Kansanterveystieteen perusteet Flashcards
Ilmaantuvuus - Uusien sairaustapausten ilmaantuminen
Insidenssi
Tutkimusote, joka ei ainoastaan kuvaile väestöjen terveyttä, vaan myös etsii vastauksia siihen, miksi terveystilanne tai kehitys on se mikä se on
Analyyttinen epidemiologia
Sairauden yleisyys
Prevalenssi
Sairauden aiheuttama ennenaikainen kuolleisuus
Mortaliteetti/menetetyt elinvuodet
Tutkimukset tietokoneohjelmien ja mallinnuksien tasoilla
In silico
Länsimaiden ongelmiksi mielletyt krooniset sairaudet yleistyvät taloudellisen kehityksen myötä, vaikka maassa on vielä aliravitsemusongelmia
Tautien kaksoistaakka
WHO:n pandemian varautumissuunnitelman (2005): pandemian kehityksen kuusi vaihetta
- Vaiheessa uusista viruksista ei ole vaaraa ihmiselle
- Vaiheessa ihmistartuntojen riski on jo olemassa
- Vaiheesta alkaa pandemiasta varoittava jakso, jolloin esiintyy jo tartuntoja eläimestä ihmiseen
- Vaiheessa uusi alatyyppi aiheuttaa pieniä tautiryppäitä
- Vaiheessa tautiryppäät ovat suuria, mutta maantieteellisesti rajoittuneita: pandemian uhka on jo huomattava
- Vaiheessa virus on sopeutunut ihmiseen täysin ja leviää väestössä aiheuttaen epidemioita yli maantieteellisten rajojen
Ideana löytää signaaleja mahdollisista rokotuksien haitoista, jotka sitten varmistetaan erikseen epidemiologisilla tutkimuksilla
Passiivinen seuranta
Epidemiologisen tutkimuksen syy-seuraussuhteen voimassaoloa tukevat tunnusmerkit
1.Tulosten yhdenmukaisuus 2. Yhteyden voimakkuus
3. Oikea aikajärjestys
Tieteellinen ymmärrys kansanterveystieteessä (top-down)
Etenee parhaiten suurista systeemeistä (yhteiskunta, kulttuuri) pienempiin (solut, molekyylit)
Humoraalipatologia
Synnynnäisten tekijöiden, elämäntapojen tai ympäristön vaikutus elimistön neljään perusnesteeseen: vereen, limaan, mustaan sappeen ja keltaiseen sappeen
Epideeminen
Tietylle alueelle tai tiettyyn väestöön jonain rajattuna ajanjaksona epätavallisen runsaana ilmaantuva sairastaminen
Endeeminen
Jollekin alueelle tai väestölle tyypillinen sairaus, joka voi johtua esimerkiksi seudun epäedullisista ympäristöolosuhteista
Sairauksien syihin liittyvät selitysmallit
Etiologia
Isorokon vuosisata
1700
Koleran ja tuberkuloosin vuosisata
1800
Epäterveellisestä asumisesta, köyhyydestä ja epähygieenisistä oloista nouseva myrkyllinen kemiallinen huuru aiheuttaa sairastumisia
Miasmateoria
Tauti tarttuu jollain tapaa ihmisestä toiseen
Kosketustartuntateoria
Spesifin syyn teoria
Bakteriologian alkuinnostuksessa kuvitelma siitä, että kaikille sairauksille löytyy yksi syytekijä, joka on välttämätön ja myös riittävä syy taudin synnylle
Taudinaiheutuskyky
Virulenssi
Taudin torjuntamenetelmä, jossa istutetaan lievää tautia sairastavien eritettä terveiden ihmisten nenään tai iholle
Variolaatio
Aktiivinen immunisaatio
Heikennettyjen taudinaiheuttajien tai niiden tuottamien aineiden siirtäminen elimistöön, joka ryhtyy tuottamaan vasta-aineita
Passiivinen immunisaatio
Elimistöön siirretään valmiita vasta-aineita
Epidemiologinen tutkimus
Tutkii sairauksien esiintymistä, jakaantumista ja riskitekijöitä väestössä
Merkittävien ilmiöiden etsiminen suunnattoman informaatiomäärän seasta
Inversio-ongelma
Tuberkuloosin suojarokotukset Suomessa 1940
Kalmetointi
Alle vuoden ikäisten lasten kuolleisuus
Perintaalikuolleisuus
Vaaran vuodet
Vauva-ajan jälkeiset ikävuodet 1-4
Väestöllinen huoltosuhde
Työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien suhde työssäkäyviin
Elintason noususta ja siihen liittyvistä elintavoista johtuva siirtymä kroonisiin sairauksiin
Epidemiologinen transitio
Yleisimmät allergiset sairaudet
Astma, atooppinen ihottuma ja heinänuha
Alkoholikuolemien kaksijako
Akuutit ja hitaammin ilmaantuvat
Yhteiskunnan jakautuminen/eriarvoisuus
Polarisoituminen
Työikäisten sairaudet
- Sydän- ja verisuonitaudit
- Ylipaino ja diabetes
- Allergiat ja astma
- Tuki- ja liikuntaelinvaivat
- Mielenterveys ja masennus
- Itsemurhat
- Alkoholi ja päihteet
Hermoston rappeumailmiö
Neurodegeneratiiviset sairaudet
Kansanterveystieteen käytännön perustehtävä
Terveyden edistäminen
Sairauksien ennaltaehkäisy
Preventio
Terveysmalli, jonka huomion kohteena ovat kliiniset sairaudet, joita voidaan luokitella tietyn järjestelmän mukaisesti, diagnosoida ja lopulta hoitaa
Biolääketieteellinen terveysmalli
Terveysmalli, jonka päähuomio kiinnittyy ihmisen toimintakykyyn, jota voidaan kohentaa terveyden edistämisen toimilla mahdollisesta sairausdiagnoosista huolimatta
Funktionaalinen terveyskäsitys
Terveysmalli, jossa terveys ymmärretään elinvoimana ja voimavarana
Positiivinen terveysmalli
Otollisten olosuhteiden, edellytysten ja motivaation luomista yksilöiden ja ryhmien omille terveyttä tukeville ratkaisuille
Voimaannuttaminen
Riskiryhmästrategia
Heijastaa enemmän lääketieteen preventiivistä ajattelua (Geoffrey Rose)
Väestöstrategia
Orientaatio kansanterveystieteellinen (Geoffrey Rose)
Primaaripreventio
Toimet painottuvat vielä sairastumattomiin ryhmiin, joissa useimpien ihmisten riskit ovat pienet (väestöstrateginen lähestymistapa)
Proaktiivinen primaaripreventio
Pyritään aikaisessa vaiheessa torjumaan kokonaan riskitekijän ilmaantuminen väestöön
Sekundaaripreventio
Kyseessä silloin, kun nähdään jo selviä sairauden riskitekijöitä tai sairaus alkaa olla jollain varhaisasteella (orientaatio yleisesti sekä veästö- että riskiryhmäpainoitteinen)
Tertiaaripreventio
Liittyy jonkin sairauden pahenemisen ja etenemisen estämiseen sekä toimintakyvyn ylläpitoon tai palauttamiseen tilanteessa, jossa terveys on jo heikentynyt (orientaatio yleisesti sekä veästö- että riskiryhmäpainoitteinen)
Kieltolaki
1919
Terveydenhuoltolaki
2011
Ottawan sopimus
1986
Ottawan sopimuksen terveyden edistämisen viisi pääulottuvuutta
- Terveyttä edistävä yhteiskuntapolitiikka
- Terveyttä tukevien ympäristöjen luominen
- Yhteisöllisen toiminnan vahvistaminen
- Yksilöllisten terveystaitojen kehittäminen
- Terveyspalvelujen suuntaaminen ennaltaehkäisyyn
- Tulevaisuuteen suuntautuminen
Terveydenhuollon perinteiset kolme suurta tehtävää
Sairauksien ehkäisy, sairauksien hoito ja kuntoutus + saattohoito
Terveyden edistämisen ulottuvuuksia
Terveyspolitiikka, lainsäädäntö, kansainväliset normit ja sopimukset, hinta- ja veropolitiikka sekä markkinaohaus, järjestötyö ja terveydenhuolto
Äärimmäinen köyhyys
Absoluuttinen köyhyys
Sosiaaliepidemiologia
Tutkimusala, joka tutkii erityisesti sosiaalisia terveyseroja
Konstitutionaaliset tekijät
Muuttumattomat (sukupuoli) ja deterministiset (ikä) tekijät
Epigenetiikka
Muuttunut geenitoiminta voi periytyä jälkeläisten pysyväksi ominaisuudeksi
Sosiaalinen tuki
Lähipiirin ihmissuhteista peräisin olevaa sosiaalista, aineellista ja henkistä tukea
Sosiaalinen pääoma
Ihmisten keskinäinen tuki ja luottamus
Ilmiöiden tarkastelu yleisellä tasolla mm. talouskasvun, työttömyyslukujen ja vastaavien tietojen valossa
Ekologinen analyysi/aggregaatiotason tutkimus
Ymmärretään laajemmin kuin fyysinen sijainti: elinympäristö, johon liittyy erilaisia ominaisuuksia, kuten mahdollisia ympäristöriskejä, taloudellista vaurautta tai sosiaalisia ongelmia
Paikka
Elinympäristöstä tulevat kausaalivaikutukset saattavat koskea vain osaa tutkittavasta väestöstä, jolloin tutkimustulosten liian rohkea yleistäminen tuottaa ainakin osin harhaisia tuloksia
Ekologinen virhepäätelmä
Terveyden eriarvoisuus
Viittaa moraalisesti epäoikeudenmukaisiin terveseroihin
Ensimmäinen raportti, jossa nostettiin esiin modernissa yhteiskunnassa vallitseva sosiaalinen epätasa-arvo eli terveyden eriarvoisuus
The Black Report (1980)
The Black Report: neljä perusselitystä
- Tulokset ovat harhaisia ja eroja ei todellisuudessa ole
- Todellisuudessa heikko terveys johtaa matalampaan sosiaaliseen asemaan eikä päinvastoin
- Terveyskäyttäytyminen selittää ryhmien väliset erot
- Kuhunkin sosiaaliluokkaan kytkeytyy tiettyjä materiaalisia tekijöitä, jotka aiheuttavat terveyseroja
Gini-kerroin
Maan sisäisten tulojen tai varallisuuden epätasaista jakautumista kuvaava mittari
Lähestymistapa kansanterveystieteessä
- Väestön terveyden seuranta
- Riskitekijöiden tunnistus
- Toimenpiteiden kehittäminen ja arviointi
- Levittäminen ja toimeenpano
Esihistoriallisen ja historiallisen ajan jakaja
Kirjoitetun kielen kehittyminen
Väestön terveyteen vaikuttavat tekijät eri aikakausilla
Maailmankuva, politiikka, sairaudet, yhteiskunta ja keksinnöt
Terveyden ja sairauden historian kolme pääaikakautta
Metsästys-keräily, maatalousyhteiskunnat ja teollisuusyhteiskunnat
Sairauden syy paha henki, vainajat, noituus tai tabujen rikkominen - pahalta suojaavat taikakalut, shamaanin loitsut ja taiat
Demonologinsen selitysmalli
Korkeakulttuurit
Intia (Indus-joki), Kiina, Egypti, Antiikin kreikka, Antiikin Rooma
Huang-ti: sairastumisalttius
Riippuu iästä, luonteenlaadusta ja elämäntavoista
Sairaudet jumalten rangaistus
Teogeeninen selitysmalli
Terveyden kuusi tekijää keskiajalla
- Valo ja ilma
- Ruoka ja juoma
- Työ ja lepo
- Nukkuminen ja valvominen
- Ulkoiset eritteet
- Mielialan vaihtelut
Biologinen periytyvyys
Paracelcus
Ensimmäinen mikrobiteoria
Fracastorius
Kansanterveydelliset tilastot
John Gaunt
Keripukki ja kokeellinen tutkimus
James Lind
Maailman ensimmäinen kansanterveyslaki
1848
Penisilliini
Alexander Fleming
Sosiaalilääketiede
Tutkii sosiaalisten ja taloudellisten tekijöiden vaikutusta terveyteen
Terveyden edistäminen
Promootio
Suomen suuret kuolonvuodet
1695-1697
Tukhomaan perustettu ensimmäinen terveysoloja valvova viranomaiselin Collegium medicium
1663
Suomen suuret nälkävuodet
1866-1868
Suomen kansanterveyslaki: kattava perusterveydenhuolto ja terveyspalvelujen maksuttomuus
1972
Ensimmäinen työterveyshuoltolaki
1978
Tekijä, joka vaikuttaa terveyteen joko positiivisesti tai negatiivisesti
Terveyden määrittäjä/terveyden determinantti
Terveyteen liittyvät tiedot ja taidot, itsenäinen kriittinen ajattelu, itsetuntemus ja eettinen vastuullisuus
Terveysosaaminen/terveydenlukutaito
Perheessä, yhteisöissä ja yhteiskunnassa sukupolvelta toiselle siirtyvät tavat, tottumukset ja käyttäytymismallit
Sosiaalinen perimä
Läheisten ihmisten antama tuki
Epävirallinen tuki
Erilaisten yhteiskunnan palvelujen ja rakenteiden antama tuki
Virallinen tuki
Kaupallisen ympäristön neljä suurinta vaikuttajaa
Tobacco, Food, Soda & Alcohol
Kolme mekanismia, joilla kaupallinen ympäristö vaikuttaa terveyteen
- Epäterveelliset hyödykkeet
- Toimintatavat ovat haitallisia terveydelle ja niiden on tarkoitus myydä epäterveellisiä hyödykkeitä ja varmistaa suotuisa poliittinen ympäristö
- Ajavat sellaista markkinataloutta ja globalisaatiota, jotka ovat mahdollistaneet haitallisten toimien käytön
Sosioekonomisten aseman (= terveyserojen) indikaattoreita
Koulutus, ammattiasema ja tulot/omaisuus
Terveyserot läpäisevät koko sosiaalisen hierarkian: keskimäärinen terveydentila paranee asteittain sosiaalisen aseman myötä
Terveyden gradientti/terveysgradientti
Sosioekonomisten terveyserojen muodostuminen
Terveyspalveluiden käyttö, terveyskäyttäytyminen ja elämänhallinta
Yksilön tulot voivat ylittää absoluuttisen köyhyysrajan, mutta verrattuna maan yleiseen tulotasoon tulot ovat pienet
Suhteellinen köyhyys
Terveyden edistämisen määritelmä
Arvoihin perustuvaa tavoitteellista toimintaa ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin aikaansaamiseksi ja sairauksien ehkäisemiseksi - tavoitteena lisätä yksilöiden ja koko väestön mahdollisuuksia ja edellytyksiä huolehtia omasta ja ympäristönsä terveydestä
Saatavilla olevat vaihtoehdot, niiden aistittavat ominaisuudet ja esillepano ympäristössä, jossa valintoja tehdään
Valinta-arkkitehtuuri
Ekosysteemien, mukaan lukien ihmisten, keskinäiset (ja monimutkaiset) suhteet huomioonottavaa
Ekologinen
Toiminnallinen kokonaisuus, joka muodostuu luonnonolosuhteiltaan yhtenäisellä alueella elävistä, toisiinsa vuorovaikutussuhteessa olevista eliöistä ja niiden elottomasta ympäristöstä
Ekosysteemi
Pyrkivät ymmärtämään ja tarjoamaan ratkaisuja ihmisen terveyden ja ekosysteemien hyvinvoinnin yhteyksiin
Ekologiset lähestymistavat terveyteen
Kosketus luontoon hyödyttää ihmisen mikrobistoja, vahvistaa immuunipuolustusta ja suojaa astmalta, allergialta ja muilta tulehduksellisilta sairauksilta
Terveyden biodiversiteettihypoteesi
Luonnon myönteisiä vaikutuksia fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen ja hyvinvointiin
Luontoterveys
Ihminen samanarvoinen kuin muut elävät olennot
Biosentrinen luontosuhde
Ihminen samanarvoinen kuin muut ekosysteemit – mukaan lukien puut, maaperä, vesi tms.
Ekosentrinen luontosuhde
Kansanterveyden muutoksia
- Tautitaakka on siirtynyt kroonisiin tauteihin
- Tautien syyt ovat löydettävissä elämäntyyleistä ja sosiaalisesta kontekstista, ja niiden selittäminen pelkästään biolääketieteellisesti on riittämätöntä
- Terveysinterventioiden tulee vaikuttaa köyhyyteen, terveyden lukutaitoon ja sosiaaliseen pääomaan
Terveyden oikeudenmukaisuus
Tasavertainen mahdollisuus kehittää ja ylläpitää terveyttään sekä saavuttaa se reilusti ja oikeudenmukaisesti
Yksilöt ovat vastuussa terveydestään, mutta heitä pitäisi pitää vastuullisena ainoastaan silloin, kun heillä on riittävät resurssit tehdä niin
Käyttäytymiseen liittyvä oikeudenmukaisuus
Terveyden edistämisen lähestymistapoja terveyseroihin
Yksilöllinen, sosiaalis-rakenteellinen ja kolmas tie
Yksilöllinen lähestymistapa terveyden edistämiseen
Terveys yksilöllisenä velvollisuutena – terveyseroja arvioidaan voitavan vähentää terveyteen liittyvän käyttäytymisen muuttamisella
Perinnäinen riskitekijänäkökulma
Yksilöt aiheuttavat sairauksia omalla toiminnallaan ja ovat vapaita valitsemaan joko terveyden tai sairauden
Sosiaalis-rakenteellinen lähestymistapa terveyden edistämiseen
Terveys poliittisena liikkeenä, epäsuorien, sosiaalis-rakenteellisten tekijöiden ja olosuhteiden muuttaminen sekä niiden vaikutus myös yksilöiden terveyskäyttäytymiseen
Kolmas tie terveyden edistämiseen
Terveys ihmisoikeutena ja yksilöllisenä voimavarana, yksilön omien toimintamahdollisuuksien lisääminen ja tukeminen osana sosiaalis-rakenteellisia tekijöitä
Eriarvoisuusparadoksi
Toimet eivät hyödytä samassa määrin kaikkia väestöryhmiä, ja juuri heikoimmassa asemassa olevat hyötyvät niistä vähiten (= käänteisen hoidon laki)
Universalismi
Kaikkiin sovelletaan samoja peruslähtökohtia
Väärä universalismi
Erilaisiin tarpeisiin vastataan samalla tavoin
Suhteellinen universalismi
Universalismia, jossa pyritään lisäksi toteuttamaan yksilöllisiä toimia vähäosaisille ryhmille
Göran Dahlgrenin ja Margaret Whiteheadin sateenkaarimallin tasot
- Ikä, sukupuoli ja synnynnäiset tekijät
- Yksilön elämäntyyli
- Sosiaaliset ja yhteisölliset verkostot
- Elin- ja työolot
- Yleiset sosioekonomiset, kulttuuriset ja ympäristön olosuhteet
Terveyden sosiaaliset määrittäjät jaetaan kahteen toimintasuositusalueeseen
- Elinolosuhteet
- Vallan, rahan ja muiden resurssien jakautuminen
Kollektiivisia terveyteen liittyvän käyttäytymisen malleja, jotka perustuvat valintoihin, joita ihmiset tekevät elämänmahdollisuuksiensa rajoissa
Terveyselämäntyylit
Kehittyneiden maiden viisi merkittävintä terveyden riskitekijää
Tupakka, alkoholi, korkea verenpaine, kolesteroli ja ylipaino
Pelastusta tehdään virran alajuoksulla (downstream), kausaaliketjun loppupäässä, kun yläjuoksulta tulee koko ajan lisää eriarvoisuuden aiheita ja uhreja
Lifestyle drift
Ihmisoikeuksista seuraavia toimintavelvoitteita on jaoteltu velvollisuuksiin
Kunnioittaa, suojella ja toteuttaa oikeuksia
Yksilön muutosmotivaatio ja käyttäytymisen muutos on kuvattavissa vaiheittain
- Harkintaa edeltävä vaihe
- Harkintavaihe
- Valmistautumisvaihe
- Toimintavaihe
- Ylläpitovaihe
- Päätösvaihe
Terveyden lukutaidon määritelmä
Määritellään tiedoiksi, motivaatioksi ja kompetensseiksi etsiä, ymmärtää, arvioida ja soveltaa terveysinformaatiota terveyden ylläpitämiseen ja parantamiseen arkipäivän tilanteissa, terveydenhuollossa, sairauksien ehkäisyssä ja terveyden edistämisessä eri elämänvaiheissa
Terveyden lukutaidon voimavaralähtöisen lähestymistavan taustalla Don Nutbeamin tasomalli, joka sisältää kolme eri tasoa
- Toiminnallinen taso
- Vuorovaikutuksellinen taso
- Kriittinen taso
Korostaa eettisyyden ja oikeudenmukaisuuden ulottuvuuksia (= arvoperusta), jotka on nostettu entistä keskeisempään osaan myös kansainvälisessä terveyden lukutaidon määritelmässä
Terveysosaaminen
Tarkoittaa terveyskäyttäytymisen muotoutumista osana yhteisöllistä prosessia – tietoja enemmän käyttäytymistä määrittävät arvot, sosiaaliset normit, asenteet, motivaatio ja pystyvyys
Terveystaju
Kuvaa erityisesti terveystiedon etsimiseen ja prosessointiin liittyvää motivaatiota ja taitoja arkielämän ympäristöissä
Terveystiedon lukutaito
Teoria salutogeneesistä
Aaron Antonovsky
Koherenssin tunne jakautuu kolmeen osatekijään
1.Ymmärrettävyys - kognitiiviset ominaisuudet kuten muisti ja päättelykyky
2. Hallittavuus – valmiudet vuorovaikutukseen
3. Mielekkyys – valmius kokea elämäntapahtumat mielekkäinä tai merkityksellisinä (= keskeisin osatekijä, liittyy motivaation ylläpitämiseen)
Antonovskyn (1987) määritelmä koherenssin tunteesta voidaan kiteyttää seuraavasti: koherenssin tunne on pysyvä, mutta dynaamisesta vaihteleva luottamus siihen, että ympäristöstä tulevat ärsykkeet ovat:
- Jäsentyneitä, ennustettavia ja selitettävissä
- Voimavarat, joita näiden ärsykkeiden kohtaaminen edellyttää, ovat käytettävissä
- Nämä ärsykkeet koetaan sitoutumisen ja panostamisen arvoisina haasteina