How to think straight about psychology Flashcards
Psykologian oikeutus itsenäiseksi tieteenhaaraksi.
1) psykologia tutkii joukkoa inhimillistä ja ei-inhimillistä käyttäytymistä tieteen tekniikoiden avulla.
2) sovellutukset, jotka syntyvät tästä pohjautuvat tieteeseen.
Väittävät, ettei ole rationaalisia kriteerejä arvioida psykologisia väitteitä.
Pseudotieteelliset uskomussysteemit
Tiedettä määrittävät (3):
- Systemaattisen havainnoinnin (empirismin käyttö)
- julkisen tiedon tuottaminen
- ratkaistavien ongelmien tarkastelu
Tieteellinen tieto tulee esittää niin, että muut tutkijat voivat testata samaa tutkimusasetelmaa ja saada samat tulokset.
Replikointi
Toimenpide, jossa tieteelliseen lehteen lähetetty tutkimusartikkeli käy läpi prosessin, jossa kyseisen alan asiantuntijat kritisoivat ja arvioivat tutkimusartikkelia.
Vertaisarviointi
Tieteen eteneminen
Teoria -> ennustus -> koe -> teorian muuttaminen
Tietämättömyys (Steven Pinker)
Ongelmat: vastaus mahdollista selvittää
Mysteerit: ratkaisua vaikea edes kehitellä
Psycho-facts:
psykologian väittämät, jotka niin yleisiä ja joita toistettu usein, että niiden väärästä luonteesta riippumatta ihmiset pitävät niitä tosina.
Falsifioitavuuskriteeri
Jotta teoria voi olla hyödyllinen, siitä tehtävien ennustusten tulee olla spesifejä.
Falsifioimattomien teorioiden haitta
Tekevät todellista vahinkoa ja estävät tieteen edistymistä sekä vievät resursseja muulta tutkimukselta
Liittyy mittarin konsistenssiin eli pysyvyyteen: pysyykö mittatulos samana mitattaessa muuttujaa useaan kertaan?
Reliabiliteetti
Mittaako mittari haluttua asiaa?
Validiteetti
Parsimony/Occamin partaveitsi
Kun kahdella keskenään kilpailevalla teorialla on sama selitysvoima, teorioista tulisi valita yksinkertaisempi.
Miksi tapaustutkimuksista ei ole hyötyä enää tutkimuksen myöhemmissä vaiheissa?
Tapaustutkimukset ovat yksittäisiä tapahtumia, joista puuttuu vaihtoehtoisten teorioiden vertailtavuus.
Ihmisen taipumus raportoida minkä tahansa hoidon auttaneen heitä riippumatta siitä oliko hoidossa todellista terapeuttisia, hoidollisia elementtejä mukana.
Plasebovaikutus
Värikkyysefekti, The “Vividness” Effect
Päätöstä tehdessä ihminen palauttaa valikoiden muististaan ongelmaan olennaisesti liittyvää tietoa (yksittäistapausten ylivoimaisuus!!)
Pseudotieteen haittoja (4)
- “Opportunity costs”, aika ja raha pois muilta mahdollisuuksilta
- Haitat laajoja koko yhteisölle, esim. lisääntyneet terveyskulut fluoratusta vedetä
- Ihmisten terveyden laimilyönti
- Tutkimuksen suuntautuminen pseudotieteen osoittamiseen vääräksi - resurssit ja rahoitus pois muusta tutkimuksesta
Pseudotieteen tunnistaminen (5)
- Erityiset, salaiset keinot parantaa jokin sairaus tmv.
- Mainostaminen ja yksittäistapausten käyttö
- Nopean tai helpon parantumisen lupaaminen
- Väittää tietävänsä sairauden tms. syyn, perinteisen hoidon osoittaminen turhaksi
- Lääketieteellisten tahojen syyttely, metodia ei saa testata
Korrelaatioon liittyvät kolme ongelmaa
Kolmannen muuttujan ongelma, vaikutussuunnan ongelma ja valekorrelaatio.
Monimutkaisemmat korrelatiiviset menetelmät
Monimuuttuja-analyysi, osittainen korrelaatio ja path analysis.
Tieteellinen ajattelu perustuu:
Vertailuun, kontrolliin ja manipulaatioon.
Miksi tieteellisten metodien keinotekoisuus on hyödyllistä?
Se erottaa monet luonnostaan korreloivat muuttujat, jotka määrittävät maailman tapahtumia.
Liittyy siihen, miten subjektit valitaan tiettyyn tutkimukseen; välttämätön esim. kyselytytkimuksissa, joissa jokaisella populaation jäsenellä tulee olla sama todennäköisyys tulla valituksi OTOKSEEN.
Satunnaisotanta
Kokeellisen tutkimuksen vaatimus, jolloin jokaisella subjektilla on yhtä suuri todennäköisyys päätyä KOE- TAI KONTROLLIRYHMÄÄN.
Satunnaistaminen
Psykologian tutkimuksen tyypit
Teorialähtöinen tutkimus (perustutkimus) vs. suorat sovellukset (soveltava tutkimus)
The “College Sophmore” Problem kritiikin vastaukset (3)
- Kritiikki ei mitätöi aiempia tuloksia, vaan vaatii vain lisää tuloksia, jotka vahvistavat teorian yleistettävyyden.
- Monilla psykologian osa-alueilla em. ei ole ongelma, koska tutkitut prosessit ovat niin yleisiä, jolloin niiden perustavanlaatuinen organisaatio ei riipu subjektien väestötiedoista.
- Tulosten replikointi takaa väestötieteellisen yleistettävyyden laajuuden. Lisäksi yliopisto-opiskelijat tulevat nykyään hyvin erilaisista taustoista (yleistettävyys).
Uuden teorian tulee “ottaa yhteyttä” aiemmin vakiintuneiden empiiristen faktojen kanssa, mutta myös selittää uusia asioita, joita vanha teoria ei selittänyt.
Konnektiivisuus
Tieteellisen prosessin suurten harppausten malli/läpimurtomalli.
Einstein syndrooma
Pseudotieteilijöiden strategiat ohittaa aiemmat tutkimustulokset:
1) selittää aiempi data tekemällä teoriasta falsioitamattoman eli hyödyttömän
2) kumota aiempi data julistamalla se epäoleelliseksi -> konnektiivisuuden periaate rikotaan
Tutkijoiden yhteisö alkaa vähittäin olla samaa mieltä siitä, että enemmistö todisteita tukee toista teoriaa enemmän kuin toista.
Asteittainen synteesimalli
Kaksi kontekstia ymmärtämään psykologiaa tieteenhaarana:
1) Mikään koeasetelma ei ole tieteessä täydellisesti suunniteltu
2) Monet tieteet ovat edistyneet ilman “Einsteiniakin”
Jokainen koe auttaa korjaamaan toisen tutkimusasetelman virheitä, ja kun todisteet monista kokeista osoittavat samaan suuntaan, ovat todisteet yhteneviä.
Yhtenevät todisteet
Psykologian päätelmät pohjautuvat usein yhtenevien todisteiden periaatteeseen (kokeet eliminoivat yleensä vain pienen määrän kilpailevia teorioita, jolloin vahvat päätelmät ovat mahdollisia vasta todella suuren määrän tutkimuksia ja niiden vertailujen jälkeen).
Konvergenssi/yhteneväisyys
Tutkimuksen edistyminen kohti voimakkaampia menetelmiä
Tapaustutkimus -> korrelatiivinen tutkimus -> kokeellinen tutkimus
Väite, että korrelatiiviset tutkimukset eivät olisi hyödyllisiä, on väärä (4)
1) Monet tieteelliset
hypoteesit on muotoiltu niin, että niihin liittyy korrelaatio tai sen puute
2) Vaikka korrelaatio ei
merkitse kausaliteettia, kausaliteetti merkitsee korrelaatiota
3) Monimutkaisemmat korrelatiiviset
menetelmät sallivat tutkia hyvin rajattuja kausaalisuhteita
4) Joitakin muuttujia ei voida
kokeellisesti manipuloida eettisistä tai käytännön syistä (esim. vammaisuus, ikä)
Monien samaa tutkimushypoteesia tutkivien tutkimusten löydökset yhdistetään tilastollisesti.
Meta-analyysi
Taipumus haluun löytää yksi ainoa syy käyttäytymisen lopputulokseen.
Magic bullet
Vaikka yksi muuttuja onkin vain yksi monista selittävistä muuttujista, se ei tee siitä mitätöntä:
1) Yhteydellä saattaa olla kauaskantoisia merkityksiä
2) Yhteydellä saattaa olla käytännön sovellutuksia
Erilaisia vaikutuksia riippuen muiden muuttujien läsnä/poissaolosta.
Interaktio
Taipumus sivuuttaa monikertaisen kausaatioiden periaate:
Nollasumma “zero sum” periaate
Vaikeus ymmärtää tilastollisten lakien “probabilististen trendien” luonnetta:
“person who”
Ihmiset oikeasti tietävät paremmin, mutta heidät houkutellaan väärään päätelmään.
Kognitiivinen illuusio
Ihmiset ovat taipuvaisia näkemään yhteyksiä
toisistaan riippumattomien menneisyyden ja tulevaisuuden tapahtumien välillä.
Uhkapelaajan harha
Ihmisillä on vaikeuksia ymmärtää psykologista tutkimusta todennäköisyyksiin perustuen (3):
- Probabilistisen informaation puutteellinen käyttö
silloin, kun heillä on ”värikkäitä” testimonial-todisteita saatavilla - He eivät ota huomioon, että
suuremmilla otoksilla saadaan tarkempia estimaatteja populaation arvoista - Uhkapelaajan harha
eli he näkevät asioiden välisiä yhteyksiä sielläkin, missä niitä ei esiinny
Taipumus selittää sattuman aikaan saamia tapahtumia
Illusorinen korrelaatio
Taipumus selittää satunnaisia tapahtumia perustuu vahvaan haluun uskoa, että voimme
kontrolloida tapahtumia; taipumus uskoa, että henkilökohtaiset kyvyt voivat
vaikuttaa sattuman määrittämiin tapahtumiin, esim. miten voittaa lotossa.
“Illusion of control”
Ihmiset uskovat
elävänsä maailmassa, jossa jokainen saa mitä he ansaitsevat.
“Just world hypotesis”
Viittaavat ennustuksiin, jotka perustuvat tilastollisten rekisterien ryhmätrendeihin.
Aktuarilaiset ennustukset
Ongelmat psykologian julkisuuskuvalle (4)
Freud-ongelma, parapsykologia, self-help -kirjallisuus ja ”reseptitieto” (recipe knowledge).
Miten jotain käytetään ilman tietoa ilmiön perustavanlaatuisista periaatteista.
Reseptitieto
