1. Luento - Lakien säätäminen, laillisuusvalvonta ja ylimmät valtioelimet Flashcards
Eduskuntalain säätämismenettelyn kulku aloitteesta julkaisuun?
- Lainsäädäntöaloite PL 70 §
- Lähetekeskustelu
- Valmistelu
- Eduskuntakäsittely PL 72 §
- Lain vahvistaminen PL 77 §
- Lain antaminen PL 79.2 §
- Lain julkaiseminen PL 79.2 §
1/7 Lainsäädäntöaloite? (PL 70 §)
“Lain säätäminen tulee eduskunnassa vireille hallituksen esityksellä taikka kansanedustajan lakialoitteella, joka voidaan tehdä eduskunnan ollessa koolla.” eli
1. Valtioneuvosto antaa hallituksen esityksen (käytännössä tämä) tai
2. Yksittäinen kansanedustaja tekee valmiin lakiehdotuksen
Eduskunta on myös velvollinen ottamaan käsittelyyn kansalaisten tekemä lainsäädäntöaloite (kansalaisaloite), mikäli vähintään 50 000 kansalaista kannattaa aloitetta. Ei velvoita lainsäädäntötoimiin.
2/7 Lähetekeskustelu?
Lakiesityksen käsittely eduskunnassa alkaa lähetekeskustelulla, joka käydään täysistunnossa. Tässä keskustelussa ei tehdä lain sisältöä koskevia päätöksiä, vaan keskustelun tarkoitus on evästää valiokuntaa. Keskustelun päätteeksi täysistunto päättää, mihin valiokuntaan esitys lähetetään käsittelyä varten.
Valiokuntakäsittely alkaa mahdollisimman pian sen jälkeen, kun täysistunto on lähettänyt asian valiokuntaan.
3/7 Valmistelu?
Valmistelu toteutetaan valiokunnassa. Valiokunnat voivat pyytää lausunnon toiselta valiokunnalta. Valmistelussa kuullaan asiantuntijoita ja intressitahoja. Tämän pohjalta valiokunta
1. antaa mietinnön eduskunnan täysistunnolle tai
2. esittää lainsäädäntöaloitteen hylkäämistä
Mietintö on ehdotus siitä, minkä sisältöisenä laki olisi hyväksyttävä.
4/7 Eduskuntakäsittely PL 72 §
Ensimmäinen käsittely
Tehdään täysistunnossa. Päätetään lakiehdotusten sisällöstä. Ensin käydään yleiskeskustelu, jonka jälkeen lakiehdotus tai lakiehdotukset otetaan yksityiskohtaiseen käsittelyyn. Yksityiskohtaisen käsittelyn aikana tehdään mahdolliset valiokunnan mietinnöstä poikkeavat ehdotukset. Käsittelyn aikana voidaan pyytää lausunto valiokunnalta.
“Lakiehdotuksen ensimmäisessä käsittelyssä esitellään valiokunnan mietintö ja käydään siitä keskustelu sekä päätetään lakiehdotuksen sisällöstä”
4/7 Eduskuntakäsittely PL 72 §
Toinen käsittely
Aikaisintaan kolmen päivän kuluttua ensimmäisestä käsittelystä. Käsittelyn pohjana on ensimmäisessä käsittelyssä hyväksytty lakiteksti. Toisessa käsittelyssä päätetään vain lakiehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Sen sisältöön ei enää voida puuttua.
“Toisessa käsittelyssä, joka pidetään aikaisintaan kolmantena päivänä ensimmäisen käsittelyn päätyttyä, päätetään lakiehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä.” Lisäksi, toisessa käsittelyssä eduskunta voi myös hyväksyä lausumia eli kannanottoja, joilla hallitukselta edellytetään toimenpiteitä käsitellyssä asiassa.
5/7 Lain vahvistaminen PL 77 §
Presidentti vahvistaa lain, ja hänen on päätettävä vahvistamisesta kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun laki on toimitettu vahvistettavaksi. Kyseessä on muodollisuus: “Jollei presidentti vahvista lakia, se palautuu eduskunnan käsiteltäväksi. Jos eduskunta hyväksyy lain uudelleen asiasisällöltään muuttamattomana, se tulee voimaan ilman vahvistusta.”
Laki raukenee, jos eduskunta ei sitä hyväksy.
6/7 Lain antaminen PL 79.2 §
Laki, joka on vahvistettu tai tulee voimaan ilman vahvistusta, on tasavallan presidentin allekirjoitettava ja asianomaisen ministerin varmennettava.
Presidentillä ja ministerillä ei harkintavaltaa asiassa.
7/7 Lain julkaiseminen PL 79.2 §
Valtioneuvoston on lain antamisen jälkeen viipymättä julkaistava laki Suomen säädöskokoelmassa. (Voimaantulon ehto)
Perustuslainsäätämisjärjestys PL 73 §
1/2 vaikeutettu säätämisjärjestys
Säätäminen, muuttaminen, kumoaminen
“Kvalifioitu säätämisjärjestys”
Ns. vaikeutetun säätämismenettelyn mukaisesti perustuslakia koskeva ehdotus hyväksytään ensin lain toisessa käsittelyssä yksinkertaisella enemmistöllä. Tämän jälkeen lakiehdotus jätetään lepäämään seuraavaan vaalikauteen. Vaalien jälkeen kokoontuva eduskunta jatkaa lepäämään jätetyn lakiehdotuksen käsittelyä, ja sen tulee hyväksyä se asiasisällöltään muuttamattomana 2/3:lla annetuista äänistä.
Perustuslainsäätämisjärjestys PL 73 §
2/2 vaikeutettu säätämisjärjestys (kiireellinen)
Perustuslakia koskevaa ehdotusta ei jätetä lepäämään vaalien yli, mikäli se julistetaan kiireelliseksi vähintään 5/6 kannatuksella. Lakiehdotus voidaan tämän jälkeen hyväksyä 2/3 enemmistöllä.
Poikkeuslaki?
Poikkeuslaki säädetään PL 73 § mukaisessa perustuslaisäätämisjärjestyksessä. Kyseessä on rajattu ja tilapäinen poikkeus perustuslakiin. Se ei muuta PL tekstiä.
Lainsäädäntövallan delegoiminen asetuksella? (PL 80.1 §)
Asetuksen antaminen ja lainsäädäntövallan siirtäminen:
“Tasavallan presidentti, valtioneuvosto ja ministeriö voivat antaa asetuksia tässä perustuslaissa tai muussa laissa säädetyn valtuuden nojalla. Lailla on kuitenkin säädettävä yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista sekä asioista, jotka perustuslain mukaan muuten kuuluvat lain alaan. Jos asetuksen antajasta ei ole erikseen säädetty, asetuksen antaa valtioneuvosto.”
Kansainvälisen velvoitteen voimaansaattaminen PL 94 §
Suomessa on käytössä dualistinen järjestelmä, jonka mukaan velvoite on saatettava erikseen voimaan valtionsisäisesti.
Inkorporaatio?
Inkorporaatiossa sopimuksen säännökset siirtyvät sellaisenaan valtionsisäisen oikeuden osaksi.
TIeteen termipankki. “kansainvälisoikeudellisten velvoitteiden normatiivisen sisällön voimaansaattaminen lakitekstiin kirjoitettuna”
Blankettisäädös?
Eli blankettilait ja -asetukset
Kansainvälisten velvoitteiden (mm. vatiosopimukset) voimaan saattamisessa käytettävä säädös, jonka pääasiallinen sisältö on se, että blankettilaki tai -asetus vahvistaa velvoitteen sääntelyt kansallisen oikeusjärjestyksen osiksi.
Asiasisältöinen voimaansaattamislaki?
Ainoastaan asiasisältöisiä säännöksiä sisältävä laki, jolla saatetaan kansallisesti voimaan Suomea sitova kansainvälinen velvoite ja annetaan tarvittavat säännökset velvoitteen toimeenpanoa varten.
Dialla: “Säädösteksti toistaa sopimusvelvoitteet”
Milloin EU-asetus ja EU-diretiivi ovat voimassa?
- Asetus välittömästi
- Direktiivi edellyttää täytäntöönpanotoimia mutta sitoo JV:ta heti kun hyväksytty
Mihin kansalaisaloite (PL 53.3§) velvoittaa?
Velvoittaa aloitteen käsiteltäväksi ottamiseen.
Ei velvoita lainsäädäntötoimiin ryhtymiseen.
Ylimmät laillisuusvalvojat (2 kpl)?
- valtioneuvoston oikeuskansleri (“OKA”)
- eduskunnan oikeusasiamies (“EOA”)
