivistelmä siitä, mitä löydökset saattavat tarkoittaa laajemman teorian tai muuttujien välisten suhteiden kannalta.

A

Johtopäätökset

84
Q

Tiedon kerääminen ja sen tulkinta voidakseen löytää yleisiä kaavoja.

A

Empiirinen metodi

85
Q

Havaintojen merkitseminen, selittävien teorioiden kehittäminen ja ennusteiden testaaminen teorioiden pohjalta.

A

Hypoteettis-deduktiivinen metodi

86
Q

Oletetaan olevan olemassa ja selittävän vaikutuksia, mutta sitä ei
ole varmistettu. Esim. ahdistuksen ja älykkyyden oletetaan olevan olemassa tekijöinä, jotka
selittävät havaittavaa käytöstä.

A

Hypoteettinen käsite

87
Q

Vaikutus johtuen eri
olosuhteiden kokemisesta peräjälkeen, esim. väsymys koetilanteessa.

A

Järjestysvaikutus

88
Q

Koehenkilöt käyvät kokeen läpi eri
järjestyksissä (esim. jos riippumattoman muuttujan tasot ovat A ja B, puolet
koehenkilöistä tekee AB ja puolet BA).

A

Vastapainotus

89
Q

Kaikki koehenkilöt käyvät kokeen läpi
järjestyksessä ABBA, josta tason A pisteet lasketaan kahden testin
keskiarvona ja tason B samoin.

A

Kompleksinen vastapainotus

90
Q

Kuinka asianmukaisia dataan käytetyt
tilastolliset menetelmät ja niihin pohjautuvat päätelmät ovat.

A

Tilastollisten päätelmien validiteetti

91
Q

Osallistujia tutkitaan heidän arkisessa ympäristössään.

A

Naturalistinen asetelma

92
Q

Tutkittaviin liittyvät tai sosiaaliset
muuttujat voivat vaikuttaa mihin tahansa tutkimukseen:

A

Valistuneisuus, tutkijan miellyttäminen, sosiaalinen toivottavuus ja osallistujan huoli.

93
Q

Tapahtumat eivät ole suoraan hallittavissa, mutta riippumaton ja riippuva
muuttuja voidaan tunnistaa.

A

Luonnollinen koe

94
Q

Nähdäänkö tutkija auktoriteettihahmona? Tämä voi myös vahvistaa
sukupuolen ja etnisyyden vaikutuksia.

A

Muodolliset roolit

95
Q

Psykologisten mittareiden kysymykset ovat lähes aine suljettuja. Näistä johtuvia ongelmia voi olla:

A
  1. Väärinymmärtäminen on mahdollista
  2. Ei tarjoa järkeilyä
  3. Epärealistisuus
  4. Rajoitteet voivat aiheuttaa turhautumista
96
Q

Hyvän psykologisen mitta-asteikon piirteitä:

A

Reliabiliteetti, validiteetti, standardisointi ja erottelu.

97
Q

Ihmisillä on taipumus olla samaa mieltä väitteen kanssa.

A

Vastausvinouma

98
Q

Tilastollinen tekniikka, jossa käytetään korrelaatioista muodostuvia kuvioita,
jotka tukevat teoreettisia käsitteitä paikantamalla korrelatiivisia ryväitä ja tunnistamalla
selittäviä tekijöitä.

A

Faktorianalyysi

99
Q

Käytännön interventio arkipäiväisissä tilanteissa.

A

Toimintatutkimus

100
Q

Osallistujat täysin mukana tutkimusprosessissa, jopa
organisoijina.

A

Yhteistyötutkimus

101
Q

Osallistujat ovat tutkimusprosessin aktiivisia toimijoita.

A

Osallistuva tutkimus.

102
Q

Tutkija tunnistaa, että hänen henkilökohtainen perspektiivinsä
vaikuttaa tutkimuksen tulkintaan .

A

Reflektiivisyys

103
Q

Nykyisen puheen osan teeman tiivistäminen.

A

Deskriptiiviset kommentit

104
Q

Metaforat, epäröinnit, nauru

A

Lingvistiset kommentit

105
Q

Tulkitaan, mitä osallistuja tarkoittaa.

A

Käsitteelliset kommentit

Psykologia (11 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2024 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions