How to think straight about psychology

Question 1

Psykologian oikeutus itsenäiseksi tieteenhaaraksi.

Answer 1

1) psykologia tutkii joukkoa inhimillistä ja ei-inhimillistä käyttäytymistä tieteen tekniikoiden avulla.
2) sovellutukset, jotka syntyvät tästä pohjautuvat tieteeseen.

Question 2

Väittävät, ettei ole rationaalisia kriteerejä arvioida psykologisia väitteitä.

Answer 2

Pseudotieteelliset uskomussysteemit

Question 3

Tiedettä määrittävät (3):

Answer 3

1. Systemaattisen havainnoinnin (empirismin käyttö)
2. julkisen tiedon tuottaminen
3. ratkaistavien ongelmien tarkastelu

Question 4

Tieteellinen tieto tulee esittää niin, että muut tutkijat voivat testata samaa tutkimusasetelmaa ja saada samat tulokset.

Answer 4

Replikointi

Question 5

Toimenpide, jossa tieteelliseen lehteen lähetetty tutkimusartikkeli käy läpi prosessin, jossa kyseisen alan asiantuntijat kritisoivat ja arvioivat tutkimusartikkelia.

Answer 5

Vertaisarviointi

Question 6

Tieteen eteneminen

Answer 6

Teoria -> ennustus -> koe -> teorian muuttaminen

Question 7

Tietämättömyys (Steven Pinker)

Answer 7

Ongelmat: vastaus mahdollista selvittää
Mysteerit: ratkaisua vaikea edes kehitellä

Question 8

Psycho-facts:

Answer 8

psykologian väittämät, jotka niin yleisiä ja joita toistettu usein, että niiden väärästä luonteesta riippumatta ihmiset pitävät niitä tosina.

Question 9

Falsifioitavuuskriteeri

Answer 9

Jotta teoria voi olla hyödyllinen, siitä tehtävien ennustusten tulee olla spesifejä.

Question 10

Falsifioimattomien teorioiden haitta

Answer 10

Tekevät todellista vahinkoa ja estävät tieteen edistymistä sekä vievät resursseja muulta tutkimukselta

Question 11

Liittyy mittarin konsistenssiin eli pysyvyyteen: pysyykö mittatulos samana mitattaessa muuttujaa useaan kertaan?

Answer 11

Reliabiliteetti

Question 12

Mittaako mittari haluttua asiaa?

Answer 12

Validiteetti

Question 13

Parsimony/Occamin partaveitsi

Answer 13

Kun kahdella keskenään kilpailevalla teorialla on sama selitysvoima, teorioista tulisi valita yksinkertaisempi.

Question 14

Miksi tapaustutkimuksista ei ole hyötyä enää tutkimuksen myöhemmissä vaiheissa?

Answer 14

Tapaustutkimukset ovat yksittäisiä tapahtumia, joista puuttuu vaihtoehtoisten teorioiden vertailtavuus.

Question 15

Ihmisen taipumus raportoida minkä tahansa hoidon auttaneen heitä riippumatta siitä oliko hoidossa todellista terapeuttisia, hoidollisia elementtejä mukana.

Answer 15

Plasebovaikutus

Question 16

Värikkyysefekti, The “Vividness” Effect

Answer 16

Päätöstä tehdessä ihminen palauttaa valikoiden muististaan ongelmaan olennaisesti liittyvää tietoa (yksittäistapausten ylivoimaisuus!!)

Question 17

Pseudotieteen haittoja (4)

Answer 17

1. “Opportunity costs”, aika ja raha pois muilta mahdollisuuksilta
2. Haitat laajoja koko yhteisölle, esim. lisääntyneet terveyskulut fluoratusta vedetä
3. Ihmisten terveyden laimilyönti
4. Tutkimuksen suuntautuminen pseudotieteen osoittamiseen vääräksi - resurssit ja rahoitus pois muusta tutkimuksesta

Question 18

Pseudotieteen tunnistaminen (5)

Answer 18

1. Erityiset, salaiset keinot parantaa jokin sairaus tmv.
2. Mainostaminen ja yksittäistapausten käyttö
3. Nopean tai helpon parantumisen lupaaminen
4. Väittää tietävänsä sairauden tms. syyn, perinteisen hoidon osoittaminen turhaksi
5. Lääketieteellisten tahojen syyttely, metodia ei saa testata

Question 19

Korrelaatioon liittyvät kolme ongelmaa

Answer 19

Kolmannen muuttujan ongelma, vaikutussuunnan ongelma ja valekorrelaatio.

Question 20

Monimutkaisemmat korrelatiiviset menetelmät

Answer 20

Monimuuttuja-analyysi, osittainen korrelaatio ja path analysis.

Question 21

Tieteellinen ajattelu perustuu:

Answer 21

Vertailuun, kontrolliin ja manipulaatioon.

Question 22

Miksi tieteellisten metodien keinotekoisuus on hyödyllistä?

Answer 22

Se erottaa monet luonnostaan korreloivat muuttujat, jotka määrittävät maailman tapahtumia.

Question 23

Liittyy siihen, miten subjektit valitaan tiettyyn tutkimukseen; välttämätön esim. kyselytytkimuksissa, joissa jokaisella populaation jäsenellä tulee olla sama todennäköisyys tulla valituksi OTOKSEEN.

Answer 23

Satunnaisotanta

Question 24

Kokeellisen tutkimuksen vaatimus, jolloin jokaisella subjektilla on yhtä suuri todennäköisyys päätyä KOE- TAI KONTROLLIRYHMÄÄN.

Answer 24

Satunnaistaminen

Question 25

Psykologian tutkimuksen tyypit

Answer 25

Teorialähtöinen tutkimus (perustutkimus) vs. suorat sovellukset (soveltava tutkimus)

Question 26

The “College Sophmore” Problem kritiikin vastaukset (3)

Answer 26

1. Kritiikki ei mitätöi aiempia tuloksia, vaan vaatii vain lisää tuloksia, jotka vahvistavat teorian yleistettävyyden.
2. Monilla psykologian osa-alueilla em. ei ole ongelma, koska tutkitut prosessit ovat niin yleisiä, jolloin niiden perustavanlaatuinen organisaatio ei riipu subjektien väestötiedoista.
3. Tulosten replikointi takaa väestötieteellisen yleistettävyyden laajuuden. Lisäksi yliopisto-opiskelijat tulevat nykyään hyvin erilaisista taustoista (yleistettävyys).

Question 27

Uuden teorian tulee “ottaa yhteyttä” aiemmin vakiintuneiden empiiristen faktojen kanssa, mutta myös selittää uusia asioita, joita vanha teoria ei selittänyt.

Answer 27

Konnektiivisuus

Question 28

Tieteellisen prosessin suurten harppausten malli/läpimurtomalli.

Answer 28

Einstein syndrooma

Question 29

Pseudotieteilijöiden strategiat ohittaa aiemmat tutkimustulokset:

Answer 29

1) selittää aiempi data tekemällä teoriasta falsioitamattoman eli hyödyttömän
2) kumota aiempi data julistamalla se epäoleelliseksi -> konnektiivisuuden periaate rikotaan

Question 30

Tutkijoiden yhteisö alkaa vähittäin olla samaa mieltä siitä, että enemmistö todisteita tukee toista teoriaa enemmän kuin toista.

Answer 30

Asteittainen synteesimalli

Question 31

Kaksi kontekstia ymmärtämään psykologiaa tieteenhaarana:

Answer 31

1) Mikään koeasetelma ei ole tieteessä täydellisesti suunniteltu
2) Monet tieteet ovat edistyneet ilman “Einsteiniakin”

Question 32

Jokainen koe auttaa korjaamaan toisen tutkimusasetelman virheitä, ja kun todisteet monista kokeista osoittavat samaan suuntaan, ovat todisteet yhteneviä.

Answer 32

Yhtenevät todisteet

Question 33

Psykologian päätelmät pohjautuvat usein yhtenevien todisteiden periaatteeseen (kokeet eliminoivat yleensä vain pienen määrän kilpailevia teorioita, jolloin vahvat päätelmät ovat mahdollisia vasta todella suuren määrän tutkimuksia ja niiden vertailujen jälkeen).

Answer 33

Konvergenssi/yhteneväisyys

Question 34

Tutkimuksen edistyminen kohti voimakkaampia menetelmiä

Answer 34

Tapaustutkimus -> korrelatiivinen tutkimus -> kokeellinen tutkimus

Question 35

Väite, että korrelatiiviset tutkimukset eivät olisi hyödyllisiä, on väärä (4)

Answer 35

1) Monet tieteelliset
hypoteesit on muotoiltu niin, että niihin liittyy korrelaatio tai sen puute
2) Vaikka korrelaatio ei
merkitse kausaliteettia, kausaliteetti merkitsee korrelaatiota
3) Monimutkaisemmat korrelatiiviset
menetelmät sallivat tutkia hyvin rajattuja kausaalisuhteita
4) Joitakin muuttujia ei voida
kokeellisesti manipuloida eettisistä tai käytännön syistä (esim. vammaisuus, ikä)

Question 36

Monien samaa tutkimushypoteesia tutkivien tutkimusten löydökset yhdistetään tilastollisesti.

Answer 36

Meta-analyysi

Question 37

Taipumus haluun löytää yksi ainoa syy käyttäytymisen lopputulokseen.

Answer 37

Magic bullet

Question 38

Vaikka yksi muuttuja onkin vain yksi monista selittävistä muuttujista, se ei tee siitä mitätöntä:

Answer 38

1) Yhteydellä saattaa olla kauaskantoisia merkityksiä
2) Yhteydellä saattaa olla käytännön sovellutuksia

Question 39

Erilaisia vaikutuksia riippuen muiden muuttujien läsnä/poissaolosta.

Answer 39

Interaktio

Question 40

Taipumus sivuuttaa monikertaisen kausaatioiden periaate:

Answer 40

Nollasumma “zero sum” periaate

Question 41

Vaikeus ymmärtää tilastollisten lakien “probabilististen trendien” luonnetta:

Answer 41

“person who”

Question 42

Ihmiset oikeasti tietävät paremmin, mutta heidät houkutellaan väärään päätelmään.

Answer 42

Kognitiivinen illuusio

Question 43

Ihmiset ovat taipuvaisia näkemään yhteyksiä
toisistaan riippumattomien menneisyyden ja tulevaisuuden tapahtumien välillä.

Answer 43

Uhkapelaajan harha

Question 44

Ihmisillä on vaikeuksia ymmärtää psykologista tutkimusta todennäköisyyksiin perustuen (3):

Answer 44

1. Probabilistisen informaation puutteellinen käyttö
   silloin, kun heillä on ”värikkäitä” testimonial-todisteita saatavilla
2. He eivät ota huomioon, että
   suuremmilla otoksilla saadaan tarkempia estimaatteja populaation arvoista
3. Uhkapelaajan harha
   eli he näkevät asioiden välisiä yhteyksiä sielläkin, missä niitä ei esiinny

Question 45

Taipumus selittää sattuman aikaan saamia tapahtumia

Answer 45

Illusorinen korrelaatio

Question 46

Taipumus selittää satunnaisia tapahtumia perustuu vahvaan haluun uskoa, että voimme
kontrolloida tapahtumia; taipumus uskoa, että henkilökohtaiset kyvyt voivat
vaikuttaa sattuman määrittämiin tapahtumiin, esim. miten voittaa lotossa.

Answer 46

“Illusion of control”

Question 47

Ihmiset uskovat
elävänsä maailmassa, jossa jokainen saa mitä he ansaitsevat.

Answer 47

“Just world hypotesis”

Question 48

Viittaavat ennustuksiin, jotka perustuvat tilastollisten rekisterien ryhmätrendeihin.

Answer 48

Aktuarilaiset ennustukset

Question 49

Ongelmat psykologian julkisuuskuvalle (4)

Answer 49

Freud-ongelma, parapsykologia, self-help -kirjallisuus ja ”reseptitieto” (recipe knowledge).

Question 50

Miten jotain käytetään ilman tietoa ilmiön perustavanlaatuisista periaatteista.

Answer 50

Reseptitieto