Brainscape's Knowledge GenomeTM


Top Flashcards (Certified)
All Flashcards

Kemia > ke03 > Flashcards

ke03 Flashcards

1
Q

Liuoksen valmistaminen

A

punnitaan tarvittava määrä kiinteää ainetta keitinlasiin
lisätään keitinlasiin tislttua vettä
sekoita
siirretään mittapulloon
huuhdellaan keitinlasi tislatulla vedellä
täytetään mittapullo
sekoitetaan kääntelemällä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

liuoksien kaava

A

c1 x v1 = c2 x v2

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Liuoksen laimentamisen vaiheet

A
  1. mitataan täyspipetillä tarvittava tilavuus väkevämpää liuosta
  2. siirretään pipetoitu tilavuus tyhjään mittäpulöoon
  3. siirretään vettä aluksi ruiskupullolla/muuten
  4. viimemen vesi pipetillä
  5. sekota
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

spektrofotometria

A

analyysimenetelmä, jossa liuoksen pitoisuus määritetään mittaamalla siihen absorboituneen valon määrä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

nollaliuos

A

sisältää liuottimen mutta ei absorvoivaa ainetta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

standardiliuos

A

liuos, jonka pitoisuus tunnetaan tarkasti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

standardisuora

A

kuvaa liuoksrn pitoisuuden ja absorbanssin välistä riippuvuutta. voi määrittää tutkittavan aineen pitoisuus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

tyydyttyneet hiilivedyt

A

alkaaneja, vain yksinkertaisia kovalenttisia sidoksia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

tyydyttymättömät hiilivedyt

A

kaksois tai kolmoissidos, alkaani tai alkeeni

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

sykliset hiilivedyt

A

nimetään syklo etuliitteellä. voi olla tyydyttynyt tai tyydyttämätön

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

aromaattinen hiilivety

A

sisältää bentseenirenkaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

PAH-yhdisteet

A

polyaromaattinen hiilivety, eli useampia bentseenirenkaita. Muodostuu joskua ruoan savustuksen tai grillauksen yhteydessä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

huoneenlämmössä nesteiset alkaanir

A

5-16 hiiliatomia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

substituentti

A

liittynyt ryhmä -yyli

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

nimeämisperiaatteet

A

1 liittyneiden ryhmien sibainrinumerot
2. saman liittynrrn ryhmän lukumäärän etuliitr
3. liittyneet ryhmät aakkosjärjestyksessä
4 perusosa
5 hiiliketjuun liittyneen funktionaalisen ryhmän sijaintinumero
6 perusosan pääte funktionaalisen ryhmän mukaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

funktionaalinen ryhmä

A

tunnusomainen ryhmä jonka mukaan aine luokitellaan, vaikuttaa aineen ominaisuuksiin, on se joka muuttuu reaktiossa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

alkoholi

A

R-O-H, hydroksiryhmä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

eetterit

A

R-O-R, eetteriryhmä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

fenolit

A

bentseenirengas-OH, fenoliryhmä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

alkoholien luokittelu

A

hydroksiryhmien lukumäärän mukaan yhden- tai moniarvoisiksi alkoholeiksi. Hydroksiryhmän sijainnin mukaan primäärisiksi (hiilestä vähintään kansi vetyä) sekundäärisiksi (hiilestä 1 vety) ja tertiäärisiksi (hiilestä ei vetyjä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

fenolien reaktiot

A

sitoutuneen hapen elektronit jakautuvat osittain bentseenirenkaaseen, joten vety hajoaa helpommin -> reaktiot muistuttaa enemmän happojen reaktioita

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

bentseenirenkaaseen liittynyt hydroksiryhmä

A

fenolinen hydroksiryhmä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

eetterien ominaisuudet

A

pooliton, vastaavat tai matalammat kiehumispisteet kun alkoholeilla. helposti haihtuvia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

aldehydi

A

R-C=O, aldehydiryhmä -aali

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
ketoni
karbonyyliryhmä keskellä, ketoniryhmä, -oni
26
karboksyylihapot
COOH, karboksyyliryhmä, -happo
27
esteri
karbonyyliryhmä ja happisilta, esteriryhmä, -aatti
28
aldehydien ja ketonien ominaisuudet
dipoli-dipolisidoksia, pienet hyvin veteen, suuremmat huonosti
29
karboksyylihappojen ominaisuuksia
dipoli-dipolisidoksia ja vetysidoksia -> korkeampia sulamis- ja kiehumispisteitä. Happamia
30
amiinit
N, aminoryhmä, -amiini
31
amidit
N-C=O, amidiryhmä, -amidi
32
aminohappo
aminoryhmä ja karboksyyliryhmä
33
amiinien luokittelu
perustuu siihen montako hiiliketjua sitoutuu typpeen. primäärinen (yksi hiiliketju kaksi vetyä) sekundäärinen (kaksi hiiliketjua yksi vety) ja tertiäärinen (kolme ketjua)
34
heterosyklinen yhdiste
rengasrakenteinen yhdiste, jossa renkaan jäsenenä voi olla esim. N, O, S
35
orgaanisten yhdisteiden hapettuminen
hapettuu jos yhdisteeseen liittyy happea tai siitä poistuu vetyä
36
orgaanisten yhdisteiden pelkistyminen
pelkistyy jos yhdisteestä poistuu happea tai liittyy vetyä
37
Primääristen alkoholien hapettuminen
hapettuvat aldehydeiksi, jotka hapettuvat karboksyylihapoiksi
38
hapetin
yhdiste, joka voi luovuttaa happea tai vastaanottaa vetyä. esim. MnO2, KMnO4, K2Cr2O7, NaWO4
39
sekundääristen alkoholien hapettuminen
ketomeolso
40
Aldehydien ja ketonien pelkistyminen
aldehydit primäärisiksi alkoholeiksi, ketonit sekundäärisiksi
41
karboksyylihappojen pelkistyminen
aldehydeiksi, jotka primäärisiksi alkoholeiksi
42
pelkistin
yhdiste, joka voi luovuttaa vetyä tai vastaanottaa happea esim NaBH4, LiAlH4, H2, yleensä paljon vetyä
43
katalyytti
aineita jotka nopeuttavat kemiallisia reaktioita, mutta eivät kulu
44
kvanttimekaaninen atomimalli
elektroni delokalisoitunut eli ei voi ennustaa tarkkaa paikkaa, pyörii kuitenkin todennäköisesti tietyillä orbitaaleilla
45
orbitaali
kuvaa elektronin esiintymistodennäköisyyttä tietyllä alueella ytimen ympärillä
46
elektronia määrittävät ominaisuudet
massa, varaus, spin
47
spin
kahdenlaisia arvoja, joita kutsutaan ylös ja alassuuniksi
48
paulin kiertosääntö
samalla orbitaalilla ei voi olla kahta elektronia, joilla on sama spin
49
alakuori
orbitaalijoukkoja, jolla on samantyyppinen muoto. Saman alakuoren orbitaaleilla on sama energia
50
s-alakuori
sisältää yhden s-orbitaalin, max. 2 elektronia
51
p- alakuori
kolme p-orbitaalia, max 6 elektronia
52
d- alakuori
viisi d- orbitaalia, max 10 elektronia
53
f- alakuori
seitsemän f-orbitaalia, max 14 elektronia
54
Hundin sääntö
Jos samalla alakuorella on useita elektroneja, ne asetuvat orbitaaleille siten, että mahdollisimman monen elektronin spin on samansuuntinen
55
pääkuori
kuorimallin elektronikuoret, jonka numero kertoo alakuorien määrän, 1-7
56
perustila
elektronit asettuvat atomiorbitaaleille siten ,että atomin kokonaisenegia on mahdollisimman pieni
57
minimienergiaperjaate
sen avulla saavutetaan perustila, orbitaalit täytetään alkaen matalaenergisimmästä alakuoresta
58
elektronikonfiguraatio
kuvaa elektronien asettumista eri alakuorille
59
ionisoitumisenergia
kuvaa sitä energiamäärää, joka vaaditaan irrottamaan yksi elektroni kaasumaisesta alkuaineatomista. Pienenee ryhmässä alaspäin siirryttäessä, kun elektronin etäisyys ytimesät kasvaa
60
sidosorbitaali
muodostuu kahden atomiorbitaalin sulautuessa yhteen. Sisältää atomien yhteisen elektroniparin eli on kovalenttinen sidos
61
sigmasidos
yksinkertainen kovalenttinen sidos
62
sp³ hybridisaatio
1 s-orbitaali ja 3- p orbitaalia. Hiili muodostaa neljä yksinkertaista sidosta. Tetraedri, sidoskulma 109.5
63
hybridiorbitaalit
muodostuvat, kun vähintään kaksi erimuotoista atomiorbitaalia muuntuu keskenään samanmuotoisiksi
64
sp² hybridisaatio
1 s orbitaali ja 2 p orbitaalia, muodostaa 3 sigmasidosta ja yhden piisidoksen. sidoskulma 120
65
piisidos
syntyy hybridisoimattomasta p- orbitaalista. muodostuu kaksiosainen sidos orbitaali sigmasidoksen molemminpuolin
66
kaksoissidos muodostuu
yhdestä sigmasidoksesta ja yhdesät piisidoksesta
67
bentseenirenkaan hybridisaatio
kaikki hiilet sp². Kaikki loput p-orbitaalit sulautuvat toisiinsa yhtenäiseksi piisidospilveksi -> delokalisoituneet elektronit, ja joka sidos yhtä vahva
68
konjugoituneet kaksoissidokset
tapa piirtää bentseenimolekuuli jossa joka toinen hiiliatomien sidos kaksois ja joka toinen yksinkertainen
69
sp- hybridisaatio
1 s-orbitaali ja 1- p orbitaali. muodostaa 2 sigmasidosta ja 2 piisidosta. sidoskulma 180
70
kolmoissidos muodostuu
kahdesta piisidossesta ja yhdestä sigmasidoksesta
71
vapaa elektronipari
atomin uloimman kuoren elektronipari, joka ei osallistu sidoksen muodostumiseen
72
isomeria
yhdisteitä, jolla on sama molekyylikaava mutta eri rakennekaava
73
isomeria jaetaan
rakenneisomeriaan ja stereoisomeriaan
74
rakenneisomeria
atomit sitoutuneet toisiinsa eri järjestyksessä. funktioisomeria, runkoisomeria, paikkaisomeria
75
funktioisomeria
rakenneisomeriaa, samoista atomeista rakentuu erilaisia funktionaalisia rymiä. Esim. karboksyylihappo ja esteri, alkoholi ja eetteri
76
runkoisomeria
molekyylit eroavat toisistaan hiilirungon rakenteen perusteella
77
paikkaisomeria
funktionaaiset ryhmät sijaitsevat eri isomeereilllä eri kohdassa hiilirunkoa
78
Stereoisomeria
molekyylit eroavat toisistaan vain kolmiulotteisen rakenteen perusteella. Cis-trans, enantiomeria, konformaatioisomeria
79
Cis-trans isomeria
kaksoissidoksillisissa yhdisteissä, tai rengasrajebteessa
80
E/Z isomeria
samaa isomerian lajia kun Cis-trans (kaikki cis-trans on myös E/Z) E- isomeerissä kevyemmät kaksoissidoksen atiomit ovat eri puolilla kaksoissidosta, Z-isomeerissä eirpuolella. Cis-trans lisäksi myös sellaisia jossa kaksoissidokseen on liittynyt kolme tai neljä erilaista atomia tai atomirymhää
81
kiraliakeskus
hiiliatomi, johon liittynyt neljä erilaista atomia tai atomiryhmää
82
enantiomeria
peilikuvaisomeria, syntyy kun on kiraliakeskus. R ja S
83
raseeminen seos
molempia enantiomeerejä on yhtä paljon
84
konformaaitoisomeria
sigmasidokset voi pyöriä, joka aiheuttaa konformaatioisomeriaa. Rengasrakenteiset voi taipua, esim sykloheksaanin tuoli ja vene
85
sähkömangneettinen säteily
eri säteilylajeja joilla eri aallonpituus ja energia, virittää molekyylejä erilailla
86
spektri
kuvaa sitä, millä aallonpituudella aine absorboi säteilyä. useilla molekyyleillä on tunnusomainen spetrki
87
IR-spektroskopia
tutkii molekyyklien värähtelyjä. Tietyn funktionaalisen ryhmän sidokset virittyvät tunnusomaisella aallonpituudella
88
NMR-spetkroskopia
kertoo ytimien ympäristöstä. Perustuu atomiytimien vuorovaikutukseen säteilyn kanssa voimakkaassa mangneettikentässä
89
HNMR-spekti
kertoo vetyatomien kemiallisesta ympäristöstä, jokainen erilainen kemiallinen ympäristö piikki
90
kemiallinen siirtymä
kertoo kuinka paljon ytimen absorptio poikkeaa vertailuaineen absorpiosta. NMR spetrin vaaka-akseli
91
Piikkien paikka NMR spetrkissä kertoo
funktionaalisista ryhmistä
92
Suhdekaava
ilmoittaa eri alkuaineatomien suhteelliset määrät aineessa. Pienimmät mahdolliset kokonaisluvut jolla suhteelliset määrät voi ilmoittaa. Ioniyhdisteiden kaavat ovat suhdekaavoja
93
massaspektrometrin toiminta
molekyyliin kohdistetaan elektronisuihku. Varautuneet molekyylit ja niifen palaset muodostavat ionisuihkun, joka ohjataan magneettikenttään. siellä ne liikkuvat ympyräradalla, jonka säde riippuu palasten varauksesta ja massasta, joten poistuu hieman eri suuntiin. sitten ilmaisin, joka mittaa lentoratoja
94
massaspektrometria
perustuu yhdisteen hajottamiseen ja varaamiseen elektronisuihkulla. Voidaan lukea tutkitun yhdisteen moolimassa. Vaaka-akseli kuvaa molekyylin palasteb nassoista

Kemia (6 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2025 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions