IHO vol. 2

Question 1

Okasolusyöpä ja sen ilmenemismuodot, riskiluokitus ja hoidot

Answer 1

Carcinoma spinocellulare eli ihon levyepiteelisyöpä, joka kehittyy ihon okasolukerroksen osista. Okasolukerros on toisiksi alimpana epidermiksessä. Tyypilliset esiintymisalueet ovat valoaltisteisia.

Esiasteena
1) Solaarikeratoosi eli aktiininen keratoosi eli aurinkokertoosi on tyypillisesti ohut, punoittava ja karkea läiskä, jossa voi olla hyperkeratoosia.
(Huulen alueella vastaava on aktiivinen keiliitti = poikkeuksellisen suuri riski, ota aina koepala, kun ei parane!) Noin 10 % näistä kehittyy pahanlaatuiseksi. Hoidetaan yksittäiset kryo-hoidolla (PTH) tai laajemmat alueet PDT-hoidolla (ESH).
-> Bowenoid AK

2) Morbus Bowen (in situ -karsinooma, rajoittuu epidermikseen), joka on tyypillisesti kohtalaisen tarkkarajainen, helposti haavautuva ja paksun sarveiskerroksen peittämä. Voi vuosien saatossa kasvaa useiden senttien kokoiseksi ja invasoitua. Hoidetaan vastaavasti kuin solaarikeratoosi. Invasiiviset tai sellaiseksi epäiltävät leikataan.

Invasiivinen
3) Oksasolusyöpä nopeasti kasvava, pinnallisesti rikkonainen ihosta koholla oleva haavauma. Hoidetaan leikkaamalla. Riskiluokitusta nostaa immuunosuppressio, yli 2 cm halkaisija, yli 6 mm syvyys, sijainti keskikasvoilla, huulessa, korvanlehdissä tai päänahassa.

Mahdollista myös muutos suoraan AKsta invasiiviseksi.

Question 2

Ihomelanooma: kliiniset alatyypit ja hoito

Answer 2

Vain 30% melanoomista lähtee luomista. Loput uusia ihomuutoksia.

Lentigo maligna = melanoma in-situ: krooninen UV-altistus, usein kasvoissa, ikäihmisen hidaskasvuinen, alkuun ruskea -> mustan kirjava, 5% invasoituu vuosien kuluessa = lentigo maligna melanooma, paras ennuste

Alatyypit:
1) pinnallinen (yleisin): kirjavuus, värin muuttuminen, poimuileva reuna, hyvä ennuste, usein vartalolla, jaksoittainen UV-altistus
2) nodulaarinen (harvisempi 15-35%): vaarallisin, nopeasti kasvava, kasvaa syvyyssuunnassa, herkästi metastasoiva, krooninen UV-altistus, tuumorimainen tai pigmentitön mahdollinen
3) raajojen lentigomainen melanooma (harvinainen < 15%, yleisempi tummilla ihotyypeillä): kynnet, kynsinauhat, jalkapohjat, kämmenet, aggressiivinen, UV altistuksella ei merkitystä

Lisäksi: amelanoottinen melanooma, mikromelanooma, melanooman metastaasi ihossa ja melanooman esiintyminen silmässä, aivokalvoissa, limakalvoissa, gi-kanavassa tai hengitysteissä.

Hoito: epäilyttävä luomi poistetaan 1-2 mm marginaalilla. Jos histologisesti melanoomaksi sopiva, lisäpoisto ESH.
Seuranta ESH (suuren riskin potilaat) + PTH

Question 3

Dysplastisen luomen tunnusmerkit ja ihosyövän riskitekijät

Answer 3

Asymmetry
Border
Color
Diameter yli 6 mm
Evolution
-> ärjyluomi, atyyppinen nevus/luomi

Kiinnitä huomiota:
- AMS: atyyppisen luomien oireyhtymä (yli 50 pigmenttiluomea, useita dyslplastisia, korkea sukuriski
- aiempi melanooma/maligniteetti
- ikä, yli 40 v.
- muutos tai oireilu
- infektio

Riskitekijät:
– Auringon UV-säteily!
– Ihon palaminen auringossa, etenkin lapsena
– Runsasluomisuus (>100), dysplastiset luomet
– Punatukkaisuus, pisamaisuus, vaalea iho
– Melanooma tai in situ lähisukulaisella

Question 4

Tyvisolusyöpä ja sen ilmenemismuodot ja hoidot

Answer 4

Basaliooma eli carcinoma basocellulare

Muodostuvat tyvisolukerroksen eli basaalikerroksen soluista, joka on epidermiksen alin solukerros.

Basalioomia on
1) Pinnallisia eli tyypillisesti yksittäinen, punoittava, tarkkarajainen (helmiäisreuna nähtävissä), hilsehtivä, ihon tasossa tai hiukan kuopalla. Ihottuma-tyyppinen muutos, mutta ei parane kortikosteroidivoiteella. Voidaan hoitaa kryo-hoidolla, jos diagnoosi varma (esim. kauhanäyte patologille). Vaihtoehtona muutoksen poisto ja valohoito.
2) Nodulaarisia eli typpillisesti kasvojen iholla oleva ihonvärinen tai läpikuultava helmimäinen ja hitaasti kasvava papula. Usein telangiektaattisia suonia sisältävä, helposti haavautuva ja vuotava. Usein myös reunavallia tai rajaa. Hoidetaan yleensä poistamalla, kryo-hoito voi myös soveltua, PDT-hoito joskus.
3) Invasiivisia eli tyypillisesti epätarkkarajainen, vaikeasti havaittava tiivistymä ihoossa (arpimainen tai kuoppaminen). Voi kasvaa ihon alla hyvin kookkaaksi, useiden senttien kokoiseksi, vaikka pinnalla ei näy juuri mitään. Oleellista on tällöin tietää, onko se infilrtoitunut muihin kudoksiin vai ei. Hoidetaan poistamalla riittävältä syvyydeltä. (Morfeaforminen = arpimainen tai destruktiivinen = infiltroitunut)

Question 5

Klamydia ja tippuri: oireet, testit ja hoidot

Answer 5

Oireettomuus yleistä, testit oireettomilta aikaisintaan 5 vrk kontaktista, itämisaika 1-2 vko. Joko virtsanäyte tai tikkunäyte kontaktipaikasta.

Miehillä oireena vuoto virtsaputkesta, dysuria, epididymiitti komplikaationa, joka voi tukkia siemenjohdinta.
Naisilla oireena dysuria, välivuodot, valkovuoto, servisiitti. PID komplikaationa ja voi aiheuttaa lapsettomuutta.

Klamydiassa silmäoireet mahdollisia. Peräsuolessa ja nielussa yleensä oireeton. Klamydian komplikaationa SARA, joka on reaktiivinen artriitti, jossa nivelten ulkopuolisia oireita.

Tippurissa hoitamattomana yleistynyt infektio, leviää verenkierron kautta: jaksoittainen kuumeilu ja rakkuloita.

Klamydian hoito: atsitromysiini 1 g kerta-annos. Nielu-, peräsuoli tai silmäklamydia doksisykliinillä.

Tippurin hoito: viljelynäytteen mukaisesti, yleensä keftriaksoni 500 mg i.m. kerta-annos.

Molemmissa: Seksistä pidättäytyminen 1 vko, kondomia jälkitarkastukseen asti. Kontrollinäyte 4 viikon kuluttua hoidon päättymisestä. Oireisilla tartunnan jäljitys oireet + 4 vko, oireettomilta 6 kk.

Question 6

Genitaaliherpes: etiologia, oireet, diagnoosi ja hoito

Answer 6

Etiologia: herpes simplex-virus, noin 70-80% HSV2. Oireeton eritys ja siten tarttuminen yleistä. Kondomi suojaa vain osin. Ensi-infektion jälkeen jää latentiksi elimistöön, aktivoituu ajoittain.

Primääri-infektio 4-7 vrk tartunnasta. Sekundaari-infektio voi laueta esim. stressistä, kuukautisista, yhdynnästä, oireet yleensä lievempiä.

Paikallisoireet: rakkulat, ulseraatiot, kirvely, dysuria, suurentuneet imusolmukkeet

Yleisoireet ensitartunnassa: kuumeilu, päänsärky, lihassärky

Genitaaliherpesdiagnoosi kliininen, tarvittaessa HSV-viljely ja/tai Nho leesiosta. Oireet lievittyvät noin 2 viikossa ilman hoitoa. Hoito aloitettava mahdollisimman nopeasti, asikloviiri 400 mg 1x3 7 vrk. Myös muita vaihtoehtoja olemassa. Tarvittaessa estolääkitystä voi käyttää taudin usein uusiessa.

Question 7

Seksitautien tutkimusstrategia ja tartunnanjäljitys

Answer 7

Lähes kaikki seksitaudit noin 20-30 vuotiailla tyypillisimipiä.

Oireettomilta: klamydia, tippuri ja HIV-AgAb. Klamydiaa suositellaan seulottavan herkästi ehkäisyneuvolassa.

Oireita tai riskitekijöitä: klamydia, tippuri (virtsa, anatominen tartuntapaikka), HIV-AgAb, S-traAb ja tarvittaessa hepatiitti

Tippuri positiivinen -> viljelynäyte mikrobilääkeherkkyyden vuoksi.

Genitaaliherpesdiagnoosi kliininen, tarvittaessa HSV-viljely ja/tai Nho leesiosta.

Muista tartunnanjäljitys ja tartuntatauti-ilmoitus klamydia (labra tekee ilmoituksen), tippuri, kuppa, HIV, hepatiitti.

Kuppa on yleisvaarallinen, klamydia, tippuri, HIV, hepatiitti B ja C sekä sankkerit valvottavia. Näiden hoito maksutonta ja niistä tulee tehdä tartuntatauti-ilmoitus 7 vrk:n kuluessa THL:lle.

Question 8

Kuppa: oireet, diagnoosi ja hoito

Answer 8

Primaarioire 3-4 vko tartunnasta: kova, aristamton haava genitaaleissa, peräsuolessa tai suussa ja paikallinen aristamaton imusolmuksesuurentuma. Tartunnanjäljitys oire + 2 kk.

–> S-TrpaAb näyte positiivinen vasta tässä vaiheeessa, voi mennä 2 kk tartunnasta. Näyttää myös latentin kupan. (S-KardAb käytetään taudin aktiivisuuden ja hoidon tehon seurannassa, joka myös jatkotutkimus positiivisille.)

Sekundaarioire 6-8 vko tartunnasta: yleisoireita, suurentuneet imurauhaset, roseola-ihottuma, syfilidit eli papulat kämmenissä ja jalkapohjissa. Tartunnanjäljitys oire + 2kk.

Myöhäisoireet 10-30 v kuluttua: granuloomatoottinen tai nekroottinen iho-oire, neurologiset tai vaskulaarioireet. Tartunnanjäljitys 2 vuotta.

Hoidetaan bentsatiinipenisilliinillä kerta-annoksena 2.4 milj IU, muitakin vaihtoehtoja on, mutta penisilliini kuitenkin!

Hoitovastetta kontrolloidaan 1,3,6,12 kk kuluttua tartunnasta. Jos tiitteri ei laske, otetaan selkäydinnäyte.

Question 9

HIV: diagnoosi, oireet, riskit

Answer 9

Testi positiivinen 1-3 kk kuluttua, seuranta 3 kk asti altistumisesta. Ensioireet tyypillisesti 2-6 vko tartunnasta: flunssa-oireet, ripuli, lihassärky, ihottumaa, imusolmukesuurentumia. Oireet häviävät kuukaudessa.

Oireetonta aikaa usein vuosia, mahdollisesti yli 10 vuotta.

HIV-näyte tutkitaan aina, kun potilas pyytää tai on riskejä: suojaamatonta seksiä, riskihuumeet, sukupuolitaudit, selittämätön trombosytopenia.

Tartunnan jäljitys nykyhetkestä todennäköiseen tartuntahetkeen tai viimeisimpään negatiiviseen HIV-testitulokseen

Hoidetaan eriskoissairaanhoidossa.

Question 10

Kondylooma: etiologia, oireet, diagnoosi ja hoito

Answer 10

Kondylooma eli visvasyylä, jonka väri voi vaihdella. Klassisesti kukkakaalimainen kasvain, papulaarisessa kondyloomassa pigmentoituneita papuloita ja litteässä kondyloomassa sileäpintainen epiteelipaksunnos. Latentissa infektiossa vain HPV-näytteessä DNA:ta.

Oireilee harvoin, joskus voi olla kutinaa, verenvuotoa, halkeilua tai virtsaamiskipua.

HPV eli papilloomavirus aiheuttaa, erityisesti tyyppi 6 ja 11, naisilla elinikäinen riski HPV:lle 80%. Tyyppejä kaikkiaan noin 200. HPV-infektio ei ole itsessään sairaus, vaan riskitekijä kondyloomalle ja syöpäsairauksille. Suuri spontaaniparanemistaipumus noin 8 kk aikana, 90% 2-3 vuoden aikana. Useimmiten seuranta, jos irtosolumuutos.

Kondylooma tarttuu pääasiassa sukupuoliteitse, myös sormien kautta, kondomi ei täysin suojaa. Limakalvotrauma ja immunosupressio edistää infektion saamista. Itämisaika kuukausia-vuosia.

Pikkulapsilla voi olla myös tavallisia syyliä anogenitaalialuilla, mutta muistettava hyväksikäytön mahdollisuus.

Tutki aina PAPA, jos todetaan kondylooma. HPV-näytteellä eri merkitystä diagnostiikassa. Uretran alkupää voidaan tarkastaa nenäspekulalla ja anaalikanava proktoskoopilla.

Hoidetaan poistamalla häiritsevät muutokset CO2-laserilla, kirurgisesti, kryohoidolla tai imikimodivoiteella. Uusii herkästi hoidon jälkeen, partneri hoidetaan samaan aikaan, vakikumppanin kanssa kondomin käyttö ei välttämätöntä. 90% kondyloomista paranee spontaanisti 2 vuoden aikana.

Rokottaminen ehkäisee!

Question 11

Kondylooman erotusdiagnostiikka

Answer 11

• penispapulat
• bowenoidi papuloosi: luomen kaltaisia ruskeita samettimaisia papuloita
• fordyce spot eli talirauhaset
• psoriaasi, punajäkälä, lichen sclerosus, ekseema, molluska,

Question 12

Klamydian etiologia ja epidemiologia

Answer 12

Chlamydia trachomatis gram-negatiivinen bakteeri, eri serotyyppejä. Tarttuu suorassa limakalvokontaktissa tai synnytyskanavassa. 60% potilaista naisia. Yleisin bakteerin aiheuttama sukupuolitauti.

Question 13

Tippurin etiologia ja epidemiologia

Answer 13

Neisseria gonorrhoeae, gram-negatiivinen diplokokkibakteeri = gonokokki.

Tarttuu limakalvokontaktissa eritteiden välityksellä. Itämisaika miehillä 1-5 vrk ja naisilla 2-3 vko. Tartunnoista miehillä 74%. Altistaa ennenaikaiselle synnytykselle, vastasyntyneelle konjuktiviitti ja yleisinfektio.

Question 14

Kupan etiologia ja epidemiologia sekä seulonta

Answer 14

Treponema pallidum –spirokeetan aiheuttama. Tarttuu seksiteitse ja äidistä sikiöön -> kongenitaalinen kuppa -> merkittävä sikiövaurio tai sikiökuolema. Tartunnoista 81% miehillä, välittyy etenkin miestenvälisessä seksissä.

Seulontaa suositellaan:
- raskausaikana
- veren- ja elintenluovuttajilta
- jokin todettu seksitauti tai hepatiitti
- HIV-estohoidossa
- MM-seksi
- seksityöntekijöiltä
- selittämätön ihottuma
- äkillinen kuulon/näön menetys
- epäselvä meningiitti tai neurologiset oireet

Question 15

Kupan erotusdg

Answer 15

Primääri: genitaaliherpes, trauma, aftat, sankkerit (LGV, pehmeä sankkeri), syöpä, Crohnin tauti, erythema fixum

Sekundaari: punatäplähilseily (pityriaris rosea), lääke-eksanteema, viruseksanteema, psoriasis, punajäkälä, erythema multiforme, kondyloomat, alopecia areata

Question 16

Mycoplasma genitalium: etiologia, oireet, diagnoosi ja hoito

Answer 16

Klamydian jälkeen tavallisin virtsaputkitulehdusoireen aiheuttaja, oireettomuus yleistä. Tarttuu limakalvovälityksellä.

Miehillä: virtsaputkitulehdus, erite virtsaputkesta, myös krooninen tulehdus.

Naisilla: erite emättimestä, virtsaamisvaikeudet, alavatsakipu, yhdyntäkipu. Voi liittyä virtsaputkitulehdukseen, kohdunkaulantulehdukseen ja PID.

MygeNhO-näyte, jos klamydia ja tippuri poissuljettu sekä klamydian hoidon jälkeen puhkeava uretriitti.

Vakituinen seksikumppani on hyvä tutkia ja 3 kk ajalta muut seksikumppanit.

Hoitona atsitromysiini 1 vrk 500 mg 1x1 ja 2.-5. vrk 250 mg 1x1. Jälkitarkastus 4 vko.

Question 17

Allergisen reaktion määritelmä, jaottelu ja syntymekanismi

Answer 17

Immuunijärjestemän epämielekäs reaktio.

Jaetaan välittömään (IgE-välitteinen) ja viivästyneeseen (soluvälitteinen).

Altistuminen (IgG, IgA) - > herkistyminen (riittävän pitkä aika ja perinnöllinen taipumus, IgE, kaikki herkityneet eivät oireile) -> allergia (saa oireita, kun altistuu allergeenille).

Question 18

Välittömän allergisen reaktion oireet ja yleiset aiheuttajat sekä mahdolliset testit

Answer 18

Reaktio tulee minuuteissa allergeenin kohtaamisen jälkeen.

Allerginen nuha, konjuktiviitti, astma, atooppinen ihottuma (vain lapsilla!). Oksentelu, ripulointi. Urtikaria, angioödeema, anafylaksia.

Siitepölyt, ruoka-aineet, eläimen sylki tai hilse. Mehiläisen ja ampiaisen myrkky (eri komponentit yleensä). Lääkeaineet ja lääkkeiden apuaineet (mikrobi, puudute, NSAID, kemoterapia). Erilaiset kemikaalit.

Vasta-aine (muista kokonais IgE), komplementtikokeet, prick, ihoaltistuskokeet, lääke- tai ruoka-altistukset, intrakutaanitestit

Question 19

Viivästyneen allergisen reaktion oireet ja yleiset aiheuttajat sekä mahdolliset testit

Answer 19

Reaktio tulee muutamien vuorokausien kuluttua altistumisesta.

Ekseema, eksanteema, vesicula, bulla, erytema multiforme (jopa erittäin vakavat, tehohoitoa vaativat rakkulareaktiot: Steven Jhonson tai TEN).

Nikkeli, kumikemikaalit, säilöntäaineet, hajusteet ja luonnonhartsi.

Epikutaanitestit (kosketusihottuma, käsi-ihottuma, kasvoihottumat, kun toistuu ja paikallishoito ei auta) sekä käyttötesti lievissä reaktioissa ( x2/vrk, 1-2 vkon ajan).

Question 20

Urtikaria: määritelmä, syntymekanismi, aiheuttaja ja hoito

Answer 20

Nokkosihottuma.

Iholla esiintyvä kutiseva paukama, jonka aiheuttavat mast-solujen vapauttama histamiini. Yksi paukama on kohdassa vain max. 24 h, jos pidempään, tulee ottaa PAN ja IF (urtikaria vaskuliitti). Myös toistuvissa urtikarioissa ESH konsultaatio aiheellinen.

Myös angioödeemaa 50% (10% pelkästään).

Histamiini -> vasodilataatio, plasman ekstravasaatio, inflammatoristen solujen kertyminen ja tuntohermojen aktivointi (kutina).

Useimmiten urtikariaa aiheuttaa infektiot, etenkin kroonistuneet kuten hoitamattomat suun infektiot. Urtikarian yhteydessä voi olla myös angioödeemaa (50%) eli ihon syvempien osien turvotusta. Kosketusurstikaria myös yksi muoto, jossa yleensä syy-yhteys selvä.

Urtikaria jaetaan akuuttiin (alle 6 vko, virus, NSAID, IgE-välitteiset allergiat) ja krooniseen (yli 6 vko, yleensä autoimmuuni tai idiopaattinen).

Anamneesi on tärkeintä! Lääkeaineissa ja tärkeitä ruoka-aineita epäiltäessä allergiatestit tulee tehdä (tämä selvästi harvinaisempaa).

Muista myös fysikaaliset urtikariat: dermografismi, kylmä, kuuma…

Hoidettan antihistamiinilla ja tarvittaessa prednisolonilla (vain vaikeummat tapaukset). Tarvittaessa syyn selvittäminen, mutta se jää useimmiten epäselväksi.

Erotusdg: ekseema, eksanteema, syyhy, eryhtema multiforme, punatäplähilseily,

Question 21

Allerginen ekseema: syntymekanismi, kliininen kuva, diagnoosi, hoito

Answer 21

• viivästynyt allerginen reaktio, pitkäaikainen altistuminen
• jokin pienimolekyylinen kemikaali (nikkeli, luonnonhartsi, hajusteet, kosmetiikan säilöntäaineet)
• punoittava, näppyläinen tai vesikkelimäinen ihottuma altistuneella alueella
• diagnosoidaan kliinisen kuvan ja anamneesin perusteella
• voidaan tarv. tehdä myös epikutaanikokeita ESH
• hoitona allergeenin välttäminen, glukokortikoidivoide, ESH systeemihoidot
• ESH konsultaatio, jos allergeenia ei löydy tai oireilu ei parane sekä työperäiset ekseemat

Question 22

HIV hoito

Answer 22

• erikoissairaanhoidossa
• PTH: yleisinformaatio tartuntatavoista, taudinkulusta, hoitomahdollisuuksista
• antiviraalinen lääkehoito -> parantaa merkittävästi ennustetta, etenkin mitä aiemmin aloitetaan
• tyypillisesti kolmen lääkkeen yhdistelmähoito (cART), hoito jatkuu loppuiän (keskeytyksissä vaarana lääkeresistenssin kehittyminen)
• hoitoa seurataan verikokein
• sikiön tartuntariski hyvin hoidetussa taudissa on alle 1%
• lääkkeiden runsaat yhteisvaikutukset -> tarkkuus
• kuumetaudeissa herkästi yhteys hoitavaan yksikköön
• lääkkeellinen estohoito estää tartuntaa esim. kondomin rikkoutuessa, vain asiaan perehtynyt lääkäri voi määrätä
• verinäytteiden otossa erityinen huomio

Question 23

Rasvaluomi

Answer 23

= rasvasyylä, seborroinen keratoosi, verruca seborrhoica

• ihon hyvälaatuinen, epidermaalinen kasvain
• tarkkarajainen, vaalen ruskea, pinnan myötäinen -> nousee koholle
• lähes kaikilla iäkkäillä
• perimä, UV-altistus
• missä tahansa iholla pl. jalkapohjat, kämmenet ja limakalvot
• ei tarvitse hoitaa, ellei haittaa (kryo)
• voi olla voimakaskin hyperkeratoosi, keratiinihelmiä

Question 24

Krooninen säärihaava: määritelmä, aiheuttajat ja arviointi

Answer 24

• 4 viikkoa (iskeemisessä 2 viikkoa)
• jokin haavan sisäinen tai ulkoinen tekijä estää paranemisen
• verenkiertoperäiset 90% (joko laskimo tai valtimo), diabetes, reuma, vaskuliitit, ihosairaudet (harvinaisia), lääkkeet
• riittävä verenkierto, riittävä proteiinien saanti, liiallisten turvotusten hoito
• valtimo (pulssi, aBI)- ja laskimoverenkierron (laskimovajaatoiminnan löydökset) arviointi -> tarvittaessa verisuonikirurgia
• jos haava ei parene -> bakteeriviljely, koepala, MRI

Question 25

Laskimovajaatoiminta

Answer 25

C0: Normaali löydös, ei laskimovajaatoiminnan löydöksiä

C1:Telangiektasioita tai retikulaarisia ihonalaisia laskimoita

C2: Suonikohjuja, ei turvotusta, ei laskimovajaatoimintaan liittyviä ihomuutoksia

C3: Suonikohjuja, turvotusta, ei laskimovajaatoimintaan liittyviä
ihomuutoksia

–> kompressiohoito (jos valtimokierto riittävä!), turvotusten hoito

C4: Laskimovajaatoimintaan liittyviä ihomuutoksia: hyperpigmentaatio, ekseema, lipodermatoskleroosi

C5: Laskimovajaatoimintaan liittyviä ihomuutoksia ja parantunut laskimohaava

C6: Laskimovajaatoimintaan liittyviä ihomuutoksia ja avoin laskimohaava

–> verisuonikirurgia + kompressiohoito, turvotusten hoito

Question 26

Laskimoperäinen haava: kliiniset tunnusmerkit

Answer 26

• Epäsäännöllinen, monipoukamainen, loivareunainen
• Kosteapohjainen, erittävä, fibriinikate, granuloiva tai jopa hypergranuloiva
• Yleensä matala
• Reunat koholla, kraaterimaisuutta
• Haavoja yleensä yksi, vain toisessa sääressä
• Suuri haava, jopa säären ympäri, fibroottinen ahtaumarengas eli “shmapanjapullon kaula”, pigmentaatio

Question 27

Valtimoperäinen haava: kliiniset tunnusmerkit ja hoito

Answer 27

• Haava on kuivapohjainen ja kalpea
• Haavassa on tumma nekroottinen kate
• Haava on yleensä kivulias
• Haavan ympäristö punoittaa
• Ympäröivä iho on ohut ja atrofinen

Viileä, kalpea iho, hidastunut kapillaaritäyttö, varpaat saattaa punoittaa, ei sykkeitä, ABI < 0.8

–> aina kirurginen hoito!

Question 28

“Ihokeliakia”: etiologia, oireet, diagnoosi, hoito

Answer 28

eli dermatitis hepetiformis.

Etiologiaa: altistavat kudostekijät HLA DQ2/8, suku!, muut autoimmuunisairaudet
IgA-vasta-aineet kertyvät ihoon, jodi voi pahentaa

Oireet: tyypilliset vesirakkulat, punoittava pohja ja raapimisjäljet (polttava kutina) kyynärpäissä ja polvissa, ristiselässä ja pakaroissa, hiuspohjassa. Vain noin 10% suolioireita.

Sukuanamneesi!

Diagnoosi: PAN + IF-näyte, lisäksi IgA ja S -tTGAbA, usein gastroskopia ja ohutsuolibiosia.

Hoito: elinikäinen gluteeniton ruokavalio, vaikka suolistokeliakiaa ei todeta. Dapsoni (ESH) ja paikalliset glukokortikoidit (vaste huono). Jodin välttäminen.

Huom! Diagnostiikka ja hoidon aloitus aina ihotaudeilla! Stabiilissa vaiheessa seuranta pth.

Question 29

Pemfigoidi: etiologia, oireet, diagnoosi, etotusdg, hoito

Answer 29

Etiologia:
- pemphigoid bullosum
- yli 60/70 v. autoimmuunitauti, tyvikalvovasta-aineet

Oireet:
- yleistynyt kutina, punoittava rengasmainen rakkulamuodostelma, kirkasvesikkeli, kutiseva bulla, vartalolla/raajoissa
- limakalvot usein oireettomat, limakalvotauti omansa -> vakava!
- yleiskunto ei heikkene

Diagnoosi: ihon tyvikalvovasta-ainetesti (epäspesifi), seerumin antigeeni vasta-ainemääritys, IF ja PAN (tuoreen rakkulan vierestä, rakkuloivan potilaan punoittava leesio tai koko rakkula)

Erotusdg:
- Pemphigus (vulgaris, foliaceus, erythematosus, vegetans): ikäjakauma laajempi, hyvin harvinaisia, IF erottaa, vulgaris hengenvaarallinen
- Epidermolysis bullosa: harvinainen! arpeuttava rakkulatauti
- Raskauspemfogoidi
- Porfyriat: harvinainen, yleisoireet
- Ihokeliakia

Hoito:
- Diagnoosi ja hoidon aloitus ESH. Kosteat antimikrobiset hauteet, paikalliset kortikosteroidit, prednisoloni p.o., atsatiopriini, joskus muut immunosupressiot
- Vuosien kuluessa tauti voi rauhoittua ja hoidot lopettaa.
- Jodi voi pahentaa

Question 30

Atooppinen ekseema: etiologia ja epidemiologia

Answer 30

• krooninen tulehduksellinen ihosairaus
• ajoittaisia pahenemisvaiheita (etenkin talvella)
• noin 20 % ihmisiä, joista 10 % vaikea muoto
• yleensä oireilu alkaa lapsuudessa, lapsena alkanut atopia voi parantua
• taustalla perimä, ihon puutteellinen läpäisyesteen toiminta (proteiinien toimimattomuus, pH muutokset, rasvahappokoostumus ja mikrobikanta), useat immunologiset mekanismit
• ei ehkäisykeinoa, mahdollisesti maitohappobakteereilla suotuisaa vaikutusta

Question 31

Atooppinen ekseema: oireet ja diagnoosi

Answer 31

Oireita:
- kuiva iho
- kutina, jopa kipua
- 70-80% muita allergioita tai herkistymiä (astma, allerginen nuha)

Diagnoosi kliininen:
AINA kutina ja lisäksi kolme muuta
- ekseemaa tutkimushetkellä tyyppialueella (taipeet, kädet, hikirännit)
- ekseemaa aiemmin tyyppialueella
- kuiva iho
- ekseema alkanut ennen 2v
- allerginen nuha tai astma ( alle 4 v atooppinen perheenjäsen)

–> lievä, vaikea ja keskivaikea

Question 32

Atooppisen ekseeman hoito

Answer 32

Perusvoiteet 1-2 krt/vrk koko vartalolla ja lääkevoiteet oireileville alueille 1-2 krt/vrk 1-3 vko sekä ylläpitohoito yksilöllisesti. Joko kortikosteroidivoiteet I-II tai kalsineuriininestäjät.

Lisäksi sidoksia tai hauteita voidaan käyttää.

Erikoissairaanhoidossa voidaan käyttää valohoitoa, jos paikallishoidolla ei saada riittävää vastetta.

Systeemisinä hoitoina käytetään erikoissairaanhoidoin puolella mm. siklosporiinia, metotreksaattia ja atsatiopriinia.

Question 33

Psoriasis: etiologia, epidemiologia ja tyypit

Answer 33

Etiologia tuntematon, perimä. Noin 2 % väestössä.

Kaksi muotoa: alle 40 v. puhkeava (yleensä hankalampi, streptokokki laukaisee) ja myöhemmin puhkeava (stressitekijä, trauma laukaisee).

Riskitekijöinä lihavuus, tupakointi, runsas alko.

Krooninen ihosairaus, johon liittyy riski ylipainolle, diabetekselle, dyslipidemialle, sydän- ja verisuonisairauksille.

Huomattava osa sairastuu nivelpsoriaasiin.

Question 34

Psoriaasin oireet ja diagnostiikka

Answer 34

Diagnosoidaan kliinisen taudinkuvan perusteella, tarvittaessa voi ottaa koepalan, jos diagnoosi epäselvä.

Läiskäpsoriaasi yleisin 90%. Tarkkarajaiset punoittavat, paksusti hilseilevät läiskät. Tyyppipaikat: hiuspohja, kynärpäät, polvet, sääret, nilkat ja ristiselkä. Lisäksi kynsimuutoksia.

Pisarapsoriasiksessa pieniä läikkiä laaja-alaisesti, sormenpään kokoisia.

Question 35

Psoriaasin alamuodot

Answer 35

Vulgaris: läiskä
Inversa: taive, ei hilsettä
Guttata: pisara
Pustulosa: märkärakkulainen
Erythrodermica: laaja-alainen, yli 70 % ihon pinnasta
Artropathica: nivel, noin 20 % potilaille kehittyy

Question 36

Psoriasis erotusdg

Answer 36

Ekseemat (erit. seborrooinen, läiskä/nummulaari), tinea (silsa), lichen planus (punajäkälä), pityriasis rosea (punatäplähilseily)

Question 37

Psoriasis hoito

Answer 37

Perusvoiteet, okkluusiokalvo, D-vitamiini voiteet, kortikosteroidivoiteet III-IV, (myös yhdistelmävalmiste).

Hiuspohjassa tiheät pesut, tarv. salisyylihappokuorinta.

Huom! Kaikki lapsipotilaat lähetetään ihotautilääkärille.

ESH: valohoito, ensisijaisia asitretiini, metotreksaatti ja siklosporiini. Muitakin lääkkeitä käytetään hankalissa muodoissa, mm. biologisia lääkkeitä.

Question 38

Märkivä hikirauhastulehdus: etiologia, epidemiologia, oireet, diagnoosi, erotusdg, hoito

Answer 38

Hidradenitis suppurativa, acne inversa, taiveakne

Etiologia:
- krooninen, sisäsyntyinen, aknen kaltaisten sairauksien ryhmään kuuluva ihotauti
- inflammatorinen, toistuva karvatuppialueiden tauti
- keratiinitulppa karvatupen suulle -> inflammaatio -> laajentuminen ja rikkoutuminen -> ontelo/arpi/käytävä
- inflammatorisessa reaktiossa yhteneväisyyksiä esim. psorin ja colitis ulserosan kanssa

Epidemiologia:
- usein nuoruusiässä, voi olla vanhemmallakin (etenkin miehillä!), naisilla yleisempi (alkaa usein murrosiän jälkeen, rauhoittuu vaihdeuosissa -> hormonit)
- esiintyvyys 1-2 %, tosin alidiagnosoitu ja -hoidettu
- 1/3 suvussa tautia
- tilastollinen assosiaatio tupakointiin, ylipainoon, metaboliseen oireyhtymään ja tyypin 2 diabetekseen -> niiden hoito auttaa

Oireet ja dg:
- taivealuiden toistuvat paiseet ja arpeutuneet muutokset (arpijuosteet, kystat, kyhmyt ja keloidit, fistelit)
- myös aknetyyppisiä tai vetistäviä ja haavautuvia muutoksia taivealueilla
- yleensä molemminpuolin ja sekä kainaloissa että nivusissa
- usein samanaikainen tai aiemmin sairastettu tyypillinen akne

Diagnoosi:
- diagnoosi on kliininen: vähintään 5 tyypillistä leesiota taivealueilla toistuvasti
- selvitä pahentavat tekijät!
- bakteeriviljely ja sieniviljely poissulkuun kannattaa ottaa, jos erittää
- joskus myös ihobiopsia poissulkuun

Erotusdg:
- toistuva follikuliitti tai furunkuloosi (ei yleensä arpeuta)
- paise (yksittäinen)
- silsa (etenkin paranemisvaiheessa)
- Chronin taudin ihomuutokset
- maligniteetti (yleensä yksittäinen)

Hoito:
- ärsyttävien tekijöiden vähentäminen, hautumisen estäminen (talkki)
- mahdollisten psykiatristen liittäisongelmien hoito, nämä erittäin korkeariski!
- kivun hoito!
- samat hoidot kuin akneen (klindamysiiniliuos, pentsoyyliperoksodeigeeli), pitkäaikaisesti ylläpitohoitona
- akuutit paiseet hoidetaan avaamalla ja tarvittaessa sisäisellä mikrobilääkehoidolla (tetrasykliini 3 kk)
- naisilla antiandrogeenit (yhdistelmäehkäisy, spironolaktoni)
- metformiini
- dapsoni, retinoidit, immunisuppressit tai biologiset lääkkeet ESH

Riskit:
- sydän- ja verisuonisairaudet
- chronin tauti
- inflammatorinen artriitti
- akne ja muut märkäiset taudit
- psori
- sinus pilonidalis
- alkoholi, opioidit ja masennus
- sekundaariset tulehdustaudit

Question 39

Pustulopalmoplantaris: etiologia, altisteet, oireet, diagnoosi ja hoito

Answer 39

• krooninen ihotauti, etiologia epäselvä
• tupakoivat naiset
• märkärakkulakertymät jalkapohjissa ja/tai käsissä, kausittain ryöpsähtelevät
• sisältää sameaa märkäeritettä
• myös märkälammikot mahdollisia
• iho voi hilseillä/kuoriutua kokonaan alueelta
• voi tulla myös hyvin rauhalliselle iholle
• kivuliaisuus
• vaikeahoitoinen, epäkiitollinen -> lähetä ESH
• Usein joudutaan yhdistelemään paikalliskortikoideja, tetrasykliiniä, sisäisiä retinoideja, systeemikortikoideja, jopa syklosporiinia.

Question 40

Märkärupi: etiologia, diagnostiikka, hoito

Answer 40

Impetigo

Lasten yleisin ihoinfektio, tarttuu helposti kosketuksesta ja esim. vaatteista. Esiintyy erityisesti loppukesästä.

Yleisin staphylococceus aureus, 10 % beetahemol. streptokokki, 10 % seka.

Tyypilisesti alkaa kasvoilta, suun ja nenän ympäriltä. Myös rikkiraavitut ihoalueet tyypillisiä, voi kuitenkin esiintyä missä vain. Alkuun punoitus, märkiviä vesikkeleitä ja lopuksi kellertävä karsta. Lapsilla myös isorakkulainen muoto, jossa isompia märkärakkuloita.

Erotusdg: vetistävä atoppinen ihottuma, herpes

Dg: kliininen kuva

Hoito: Ruvet irti kylvettämällä ja kosteilla kääreillä.
- pienialainen: fusidiinihappo-voide
- laajempi tai hius/parta-alue: kefaleksiini tai flukloksasilliini p.o.
- joskus samalla alueella myös ekseema ja tarvitsee kortikosteroidi-yhdistelmän
- uusiutuvissa: bacibact nenästä

Question 41

Ruusufinni: oireet, aiheuttaja, pahentajia sekä hoito

Answer 41

Punoitus (flush ensioireena), telangiektasiat, pupulat ja pustelit kasvojen keskiosassa ja poskilla. Rinofyyma. Tyypillisesti 30-50 v, yleismpi naisilla.

Silmän ruusufinni.

Perimä, domedex folliculorum eli talipunkki (prevalenssi 100%), kuuma, aurinko, pakkanen, mausteiset ruoat, alkoholi.

Erytematotelangiektaattinen p.o.: Brimonidiini tai Propranololi. Yksityisellä laser-hoito.

Papulopustulaarinen: Metronidatsoli-voide, ivermektiini-voide, doksisykliini p.o.

ESH: isotretioniini

Paikalishoidolla ylläpitohoito!

Glukokortikoidi tai takrolimuusi voiteet voivat laukaista vastaavat oireet.

Question 42

Ruusufinnin erotusdg

Answer 42

Akne (ruusufinnissä ei komedoja), perioraalidermatiitti, AD, seborrooinen ekseema, kosketusallergia, SLE

Question 43

Aknen diagnostiikka, pahentavat tekijät ja hoito

Answer 43

Kliininen kuva!

Kartoita pahentavat tekijät:
- sisäiset: kortikosteroidit, anab.steroidit, testosteroni, litium, jodi, epilepsialääkkeet
- ulkoiset: rasvainen kosmetiikka, kuume ympäristö, hikinen työ

Hoito: pitkäjänteistä, tärkeintä huolellinen pesu 2xvrk.

Komedoaknen paikallishoito:
- Tretinoiini-voide
- Adapleeni-geeli
- Atsaleiinihappo-voide
- Bentoyyliperoksidi-pesu

Tavallisen aknen paikallishoito:
- Adapleeni +bentsoyyliperoksidi
- Bentsoyyliperoksodi +klindamysiini
- Tretioniini + klindamysiini

Tavallisen aknen p.o.-hoito, jos paikallishoito ei riitä: Tetrasykliini p.o. 1-3 kk+ paikallishoito

–> jos ei apua kahdesta kuurista, tee lähete ESH, joss isotretinoiini p.o.

Question 44

Aknen erotudg

Answer 44

Follikuliitti, hidradentis suppurativa (toistuvia paiseita), rosacea (ruusufinni), perioraalidermatiitti (suunympäyrsihottuma)

Question 45

Erythema migrans: etiologia, diagnoosi ja hoito

Answer 45

• Lymen borrelioosin, jota puutiainen levittää, ensioire
• Bakteeritauti (spirokeetta), puutiaisessa elävä

Diagnoosi:
- Tunnistaminen -> ab-hoito (ei tarvita alkuun muita kokeita, nopea aloittaminen ehkäisee komplikaatioita)
- Puutiaisen puremakohdan ympärillä yli 5 cm punoittava ihottuma, kun puremasta kulunut yli viikko
- 75% tapauksesista tulee EM
- Moniläiskäinen muoto myös mahdollinen (myös lymfosytooma, mutta se jo selvästi harvinaisempi)
- Hoitamattoman potilaat -> noin puolet saa myöhemmän vaiheen oireita
- Myöhempien vaihdeiden diagnosointi perustuu 1) borrelian/puutiaisen mahdollisuus 2) kliiniset löydökset 3) labrat

Hoito:
- Raskauden aikana voidaan hoitaa herkemmin -> aina infektiolääkärin konsultaatio
- yleensä 2 vkon hoito, voidaan pitkittää 3 vkon, moniläiskäinen 3 vko
- amoksisilliini tai doksisykliini

Question 46

Erythema multiforme: määritelmä, etiologia, kliininen kuva, hoito

Answer 46

Monimuotoinen punavittuma

• Oireyhtymä, jonka laukaisee yleensä joku virus tai bakteeri (useimmin herpes simplex tai mykoplasma)
• Lapsilla usein covid ja joskus myös jokin lääke
• Usein potilaat nuorehkoja
• Kokardileesiot, joissa voi olla keskellä rakkula
• Minor pienet 1-2 cm ja major isommat ja myös limakalvoilla
• Yleensä paranee itsestään 1-3 vko
• Yleisoireita voi olla
• Majoriin voi kokeilla Prednisolon-kuuria, mutta siitä ei merkittävää näyttö, lisäksi ihotautilääkärin konsultaatio aiheellinen

Question 47

Syyhy: etiologia, kliininen kuva, diagnoosi, erotusdg, hoito

Answer 47

Sarcoptes scabiei -punkki

• itämisaika 3-6 vko, voi olla myös lyhyempi
• kaivaa käytäviä ihooon
• kutisee -> näppylöitä, follikuliitti
• voi olla myös vesirakkuloita tai sekundaarisena läiskäekseemaa, genitaaleilla/taipeissa kyhmyjä
• punkin löytäminen iholta, suurennuslasi/dermatoskoppi
• useimmiten rannepoimut, sormet, mutta myös taipeet hyviä paikkoja etsiä

erotusdg:
- hyönteisten puremat
- ekseemat
- follikuliitti
- märkärupi

• leviää herkästi -> hoidetaan kaikki läheiset kontaktit
• permetriinivoide
• ivermektiini po.
• uusintahoito 7 vrk:n kuluttua, huolellinen siivous 1 vrk hoidosta
• jälkioireet yleisiä
• jos joudutaan uusimaan, niin kombinaatiohoito
• resistenttiä p.o. hoidolle on havaittu, etenkin kertahoidossa

Question 48

Punajäkälä: etiologia, kliininen kuva, diagnoosi, hoito

Answer 48

• lichen planus
• etiologia tuntematon
• kliininen diagnoosi
• sinipunertavia, laakeita, kiiltäväpintaisia, monikulmaisia, yleensä vaaleaa, hentojuovaista verkkoa (Wickhamin striat) sisältäviä papuloita
• joskus rakkulamuodostusta
• säärissä hypertrofista (eli iho paksunee -> pattimainen)
• Köbnerin ilmiö: punajäkäläpotilaan ihonaarmuihin tulee kylvönä punajäkäläpapulaa
• Tyyppipaikkoja ovat rannepoimun seutu, kyynärvarsien koukistajapuoli, nilkkaseutu ja ristiselkä. Leviää usein yksittäisinä papuloina vartalolle. Usein todetaan myös kämmenten tyvessä, jalkapohjissa, alahuulessa ja miehellä terskassa
• iholla ja limakalvoilla (suussa yleensä valkoinen)
• kutinaa
• yleensä paranee spontaanisti, paraneminen nopeutuu hoidolla
• paikallishoito (vahva glukokortikoidi -> vaatii hoidon kontrollin 2 vko), systeemihoito (akuutti paheneminen -> prednisolon 2-4 vko), valohoito ja immunosuppressiiviset lääkkeet
• tauti uusiutuu ainakin joka toisella, joskus vuosien kuluttua

Question 49

Vyöruusu

Answer 49

• Vesirokkovirus (VZV, varicella-zostervirus)
• myös vesirokkorokotuksen saanut henkilö. Vesirokkorokote vähentää vyöruusua 70–80 prosenttia. Riski saada vyöruusu vesirokkorokotuksen jälkeen on noin 80 % pienempi kuin vesirokon sairastamisen jälkeen.
• diagnoosi kliininen
• Yleensä kehon keskiviivan toiselle puolelle rajoittuva, yksittäisen dermatomin alueella esiintyvä tarkkarajainen eryteema, jossa on vyömäisesti ryhmittyneitä vesirakkuloita.
• joskus useampi dermatomi
• 1-2 viikon kuluttua rakkulat muuttuvat märkäisiksi, haavautuvat ja rupeutuvat -> paranee yleensä kokonaan 3-4 vko, voi jäädä arpia
• yleisoiret: kuume, pns, huonovointisuus, väsymys
• Vihlominen (dysestesia) tai kosketusarkuus (allodynia, hyperalgesia) voivat alkaa päiviä (2–3 vrk) ennen ihottuman puhkeamista.
• tartuttavuus vältettävä pieniin lapsiin, raskaana oleviin, immuunivajaaviin, jos eivät sairastaneet vesirokkoa
• komplikaatioina: postherpeettinen neuralgia (6-12 kk, yli 70-v), silmäkomplikaatiot, sekundaari-infektiot, pysyvät hermovauriot
• epäselvässä tilanteessa VZV-näyte
• erotusdg: herpes, ekseemat, märkärupi, ruusu
• alle 3 vrk, yli 60-vuotias, hankalaoireinen tai immuunipuutteinen -> antiviraalinen lääkitys
• kivun hoito! parasetamoli, NSAID, kodeiini/tramadoli, amitrityliini/pregabaliini

Question 50

Eryhtema nodusum: etiologia, epidemiologia, kliininen kuva, erotusdg, hoito

Answer 50

Kyhmyruusu

Etiologia ja epidemiologia:
- ihon rasvakudokseen kohdistunut immunologinen prosessi (pannikuliitti)
- säären etupinnoissa punoittava, kivulias kyhmy
- infektio, autoimmuunisairaus, lääkket, raskaus, yleensä syy jää tuntemattomaksi
- nuoret aikuiset
- naisilla yleisempi
- talvi/kevät

Kliininen kuva:
- punoittavia, epätarkkarajaisia ja aristavia kyhmyjä
-kehittyvät muutamassa vkossa
- kyhmyt paranevat arpia jättämättä
- yleensä 1-2 kk
- voi olla yleisoireita

erotusdg:
- ruusu
- pinnallinen laskimotulehdus
- SLT
- hyönteisten puremat
- urtikaria
- erythema multiforme

dg:
- kliininen
- poissulkuun: PVK, La, CRP, ALAT, U-kemseul
- muun oireen tutkimukset (keuhkokuva, nieluviljely, raskaustesti, suolistosairaudet)

hoito:
- oireenmukainen, lepo, kylmät/kuumat kääreet, kompressio
- NSAID voi kokeilla
- mahdollisen syyn hoito: tulehdus?
- jos pitkittyy tai epäselvä dg -> ESH

Question 51

Ihon sieni-infektiot ja jalkasilsa

Answer 51

Dermatofutoosit = rihmasieni-infektio = tinea x

• Sieninäyte, jota ennen ei kahteen viikkoon paikallishoitoa tai 2 kk p.o. hoitoa, kynsistä 3 kk lakaton
• Alkoholiseoksella puhdistus, iholta/kynnestä näytteen raaputtaminen kuivaan koeputkeen, mahdollisimman paljon näytettä
• Mikroskopia- ja viljelytutkimukset
• Terbinaafini (voide, geeli, tabletti), jolla resistenssiä kehittynyt jonkin verran -> atsolijohdokset
• ennen lääkehoidon aloitusta usein PVK, ALAT, Krea ja uusinta 1-2 kk kohdalla

Jalkasilsan eri muodot:
- varpaanvälien hautuminen
- mokkasiinisilsa (voi olla “oireeton” ihomuutos ns. “kuiva iho”)
- vesikulaarinen
- akuutti ulseratiivinen (haavaumat, eroosio)
-> kaikki usein kutisee, leviää ympyrämäisesti, hilseilevänä rajana
-> komplikaationa ruusu, karvatupen tulehdukset
-> yleisin Trichophyton rubrum -silsasieni, muitakin on
-> hoitona terbinafiini 1-2 vko tai atsolijohdannainen 3-4 vko, hankalat tapaukset p.o. terbinafiini 2-4 vko

Question 52

Morfea/Morphea

Answer 52

Morfea on paikallinen skleroderma, ihonkovettumatauti, jolla on kaksi eri muotoa.
- autoimmuunitauti
- lapsuudessa tai 20-40 v.
- naisilla yleisempi

1. Scleroderma circumscriptumille ovat ominaisia punoittavat ja turvonneet, vähitellen kovettuvat ihottumaläiskät, joiden ympärille myöhemmin muodostuu lilan värinen rengas. Muutokset usein paranevat itsestään kuukausien tai vuosien kuluessa. Leesioon muodostuu usein hyperpigmentoituneita alueita. Usein muutoin oireeton, koko muutama cm - 20 cm.
2. Harvinaisemmassa muodossa, miekaniskumorfeassa (en coup de sabre) nähdään pitkittäinen arpea muistuttava, muuta ihoa kiinteämpi muutos useimmiten kasvoilla keskellä, päänahassa tai alaraajassa.

Erotusdg: valkojäkälä (autoimmuunitauti -> tulehdusreaktio -> kudosarpeutuminen, syöpäriski -> hoidetaan vahvoilla kortisonivoiteilla, yleisin genitaaleissa, yleensä pienet vaaleat täplät -> yleistyy) -> voidaan ottaa koepala!

Question 53

Mastosytoosi

Answer 53

Mast-solujen määrän lisääntyminen, soluja voi kertyä tiettyyn elimeen esim. Ihoon, aiheuttaa ihomuutoksia, paksuuntumista ja altistaa vakaville allergisille reaktioille systeemisenä.

Question 54

Excema staticum

Answer 54

Staasiekseema eli laskimovajaatoiminnan iholöydös, punoittava ihoalue muiden vajaatoimintalöydösten yhteydessä (venous eczema, varicose eczema)

Question 55

Erythema fixum

Answer 55

Toistopunoitus, käytännössä aina lääkkeen aiheuttama, (fixed drug eruption), useimmin särkylääke tai antibiootti, jättää hyvin usein pitkäaikaisen pigemttijäljen, ilmestyy aina samaan kohtaan noin 2-5-6 h kuluttua lääkken ottamisesta, voi olla useita. Keskellä voi olla rakkula, jolloin muistettuu eryherma multiformea

Question 56

Eryhtrasma

Answer 56

Nivusissa, kainaloissa ja varvasväleissä voi esiintyä hento, ruskehtavan punainen, vähäoireinen bakteeri-infektio, bakteerin aiheuttama ihon pinnallisen osan tulehdus

Question 57

Acne fulminalis

Answer 57

Harvinainen, aknen vaikein muoto, jossa iho arpeutuu voimakkaasti, kivulias ja vaikeahoitoinen.

Question 58

Mycosis fungoides

Answer 58

Ihon T-solulymfooma, vuosia, 1) parasporiasis = esiaste 2) läiskä (vaaleanpunaisia/mustelmamaisia alueita iholla, koko vaihtelee) 3) plakki 4) tuumori, koepala -> diagnoosi, ESH hoitaa (vahvat kotrikosteroidit, valohoidot, sädehoidot, sytostaatit), harvoin etenee tuumorivaiheeseen.

Question 59

Follikuliitti

Answer 59

Karvatuppitulehus, jossa karvatupen alue tukkeutuu ja sitten tulehtuu, usein kehittyy punoittava, märkivä paukama karvatupen alueelle, antiseptisellä aineella pestään.

Question 60

Epikutaanitesti

Answer 60

“Lappukoe”, jossa kosketusihottumaa voidaan etsiä lukuisin eri ainein, useimmiten selän iholle asetetaan aineista tehdyt tarrat ja ne luetaan 3-5 päivää, joskus vielä uudelleen myöhemmin, osa testeistä on kansallisesti sovittuja ja osa voi olla potilaan omia voiteita tai esim. Työssä käytettävistä käsineistä tehtyjä.

Question 61

Prick-testi

Answer 61

Ihopistoskokeet, joissa ihoon annostellaan pieni määrä allergeenia ja lisäksi keittosuola sekä histamiini ja paukamia verrataan toisiinsa, IgE-välitteisen allergiat, useimmiten siitepölyt, eläimet ja ruoka-aineet, antihistamiiniläkkeet tulee tauottaa vähintään 5 päivää ennen koetta.

Question 62

Takyfylaksia

Answer 62

Tottuminen eli jollekin lääkeaineelle tottuminen siten, että teho vähenee. Esim. kortisonivoide

Question 63

Angioödeema

Answer 63

Ihon syvempien osien turvotus, välittömän allergisen reaktion seurauksena

Question 64

Prurigo nodularis

Answer 64

Krooninen ihosairaus kyhmykutina, jossa iholle tulee lukuisia tummia kutisevia kyhmyjä, useimmiten raajoihin, joskus vartalolle, keski-iässä, usein atopia taustaa, hyttysenpisto sekä maksa/munuaissairaus altistaa, kortisonihoito, valohoito ja jäädytyshoito.

Question 65

Purppura pigmentosa

Answer 65

Pigmenttipurpura on pieniläiskäinen ruskehtava läiskäinen ihomuutos. Se johtuu ihon hiussuonten verenpurkaumista, jotka jäävät ihon alle kuukauiksi.

Question 66

Dermatomyosiitti

Answer 66

Tulehduksellinen lihassairaus, jonka syytä ei tiedetä ja jossa esiintyy tyypilliset ihomuutokset ja symmetrinen proksimaalinen lihasheikkous. Ensioireina on yleensä purppurainen ihottuma silmäluomissa, Gottronin papulat (jäkälämäiset näppylät rystysten päällä, joskus polvissa ja kyynärpäissä), sinipunainen ihottuma ojentajapinnoilla ja kasvoilla, poikiloderma valolle altistuvilla ihoalueilla ja kynnenviereiset telangiektasiat. Harvemmin tavataan ihovaskuliittia, ihohaavaumia ja kalkkeutumia.

Question 67

Keratoakantooma

Answer 67

Keratoakantooma on iholle nopeasti ilmaantuva kuppimainen kasvain. Se on hyvin erilaistunut, pienen riskin okasolusyöpä, joka saattaa hävitä itsestäänkin ja jonka hoidoksi riittää kasvaimen poisto kokonaisuudessaan.

Question 68

DLE

Answer 68

Ihon punahukka (lupus erythematosus), ihon valoherkkyys, arpeutuvat läiskät, Iholle ilmestyy punoittavia, tarkkarajaisia koholla olevia läiskiä, jotka alkavat hilseillä. Ne muuttuvat hiljalleen keskiosista lähtien arpimaisiksi vaaleiksi jäljiksi. Päänahassa läiskät voivat arpeutuessaan aiheuttaa kaljuja alueita. Läiskissä voi tuntua lievää kutinaa tai kipua, mutta yleensä ne ovat oireettomia. Koepala, diagnosoidaan ESH.

Question 69

Punatäplähilseily

Answer 69

Pityriasis rosea.
Yleensä viruksen aiheuttama rokkotauti, usein keväisin ja syksyisin, joskus kutisee.

Alkuun primaarileesio vartalolle, tarkkarajainen, punoittava soikea ja hilseilevä (pitsimäisesti).
Noin 2 vko pienempiä sokeita, lohenpunaisia läiskiä.

Paranee itsestään, vaaraton. Kutinaan antihistamiini, hankalaoireiseen valohoito.

Question 70

Ärsytyskosketusihottuma

Answer 70

(Ärsytysihottuma, pesuihottuma, toksinen ekseema) on yleisin käsi-ihottuma, noin 80% käsien ekseemista on toksista ekseemaa. Taustalla erilaiset pesuaineet, liuottimet, elintarvikkeet, märkä työ ja suojakäsineet sekä vauvoilla vaippaan tehtävät ulosteen ja virtsan sisältämät aineet.
Vaatii pitkäaikaisen altisteen.

Perusvoiteella ja ihosta huolta pitämällä voidaan ehkäistä toksista ekseemaa. Atopia altistaa.

Tyyppipaikkoja ovat sormienvälit sekä sormien ja kämmenten selkäpuolet. Alkava ekseema aiheuttaa kutinaa ja ihon kuivumista, joka edistää veden haihtumista iholta, tyypillisesti ihon verenkierto alkuun lisääntyy ja vasta sen jälkeen alkaa varsinainen ekseema.

Question 71

Seborroinen ekseema eli tali-ihottuma

Answer 71

Rasvaiselta vaikuttavia, tarkkarajaisia ekseemaläiskiä seborrooisilla alueille eli päänahassa, korvien seudussa, kulmakaarissa, nenänpielissä, parran alueella, kainalopoimuissa, selässä, rinnassa tai enogenitaalialueilla. Päänahan ja korvien seudun tali-ihottuma muistuttaa usein psoriaasista. Ihottumaa on nuorilla aikuisilla eniten, etenkin murrosiässä ja noin 40-vuotialla, ja miehillä tali-ihottuma on yleisempää kuin naisilla. Tarkkaa syntymekanismia ei tiedetä. Runsas talineritys ja rasvahiivat. Pesut ja kortsionivoidetta.

Question 72

Asteatoottinen ekseema

Answer 72

Ihon luontaiset lipidit ja keramidit ovat vähentyneet siten, että iho kuivaa, kutisee ja säröilee. Tyypillisesti tätä esiintyy paljon itseään pesevillä henkilöillä, sillä saippuapesu ja ihan harjaus tai hankaus kuivattavat ihoa, sekä vanhuksilla, koska iho ohentuu ja kuivuu vanhetessa. Tyyppipaikat ovat sääret, käsivarret ja kädenselät. Lisäksi vartalolla voi olla kutisevaa, mutta ei-halkeillutta ihoa.

Question 73

Läiskäekseema

Answer 73

Nummulaariekseema. Ekseeman syy on tuntematon, nuorilla se liitetään atopiaan. Lisäksi stafylokokeilla ja bakteeriallergialla lienee merkitystä. Tyypillisesti läiskä alkaa follikuliittina (rupeutuvia vesikkeleitä) ja laajenee nopeasti useiden senttien mittaisiksi, läiskät voivat olla pyöreitä tai ovaaleja, kutisevia ja tarkkarajaisia. Tyyppipaikkoja ovat alaraajat ja yläraajojen ojentajapuoli sekä selkä. Läiskiä voi muodostua myös ihorikkoihin tai arpiin. Tauti usein kesällä helpottaa.