Kansanterveystieteen perusteet Flashcards
1
Q
Ilmaantuvuus - Uusien sairaustapausten ilmaantuminen
A
Insidenssi
2
Q
Tutkimusote, joka ei ainoastaan kuvaile väestöjen terveyttä, vaan myös etsii vastauksia siihen, miksi terveystilanne tai kehitys on se mikä se on
A
Analyyttinen epidemiologia
3
Q
Sairauden yleisyys
A
Prevalenssi
4
Q
Sairauden aiheuttama ennenaikainen kuolleisuus
A
Mortaliteetti/menetetyt elinvuodet
5
Q
Tutkimukset tietokoneohjelmien ja mallinnuksien tasoilla
A
In silico
6
Q
Länsimaiden ongelmiksi mielletyt krooniset sairaudet yleistyvät taloudellisen kehityksen myötä, vaikka maassa on vielä aliravitsemusongelmia
A
Tautien kaksoistaakka
7
Q
WHO:n pandemian varautumissuunnitelman (2005): pandemian kehityksen kuusi vaihetta
A
- Vaiheessa uusista viruksista ei ole vaaraa ihmiselle
- Vaiheessa ihmistartuntojen riski on jo olemassa
- Vaiheesta alkaa pandemiasta varoittava jakso, jolloin esiintyy jo tartuntoja eläimestä ihmiseen
- Vaiheessa uusi alatyyppi aiheuttaa pieniä tautiryppäitä
- Vaiheessa tautiryppäät ovat suuria, mutta maantieteellisesti rajoittuneita: pandemian uhka on jo huomattava
- Vaiheessa virus on sopeutunut ihmiseen täysin ja leviää väestössä aiheuttaen epidemioita yli maantieteellisten rajojen
8
Q
Ideana löytää signaaleja mahdollisista rokotuksien haitoista, jotka sitten varmistetaan erikseen epidemiologisilla tutkimuksilla
A
Passiivinen seuranta
9
Q
Epidemiologisen tutkimuksen syy-seuraussuhteen voimassaoloa tukevat tunnusmerkit
A
1.Tulosten yhdenmukaisuus 2. Yhteyden voimakkuus
3. Oikea aikajärjestys
10
Q
Tieteellinen ymmärrys kansanterveystieteessä (top-down)
A
Etenee parhaiten suurista systeemeistä (yhteiskunta, kulttuuri) pienempiin (solut, molekyylit)
11
Q
Humoraalipatologia
A
Synnynnäisten tekijöiden, elämäntapojen tai ympäristön vaikutus elimistön neljään perusnesteeseen: vereen, limaan, mustaan sappeen ja keltaiseen sappeen
12
Q
Epideeminen
A
Tietylle alueelle tai tiettyyn väestöön jonain rajattuna ajanjaksona epätavallisen runsaana ilmaantuva sairastaminen
13
Q
Endeeminen
A
Jollekin alueelle tai väestölle tyypillinen sairaus, joka voi johtua esimerkiksi seudun epäedullisista ympäristöolosuhteista
14
Q
Sairauksien syihin liittyvät selitysmallit
A
Etiologia
15
Q
Isorokon vuosisata
A
1700
16
Q
Koleran ja tuberkuloosin vuosisata
A
1800
17
Q
Epäterveellisestä asumisesta, köyhyydestä ja epähygieenisistä oloista nouseva myrkyllinen kemiallinen huuru aiheuttaa sairastumisia
A
Miasmateoria
18
Q
Tauti tarttuu jollain tapaa ihmisestä toiseen
A
Kosketustartuntateoria
19
Q
Spesifin syyn teoria
A
Bakteriologian alkuinnostuksessa kuvitelma siitä, että kaikille sairauksille löytyy yksi syytekijä, joka on välttämätön ja myös riittävä syy taudin synnylle
20
Q
Taudinaiheutuskyky
A
Virulenssi
21
Q
Taudin torjuntamenetelmä, jossa istutetaan lievää tautia sairastavien eritettä terveiden ihmisten nenään tai iholle
A
Variolaatio
22
Q
Aktiivinen immunisaatio
A
Heikennettyjen taudinaiheuttajien tai niiden tuottamien aineiden siirtäminen elimistöön, joka ryhtyy tuottamaan vasta-aineita
23
Q
Passiivinen immunisaatio
A
Elimistöön siirretään valmiita vasta-aineita
24
Q
Epidemiologinen tutkimus
A
Tutkii sairauksien esiintymistä, jakaantumista ja riskitekijöitä väestössä
25
Merkittävien ilmiöiden etsiminen suunnattoman informaatiomäärän seasta
Inversio-ongelma
26
Tuberkuloosin suojarokotukset Suomessa 1940
Kalmetointi
27
Alle vuoden ikäisten lasten kuolleisuus
Perintaalikuolleisuus
28
Vaaran vuodet
Vauva-ajan jälkeiset ikävuodet 1-4
29
Väestöllinen huoltosuhde
Työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien suhde työssäkäyviin
30
Elintason noususta ja siihen liittyvistä elintavoista johtuva siirtymä kroonisiin sairauksiin
Epidemiologinen transitio
31
Yleisimmät allergiset sairaudet
Astma, atooppinen ihottuma ja heinänuha
32
Alkoholikuolemien kaksijako
Akuutit ja hitaammin ilmaantuvat
33
Yhteiskunnan jakautuminen/eriarvoisuus
Polarisoituminen
34
Työikäisten sairaudet
1. Sydän- ja verisuonitaudit
2. Ylipaino ja diabetes
3. Allergiat ja astma
4. Tuki- ja liikuntaelinvaivat
5. Mielenterveys ja masennus
6. Itsemurhat
7. Alkoholi ja päihteet
35
Hermoston rappeumailmiö
Neurodegeneratiiviset sairaudet
36
Kansanterveystieteen käytännön perustehtävä
Terveyden edistäminen
37
Sairauksien ennaltaehkäisy
Preventio
38
Terveysmalli, jonka huomion kohteena ovat kliiniset sairaudet, joita voidaan luokitella tietyn järjestelmän mukaisesti, diagnosoida ja lopulta hoitaa
Biolääketieteellinen terveysmalli
39
Terveysmalli, jonka päähuomio kiinnittyy ihmisen toimintakykyyn, jota voidaan kohentaa terveyden edistämisen toimilla mahdollisesta sairausdiagnoosista huolimatta
Funktionaalinen terveyskäsitys
40
Terveysmalli, jossa terveys ymmärretään elinvoimana ja voimavarana
Positiivinen terveysmalli
41
Otollisten olosuhteiden, edellytysten ja motivaation luomista yksilöiden ja ryhmien omille terveyttä tukeville ratkaisuille
Voimaannuttaminen
42
Riskiryhmästrategia
Heijastaa enemmän lääketieteen preventiivistä ajattelua (Geoffrey Rose)
43
Väestöstrategia
Orientaatio kansanterveystieteellinen (Geoffrey Rose)
44
Primaaripreventio
Toimet painottuvat vielä sairastumattomiin ryhmiin, joissa useimpien ihmisten riskit ovat pienet (väestöstrateginen lähestymistapa)
45
Proaktiivinen primaaripreventio
Pyritään aikaisessa vaiheessa torjumaan kokonaan riskitekijän ilmaantuminen väestöön
46
Sekundaaripreventio
Kyseessä silloin, kun nähdään jo selviä sairauden riskitekijöitä tai sairaus alkaa olla jollain varhaisasteella (orientaatio yleisesti sekä veästö- että riskiryhmäpainoitteinen)
47
Tertiaaripreventio
Liittyy jonkin sairauden pahenemisen ja etenemisen estämiseen sekä toimintakyvyn ylläpitoon tai palauttamiseen tilanteessa, jossa terveys on jo heikentynyt (orientaatio yleisesti sekä veästö- että riskiryhmäpainoitteinen)
48
Kieltolaki
1919
49
Terveydenhuoltolaki
2011
50
Ottawan sopimus
1986
51
Ottawan sopimuksen terveyden edistämisen viisi pääulottuvuutta
1. Terveyttä edistävä yhteiskuntapolitiikka
2. Terveyttä tukevien ympäristöjen luominen
3. Yhteisöllisen toiminnan vahvistaminen
4. Yksilöllisten terveystaitojen kehittäminen
5. Terveyspalvelujen suuntaaminen ennaltaehkäisyyn
6. Tulevaisuuteen suuntautuminen
52
Terveydenhuollon perinteiset kolme suurta tehtävää
Sairauksien ehkäisy, sairauksien hoito ja kuntoutus + saattohoito
53
Terveyden edistämisen ulottuvuuksia
Terveyspolitiikka, lainsäädäntö, kansainväliset normit ja sopimukset, hinta- ja veropolitiikka sekä markkinaohaus, järjestötyö ja terveydenhuolto
54
Äärimmäinen köyhyys
Absoluuttinen köyhyys
55
Sosiaaliepidemiologia
Tutkimusala, joka tutkii erityisesti sosiaalisia terveyseroja
56
Konstitutionaaliset tekijät
Muuttumattomat (sukupuoli) ja deterministiset (ikä) tekijät
57
Epigenetiikka
Muuttunut geenitoiminta voi periytyä jälkeläisten pysyväksi ominaisuudeksi
58
Sosiaalinen tuki
Lähipiirin ihmissuhteista peräisin olevaa sosiaalista, aineellista ja henkistä tukea
59
Sosiaalinen pääoma
Ihmisten keskinäinen tuki ja luottamus
60
Ilmiöiden tarkastelu yleisellä tasolla mm. talouskasvun, työttömyyslukujen ja vastaavien tietojen valossa
Ekologinen analyysi/aggregaatiotason tutkimus
61
Ymmärretään laajemmin kuin fyysinen sijainti: elinympäristö, johon liittyy erilaisia ominaisuuksia, kuten mahdollisia ympäristöriskejä, taloudellista vaurautta tai sosiaalisia ongelmia
Paikka
62
Elinympäristöstä tulevat kausaalivaikutukset saattavat koskea vain osaa tutkittavasta väestöstä, jolloin tutkimustulosten liian rohkea yleistäminen tuottaa ainakin osin harhaisia tuloksia
Ekologinen virhepäätelmä
63
Terveyden eriarvoisuus
Viittaa moraalisesti epäoikeudenmukaisiin terveseroihin
64
Ensimmäinen raportti, jossa nostettiin esiin modernissa yhteiskunnassa vallitseva sosiaalinen epätasa-arvo eli terveyden eriarvoisuus
The Black Report (1980)
65
The Black Report: neljä perusselitystä
1. Tulokset ovat harhaisia ja eroja ei todellisuudessa ole
2. Todellisuudessa heikko terveys johtaa matalampaan sosiaaliseen asemaan eikä päinvastoin
3. Terveyskäyttäytyminen selittää ryhmien väliset erot
4. Kuhunkin sosiaaliluokkaan kytkeytyy tiettyjä materiaalisia tekijöitä, jotka aiheuttavat terveyseroja
66
Gini-kerroin
Maan sisäisten tulojen tai varallisuuden epätasaista jakautumista kuvaava mittari
67
Lähestymistapa kansanterveystieteessä
1. Väestön terveyden seuranta
2. Riskitekijöiden tunnistus
3. Toimenpiteiden kehittäminen ja arviointi
4. Levittäminen ja toimeenpano
68
Esihistoriallisen ja historiallisen ajan jakaja
Kirjoitetun kielen kehittyminen
69
Väestön terveyteen vaikuttavat tekijät eri aikakausilla
Maailmankuva, politiikka, sairaudet, yhteiskunta ja keksinnöt
70
Terveyden ja sairauden historian kolme pääaikakautta
Metsästys-keräily, maatalousyhteiskunnat ja teollisuusyhteiskunnat
71
Sairauden syy paha henki, vainajat, noituus tai tabujen rikkominen - pahalta suojaavat taikakalut, shamaanin loitsut ja taiat
Demonologinsen selitysmalli
72
Korkeakulttuurit
Intia (Indus-joki), Kiina, Egypti, Antiikin kreikka, Antiikin Rooma
73
Huang-ti: sairastumisalttius
Riippuu iästä, luonteenlaadusta ja elämäntavoista
74
Sairaudet jumalten rangaistus
Teogeeninen selitysmalli
75
Terveyden kuusi tekijää keskiajalla
1. Valo ja ilma
2. Ruoka ja juoma
3. Työ ja lepo
4. Nukkuminen ja valvominen
5. Ulkoiset eritteet
6. Mielialan vaihtelut
76
Biologinen periytyvyys
Paracelcus
77
Ensimmäinen mikrobiteoria
Fracastorius
78
Kansanterveydelliset tilastot
John Gaunt
79
Keripukki ja kokeellinen tutkimus
James Lind
80
Maailman ensimmäinen kansanterveyslaki
1848
81
Penisilliini
Alexander Fleming
82
Sosiaalilääketiede
Tutkii sosiaalisten ja taloudellisten tekijöiden vaikutusta terveyteen
83
Terveyden edistäminen
Promootio
84
Suomen suuret kuolonvuodet
1695-1697
85
Tukhomaan perustettu ensimmäinen terveysoloja valvova viranomaiselin Collegium medicium
1663
86
Suomen suuret nälkävuodet
1866-1868
87
Suomen kansanterveyslaki: kattava perusterveydenhuolto ja terveyspalvelujen maksuttomuus
1972
88
Ensimmäinen työterveyshuoltolaki
1978
89
Tekijä, joka vaikuttaa terveyteen joko positiivisesti tai negatiivisesti
Terveyden määrittäjä/terveyden determinantti
90
Terveyteen liittyvät tiedot ja taidot, itsenäinen kriittinen ajattelu, itsetuntemus ja eettinen vastuullisuus
Terveysosaaminen/terveydenlukutaito
91
Perheessä, yhteisöissä ja yhteiskunnassa sukupolvelta toiselle siirtyvät tavat, tottumukset ja käyttäytymismallit
Sosiaalinen perimä
92
Läheisten ihmisten antama tuki
Epävirallinen tuki
93
Erilaisten yhteiskunnan palvelujen ja rakenteiden antama tuki
Virallinen tuki
94
Kaupallisen ympäristön neljä suurinta vaikuttajaa
Tobacco, Food, Soda & Alcohol
95
Kolme mekanismia, joilla kaupallinen ympäristö vaikuttaa terveyteen
1. Epäterveelliset hyödykkeet
2. Toimintatavat ovat haitallisia terveydelle ja niiden on tarkoitus myydä epäterveellisiä hyödykkeitä ja varmistaa suotuisa poliittinen ympäristö
3. Ajavat sellaista markkinataloutta ja globalisaatiota, jotka ovat mahdollistaneet haitallisten toimien käytön
96
Sosioekonomisten aseman (= terveyserojen) indikaattoreita
Koulutus, ammattiasema ja tulot/omaisuus
97
Terveyserot läpäisevät koko sosiaalisen hierarkian: keskimäärinen terveydentila paranee asteittain sosiaalisen aseman myötä
Terveyden gradientti/terveysgradientti
98
Sosioekonomisten terveyserojen muodostuminen
Terveyspalveluiden käyttö, terveyskäyttäytyminen ja elämänhallinta
99
Yksilön tulot voivat ylittää absoluuttisen köyhyysrajan, mutta verrattuna maan yleiseen tulotasoon tulot ovat pienet
Suhteellinen köyhyys
100
Terveyden edistämisen määritelmä
Arvoihin perustuvaa tavoitteellista toimintaa ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin aikaansaamiseksi ja sairauksien ehkäisemiseksi - tavoitteena lisätä yksilöiden ja koko väestön mahdollisuuksia ja edellytyksiä huolehtia omasta ja ympäristönsä terveydestä
101
Saatavilla olevat vaihtoehdot, niiden aistittavat ominaisuudet ja esillepano ympäristössä, jossa valintoja tehdään
Valinta-arkkitehtuuri
102
Ekosysteemien, mukaan lukien ihmisten, keskinäiset (ja monimutkaiset) suhteet huomioonottavaa
Ekologinen
103
Toiminnallinen kokonaisuus, joka muodostuu luonnonolosuhteiltaan yhtenäisellä alueella elävistä, toisiinsa vuorovaikutussuhteessa olevista eliöistä ja niiden elottomasta ympäristöstä
Ekosysteemi
104
Pyrkivät ymmärtämään ja tarjoamaan ratkaisuja ihmisen terveyden ja ekosysteemien hyvinvoinnin yhteyksiin
Ekologiset lähestymistavat terveyteen
105
Kosketus luontoon hyödyttää ihmisen mikrobistoja, vahvistaa immuunipuolustusta ja suojaa astmalta, allergialta ja muilta tulehduksellisilta sairauksilta
Terveyden biodiversiteettihypoteesi
106
Luonnon myönteisiä vaikutuksia fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen ja hyvinvointiin
Luontoterveys
107
Ihminen samanarvoinen kuin muut elävät olennot
Biosentrinen luontosuhde
108
Ihminen samanarvoinen kuin muut ekosysteemit – mukaan lukien puut, maaperä, vesi tms.
Ekosentrinen luontosuhde
109
Kansanterveyden muutoksia
1. Tautitaakka on siirtynyt kroonisiin tauteihin
2. Tautien syyt ovat löydettävissä elämäntyyleistä ja sosiaalisesta kontekstista, ja niiden selittäminen pelkästään biolääketieteellisesti on riittämätöntä
3. Terveysinterventioiden tulee vaikuttaa köyhyyteen, terveyden lukutaitoon ja sosiaaliseen pääomaan
110
Terveyden oikeudenmukaisuus
Tasavertainen mahdollisuus kehittää ja ylläpitää terveyttään sekä saavuttaa se reilusti ja oikeudenmukaisesti
111
Yksilöt ovat vastuussa terveydestään, mutta heitä pitäisi pitää vastuullisena ainoastaan silloin, kun heillä on riittävät resurssit tehdä niin
Käyttäytymiseen liittyvä oikeudenmukaisuus
112
Terveyden edistämisen lähestymistapoja terveyseroihin
Yksilöllinen, sosiaalis-rakenteellinen ja kolmas tie
113
Yksilöllinen lähestymistapa terveyden edistämiseen
Terveys yksilöllisenä velvollisuutena – terveyseroja arvioidaan voitavan vähentää terveyteen liittyvän käyttäytymisen muuttamisella
114
Perinnäinen riskitekijänäkökulma
Yksilöt aiheuttavat sairauksia omalla toiminnallaan ja ovat vapaita valitsemaan joko terveyden tai sairauden
115
Sosiaalis-rakenteellinen lähestymistapa terveyden edistämiseen
Terveys poliittisena liikkeenä, epäsuorien, sosiaalis-rakenteellisten tekijöiden ja olosuhteiden muuttaminen sekä niiden vaikutus myös yksilöiden terveyskäyttäytymiseen
116
Kolmas tie terveyden edistämiseen
Terveys ihmisoikeutena ja yksilöllisenä voimavarana, yksilön omien toimintamahdollisuuksien lisääminen ja tukeminen osana sosiaalis-rakenteellisia tekijöitä
117
Eriarvoisuusparadoksi
Toimet eivät hyödytä samassa määrin kaikkia väestöryhmiä, ja juuri heikoimmassa asemassa olevat hyötyvät niistä vähiten (= käänteisen hoidon laki)
118
Universalismi
Kaikkiin sovelletaan samoja peruslähtökohtia
119
Väärä universalismi
Erilaisiin tarpeisiin vastataan samalla tavoin
120
Suhteellinen universalismi
Universalismia, jossa pyritään lisäksi toteuttamaan yksilöllisiä toimia vähäosaisille ryhmille
121
Göran Dahlgrenin ja Margaret Whiteheadin sateenkaarimallin tasot
1. Ikä, sukupuoli ja synnynnäiset tekijät
2. Yksilön elämäntyyli
3. Sosiaaliset ja yhteisölliset verkostot
4. Elin- ja työolot
5. Yleiset sosioekonomiset, kulttuuriset ja ympäristön olosuhteet
122
Terveyden sosiaaliset määrittäjät jaetaan kahteen toimintasuositusalueeseen
1. Elinolosuhteet
2. Vallan, rahan ja muiden resurssien jakautuminen
123
Kollektiivisia terveyteen liittyvän käyttäytymisen malleja, jotka perustuvat valintoihin, joita ihmiset tekevät elämänmahdollisuuksiensa rajoissa
Terveyselämäntyylit
124
Kehittyneiden maiden viisi merkittävintä terveyden riskitekijää
Tupakka, alkoholi, korkea verenpaine, kolesteroli ja ylipaino
125
Pelastusta tehdään virran alajuoksulla (downstream), kausaaliketjun loppupäässä, kun yläjuoksulta tulee koko ajan lisää eriarvoisuuden aiheita ja uhreja
Lifestyle drift
126
Ihmisoikeuksista seuraavia toimintavelvoitteita on jaoteltu velvollisuuksiin
Kunnioittaa, suojella ja toteuttaa oikeuksia
127
Yksilön muutosmotivaatio ja käyttäytymisen muutos on kuvattavissa vaiheittain
1. Harkintaa edeltävä vaihe
2. Harkintavaihe
3. Valmistautumisvaihe
4. Toimintavaihe
5. Ylläpitovaihe
6. Päätösvaihe
128
Terveyden lukutaidon määritelmä
Määritellään tiedoiksi, motivaatioksi ja kompetensseiksi etsiä, ymmärtää, arvioida ja soveltaa terveysinformaatiota terveyden ylläpitämiseen ja parantamiseen arkipäivän tilanteissa, terveydenhuollossa, sairauksien ehkäisyssä ja terveyden edistämisessä eri elämänvaiheissa
129
Terveyden lukutaidon voimavaralähtöisen lähestymistavan taustalla Don Nutbeamin tasomalli, joka sisältää kolme eri tasoa
1. Toiminnallinen taso
2. Vuorovaikutuksellinen taso
3. Kriittinen taso
130
Korostaa eettisyyden ja oikeudenmukaisuuden ulottuvuuksia (= arvoperusta), jotka on nostettu entistä keskeisempään osaan myös kansainvälisessä terveyden lukutaidon määritelmässä
Terveysosaaminen
131
Tarkoittaa terveyskäyttäytymisen muotoutumista osana yhteisöllistä prosessia – tietoja enemmän käyttäytymistä määrittävät arvot, sosiaaliset normit, asenteet, motivaatio ja pystyvyys
Terveystaju
132
Kuvaa erityisesti terveystiedon etsimiseen ja prosessointiin liittyvää motivaatiota ja taitoja arkielämän ympäristöissä
Terveystiedon lukutaito
133
Teoria salutogeneesistä
Aaron Antonovsky
134
Koherenssin tunne jakautuu kolmeen osatekijään
1.Ymmärrettävyys - kognitiiviset ominaisuudet kuten muisti ja päättelykyky
2. Hallittavuus – valmiudet vuorovaikutukseen
3. Mielekkyys – valmius kokea elämäntapahtumat mielekkäinä tai merkityksellisinä (= keskeisin osatekijä, liittyy motivaation ylläpitämiseen)
135
Antonovskyn (1987) määritelmä koherenssin tunteesta voidaan kiteyttää seuraavasti: koherenssin tunne on pysyvä, mutta dynaamisesta vaihteleva luottamus siihen, että ympäristöstä tulevat ärsykkeet ovat:
1. Jäsentyneitä, ennustettavia ja selitettävissä
2. Voimavarat, joita näiden ärsykkeiden kohtaaminen edellyttää, ovat käytettävissä
3. Nämä ärsykkeet koetaan sitoutumisen ja panostamisen arvoisina haasteina
