Yleistä Flashcards

1
Q

Puhtaat aineet

A

koostuvat yhdestä alkuaineesta tai yhdisteestä. Luonnossa ei juurikaan esiinny puhtaita aineita

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

seos

A

koostuu useammasta alkuaineesta tai yhdisteestä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

homogeeninen seos

A

aineet ovat samassa faasissa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

heterogeeninen seos

A

useita eri faaseja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

liuos

A

homogeeninen seos, joka muodostuu liukenevan aineen sekoittuessa liuottemana toimivan aineen joukkoon

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

kiinteä

A

järjestynyt, osaset värähtelevät paikallaan, lähellä toisiaan, puristuu hieman kokoon, oma muoto ja tilavuus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

neste

A

epäjärjestys, liikkuvat toistensa lomassa, lähellä toisiaan, puristuu hieman kokoon, mukautuu astian muotoon, mutta oma tilavuus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

kaasu

A

epäjärjestys, liikkuvat suhteellisen pitkiä matkoja suoraviivaisesti, kaukana toisistaan, kokoonpuristuva, mukautuu astian muotoon ja tilavuuteen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

sulaminen

A

s->l

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

höyrystyminen

A

l->g

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

sublimoituminen

A

s->g

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

jähmettyminen

A

l->s

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

tiivistyminen

A

g->l

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

härmistyminen

A

g->s

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

energiaa sitovat olomuodon muutokset, jossa sidoksia katkeaa

A

sulaminen, höyrystyminen, sublimoituminen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

energiaa vapauttavat muutokset, jossa sidoksia muodostuu

A

jähmettyminen, tiivistyminen, härmistyminen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

isotooppi

A

ytimissä yhtä monta protonia, mutta eri määrä neutroneita

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

järjestysluku

A

Z, protonien lukumäärä, vasen alakulma

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

massaluku

A

A, protonien ja neutronien lukumäärä, vasen yläkulma

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Bohrin atomimalli

A

elektronit kiertävät ydintä ympyrärataisilla elektronikuorilla, jolla on eri energiataso

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

bohrin atomimallin energiatasot

A

merkitään n=1, n=2…, myös kirjainlyhenteet, jotka alkavat K, ja jatkuvat aakkosissa. energiatasolle mahtuu elektroneja 2n^2

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

jaksollisen järjestelmän pystyrivit

A

ryhmiä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

jaksollisen järjestelmän vaakarivit

24
Q

saman pääryhmän alkuaineilla

A

yhtä monta ulkoelektronia

25
saman jakson alkuaineilla
elektroneja yhtä monella elektronikuorella
26
pääryhmä
1,2, 13-18
27
1 ryhmä
alkalimetallit
28
2 ryhmä
maa-alkalimetallit
29
ryhmät 13-18
nimi tulee ensimmäisen alkuaineen mukaan: booriryhmä, hiiliryhmä, typpiryhmä, happiryhmä
30
lantanoidit
järjestysnumerot 57-71
31
aktinoidit
89-103 järjestysnumeroiset alkuaineet
32
oktettisääntö
atomit pyrkivät saavuttamaan itseänsä lähimmän jalokaasun elektronirakenteen (täyden ulkokuoren)
33
Yhdisteiden sisäiset sidokset
vahvoja sidoksia: kovalenttinen, ioni, metalli
34
vahvat sidokset
kovalenttinen sidos, ionisidos, metallisidos
35
36
LD50 arvo
kuvaa tappavaa annosta puolelle koe-eläimistä tietyllä antotavalla
37
ADI
acceptable daily intake, päivittäinen hyväksyttävä enimmäissaanti, jonka ihminen voi saada joka päivä koko elämänsä ilman haittavaikutuksia
38
kemikaali
aine jonka rakenne tunnetaan ja on nimetty rakenteenaa mukaan
39
Varaus
ilmotetaan alkeisvarauksen e monikertoina. Varauksen yksikkö on coulombi (C)
40
Pistemalli
kuvaa atomin ulkoelektroneita. Kemiallisen merkin ympärille merkitään neljään eri suuntaan pisteinä
41
liuotin
se aine, jota liuoksessa on eniten
42
lejeerinki
metalliseos, metalliin on sekoitettu jotain toista alluainetta ja metallin ominaisuudet. esim. ruostumaton teräs
43
suspensio
samea heterogeeninen seos, jossa kiinteän aineosan hiukkaskoko on yli 1mikrometri erottuvat hitaasti toisistaan jos ei sekoiteta esim taikina
44
kolloidi
näyttää homogeeniseltä, mutta tarkemmin tarkasteltima heterogeeninen. Pidetään liuoksen ja suspension välimuotona. ei voi erottaa suodattamalla hiukkaskoko alle 1mikrom ei erotu ajan kanssa
45
geeli
nestettä kiinteässä, kolloidi
46
emulsio
nestettä nesteesaä, kolloidi
47
vaahto
kaasua nesteessä, kolloidi
48
liete
kiinteää nesteessä, suspensio
49
aerosolu
nestettä kaasussa kolloidi tai kiinteää kaasussa suspensio
50
haihduttaminen
haihtuva nestep poistuu seoksesta höyrystymällä. haihtumalla ja kiehumlla. yleensä kun halutaan erottaa kiinteä aine liuoksesta. perustuu kiehumispisteiden eroon
51
Tismaus
perustuu erilaisiin kiehumispisteisiin Tislattava aine laitetaan tislauskolviin. Tislauslaitteessa on jäähdytin, joka tiivistää aineem takaisin nesteeksi. Lämpömittari, tisle kerätään keräyskolviin
52
sublimointo erotusmenetelmänä
esim. jodi. ensin sublimoituu ja sitten härmistyu kylmäsormen tai kylmän koeputken pintaan
53
suodatus
käytetään suodatinta, joka päästää läpi nesteen tai kaasun. yleensä kiinteä nesteestä eli sakka suodoksesta
54
uutaminen
kiinteästä seoksesta tai nestemäisestä liuoksesta liuotetaan ainetta toiseen liuottimeen, esim jos liuottimet eivät sekoitu toisiinsa
55
uudelleenkiteytys
epäpuhdas aine liuotetaan ensin pieneen määrään kuumaa liuotinta, jota käähdytetään ja epäpuhtauden jäävät liuokseen. kiteet voidaan erottaa dekantoimalla (kaatamalla liuotin pois) tai suodattamalla
56
kromatografiset menetelmät
aineiden erilainen tarttuminen alustaan. TLC eli ohutlevykromatografia, kolonneissa elo aineella täytetyillä putkissa neste ja kaasukromatografiassa