Aktiivisen työvoimapolitiikan teoria Flashcards
Kypsässä vaiheessa aktiivisen työvoimapolitiikan strategiaan kuului
Yleinen rajoittava finanssipolitiikka (vakaa hinta- ja palkkakehitys), solidaarinen palkkapolitiikka (tasaisen tulonjaon ja samapalkkaisuuden edistäminen), työvoiman ammatillista ja alueellista liikkuvuutta edistävä politiikka (työvoiman liikkuvuus taantuvilta tuotannonaloilta kasvaville), valikoivat työllisyyttä edistävät toimet (kohdistettu yrityksille tai tuotannonaloille, jotka kriisissä ja uhkaavat lomauttaa ja irtisanoa työvoimaa)
Bonoli: aktiivisen työvoimapolitiikan kehityksen 3 jaksoa
- 1950- ja 1960-lukujen kehitys, jolloin työvoimapolitiikan tehtävänä turvata talouskasvun
edellyttämä koulutetun työvoiman riittävyys. - Vuosien 1972-1973 öljykriisistä 1980-l loppuun työvoimapolitiikan tehtävänä entistä
selvemmin työttömien työllistäminen. - 1990-l alusta alkaen työvoimapolitiikan tehtävänä ollut rakennemuutoksen aiheuttaman
työttömyyden lieventäminen ja ei-aktiivisen väestön osan työllistäminen.
Mitkä 4 työvoimapolitiikan toteuttamisen vaihtoehtoa Bonoli identifioi?
Työn vastaanottamista
tukevien kiihokkeiden kiristäminen (toimet, joilla säännellään työvoima- ja sosiaalipoliittisten
etuuksien saamista),
työllistymisen tukeminen (työnvälityspalvelut, tehotettu neuvonta, työpaikkojen luonti),
työssä kiinni pitäminen (työharkat, tuettu työllistäminen, lyhyet työllisyyskurssit) ja
työnhakijan ammattitaidon kehittäminen (ammatillinen uudelleen- ja täydennyskoulutus)
Aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpiteiden työllisyysvaikutusten
arvioinnissa käytettyjä käsitteitä
Työmarkkinavuoto, korvaavuusvaikutus, syrjäytymisvaikutus, valikoitumisharha, satunnaistamisen harha, nettovaikutus
Työmarkkinavuoto
Ohjelman aikaansaama tulos ei poikkea siitä, mitä olisi tapahtunut ilman ohjelmaa. Esim. työtön työllistyy tuen avulla yritykseen, vaikka olisi työllistynyt ilman tukeakin.
Korvaavuusvaikutus
Työllistämistuella työllistetty henkilö vie työpaikan työntekijältä, joka olisi työllistetty, ellei työttömälle olisi maksettu tukea. Työllistämistuen nettovaikutus on täten nolla.
Syrjäytymisvaikutus
Työllistämistukea saava yritys lisää tuotantoa ja parantaa markkina-asemaansa sellaisten yritysten kustannuksella, jotka eivät saa tukea ja jotka joutuvat heikomman kilpailuaseman vuoksi vähentämään työvoimaa. Näin voi käydä myös uusia yrityksiä tuettaessa.
Valikoitumisharha
Esiintyy silloin, kun lopputuloksiin vaikuttaa tuntematon tekijä, jota ei voida kontrolloida. Esim työvoimapoliittisen tukiohjelman pos. tai neg. vaikutukseen voi olla syynä kontrolloimattomaksi jäänyt yksilön motivaatiotekijä eikä osallistuminen tukiohjelmaan. Voi olla myös seurausta hallinnollisesta valikoitumisprosessista.
Satunnaistamisen harha
Voi aiheutua esim kokeen suorituspaikan valinnasta ja havaintokadosta silloin, kun osanottajat keskeyttävät ohjelman. Voi aiheutua myös ns. Hawthorne-efektistä, kun henkilöt tietävät kuuluvansa erikousjoukkoon ja käyttäytyvät heille asetettujen odotusten mukaisesti.
Nettovaikutus
Kokonaisvaikutus – työmarkkinavuoto – korvaavuusvaikutu s - syrjäytymisvaikutus
