Brainscape's Knowledge GenomeTM


Top Flashcards (Certified)
All Flashcards

Kemia > ke05 > Flashcards

ke05 Flashcards

1
Q

reaktiosarja

A

peräkkäisiä reaktioita

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

välituote

A

ainetta, jota syntyy rreaktiossa ja joka kuluu reaktiosarjan toisessa reaktiossa loppuun

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

kokonaisreaktion muodostaminen reaktiosarjalle

A

kirjoitetaan ja tasapainotetaan osareaktiot, välituotteille sama kerroin. lasketaan puolittain yhteen ja välituotteet piis. vähennetään turhat. tarkistetaan että kertoimet pieniä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Seoslaskun ratkaisun vaiheet

A

ainesosille omat reaktioyhtälöt 1 ja 2. Tunnetut tiedot. valitaan x ja sillä kaikki ainemäärät. Määritetään nkok ja verrataan sitä ainesosien ainemääriin. Muodostetaan yhtälö n(kok)= n1+n2

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

sidosten katkeaminen

A

vaatii energiaa eli endoterminen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

sidosten muodostuminen

A

vapauttaa energiaa eli eksoterminen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

endoterminen reaktio

A

sidosten katkaieminen sitoo enemmän energiaa kuin sidosten muodostuessa vapautuu dH +

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

entalpian muutos

A

H lopputila - H alkutila

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

liukenemisentalpia

A

entalpian muutos silloin, kuin yks mooli liuotettaava ainetta liuokenee täydellisesti ylimäärään liuotinta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

palamisentalpia

A

entalpianmuutos kun yks i mooli palaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

reaktioentalpia

A

reaktion aikana tapahtuva entalpianmuutos. Htuotteet- Hlähtöaineet

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

kalometri

A

lämpöä eristää astia, jossa lämmönvaihto astain ulkopuolelel on minimoitu

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

lämpömäärä Q

A

voi käyttää kalometrissä tehdyn reaktion entalpiaan
Q= c * m * dt, jossa c= ominaislämpökapasiteetti. tämän jälkeen dh= Q/n

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

reaktioentalpian laskeminen kalometirsesta mittauksesta

A

Q= c * m * dt, jossa c= ominaislämpökapasiteetti. tämän jälkeen dh= Q/n

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Eksoterminen reaktio

A

sidosten katkeaminen sitoo vähemmän energiaa kuin sidosten muodostuminen, dH -

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

aktivoitumiseneriga

A

pienin energia joka saa reaktion aikaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

siirtymätila

A

tila jossa lähtöaineiden sidokset ovat juuri katkeamassa ja tuotteiden sidokset muodostumassa. hyvin lyhytikäinen. energiakaavion korkein energia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

muodostumisentalpia

A

entalpian muutos, kun yksi mooli yhdistettä muodostuu alkuaineistaan tietyssä olosuhteissa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

reaktioentalpian lasku muodostumisentalpialla

A

H= kerroin H(tuotteet) - kerroin H(lähtöaineet)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Sidosenergia

A

energia, jota taevitaan rikkomaan yksi mooli tiettyä sidosta. Reaktioentalpia voidaan laskea vähentämällä lähtöaineiden sidosenergioioden summasta tuotteidnen sidosenergioiden summa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

reaktioentalpian lasku sidosenergioilla

A

vähentämällä lähtöaineiden sidosenergioioden summasta tuotteidnen sidosenergioiden summa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

polttoaineiden energia

A

vapauituu muodostuvien tuoteiden sidoksista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Hessin laki

A

reaktioentalpia ei riipu siitä, millaisten välivaiheiden kautta tuote syntyy

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Reaktioentalpian lasku hessin lain avulla

A

kirjoitetaan reaktioyhtälö sille reaktiolla, jonka reaktioentalpia ollaan laskemalla. Käännetään reaktioyhtälöitä oikein päin, entalpia mutttuu vastaluvukseen käännettäessä. Kerrotaan puolittain niin että sama kerroin (myös entalpia kerrotaan). lasketaan yhyteen niin että välituotteet pois. reaktioneltapiat lasketaan yhteen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Ulkokuori
kuuluu ne alakuoret, jotk a osallistuvat sidosten muodostamiseenl. useita eri alakuoria. esim 4s ja 3d
26
s-lohkon alkuaineet
alkailia ja maa-alkailinetallien metallit. ulkokuori koostuu s- alakuoresta. Irtoavat atomista helposti. muodostavat helposti kationeja. reaktiivisiä
27
d-lohkon metallit
siirtymämetalleja. vajaa d-alakuori tai voi muodostaa ioneja, joilla on. paljon tyypillisiä metallin ominaisuuuksia
28
siirtymämetallit muodosaessaan sidoksia
uloimman s alakuoren elektronit delokalisoituvat. myöd d osallistuu. neljännen jakson 3d orbitaalit piemieä eikä yltä. d lohkossa alasp'in mentäessä metallisidos on kestävämpi
29
siirtymämetallit
raskaammilla siirtymämetalleilla sekä s että d alakuori osallistuvat metallisidoksen muodostuamiseen tehden siitä hyvin pysyväm. Muodostaessaan ioneja siirtymämetallit luovuttavat ensin elektroneja korkeaenergisimmältä s alakuorelta ja sen jälkeen korekaenergisimmältä d alakuorelta. Yhdisteissä siirtymämetalluien ioneilla on eri varauksia
30
lantanoidit
kemiallisilta ominaisuuksiltaan samankaltaisia. muodostavat ioneja yleensä varauksella +3. f-lohkon ylempi rivi.
31
aktinoiudit
radioaktiivisia ja suurin osa synteettisiä alkuaineita. muodostavat ioneja useilla eri vapauksilla
32
ryhmän 12 metallit
sinkki kadmium ja elohopea. s-alakuori ja täysi d-alakuori, joka ei osallist umetallisidoksen muodostamiseen, joten heikompi. pehmeämpiä ja matalammat sulamispoisteet
33
elohopea ja s orbitaalit
6s orbitaalin elektronit ovat voimakkaasti kiinnittyneet atomiin
34
p-lohkon metallit
muistuttavat ryhmän 12 metalleja. lähellä epämetalleja. p-alakuori, joka osallistuu metallihilaan, mutta ei yhtä vahva kun d
35
puolireaktio
hapetuspelkistysreaktioissa. merkitään siirtyvien elektronien määrä.
36
hapettuminen
aine luovuttaa elektroneja
37
pelkistyminen
aine vastaanottaa elektroneja
38
hapetusluku
teoreettinen varaus, jonka atomi saisi, jos sen muodostamassa sidoksessa elektronit siirtyisivät kokonaan elektronegatiivisemmalle atomille. laskennallienne apiväline
39
hapetusluku vapaat alkuaineet
aina 0
40
vety hapetusluku
yhdisteissä veden hapetusluku on yleensä +1. hydrideissä, joissa vety on sitoutunut metalliatomiin hapetusluku on -1
41
happi hapetusluk
yleensä -II. Peroksideissä -1 ja fluorin kanssa +II
42
pääryhmien 1,2 ja 13 metallit epämetalliin yhdistyneenä hapetusluku
vain yksi hapetusluku, joka määräytyy ulkoeletronien mukaan
43
yksiatomisten ionien hapetusluku
ionivarauksen suuruinen
44
moniatomisten ionien hapetusluku
töytyy laskea. hapetuslukujen summa on ionin varaus
45
yhdisteet
hapetusluku täytyy laskea. yhdisteen muodostavien aineiden hapetuslukujen summa on nolla
46
elektronien avulla tasapainotsu
määritetään kaikkien aineiden hapetusluvut, päätellään hapettuvien ja pelkistyvien aineiden kertoimet, tasapainotetaan mmuut, tarkistetaan että varaukset puolittain samat
47
epäjalo metalli
reagoi happojen kanssa vapautuu vetykaasua
48
jalot metallit
eivät reagoi happoliuosten kanssa
49
metallien jännitesarja
metallien sähkökemiallisesa jännitesarjassa metallit ovat pelkistymiskykynsä mukaisessa järjestyksessä. Vetyä ennen ovat epäjalot metallit jajällkeen jalot. Epäjaloilla on suuri hapettumistaipumus ja jaloilla metalleilla suuri pelkistymistaipumus
50
spontaani reaktío
tapahtuu itsestään. Jos ionina on jalompi ja atomina epäjalompi. Epäjalompi hapettuu ja jalompi pelkistyy
51
normaalipotentaali
taulukkokirjassa pelkistymispotentiaali eli jalousjörjetys
52
kemiallinen pari
spontaani reaktio jossa kaksi metallilevyä obat samass asuuolaliuksessa, ja muodostuu yksinkertainen virtalähde
53
kemiallisen parin elektrodireaktiot
kemiallisessa parissa epäjalo metalli hapettuu ja jalo pelkistyy. Hapettuminen tapahtuu anodilla, joka on kemiallisen parin negatiivinen elektrodi. Pelkistyminen tapahtuu katodilla, joka on kemiallisen parin positiivinen elektrodi
54
Kennokaavio
kuvaa kemiallisen parin rakennetta tiiviisti. reunoihin merkitään elektrodien varaukset. Yksi pystyviivaa kuvaa elektrodin ja elektrolyytin rajapintaa ja kaksi pystyviivaa elektrolyyttiluoksia yhdistävää suolasiltaa
55
yksi pystyviiva kennokaaviossa
kuvaa elektrodin ja elektrolyytin rajapintaa
56
kaksi pystyviivaa kennokaaviossa
kuvaa elektrolyyttiluoksia yhdistävää suolasiltaa
57
elektrolyysi
sähkövirralla aikaansaatu hapetus-pelkistysreaktio
58
passiivinen elektrodi
elektrodi joka ei itse hapetu tai plkisty elektrolyysissä
59
elektrodit ja elektrolyysi
anodi hapettuu, katodi pelkistyy. anodi positiivinen, katodi negatiivinen
60
elektrolyysin reaktiojärjestys
jos elektrolyytin ionien ja molekyyylien konsentraatiot ovat lähellä toisiaan, se aine reagoi ensin jonka normaalipotentiaali on suurin, jos normaalipotentiaalit ovat lähellä toisiaan, se aine reagoi ensin jonka konsentraaito on suurin. Laimeissa liuoksessa veden konsentraatio on niin suuri, että muodostuu käytännössä aina vetyä ja happea. Elektrolyytin lisäksi anodimateriaali on huomioitava normaalipontentiaalitarkastelussa
61
korroosio
ympäristötekijöiden vaikutuksesta tapahtuva hapettumnen
62
kuivapari
paristo, jossa elektrolyytti ei pääse valumaan, koska eseo n imeytetty liisterimäiseen väliaineeseen. paristo toimii asennosta riippumatta. esim. sinkki-hiiliparisto
63
polttokenno
laite, jolla voidaan tuottaa sähköä polttoainen avulla.
64
ruostuminen
raudan korrooiota. Rauta ja oksidi-ionit muodostavat kideveden kanssa kidevedellisiä rauta(III) oksideita Fe2O3 *x H2O
65
sähkökemiallinen korroosio
kun kaksi metallia on kosketuksessa toisiinsa ja nniiden väliin ajautuu kosteutta, syntyy sähkökemiallinen pari
66
ruostumaton teräs.
rautaan sekoitetaan vähintään 10% kromia. pinnalla on suojaava kromioksidikerros
67
anodisointi
muodostetaan tarkotiuksella metallin pintaan paksu oksidikerros. eklektrolyyysillä anodipunta hapettuu oksidiksi ja katodilla tapahtuu elektrolyyttinä toimivan hapon vetyionien pelkistyminen
68
uhrianodi
kiinnitetään siojattavan metallin pintaan epäjalompaa metallia. Kosteaissa olosuhteissa metallista ja uhrianodista muodostuu kemiallinen pari, jossa epäjalompi metalli hapettuu suojaten jalompaa
69
galvanointi
raudan suojauskeino, jossa se päälystetään sinkillä. Jos pinta naarmuuntuu ja naarmuun päätyy kosteutta sinkki hapettuu. sinkkiin tulee oksidikerros. toinsinsanoen sekä pinnan suojaus päälystämällä että uhrianodi
70
malmi
kiveä tai muuta maa-ainesta, joka sisältää metalleja ja joista metallien eristäminen on taloudellisesti kannattavaa. heterogeeninen seos
71
mineraali
kivimäinen aine, joka koostuu tietystä yhdisteestä tai seoksesta, jolla on selkeä kemiallinen koostumus ja tietty kiderakenne
72
teräs
metalliseos, joka koostuu raudasta ja sisältää pienen määrän hiiltä ja muuta alkuaineita. maailman käytetyin metalli. Valmistamisene tarvitaan hiiltä, valmistusporsessissa vapautuu suuri määrä hiilidioksidia
73
alumiini
on maankuoren yleisin ja maailman toiseksi käytetyin metalli. erotetaan baukasiitistä, mikä tuottaa suuria määriä jätteitä. pelkistetään alumiinioksidista elektrolyysillä, joka vaatii paljon energiaa

Kemia (6 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2025 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions