ke02 Flashcards
kationi
ioni jolla positiivinen varaus
anioni
ioni jolla negatiivinen varaus
moniatomiset ionit
koostuvat useammasta kuin yhdestä atomista
ioniyhdiste
vahva sidos ionisidos. muodostaa ioniyhdisteen eli suolan. Yleensä metallien ja epämetallien yhdisteiyä
ionihila
ioniyhdisteen kolmiulotteinrn säännöllinen kiderakenne, jossa positiiviset ja negatiiviset ionit vuorottelevat.
kidevesi
ionihilassa olevaa vettä. tyypillistä tietyille suoloille. merkitään ioniyhdisteen kaavaan pisteen avulla. vapautuu kidehilasta esim veteen liuotessa tai kuumentaessa
ioniyhdisteet ja vahvuus
vaikuttaa varaus ja koko. suuri varaus pieni koko vahva
ioniyhdisteet ja sähkönjohtavuus
kiinteä ei, suolan vesiliuos joo. myös nesteenä joo
ioniyhdisteiden ominaisuuksia
huoneenlämmössä kiintietä
kovia mutta hauraita
metallit
delokalisoituneet elektronit . rakenneosa atomi, joka koostuu kationista ja ulkoelektroneista jotka kaikkien käytössä
metallihila
kiinteässä olomuidossa metallit muodostavat säännöllisen rakenteen, jota pitävät koossa metallisidokset
mitkä vaikuttaa metallien sulamispisteeseen
koko -> mitä pienempi kationin ionisäde, sitä korkeampi sulamispiste, koska vahvempi sähköinen vetovoima. mitä enemmän ulkoelektroneja sitä enemmän yhteiskäyttöelektroneja ja korkeampi sulamispiste
metallien ominaisuudet
korkea sulamispiste, suuri tiheys, sähkön ja lämmönjohto kiinteänä ja sulatteena, kiiltäviä, läpinäkymättömiä ja muokattavia
kovalenttinen sidos
kahden epämetallin välinen sidos, jossa jakavat elektronin yhteiseen käyttöön
pooliton sidos
elektronegatiivisuusero alle 0.4. atomit vetävät sidoselektroneja yhtä voimakkaasti puoleensa
poolinen sidos
elektronegatiivisuusero yli 0.4. elektronegatiivisempi vetää sidlselektroneja voimakkaammin. toiselle muodpstuu elektronitiheytymä ja toiselle elektronivajaus
ioniluonne
mitä suuremoi atomien eleltronegatiivisuusarvojen erotus sitä enemmän ioniluomnetta. jos riittävän suuri -> ioniyhdiste
kovalenttinen hila
säännöllisesti järjestynyt jatkuva rakenne jossa atomit liittyvät toisiinsa kovalenttisin sidoksin
voi muodostua yhdestä tai useammasta alkuaineesta
poolinen molekytli
dipoleita jossa eri merkkiset osittaisvaraukset, poolisia sidoksia, ellei muoto tai koko kumoa
heikot sidokset
molekyylien välisiä sidoksia. vety, dipoli dipoli ja dispersiovoimat ja ionidipolisidokset
dipoli-dipolisidokset
negatiivinen osa vetää positiivistä osaa. voi merkitä molekyylien välillä katkoviivalla. poolisten molelyylien välille
vetysidos
erityistapaus dipoli-dipolisidoksesta. FON sitoutuneena H. erityisen vahva dipolidipoli
dispersiovoimat
hetkellisten osittausvarausten välille. kaikkien rakenneosien välille. van der waalsin voimat tai Londonin voimat
amorfinen aine
pehmenee ja muuttuu nestemmäiseksi vähitellen. suurimolekyyliset aineet, jotka eivät voi muodostaa molekyylihilaa