Neuro

Question 1

Aivoinfarktin riskitekijät

Answer 1

ikä, verenpainetauti, eteisvärinä, diabetes, hyperkolesterolemia, keskivartalolihavuus sekä elämäntavoista epäterveellinen ruokavalio, vähäinen liikunta, liiallinen alkoholinkäyttö ja tupakointi

muita laukaisevia tekijöitä:
dehydraatio, leikkaus, raskaus,
immobilisaatio, antikoagulaatiohoidon aloittaminen ja lopettaminen, akuutti runsas alkoholin käyttö ja akuutti infektio

Question 2

Infarktin oireet

Answer 2

Isoaivojen aivoinfarktin (a. carotis) tyyppioireita:
● toispuolihalvaus
● Puheen tuoton ja ymmärtämisen vaikeus sekä lukemis- ja
kirjoittamisvaikeus
● suupielen roikkuminen (alafacialispareesi)
● Näkökenttäpuutos
● Nondominantin hemisfäärin infarktiin voi kuulua suuntatajun ja
avaruudellisen hahmottamisen häiriöitä sekä anosognosia
(sairaudentunnon puute) ja neglect-ilmiö.

Vertebrobasilaarialueen infarkti:
● äkillinen, voimakas huimaus, pahoinvointi
● vastapuolen raajojen tuntohäiriö, heikkous tai holtittomuus
● puhe- ja nielemisvaikeus
● Katsehalvaus, kaksoiskuvat
● Neliraajahalvaus
● Tajunnanmenetys

Homonyymi näkökenttäpuutos ilman halvausta on useimmiten a. cerebri posteriorin tukoksen aiheuttama.

Aivojen laskimotukos eli sinustromboosi:
● voi ilmaantua raskaus- tai lapsivuodeaikana tai hormonihoidon, nestevajauksen, hyytymishäiriön tai malignin sairauden yhteydessä.
● Se aiheuttaa kohonneen kallonsisäisen paineen oireita: ○ Päänsärkyä
○ tajunnan hämärtymistä tai tajuttomuus- kouristuskohtauksia
○ halvauksia, joiden oireet eivät noudata valtimoverisuonitusta

Myös äkillinen neuropsykologinen puutosoireisto, esim. dyspraksia, muistihäiriö tai sekavuus, voi olla aivoinfarktin oire.

Huimaus, molempien silmien näköhäiriö tai puhe- tai nielemisvaikeus eivät yksinään esiintyessään tavallisesti viittaa aivoverenkiertohäiriöön.

Question 3

Aivoinfarkti hoito

Answer 3

Yleishoito
● Hengitystiet pidetään auki, tarvittaessa asetetaan nieluputki tai intuboidaan. Lisähappi tarvittaessa.
● I.v.-nestehoito aloitetaan aina akuuttivaiheessa, ei anneta mitään p.o. (estetään aspiraatio)
● Aloitetaan EKG-monitorointi ja verenpaineen seuranta: Verenpainetta ei yleensä alenneta, ellei se ylitä arvoa 220/120 mmHg, Liuotushoitoa tai antikoagulaatiota käytettäessä verenpaineen ylärajana voidaan pitää n. 185/110 mmHg. Labetaloli tai enalapriili i.v.

Lieväkin hyperglykemia (> 8 mmol/l) on syytä hoitaa jo
akuuttivaiheessa; se pahentaa aivoiskemiaa ja lisää kuolleisuutta

Tromboosiprofylaksiana Klexane 40 mg × 1–2

Normotermia

Aivoturvotuksen hoito

Liuotushoito (alteplaasi):
■ Oireiden alusta < 4,5 h
■ Basilaaritromboosi: Liuotushoito, jos oireiden alusta on kulunut < 12 h (massiivinen
oireisto) tai < 48 h vaikeaksi etenevässä oireistossa

Vasta-aiheet liuotukselle:
● Kallonsisäinen verenvuoto
● Aktiivinen verenvuoto tai lisääntynyt vuotoalttius, kuten
hoitoalueella oleva antikoagulaatio, hallitsematon hypertensio, äskettäiset suuret kirurgiset toimenpiteet (alle 2 vkoa), aiempi aivoverenvuoto, aiempi SAV (ellei aneurysmaa ole hoidettu)
● Laaja-alaiseksi kehittynyt aivoinfarkti
● Oireiden alkamisajankohdan epäselvyys

○ Muut hoitomenetelmät akuutissa vaiheessa:
● Valtimonsisäinen liuotushoito
○ Max 6 h oireiden alusta
○ Dg varmistettu angiografialla 
● Trombektomia
○ Max 6 h oireiden alusta
○ Dg varmistettu angiografialla

Question 4

Aivoinfarktin standardoitu perusstatus

Answer 4

puhehäiriö (“Sanokaa nimenne.”)
yläraajan hemipareesi (“Nostakaa molemmat kätenne.”)
kasvohalvaus (“Irvistäkää.”).

Question 5

Aivoinfarktin etiologiset selvittelyt

Answer 5

■ EKG, tarv ECHO
■ Thorax
■ Lipidit, peruslab
■ Kaulasuonten DUÄ
■ Trombofiilisen etiologian selvittelyä on harkittava, kun kyseessä on alle 50-vuotias potilas, jolla aivoinfarktin syy on jäänyt epäselväksi muiden etiologisten tutkimusten jälkeen.

Question 6

Aivoinfarktin sekundaaripreventio

Answer 6

■ Jos kyseessä on aterotromboottinen tai mikroangiopaattinen infarkti, → Asasantin retard tai klopidogreeli
■ Eteisvärinän aiheuttaman aivoinfarkti → NOAC tai Marevan pysyvänä
■ Verenpaineen hoito
■ Statiinien käyttö on aiheellista oireisessa valtimosairaudessa kolesteroliarvoista riippumatta

Question 7

Karotis-TIA:n oireet

Answer 7

Toispuolinen raajahalvaus (motorinen hemipareesi)
Kasvohermon alahaaran heikkous (alafacialispareesi)
Toispuolinen tunnottomuus (sensorinen hemipareesi)
Puhehäiriö (dysfasia, dysartria)
Ohimenevä yhden silmän näön hämärtyminen (amaurosis fugax)
Homonyymi hemianopia (toispuolinen näkökenttäpuutos)

Question 8

Vertebrobasilaari-TIA:n oireet

Answer 8

Huimaus, pahoinvointi, oksentelu
Aivohermo-oireet
- kaksoiskuvat (diplopia)
- kasvojen tuntohäiriö
- nielemisvaikeudet (dysfagia)
- puheen takeltelu (dysartria)
Toispuolinen halvaus
Toispuolinen tunnottomuus
Molempien silmien näön hämärtyminen muiden takakierron oireiden yhteydessä
Lyyhistyminen
Hemiataksia

Question 9

TIA diagnostiikka

Answer 9

pään TT

kaulasuonten UÄ/TT

EKG + tele

Lab: perusverenkuva ja trombosyytit, CRP, kalium, natrium, kreatiniini, glukoosi, P-TT tai INR (varfariinihoito), P-APTT) kaikille ja aamunäytteestä paastosokeri, pitkäaikaissokeri ja kolesteroliarvot sekä tarvittaessa hyytymishäiriötutkimukset trombofiliaa epäiltäessä

Question 10

TIA erotusdg

Answer 10

Migreeni 
Synkopee 
Epilepsia 
Huimausta aiheuttavat sisäkorvaperäiset tilat
- Hyvänlaatuinen asentohuimaus 
- Vestibulaarineuroniitti
- Ménièren tauti

Question 11

TIA hoito

Answer 11

Päivystyslähete jos TIA-oireesta on kulunut enintään 2 viikkoa, muuten kiireellinen lähete

Antitrombootti (jo epäilyssä):

• ak-hoito jos sydänperäinen
• jos ei, niin ASA+dipyridamoli tai klopidogreeli
• Suuren riskin TIAssa (ABCD2 ≥ 4) aloitetaan alkuvaiheessa yhdistelmähoito ASA 100 mg/vrk + klopidogreeli 75 mg/vrk 3 viikon ajaksi, jonka jälkeen jatketaan yhdellä antitrombootilla.

Tarv. endarterektomia jos merkittävä carotis-stenoosi

Station

RR-hoito (ACE-estäjä)

Elintapamuutokset

Question 12

Aivoverenvuoto etiologia

Answer 12

■ Verenpainetauti
■ Runsas alkoholinköyttö
■ AV-malformaatio, amyloidi angiopatia, kavernoottinen hemangiooma ja malignit aivokasvaimet

Question 13

Aivoverenvuoto oireet

Answer 13

■ Potilas voi tuntea päässään tapahtuneen jotain outoa, ja moni kertoo kuulleensa jonkinlaisen napsahduksen → vuotamisen tai valumisen tunne sekä päänsärky ja oksentelu → Tajunta heikkenee usein tajuttomuuteen saakka.

■ Neurologiset oireet ovat samat kuin aivoinfarktissa ja riippuvat vuodon paikasta ja määrästä.
● Toispuolihalvaus on tavallinen.
● Pikkuaivoverenvuoto: huimaus, oksentelu, ataksia ja
silmänliikehäiriöt ovat tavallisimpia oireita.

■ Katse on laajassa vuodossa kääntynyt vauriokohtaan päin.

■ Mustuaiset pienenevät ja Babinskin heijaste voi olla positiivinen molemmin puolin.

■ Usein todettava kuumereaktio johtuu lämmön säätelyn häiriöstä.

Question 14

Aivoverenvuoto dg

Answer 14

■ Anamneesi, status, peruslab (CRP usein koholla)

■ pään-TT: Mikrovuodot näkyvät ainoastaan MRI:llä.

Question 15

Aivoverenvuoto hoito

Answer 15

■ Kaikki ennestään omatoimiset potilaat tulisi hoitaa stroke-yksikössä tai neurokirurgisessa yksikössä.
■ Akuuttivaiheessa potilas immobilisoidaan ja mahdollinen
vuototaipumus (INR > 1.3) on kumottava nopeasti hyytymistekijäkonsentraatilla, jos toipumisen edellytykset ovat olemassa. Tämä koskee erityisesti varfariinihoidossa olevia potilaita.
■ Aktiivihoidossa olevasta aivoverenvuotopotilaasta konsultoidaan aina neurokirurgia, mutta leikkaushoito on aiheellinen vain harvoin, koska hyötyä ei ole osoitettu.
■ Tromboosiprofylaksina käytetään Klexanea ja/tai antiembolia- tai pumppusukkia potilaan riittävään mobilisaatioon saakka.
■ Verenpaineen alentaminen ainakin < 180/100 mmHg:n on tarpeen
■ Jos P-Gluk edelleen koholla tulovaiheen jälkeen → korjaukset lyhytvaikutteisella insuliinilla lähelle normaaliarvoja.
■ Kuntoutus aloitetaan hoidon alkuvaiheessa jopa toisesta hoitopäivästä alkaen.

Question 16

SAV riskitekijät

Answer 16

○ Ikä
○ tupakointi
○ runsas alkoholinkäyttö
○ Verenpainetauti
○ Aneurysmasuku
○ polykystinen munuaistauti

Question 17

SAV oireet

Answer 17

○ SAV:n tyyppioire on äkkiä alkanut kova ja hellittämätön päänsärky (pahinta takaraivossa ja niskassa), johon liittyy
■ usein oksentelu ja pahoinvointi, kehittyvä niskajäykkyys ja valonarkuus
■ mahdollisesti paikantavia oireita (raajahalvaus, puhevaikeus, kaksoiskuvat)
■ mahdollisesti kouristelu ja tajunnanmenetys
■ Lievä kuume (usein pt ottanut jo kipulääkettä, jolla kuume laskenut)

Question 18

SAV dg

Answer 18

○ SAV tulee osoittaa tai poissulkea päivystyksenä TT:lla.
■ Normaali TT ei sulje pois SAV:ta – etenkin jos vuodosta on kulunut päiviä tai viikkoja.
● 6 h oireiden alusta pään natiivi TT erittäin herkkä poissulkemaan SAV
○ Lannepisto tulee tehdä, jos SAV on kliinisesti mahdollinen, mutta TT on negatiivinen.

Question 19

SAV hoito

Answer 19

○ Varmistettu SAV – heti konsultaatio neurokirurgiseen yksikköön
○ SAV-potilas siirretään päivystyksellisesti yliopistosairaalaan neurokirurgiseen hoitoon, neurotehohoitoon ja aivovaltimoiden angiografiaan siten, että saattajalla on riittävä ensihoidon pätevyys.
○ Oireenmukainen lääkehoito
■ Verenpaine
■ Päänsärky
■ Pahoinvointi
■ Epilepsiakohtaukset

Question 20

MS-tauti yleistä

Answer 20

● Autoimmuunitauti → myeliini tuhoutuu → oligodendrosyytit tuhoutuu
● Sairastumisalttiuteen vaikuttavat:
○ Ympäristötekijöistä MS-taudin riskiä lisäävät mm. vähäinen lapsuusajan D- vitamiinin saanti ja myöhään (aikuisiällä) sairastettu EBV-infektio (mononukleoosi)
○ Perinnölliset tekijät

Yleensä dg n. 20-40v iässä, naisilla 2.5x yleisempi

Question 21

MS-tauti oireet

Answer 21

○ Toisen tai molempien silmien näön sumentuminen (näköhermon tulehdus l.
optikusneuriitti)
○ Yhden tai useamman raajan pareesi
○ Ataktinen kävely
○ Tuntohäiriöt
○ Virtsarakon ja suolen toimintahäiriöt (”kiirevirtsaisuus”, ummetus)
○ Silmien liikehäiriöt (silmälihaspareesit, internukleaarinen oftalmoplegia,
nystagmus)
○ Huimaus ja pahoinvointi
○ Puhehäiriö, yleensä dysartria
○ Uupumustaipumus eli fatiikki
○ Muita oireita
■ Kognitiiviset häiriöt
■ Trigeminusneuralgia ja muut neuralgiat
■ Ataksia-dysartriakohtaukset
■ Lhermitten oire (kaularangan liikkeiden provosoimat sähköiskumaiset
tuntemukset selässä tai raajoissa)

Question 22

MS-tauti dg

Answer 22

MS-taudin diagnoosi perustuu kliiniseen oirekuvaan, selkäydinnestenäytteeseen (suurentunut leukosyyttimäärä ja immunoglobuliinipitoisuus) ja MRI:n.
○ Epäily oireiden perusteella → LP II lähete neurolle

Question 23

MS-tauti hoito

Answer 23

○ Erityisen tärkeää on bakteerien aiheuttamien infektioiden hyvä hoito. (voivat laukaista pahenemisvaiheita)

○ Tupakoinnin lopettaminen (lisää sekä MS-taudin puhkeamisen että sen nopeamman etenemisen riskiä.)

○ Pahenemisvaiheet → i.v. kortikosteroidi
■ Mahdollinen bakteeri-infektio poissuljetaan tai hoidetaan ennen kortikosteroidihoitoa
(komplisoitumattomat virtsatietulehdukset voidaan hoitaa mikrobilääkkeellä samanaikaisesti kortikosteroidihoidon kanssa)

○ Immunomoduloivina hoitoina käytetään ensisijaisesti beeta-interferoneita, glatirameeriasetaattia, teriflunomidia ja dimetyylifumaraattia.

OIREIDEN HOITO:

■ Spastisuus → fysioterapia, baklofeeni, titsanidiini, klonatsepaami,diatsepaami ja gabapentinoidit

■ Virtsarakon toimintahäiriöt;
● Lantionpohjanlihasten vahvistaminen
● Virtsan karkaaminen ja/tai tihentynyt tarve → antikolinerginen lääke (tolterodiini, solifenasiini tai trospium)
○ Vaikeassa virtsankarkailussa käytetään myös rakkolihakseen suoraan annosteltavaa botuliinitoksiinia.
● Rakon tyhjenemishäiriö → alfa-salpaajat (alfutsosiini, tamsulosiini)
○ Jos jäännösvirtsan tilavuus on toistetusti yli 100 ml, ensisijaiseksi hoidoksi suositellaan toistokatetrointia 2–4 kertaa vrk:ssa.

■ Ummetus → liikunta, ruokavalio, lääkkeet

■ Uupumus (fatiikki) →
● Lääkkeistä amantadiini ja eräät masennuslääkkeet (mm.bupropioni, venlafaksiini, milnasipraani, duloksetiini ja reboksetiini) saattavat lievittää uupumusta.
● Nukkuminen, työn tauottaminen ja viilentäminen vähentävät uupumusta.

■ Kivuliaita tuntohäiriöitä voidaan lievittää eri epilepsialääkkeillä (pregabaliinia, gabapentiiniä ja lamotrigiiniä).
● Kolmoishermosäryn hoidossa karbamatsepiini ja okskarbatsepiini ovat edelleen käytössä.
● Myös trisyklisillä masennuslääkkeillä (amitriptyliini, nortriptyliini) ja osalla uudemmista mielialalääkkeistä (venlafaksiini, duloksetiini) voidaan auttaa kroonisesta hermovauriokivusta kärsiviä MS-potilaita.

*Sopeutumisvalmennus, tukiryhmät

Question 24

Päänsäryn luokitus

Answer 24

Primaarit päänsärkysairaudet:
Migreeni 
Tensio- eli jännityspäänsärky 
Sarjoittainen päänsärky ja muut kolmoishermon autonomiset päänsäryt
Muut primaarit päänsäryt

Sekundaariset päänsäryt:
Aivoverenkiertohäiriöihin liittyvät päänsäryt
Likvorin ja aivojen painemuutoksiin liittyvät päänsäryt (ekspansiot, hydrokefalus, postpunktionaalinen ja spontaani likvorin alipainepäänsärky)
Traumaattiset päänsäryt
Infektioihin liittyvät päänsäryt
Vieroituspäänsäryt (mm. särkylääkkeet ja niiden liikakäyttö, kahvi, alkoholi)
Homeostaasihäiriöihin liittyvät päänsäryt (elektrolyyttihäiriöt ym.)
Kallon rakenteisiin, kuten korviin, silmiin, poskionteloihin ja hampaisiin liittyvät päänsäryt

Pään neuralgiat ja muut päänsäryt:
Kasvojen neuralgiat
Muut päänsäryt

Question 25

Akuutin päänsäryn syyt

Answer 25

Migreenikohtaus 
Sarjoittainen päänsärky 
Äkillinen verenpaineen nousu
Ponnistuspäänsärky, yhdyntäpäänsärky
Akuutti sulkukulmaglaukooma 
Vasodilatoivat lääkkeet, nitraatti
Neuralgiat
SAV ja aivoverenvuodot 
Meningiitti tai muu infektio
Kallotraumat
Kohonnut kallonsisäinen paine 
Feokromosytooma

Question 26

Subakuutin/kroonisen päänsäryn syyt

Answer 26

Jännityspäänsärky 
Sinuiitti, otiitti 
Purennasta ja hampaista johtuva päänsärky 
Silmäperäiset syyt (taittovirheet)
Särkylääkeriippuvuus
Posttraumaattinen päänsärky
Intrakraniaalinen hypotensio
Traktiopäänsärky (kasvaimet)
Krooninen meningiitti (sarkoidoosi, sieni, tuberkuloosi)
Hypertyreoosi 
Hyperparatyreoosi 
Hypoglykemia, hypoksia, hyperkapnia
Vaskuliitti, aivosinusten tromboosi
Krooninen päivittäinen päänsärky, vyyhtipäänsärky (aka särkylääkepäänsärky)

Question 27

Päänsärkypotilaan anamneesi

Answer 27

Säryn kesto

• 1–3 vrk, kuten migreenissä, tai jatkuvampaa jomotusta, kuten jännityspäänsäryssä ym.
• Hyvin lyhytkestoinen, kuten sarjoittainen päänsärky (30–180 min) tai neuralginen kipukohtaus (sekunteja)

Oireiston alku

• Äkillinen, kuten SAV (minuuteissa), migreeni (tunnin sisällä) tai sarjoittainen särkykohtaus
• Tunneissa kehittyvä: jännityspäänsäryn laukaisema migreeni, kun jännityspäänsärky on jatkunut pidempään
• Vähittäinen, kuten jännityspäänsärky tai tilaa vievä prosessi, tulehdus ym.

Esiintymistiheys, toistuvuus

• Toistuva, pitkäkestoinen särky on usein migreeniä tai jännityspäänsärkyä.
• Sarjoittaisen päänsäryn kohtaukset esiintyvät lähes päivittäin kohtaussarjan aikana.

Säryn sijainti

• Jännityspäänsärky sijoittuu usein takaraivoon ja ohimoille joko toispuolisesti tai molemminpuolisesti.
• Migreenisärky on lähes aina ja sarjoittainen särkykohtaus aina toispuolinen.
• Toispuolisen ohimosäryn takana voi olla mm. jännityspäänsärky, bruksismi, sinuiitti, temporaaliarteriitti tai leukanivelen tai purennan häiriö

Säryn luonne

• Migreenisärky on usein sykkivää; tensiosärky on pantamaista, puristavaa.
• Aamuyöllä alkaa migreeni tai aivopaineen noususta johtuva päänsärky
• Sarjoittaisen päänsäryn kohtaus tulee usein parin tunnin nukkumisen jälkeen.

Särkyyn liittyvät oireet

• Ennakko-oireet, kuten väsymys, haukottelu, makean himo jne. viittaavat migreeniin.
• Migreenin esi- eli auraoire voi olla laajeneva, kirkas, väreilevä näköhäiriö, mutta harvoin myös toispuolinen puutuminen, puhevaikeus jne.
• TIA-kohtauksessa näkökenttä tai sen osa pimenee eikä esiinny kirkasta väreilyä. Puutuminen ja puheoireet voivat viitata myös iskeemiseen aivoverenkiertohäiriöön. TIA-kohtausta ei yleensä seuraa päänsärky.
• Aura voi olla joskus epileptinen ja liittyä aivokasvaimeen jne.
• Jännityspäänsärkyyn ei liity pahoinvointia ja oksentelua. Jos niitä esiintyy, säryssä on mukana migreenikohtaus tai kyseessä voi olla kohonneeseen kallonsisäiseen paineeseen liittyvä pahoinvointi.

Provosoivat ja helpottavat tekijät

• Stressitilan muutos tai alkoholi voi laukaista migreenikohtauksen; samoin hajut ja kirkkaat valot laukaisevat migreenisärkyä.
• Migreenipotilas hakeutuu pimeään lepoon, ja alkoholi pahentaa oireita; jännityspäänsärky voi sen sijaan helpottua alkoholilla tai kävelyllä.

Lääkeanamneesi

• Päivittäiseen särkylääkkeiden käyttöön liittyy huomattava lääkepäänsäryn riski. Potilaalta on kysyttävä tarkasti viimeaikainen särkylääkkeiden käyttö.
• Vähintään kolmena päivänä viikossa käytetyt särkylääkkeet altistavat särkylääkepäänsärylle.
• Triptaanit tehoavat vain migreeniin ja sarjoittaiseen päänsärkyyn.

Question 28

Päänsärkypotilaan status + tutkimukset

Answer 28

Perus + neu -status (sis. silmänpohjat!), RR

Tarvittaessa erotusdiagnostisessa mielessä tutkitaan valikoiden:
PVKT
La
TSH ja/tai T4V
fP-gluk
Na, K, Ca-albk
Krea

Infektio-oireisten poski- ja otsaonteloiden kaikututkimus tai rtg-kuva

Meningiittiä tai muuta keskushermosto-infektiota epäiltäessä tehdään ensin likvoritutkimus.

Subaraknoidaalivuoto (SAV) -epäilyssä aivojen tietokonetomografiaa (TT) pidetään ensisijaistutkimuksena, koska SAV-potilaan lannepistoon voi liittyä herniaatiovaaran lisääntyminen. Jos pään TT on SAV-epäilyssä normaali, SAV poissuljetaan likvoritutkimuksella.

Question 29

Päänsäryn TT indikaatiot

Answer 29

Epäily subaraknoidaalivuodosta
Progressiivisesti paheneva päänsärky
Päänsärkyyn liittyy toistuva tai jatkuva oksentelu.
Neurologinen statuspoikkeavuus päänsäryn yhteydessä
Päänsärky liittyy vain yskimiseen tai ruumiilliseen ponnistukseen.
Päänsärkyyn liittyy tajuttomuuskohtaus.
Päänsärky on asentoriippuvainen.
Päänsärkyyn liittyy endokriininen häiriö.
Potilaalla tai suvussa on neurofibromatoosia.

Question 30

Jännityspäänsäryn hoito

Answer 30

Episodinen:

• elintapaohjeistus
• lyhyt 5-7 vrk parasetamol/burana-kuuri, tarv. lihasrelaksantti

Krooninen:
- särkylääkkeiden liikakäytön lopetus
- elintapaohjeistus
- lääkehoito:
Amitriptyliini 10–25 mg iltaisin
Haittavaikutuksina väsymys, suun kuivuminen, huimaus

Question 31

Migreenin hoito

Answer 31

Kohtauksen hoito:

• parasetamol + tulehduskipulääke + metoklopramidi
• triptaanit ovat ensisijaislääkkeitä vaikeissa tai invalidisoivissa kohtauksissa: otetaan auraoireiden jälkeen päänsäryn alkaessa
• diapam po

*Opioidit tehottomia

Estohoito:

• elintapaohjeistus
• beetasalpaaja (propranololi), kandesartaani, amitriptyyli

Question 32

Vyöruusun postherpeettinen neuralgia

Answer 32

Lähes kaikilla potilailla on särkyä tai ihon hyperestesiaa vielä ihottuman parannuttua. Etenkin vanhuksilla neuralgia saattaa kestää vuosia.

Akuutissa vaiheessa annettu viruslääkehoito lievittää hieman akuuttia kipua ja lyhentää sen kestoa sekä saattaa vähentää postherpeettistä neuralgiaa.

Kivun hoito:
- Trisyklistä masennuslääkettä (esim. amitriptyliini 25–75 mg × 1 iltaisin) voidaan käyttää sekä akuutin kivun hoitoon että postherpeettisen neuralgian ennaltaehkäisyyn.
- Pregabaliini, alkuannos 75 mg × 2 ja nosto tarvittaessa 3–7 päivän kuluttua tasolle 150 mg × 2 ja edelleen 300 mg × 2
- Tramadoli, annos 50–100 mg × 3
- Vaikeassa akuutissa vyöruusukivussa ja postherpeettisessä neuralgiassa voidaan
käyttää vahvaa opioidia, esim. oksikodonia, jos potilaalla ei ole hoitamatonta ahdistuneisuutta tai masennusta eikä päihdeongelmaa ja hän on yhteistyökykyinen ja kykenee sitoutumaan hoitoon.