Perusoikeudet s. 63-87 Flashcards

1
Q

Perusoikeuksilla tarkoitetaan

A

Perustuslain perusoikeusluvussa turvattuja yksilön oikeuksia (1) tai,

Sellaisia oikeuksia, jotka erotukseksi muista oikeuksista ovat yksilön kannalta erityisen tärkeitä, perustavanlaatuisia (2) tai,

Perustuslain perusoikeusluvussa turvattuja yksilön perustavanlaatuisia oikeuksia (3)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Perusoikeudet nauttivat Hidenin mukaan

A

Korotettua muodollista lainvoimaa, sillä ne ovat suojattu perustuslaissa, jonka muuttaminen on tavallista lakia vaikeampaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Perusoikeuksien oikeudellisuudella tarkoitetaan sitä:

A

Että perusoikeudet ovat juridisia oikeuksia eli maallisen lainsäätäjän säätämiä oikeuksia. Eroavat siis luonnonjärjestykseen tai Jumalan tahtoon pohjautuvista oikeuksista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Perusoikeuksien yleisyydellä tarkoitetaan sitä:

A

Että perusoikeuksien tulee koskea tietyn valtion kaikkia kansalaisia, eikä esimerkiksi vain tiettyjä yhteiskuntaluokkia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Perusoikeudet on määritelty koskevan vain

A

Yksilöjä, mutta yksilöiden oikeuksien suojan kautta myös yhteisöt saavat perusoikeussuojaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Modernissa kansallisvaltiossa normiportaita on vähintään kaksi, jotka ovat

A
  1. Parlamentin säätämä laki
  2. Hallitusvallan antamat asetukset
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Modernissa kansallisvaltiossa usein myös eriytetään toisistaan

A
  1. Perustuslaki ja
  2. Tavallinen laki
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Perustuslaki on

A

Kansallisen oikeusjärjestyksen normihierarkian ylimmänasteinen oikeussäännös

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Perusoikeuksien ohella perustuslaissa on keskeiset säännöt koskien:

A
  1. Ylimpien valtionelinten valintatapaa ja valtasuhteita
  2. Oikeusnormien antomenettelyä
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Perustuslain muuttaminen vaatii

A

2/3:n tai 5/6:n eduskunnan määräenemmistön, riippuen kiireellisyydestä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Ennen perustuslakien yhtenäistämistä, Suomessa perustuslakeja oli

A

4 kappaletta:

  1. Suomen hallitusmuoto (1919)
  2. Laki eduskunnan oikeudesta tarkastaa valtioneuvoston jäsenten ja oikeuskanslerin sekä eduskunnan oikeusasiamiehen virkatointen lainmukaisuutta (1922)
  3. Laki valtakunnanoikeudesta (1922)
  4. Valtiopäiväjärjestys (1928)
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Perustuslakien yhtenäistämisen jälkeen koottiin yksi laki, jonka nimenä on

A

Suomen perustuslaki (731/1999)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Valtiosäännöllä tarkoitetaan

A

Keskeisiä oikeussääntöjä, jotka sääntelevät:
1. Perusoikeuksia
2. Ylimpien valtioelinten valintaa ja toimivaltaa
3. Valtion aluetta ja kansalaisuutta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Eroten perustuslaista, valtiosääntöön kuuluu

A

Kaikenasteiset oikeussäännökset perustuslaista tavallisiin lakeihin ja alemmanasteisiin määräyksiin asti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Kansalaisoikeus tai kansalaisvapaus tarkoittaa

A

Oikeutta, joka kuuluu yksilölle sillä perusteella, että hän on tietyn valtion kansalainen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Nykyisin kansalaisoikeudet on määritelty

A

Perustuslain perusoikeuksia koskevassa luvussa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Eroten kansalaisoikeuksista, perusoikeudet

A

Koskevat jokaista Suomen oikeudenkäyttöpiirin alueella (rajoitukset kuitenkin koskien liikkumisvapautta ja vaalioikeutta)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Ihmisoikeudella tarkoitetaan

A

Yksilön perustavanlaatuista oikeutta, joka on turvattu kansainvälisissä ihmisoikeusasiakirjoissa

19
Q

Perusoikeusuudistus tehtiin vuonna

A

1995

20
Q

Subjektiivinen oikeus

A

Oikeus perusoikeuksien yhteydessä, jonka toteuttamista yksilö voi tarvittaessa vaatia omissa nimissään tuomioistuimessa

Esimerkiksi viranomaisen velvollisuus pidättäytyä perusoikeuden loukkauksesta

21
Q

Objektiivinen oikeus

A

Oikeus, jonka toteuttamiseen viranomaisella on velvollisuus

22
Q

Perusvelvollisuus tarkoittaa

A

Perustuslaissa asetettua velvollisuutta, joka rajoittaa yksilön toimintavapautta. Perustuslaissa 2 nimenomaista säännöstä:

  1. Oppivelvollisuus PL 16.1 §
  2. Maanpuolustusvelvollisuus PL 127.1 §
23
Q

Perusvelvollisuudeksi voidaan myös tulkita

A

Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta PL 20.1 §

24
Q

Valtiosäännön perusperiaatteilla tarkoitetaan

A

Valtiosäännön ydintä, kuten:
1. valtiomuotoa
2. valtion tavoitteita
3. yksilön oikeusasemaa suhteessa valtioon

25
Q

YK:n yleiskokous velvoitti ihmisoikeustoimikunnan laatimaan erilliset sopimukset, jotka ovat

A
  1. Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva sopimus (KP-sopimus)
  2. Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva sopimus (TSS-sopimus)
26
Q

Euroopan neuvostossa hyväksyttiin myös kaksi sopimusta, jotka ovat

A
  1. Euroopan ihmisoikeussopimus (1950)
  2. Euroopan sosiaalinen peruskirja (1961)
27
Q

Kirja, joka vuonna 2000 hyväksyttiin ja vuonna 2007 mukautettiin, joka ei perustu oikeuksien kahtiajaolle on nimeltään

A

Euroopan unionin perusoikeuskirja

28
Q

Perusoikeudet luokitellaan nelijaottelun omaisesti:

A
  1. Vapausoikeuksiin ja oikeusturvaan
  2. Taloudellisiin, sosiaalisiin ja sivistyksellisiin oikeuksiin
  3. Tasa-arvoisuusoikeuksiin
  4. Osallistumisoikeudet

Tai sukupolvijaottelun omaisesti
1. Vapausoikeuksiin
2. TSS-oikeuksiin
3. Yhteisöllisiin oikeuksiin
4. Luonnon oikeuksiin

29
Q

Pilailuväline, joka pomppaa esiin silloin kun sitä vähiten odottaa

A

Thomas Wilhelmssonin EY-oikeudellinen vieteriukko

30
Q

Perusoikeuksien oikeudellinen merkitys voidaan jakaa

A

Laajaan ja suppeaan perusoikeusnäkemykseen

31
Q

Suppea perusoikeusnäkemys

A

Oikeudet velvoittavat vain valtiota: valtio on passiivinen, eikä itse loukkaa oikeuksi

32
Q

Laaja perusoikeusnäkemys

A

Valtiolla ja muilla toimielimillä on velvollisuuksia aktiivisin toimin suojata ja edistää perus- ja ihmisoikeuksia

33
Q

1970-luvulle asti vallitsi

A

Suppea perusoikeusnäkemys

34
Q

Perusoikeussäännöksistä voidaan poiketa vain

A

Perustuslainsäätämisjärjestyksessä säädetyllä lailla

35
Q

Poikkeuslaki

A

Laki, joka on ristiriidassa perustuslain sanamuodon kanssa. Säädetään samalla tavoin kuin perustuslain muutokset, mutta ovat kumottavissa tavallisella lailla.

36
Q

Georg Jellinekin mukaan kansalaisella on neljä perusasemaa suhteessa valtioon:

VANHENTUNUT

A
  1. Status negativus: kansalaisen oikeus vaatia, ettei valtio rajoita hänen toimintavapauttaan tai heikennä hänen oikeusasemaa
  2. Status positivus: kansalaisen oikeus saada valtiolta positiivisia suorituksia
  3. Status activus: kansalaisen oikeus osallistua valtiollisen tahdon muodostukseen
  4. Status passivus: kansalaisen alisteinen asema suhteessa valtioon, keskeinen ilmentymä yleinen velvollisuus noudattaa lakia.
37
Q

Suomessa lakien perustuslainmukaisuuden valvonta kuuluu lainsäätämisvaiheessa

A

Perustuslakivaliokunnalle

38
Q

Poikkeuslakien välttämisen periaate

A

Poikkeuslakimenettelyyn tulee turvautua vain erityisen poikkeuksellisissa tapauksissa ja pakottavista syistä

39
Q

Suomen perusoikeusuudistuksen jälkeen omaksuttiin suppean sijaan

A

Laaja perusoikeusnäkemys

40
Q

Vapauskäsitteiden erittely syrjäytti Jellinekin statusopin ja vapaudet jaetaan:

A
  1. Oikeudelliseen vapauteen
  2. Negatiiviseen vapauteen
  3. Tosiasialliseen vapauteen
41
Q

Oikeudellinen vapaus tarkoittaa:

A

Vapautta lain tai viranomaisen asettamista esteistä

42
Q

Negatiivinen vapaus

A

Ei ole olemassa oikeudellista estettä teon tekemiseen, eivätkä myöskään muut henkilöt estä teon tekemistä (sisältää oikeudellisen vapauden)

43
Q

Tosiasiallinen vapaus

A

Yksilön todellinen mahdollisuus toimia haluamallaan tavalla (sisältää negatiivisen ja oikeudellisen vapauden)

44
Q

Perusoikeussäännösten oikeusvaikutukset jaotellaan:

St. Kotka

A
  1. Kunnioittamisvelvollisuuteen (status negativus, oikeudellinen vapaus)
  2. Suojaamisvelvollisuuteen
  3. Toteuttamisvelvollisuuteen
  4. Ohjelmalliseen vaikutukseen
  5. Tulkintavaikutukseen
  6. Kompetenssivaikutukseen
  7. Abrogaatiovaikutukseen

(8. Horisontaalivaikutus
9.Vertikaalivaikutus)