Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

OSCE > Kardiologia > Flashcards

Kardiologia Flashcards

1
Q

Riki erotusdg

A
  • Infarkti, UAP , ap
    → kard. vask riskitekijät (suku, DM, hyperlipidemia, tupakointi), provosoituuko liikkeessä, kivun säteily vas yläraajaan/ lapojen väliin/ kaulalle
  • FA
    → EKG, FA voi nostaa myös TnT:tä ja tehdä EKG:n strain-muutoksia → erota infarkti!
  • Lisälyönnit
    → Lyhytkestoinen kipuoire, vas kyljessä
  • Närästys
    → paheneeko maatessa (voi myös provosoitua liikkuessa), jos epäilet kokeile antaa esim Somac 40 mg ja Gaviscon
  • TULE-peräinen
  • KE
    → palpoi rintakehä, katso ylävartalon symmetria
    → takykardia, ha, hf ↑, pO2 ↓ / ↔, pCO2 ↓ / ↔, FiDD koholla, EKG:ssa oikean puolen kuormitus, takykardia, pRBBB, T-aallon repolarisaatiomuutokset kytkennöissä V1–3
  • Aortan dissekaatio
    → äkillinen paikkaa vaihtava kipu, usein VAS 8-10, pulssistatus!!, RR ↓ / ↔, joskus leveä mediastinum keuhkokuvassa, uusi aorttavuoto (sivuääni)
  • Myokardiitti
    → edeltävä infektio? Hengitys, yskiminen ja asennon muutokset voivat provosoida kipua, diffuusit ST-T-tason muutokset EKG:ssa (ST-nousuja, muttei -laskuja)
  • Pneumonia
    → Leuk ja CRP koholla, Thorax-rtg:ssä mahd löydös, takypnea, hypoksemia, hypokapnia
  • Ilmarinta:
    → Hengenahdistus, auskultaatio, Thorax-rtg, toispuoleinen kipu joka pahenee hengityksessä
  • Alkava vyöruusu → tarkista iho
  • Paniikkikohtaus/ hyperventilaatio:
    → Keskeisin oire on hengenahdistus, usein nuori potilas, ääreisjäsenten pistely, huimaus, PaCO2 ↓, PaO2 on normaali/ ↑
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

UAP/Infarkti oireet

A

○ Rintakipu:
■ Äkisti alkava, usein voimakas puristava, painava tai vannemainen rintakipu, johon hengitys tai asennon muutos ei sanottavasti vaikuta
■ Sydäninfarktiin viittaava kipu on kestoltaan pitkittynyt, yli 20 min, ja voimakkuudeltaan usein samanlaisena jatkuva.
■ Paikantuu laajalle retrosternaalialueelle, josta kipu voi säteillä olkavarsiin (tavallisesti vasemmalle), selkään, niskaan tai leukaperiin.

○ Osalla potilaista (kivun alkaminen ylävatsan alueelta yhdessä pahoinvoinnin kanssa) muistuttaa akuutin vatsan oireita.

○ Erityisesti vanhuksilla (> 75-vuotiailla) ja potilailla, joilla on DM, krooninen sydämen vajaatoiminta, munuaisten vajaatoiminta tai dementia, voi oireena
olla pahoinvointia, heikotusta, raskasta oloa ja hikisyyttä ilman rintakipua.

○ UAP:hen viittaa uutena alkava, oireiltaan tihenevä rasitusrintakipu tai aiemmin stabiili sepelvaltimotaudin oireisto, joka nopeasti pahenee (päivissä – alle 2 viikossa).

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

UAP/Infarkti dg

A

○ EKG heti
○ PVK, CRP, NTP, TnI
○ Thorax-rtg
○ ECHO mahdollisimman pian

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

STEMI EKG-löydökset

A

○ Uusi > 2 mm:n suuruinen ST-nousu miehillä ja > 1.5 mm:n suuruinen ST-nousu naisilla V2–V3-kytkennöissä ja/tai > 1 mm:n suuruinen ST-nousu vähintään kahdessa muussa rinnakkaisessa kytkennässä edellyttäen, että EKG:ssä ei ole LBBB- eikä LVH-muutoksia

■ Rinnakkaiset kytkennät: lateraalialue I, AVL, V6; alaseinä II, III ja aVF; etuseinä V4–V6

○ Uusi haarakatkos (LBBB) äkillisen rintakivun yhteydessä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

STEMI hoito

A

Ensihoito:
○ ASA 250 mg pureskellen (saanut yleensä jo ambulanssissa)
○ Nitrosuihke tarv. toisto 5 min kuluttua, kunhan sysRR >100
○ O2 jos ha, sydämen vt oireita tai SpO2 < 90% toistetusti
○ Aloitetaan monitorointi (EKG, verenpaine, SpO2) ja avataan suoniyhteys.
○ Jos kipu jatkuu → morfiini 2-4 mg i.v.
○ Kipu jatkuu/ sydämen vt epäily/ RR koholla → nitrotippa
○ Taky/ korkea RR → Seloken 2.5 mg i.v.
○ Pahoinvointiin ondansetroni 4 mg i.v.

Jatkoon:

  • asap reperfuusiohoitoon (PCI, trombolyysi)
  • ak-hoidoksi brilique loudaus alkuun 180 mg + klexane 1 mg/kg x 2 sc (yli 75v, 75%)
  • muista tarkistaa onko jo valmiiksi jotain ak-hoitoa
  • kard kons!
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

NSTEMI/UAP EKG-löydökset

A

○ Uusi > 0.5 mm:n suuruinen ST-lasku kahdessa rinnakkaisessa kytkennässä, ohimeneväkin, viittaa sydänlihasiskemiaan rintakipuilevalla
potilaalla.

○ Tuoreet T-inversiot (> 1 mm) kahdessa rinnakaisessa kytkennässä tai vanhan T-inversion kääntyminen kivun yhteydessä positiiviseksi ovat viite
kivun sydänperäisyydestä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

NSTEMI/UAP suuren vaaran merkit

A

48 h sisällä tihenevästi rintakipukohtauksia
Pitkittynyt rintakipu
Kohonnut TnT/ TnI
EKG:ssä ST-lasku tai ohimenevä ST-nousu, laaja-alaiset T-inversiot
Epävakaa hemodynamiikka (keuhkopöhö, hypotensio tai uusi hiippaläpän vuotoääni)
DM II
Rytmihäiriö (VT tai VF)
Uusi tai pahentunut mitraalivuoto tai kammiogaloppi
Iskemian aiheuttama sydämen vajaatoiminta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

NSTEMI/UAP pienen vaaran merkit

A

Rintakipu ei uusi seurannassa
Kahdesti määriteltynä troponiiniarvo normaali, jälkimmäinen mitattuna 9–12 t kivun alkamisesta tai herkkä troponiini 6 t kivun alusta
EKG:ssä ei iskemiaan viittaavia muutoksia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

NSTEMI/UAP suuren vaaran hoito

A

Ensihoito sama kuin STEMI

Jatkoon:
■ ASA 100 mg

■ Klexane 1 mg/kg × 2 (yli 75-vuotiailla 0,75 mg/kg ja munuaisten vajaatoiminnassa (GFR < 30 ml/min) –50 %))
● Jos potilaalla on hoitotasolla (INR 2.0–3.0) oleva Marevan- hoito, sitä jatketaan keskeytyksettä hepariinihoidon sijasta.

■ ADP-salpaaja (Brilique (tikagrelori), Plavix (klopidogreeli) tai Efient (prasugreeli)) aloitetaan yleensä ASA:n ja Klexanen rinnalla.
● Lääkitys aloitetaan suuren vaaran sepelvaltimotautikohtauspotilaille, ellei ole syytä epäillä päivystyksellistä leikkaustarvetta.

■ Pikainen sepelvaltimoiden angiografia tehdään lähivuorokausina (<48–72 t), ellei kokonaistilanne edellytä pidättyvää suhtautumista hoitoon (kardiologin kons).

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

NSTEMI/UAP pienen vaaran hoito

A

Ensihoito sama kuin STEMI

■ Potilas mobilisoidaan alkuseurannan jälkeen.
■ Jos sepelvaltimotauti on todennäköinen, ohjelmoidaan rasituskoe.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Infarkti/UAP sekundaaripreventio

A

○ ACE:n estäjä
■ Aloitusta harkitaan kaikille, ellei ole vasta-aiheita.

○ Beetasalpaaja mikäli ei ole vasta-aiheita.
■ Metoprololi/ Metohexal/ Seloken Zoc 47,5–200 mg/vrk tai bisoprololi/Emconcor/ Orloc 5–10 mg/vrk.
■ Tavoitteena syke levossa 50–60/min.

○ Statiini kaikille:
■ LDL:n tavoitetaso on sepelvaltimotautipotilailla alle 1,8 mmol/l.

○ Nitro:
■ Nopeavaikutteinen nitro-resepti tulisi antaa sydäninfarktin sairastaneille kotiutuessa.
■ Pitkävaikutteinen nitraatti aloitetaan vain potilaille, jotka oireilevat rintakivulla.

○ ASA 100 mg jatkuu kaikilla pysyvänä

○ ASA:n liitetään ADP-estäjä 12 kk ajaksi (kardiologi arvioi milloin aloitetaan)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

AV-blokki tyypit

A

● I asteen AV-katkoksessa PQ-aika on pidentynyt.

● Mobitz I (Wenckebach) -tyyppisessä II asteen AV-katkoksessa PQ-aika pitenee vähitellen, kunnes P-aalto jää johtumatta.

● Mobitz II -tyyppisessä (distaalinen AV-katkos) katkoksessa P-aalto jää johtumatta ilman edeltävää pitenemistä.

● III asteen AV-katkoksessa (totaaliblokki) P-aallot eivät johdu lainkaan kammioihin. Totaaliblokissa korvausrytmin taajuus on 20–60/min riippuen rytmin lähtökohdasta.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Av-blokin hoito

A

● Lievässä sinussolmukkeen toimintahäiriössä sekä I asteen ja Mobitz I -tyyppisessä AV-katkoksessa sykettä ja eteis-kammiojohtumista hidastavan lääkityksen lopettaminen riittää usein hoidoksi.

● Bradykardia:
○ Atropiini 0.5 mg i.v. toistettuna 5 minuutin välein on ensisijainen lääke äkillisiin (vagotonian aiheuttamiin) bradykardioihin.
■ Pahentaa distaalista blokkia → anna isoprenaliinia 2 mikrog/min

○ Ulkoinen tahdistin tarvittaessa

○ Ensiavun jälkeen vaikeasta sinussolmukkeen toimintahäiriöstä ja Mobitz II -tyyppisestä tai totaaliblokista kärsivät potilaat on syytä lähettää tarkempiin kardiologisiin tutkimuksiin pysyvän tahdistimen tarpeen arviota varten.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Ryhä-potilaan oireet

A
  • Palpitaatiotuntemukset eli sydämen tykytys
  • Tajunnanhäiriö (synkopee ja presynkopee)
    Huom! Osaa erottaa vasovagaalisesta. Molemmissa maailma mustenee, lihasvoimat menevät ja potilas lysähtää kasaan, mutta vasovagaalisen reaktion aiheuttama “normaali pyörtyminen” liittyy usein stressaaviin tilanteisiin (esim. verinäytteenotto).
    Anamnestisesti voidaan varsin luotettavasti tunnistaa myös vasovagaaliseen ärsytykseen (oksentaminen, yskiminen, virtsaaminen) liittyvät kollapsit.
    Epileptisen kohtauksen jälkeen potilas on usein unelias ja väsynyt, kun taas sydänperäisestä kollapsista heräävä on virkeä.
  • Muut oireet
    Rytmihäiriöt voivat aiheuttaa myös heikotusta, hengenahdistusta, rintakipua ja monia muita epäspesifisiä oireita, jotka liittyvät usein potilaan perussairauksiin.
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Ryhä-potilaan anamneesi

A

Kohtaustiedot:
- Milloin rytmihäiriöt alkoivat?
- Lapsuudesta lähtien esiintyneet tykytyskohtaukset viittaavat supraventrikulaariseen rytmihäiriöön.
- Sydäninfarktin jälkeen alkaneet rytmihäiriöt ovat todennäköisesti kammioperäisiä.
- Kohtausten esiintymistiheys ja kesto
- Rytmihäiriön alkamis- ja loppumistapa
(SVT alkaa ja loppuu äkillisesti kuin sormia napsauttamalla.
Sinustakykardia alkaa ja loppuu vähitellen.
Vagusstimulaatio lopettaa SVT:n, mutta ei juurikaan vaikuta sinustakykardiaan, eteisvärinään tai kammiotakykardiaan.)
- Rytmihäiriön aikainen syketaajuus ja sykkeen luonne
(Lisälyöntisyys: yksittäiset ”muljahdukset” ja ”lyönnin jääminen väliin”
SVT: tasainen, nopea tykytys
Eteisvärinä: rytmi on ”kokonaan sekaisin” )
- Rytmihäiriön vaikutus potilaan hemodynamiikkaan (synkopee)
- Oireiden vaikutus potilaan työkykyyn ja elämänlaatuun
- Provosoivat tekijät: kahvi, valvominen, rasitus, stressi jne.

Perussairaudet:

  • Tervesydämisillä lieviä palpitaatiotuntemuksia aiheuttavat rytmihäiriöt ovat yleensä ennusteeltaan hyvänlaatuisia ja vaativat harvoin hoitoa.
  • Sydänsairauksissa (esim. sydäninfarktin sairastaneilla) ne voivat ennakoida henkeä uhkaavia rytmihäiriöitä. Nämä potilaat on aina syytä lähettää tarkempiin kardiologisiin tutkimuksiin ja hoitoon.
  • Muita rytmihäiriöpotilaan jatkotutkimuksiin ja hoitoon suuresti vaikuttavia taustasairauksia ovat mm. kilpirauhasen, maksan ja munuaisten toimintahäiriöt.

Lääke- ja muut hoidot:

  • Tarkista, onko sydän- ja muiden rytmihäiriöille altistavien perussairauksien lääkitys hoitosuositusten mukainen ja ohjaa potilas tarvittaessa invasiivisiin selvittelyihin ja hoitoon.
  • Tarkista, voiko perussairauden lääkehoito (tai muu hoito) selittää rytmihäiriön.
  • Beetasalpaajat, kalsiumkanavan salpaajat ja digoksiini aiheuttavat usein bradykardiaa.
  • Sympatomimeetit ja jotkut psyykenlääkkeet voivat aiheuttaa (sinus)takykardiaa.
  • QT-aikaa pidentävät lääkkeet altistavat kääntyvien kärkien kammiotakykardialle.
  • Lääkkeiden haitalliset yhteisvaikutukset
  • Eteisvärinän ablaatiohoidon jälkeen esiintyy ajoittain vasemman eteisen takykardiaa ja lepatusta.
  • Selvitä nykyisen ja aiemmin käytössä olleen rytmihäiriölääkityksen teho ja haittavaikutukset.

Sukuanamneesi:

  • Ensimmäisen asteen sukulaisilla todettu vakava kammioperäinen rytmihäiriö tai selittämätön äkkikuolema herättää epäilyn perinnöllisestä rytmihäiriösairaudesta.
  • Eteisvärinäpotilaiden lähisukulaisilla on 2–3-kertainen vaara sairastua eteisvärinään, ja myös SVT-taipumus voi kulkea suvuittain.
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Ryhä-potilaan perustutkimukset

A
  • Kliininen tutkimus
  • EKG
  • Laboratoriotutkimukset
    PVKT, Na, K, Krea ja fP-Gluk
    TSH ainakin eteisvärinäpotilailta ja nopeissa rytmihäiriöissä
  • Thorax-kuva, jos anamneesissa tai kliinisessä tutkimuksessa on viitteitä sydän- tai keuhkosairauksista
17
Q

Ryhä-potilaan jatkotutkimukset

A
  • tarv ECHO
  • tarv kliininen rasituskoe jos:
    rytmihäiriötuntemuksia on rasituksessa
    suorituskyky on heikentynyt
    potilaalla on sepelvaltimotautiin viittaavia oireita
  • tarv holter
  • Kardiologin harkinnan mukaan sydämen ja sepelvaltimoiden varjoainekuvaus, elektrofysiologinen tutkimus, magneettikuvaus tai muita erityistutkimuksia
18
Q

Ak-hoito ja kardioversio akuutissa eteisvärinässä (alle 48h)

A
  • Pienen ja keskisuuren riskin potilailla (CHA2DS2-VASc ≤ 1) sinusrytmi voidaan palauttaa ilman edeltävää antikoagulaatiohoitoa.
  • Suuren riskin potilaille (CHA2DS2-VASc ≥ 2) annetaan antikoagulanttia ennen rytminsiirtoa. Varfariinia käytettäessä hoito aloitetaan pienimolekyylisellä hepariinilla, jota jatketaan, kunnes INR on hoitotasolla. Suoria antikoagulantteja käytettäessä minihepariinia ei tarvita.
19
Q

Ak-hoito ja kardioversio yli 48h eteisvärinässä

A

Kardioversio voidaan suorittaa jos:

  • varfariinilääkitys on ollut hoitotasolla (INR ≥ 2) vähintään 3 viikon ajan tai
  • potilas on käyttänyt suoraa antikoagulanttia hoitoannoksella yhtäjaksoisesti vähintään 3 viikkoa tai
  • ruokatorven kautta tehdyssä sydämen kaikututkimuksessa ei havaita sydämensisäisiä trombeja.
20
Q

Ak-hoito kardioversion jälkeen

A
  • Suuren riskin potilaille (CHA2DS2-VASc ≥ 2) suositellaan pysyvää antikoagulaatiohoitoa, vaikka sinusrytmi näyttäisi pysyvän.
  • Keskisuuren riskin potilaille (CHA2DS2-VASc = 1) antikoagulaatiohoidon tarve arvioidaan yksilöllisesti. Pysyvää antikoagulaatiohoitoa suositellaan, jos heillä on muita vaaratekijöitä (esim. tupakointi, dyslipidemia tai munuaisten vajaatoiminta).
  • Pienen riskin potilailla (CHA2DS2-VASc = 0) antikoagulaatiohoidon hyöty on niin vähäinen, ettei sitä tarvita akuutin eteisvärinän rytminsiirron jälkeen.
    Huom. ELEKTIIVISEN rytminsiirron jälkeen antikoagulaatihoitoa jatketaan vähintään 4 viikon ajan.
21
Q

CHA2DS2-VASc

A 
C = congestive heart failure
H = hypertension
A2 = age over 75
D = diabetes
S2 = stroke or TIA
V = vascular disease
A = age 65-74
Sc = sex category female over 75
22
Q

HAS-BLED

A 
H = hypertension
A = abnormal kidney/liver function
S = stroke
B = bleeding
L = labile INR
E = elderly, age over 65
D = drugs or alcohol
23
Q

SVT hoito

A
  • karotishieronta
  • adenosiini
    6 mg nopeana boluksena kyynärtaipeen laskimoon monitoriseurannassa (tuloste).
    Vaikutuksen tehostamiseksi raajaa kannattaa pitää koholla ja huuhdella kanyyli välittömästi lääkkeen annon jälkeen noin 10 ml:lla keittosuolaa. Sentraaliseen laskimoon pienempi annos.
    Ellei sinusrytmi palaudu 2 min:n kuluttua, annetaan uusi isompi annos 12 mg ja tarvittaessa vielä 18 mg 2 min:n kuluttua.
  • estohoitoon katetriablaatio
24
Q

VT hoito

A
  • Kammiotakykardian ensisijainen hoito on synkronoitu kardioversio bifaasisella 100–200 J iskulla (monofaasisella 200–360 J).
  • Amiodaroni ja beetasalpaaja, jos takykardia on ollut huonosti siedetty ja uusiutumisen vaara on suuri, tai jos pitkäkestoinen kammiotakykardia uusiutuu toistuvasti. Muussa tapauksessa tarkkaillaan.
  • torsades de pointes: annetaan magnesiumsulfaattia 1-2g hitaasti ja lopetetaan QT-aikaa pidentävät lääkkeet
  • pulssittomassa VT:ssä elvytyshoito kuten kammiovärinässä
25
Q

Sinustakykardian syyt

A 
Fyysinen rasitus
Psyykkinen stressi, ahdistuneisuus, jännittäminen
Kipu
Kuume
Hypertyreoosi (joskus myös hypotyreoosi)
Anemia
Hypovolemia
Lääkkeet (sympatomimeetit, alfasalpaajat, eräät psyykenlääkkeet)
Myokardiitti
Sydämen vajaatoiminta
Keuhkoembolia
Hengitysvaikeus tai -vajaus (syystä riippumatta)
26
Q

Sydämen vajaatoiminta syyt

A

Kardiovaskulaariset syyt:

  • Sydänlihasiskemia, epästabiili angina
  • Takyarytmiat (nopea eteisvärinä)
  • Bradyarytmiat (sairas sinus oireyhtymä, eteiskammiokatkokset)
  • Korkea verenpaine
  • Keuhkoembolia

Muut syyt:

  • Infektiot, kuten keuhkokuume, yleistynyt infektio (sepsis)
  • Anemia
  • Hyper- ja hypotyreoosi
  • Munuaisten vajaatoiminta
  • Ylipaino
  • Lääkehoitoon liittyvät ongelmat
  • Sydänlääkityksen laiminlyöminen
  • Tulehduskipulääkkeiden runsas tai jatkuva käyttö
  • Supistusvireyttä heikentävät lääkkeet kuten esim. verapamiili, diltiatseemi, disopyramidi (myös beetasalpaajat, jos lääkitys aloitetaan suurella annoksella)
  • Runsas suolan käyttö ja nesteiden nauttiminen
  • Runsas alkoholin käyttö
27
Q

Sydämen vajaatoiminta erotusdg

A 
Keuhkokuume
Keuhkoembolia
Akuutti sepelvaltimotautikohtaus
Astman ja keuhkoahtaumataudin vaikeutuminen
Keuhkoparenkyymin taudit
Ilmarinta, pleuraalinen effuusio
Atelektaasit
28
Q

Sydämen vajaatoiminta kliininen kuva

A 
○ Painon nousu lyhyessä ajassa
○ Hengenahdistus, hf koholla
○ Takykardia
○ Pitting turvotus
○ Inspiratoriset basaaliset rahinat
○ JVP koholla
○ Hepatomegalia

● Hypoperfuusion merkkejä ovat tajunnan tason aleneminen, uneliaisuus, sekavuus, perifeerisen ihon viileys, syanoosi ja alentunut diureesi → kiire
○ Laktaatin nousu yli 2 mmol:iin/l ja metabolinen asidoosi ovat hypoperfuusion merkkejä.

29
Q

Sydämen vajaatoiminta: kongestion ja verenkiertovajeen arviointi

A 
KONGESTION ARVIOINTI
Kaulalaskimopaine
Maksan palpaatio
Kuoppaturvotus
Keuhkoauskultaatio
Thoraxkuva
VERENKIERTOVAJEEN ARVIOINTI
Ihon lämpö, syanoosi
Vireystaso, tajunta
Virtsantulo
Happo-emästasapaino, laktaatti
30
Q

Sydämen vajaatoiminta dg

A

○ Peruslab (PVK, CRP , NTP , TnT)
■ Suurentunut troponiinitaso ilman muita sydäninfarktilöydöksiä ei tarkoita sepelvaltimotautikohtausta, vaan liittyy vaikeaan vajaatoimintaan.

○ Astrup, SaO2

○ pro-BNP

○ EKG

○ Thorax-rtg

○ ECHO
■ pikaisesti, jos potilas on kardiogeenisessä sokissa, ja
■ parin vrk:n sisällä, ellei käytettävissä ole ajan tasalla olevaa tietoa
■ Kaikututkimuksella voidaan myös nopeasti arvioida sydämen täyttöpainetasoja.

31
Q

Sydämen vajaatoiminta hoito

A

○ Sydämen rytmiä, verenpainetta ja happikyllästeisyyttä seurataan.

○ Lisähappi, tarvittaessa CPAP (7.5–10 cmH2O:n PEEP-venttiilillä)

○ Furesis p.o. Tai i.v. riippuen nesteretention määrästä
■ I.v.: 10-20(-40) mg 1x3

○ Nesterajoitus on välttämätön, jos potilas on selvässä nestelastissa.
■ Vuorokauden perustarpeeksi riittää 1.5 litraa nesteitä.

○ Nitraatti-infuusio:
■ Ellei verenpaine ole vaikeasti alentunut (< 90 mmHg), annetaan potilaalle nitraattia.
■ Ensiapuna voidaan käyttää suihketta tai kielenalustablettia.

○ Morfiini tai oksikodoni
■ Ensiapuna lievittää hengenahdistusta ja levottomuutta ja laajentaa verisuonia.
■ Aluksi 2–4 mg laskimoon, tarvittaessa toistetaan 10 minuutin välein.

○ Trombiprofylaksiaan Klexane

  • syyn hoito! e.g. pneumoniaan kefuroksiimi

OSCE (9 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2024 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions