6 työttömyyden perusteoriaa Flashcards
- Klassinen teoria työttömyydestä ja sen merkittävin kulmakivi
Merkittävin kulmakivi “Sayn laki”; tarjonta luo oman kysynnän. Mikä tahansa tuotannon lisääntyminen johtaa vastaavaan tuotteiden kysynnän lisääntymiseen (Sayn lain heikko versio). Taloudessa, jossa kilpailu on sallittua ilman rajoituksia, vallitsee automaattinen pyrkimys käyttää tasapainoisesti kaikkia resursseja mm. työvoimaa & tarjonnan lisääntyminen johtaa työvoiman kysynnän kasvuun ja täystyöllisyyteen (Sayn lain vahva versio).
- Klassinen teoria ja Walras
Walras kehitti perusteet yleiselle tasapainoteorialle, jossa tarkastellaan tarjonnan, kysynnän ja hintojen suhdetta. Hintojen sopeutuminen sekä synnyttää että purkaa markkinoiden epätasapainoa koko systeemin tasolla.
- Klassinen teoria - Walrasin systeemin kritiikki
Teoria ei selitä, miten työttömyyteen johtava epätasapaino syntyy. Walrasin systeemi ei tunne eikä salli epätasapainoa, joka aiheutuu markkinoiden epätäydellisyydestä ja esim. siitä, että ammattiliitot, minimipalkkasäädökset ja sosiaaliturvajärjestelmät tuottavat poliittisesti hyväksyttyinä kilpailun rajoitteita. S
- Klassinen teoria - Sayn lain kritiikki
Sayn laki ei tunne työvoiman ylitarjontaa. Se on kehitetty suljetun talouden (kansantalous) puitteissa, mikä saa miettimään sen soveltuvuutta avoimeen talouteen (globaali markkinatalous).
- Uusklassinen synteesi/teoria 1950- ja 1960-l
Yhdistelee klassista taloustiedettä ja keynesiläisyyttä. Edustajat hyväksyivät makrotalouden tasolla kokonaiskysynnän tärkeyden ja sen, ettei laman aikana tulisi leikata palkkoja vaan turvata niiden tasainen kehitys, jotta ne pitäisivät yllä riittävää kysyntää. Argumentointi ja tutkimukset palkkojen jäykkyyden ja työttömyyden pitkittymisen mahd. yhteydestä.
- Keynesiläinen työttömyysteoria
Oppi-isä J.M. Keynes. Tahaton työttömyys, korostus kokonaiskysynnän ja säätelyn merkityksestä. Etäisyyden otto makrotalousteoriaan.
- Keynesiläinen työttömyysteoria - työvoiman kysyntäteoria
Keynes väitti, ettei ollut helppoa tietä työttömyydestä täystyöllisyyteen, mutta hyväksyi klassisen teorian mukaisen työvoiman kysyntäteorian. Asiaa voi lähestyä myös työvoiman tarjonnan näkökulmasta.
- Keynesiläinen työttömyysteoria - työttömien ja palkansaajien tahto
Työttömyyden kasvu ei johdu työttömien omasta tahdosta. Työttömyyttä yritettävä alentaa elvyttämällä yleistä kysyntää raha- ja finanssipolitiikalla. Palkansaajat eivät voi vaikuttaa työttömyyden alenemiseen suostumalla omien nimellispalkkioiden laskuun, koska se ei kuitenkaan johda hintojen vastaavaan alennukseen ja reaalipalkkioiden toteutumiseen -> ei kasvata kulutusta ja työvoiman kysyntää
- Miten täystyöllisyys voidaan saavuttaa Keynesin mukaan?
Vain yhtäaikaisesti nostamalla kokonaiskysyntää sekä taivuttamalla palkansaajat hyväksymään reaalipalkkojen alenemisen. Palkansaajat eivät tee aloitetta vapaaehtoisesti, vaan voivat olla pakotettuja hyväksymään leikkauksen.
- Mitä tarkoittaa työmarkkinoiden epätäydellisyys?
Markkinat eivät reagoi suoraan yksittäisten tekijöiden hinnanmuutoksiin eivätkä yksittäisten ryhmien palkanalennuksiin
- Mikä oli Keynesin johtopäätös?
Jos työttömyys ei johdu omasta tahdosta, palkka- ja rahapolitiikka eivät ratkaise sitä. Ainoaksi keinoksi jää kysynnän elvyttäminen. Se voi johtaa työttömien työllistymiseen, jos he suostuvat samanaikaisesti hintojen nousun kautta tapahtuvaan reaalipalkkojen alentamiseen.
- Uuskeynesiläisyys
Uudet muotoilut palkkatason ja työttömyyden suhteista. Stiglitz ja Krugman. Hyväksyivät reaalipalkkojen jäykkyyden ja sen mahd. yhteyden pitkittyvään työttömyyteen.
- Mitä uuskeynesiläinen teoria pyrkii selittämään?
Miksi laman jälkeen työmarkkinat eivät tasapainoitu mikrotalouden tasolla, eli miksi tahaton työttömyys jatkuu, vaikka makrotalouden tasolla työllisyys kasvaisikin
- Uuskeynesiläisen mikrotaloustieteen havainnot ja 3 teoreettista argumenttia
- Epäsuora sopimusteoria; yritysten ja työvoiman palkkasopimukset ja sopimukselliset suhteet, ajatus, että yrityksellä on palkansaajia paremmat edellytykset hallita taloudellisia riskejä. 2. Tehokkuuspalkkaus; työnantaja valitsee usein korkeimmin koulutetun, sillä oletuksena on, että hän on tuottavampi ja sopeutuu helpommin työssä tapahtuviin muutoksiin. 3. Sisäpiiriefekti; yrityksessä työskentelevillä ja vahvassa neuvotteluasemassa olevilla on valtaa vaikuttaa yritysten rekrytointeihin, palkkaukseen ja sosiaali- ja työllisyysturvaan.
- Jälkikeynesiläisyys - mitä korostaa, mitä kritisoi?
Vastaa uusklassisen teorian ja mikrotaloudellisten teorioiden haasteisiin korostamalla, että tehokkaan kysynnän aikaansaaminen ja inflaation hillitseminen eivät välttämättä edellytä reaalipalkkojen laskua. Kritisoi sitä, että yhteiskunnassa pitäisi sallia tietty työttömyyden taso, joka hillitsisi niin palkka- kuin hintainflaatiota.
- Jälkikeynesiläisyys ja hysteresis-hypotesis
Hysteresis-hypoteesi on totta, eli työttömyys jää laman jälkeen aina aikaisempaa korkealle tasolle.
- Mikrotalousteoria työttömyydestä ja sen lähtökohta
Ajatus, että työttömyys johtuu yritysten ja kotitalouksien tasolla esiintyvistä taloudellisista häiriöistä, joista mahdollista selvitä vain korjaamalla yksittäisten toimijoiden taloudellisia suhteita. Lepää Walrasin tasapainoteorian varassa.
- Mikrotalousteoria ja luonnollisen työttömyysasteen käsite
Friedmanin mukaan kokonaistyöttömyydestä voi erottaa luonnollisen työttömyyden, joka on kullekin yhteiskunnalle ja talouden kehityksen vaiheelle ominainen, suhteellisen pysyvä työttömyyden taso, johon makrotalouden kysyntää piristävät ruiskeet eivät vaikuta. Luonnollisen työttömyyden aste voi vaihdella ajan kuluessa.
- Mitä tapahtuu, jos työttömyys on suurempaa kuin luonnollinen taso?
On odotettavissa, että työvoiman kysyntä ja tarjonta palautuvat kohti tasapainoa, kuten tasapainoteoria edellyttää.
- Minkä merkittävän lisän mikrotalousteoria tuo klassiseen teoriaan?
Analyysi työnhakuajan kustannuksista. Työttömänä ja työtä etsiessään työntekijä menettää tuloja ja hänelle aiheutuu työnhakukustannuksia, jotka hän pyrkii lisäämään tuleviin palkkavaatimuksiinsa.
