Brainscape's Knowledge GenomeTM


Top Flashcards (Certified)
All Flashcards

Kemia > ke04 > Flashcards

ke04 Flashcards

1
Q

Kemiallinen reaktio voidaan havaita

A

värin tai olomuodon muutoksesta, happamuuden tai lämpötilan muutoksesta, hajusta, äänestä, valosta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

törmäusteoria

A

jotta reaktio voi tapahtua rakenneosien täytyy törmätä toisiinsa, sillä tulee olla tarpeeksi energiaa ja törmäyksen pitää olla oikeaata suunnasta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

kemiallisessa reaktiossa

A

rakenneosat törmäävät toisiinsa riittävällä nopeudella ja oikeasta suunnasta, vanhoja sidoksia katkeaa ja uusia muodostuu. muodostuu uusia aineita, tapahtuu energian muodosta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

metallit huoneenlämpötilassa

A

kiinteitä, paitsi elohopea

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

H2, O2, N2, F2, Cl2 huoneenlämpötilassa

A

kaasuja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Br2 huoneenlämpötilassa

A

neste

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

I2 huoneenlämpötilassa

A

kiinteä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

stoikiometria

A

kun tasapainotettua reaktioyhtälöä hyödynnetään ainemäärää laskiessa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

teoreettinen saanto

A

laskemalla saatava arvo siitä paljonko saa ainetta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

todellinen saanto

A

kokeellisesti saatu reaktion massa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

rajoittava tekijä

A

loppuu ensimmäisenä kemiallisessa reaktiossa. määrittää sen, kuinka paljon reaktiotuotteita pystytään valmistamaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

ideaalikaasu

A

keksitty kaasu, joka kuvaa kaasujen käyttäytymistä. ideaalikaasun rakenneosat ajatellaan pistemäisiksi eikä niiden välillä ole vuorovaikutuksia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

palamisreaktio

A

aine reagoi hapen kanssa. Tuotteet ovat palavan aineen sisältämien alkuaineiden oksideja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

leimahduspiste

A

kuvaa sitä lämpötilaa jossa aineesta höyrystyy riittävästi kaasya, jotta se voi syttyä palamaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

sytttmisen edellytykset

A

sytttvän aineen lämpötila on korkeamoi kuin sen leimahduspiste
palamisreaktuon käynnistävä energia kuten palava tulitikku tai kipinä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

palamisen edellytykset

A

palava aine eli polttoaine
happi tai happea sisältävä ilma

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

palaa epätäydellisesti

A

happea on rajoitetusti saatavilla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

hajoamisreaktio

A

lähtöaineena yksi yhdiste, joka hajoaa yksinkertaisimmiksi yhdisteiksi. Hajoiaminem voi alkaa lämmön tai valon yhteydessä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

räjähteet

A

hyödyntävät hajoamisreaktiota, jossa muodostuu kaasuja joiden tilavuus kiinteää suurempi, aiheuttaa paineaallot

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

millaisia räjähtävät yhdisteet usein on

A

orgaaniset yhdisteet, jossa on paljon typpeä ja happea suhteessa hiilen määrään Typpikaasun muodostuminen on energeettisesti suotuisaa. hapoi muodostaa hiilidioksidia monoksidia vesihöyryä. Monissa nitroryhmiä (NO2)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

epämetalli +vesi

A

happo

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

protoninsiirtoreaktio

A

happo+vesi. molekyylin reagoidessa veden kanssa hydroksiryhmästä voi irrota H+ eli protoni, joka siketyy vedelle ja muodosraa H3O+ eli oksoniumioni

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

kahdenarvoinen happo

A

voi luovuttaa kaksi protonia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

kolmenarvoinen happo

A

voi luovuttaa kolme protonia eli H+

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
alkali ja maa-alkali metallit + vesi
hydrokseja ja vesikaasua
26
alkali ja maa-alkali metallit + happi + vesi
niistä tulee ensin hydrokseja, jotka reagoi veden kanssa ->
27
emäs
aine joka voi vastaanittaaa protonin tai protoneita (OH-). protoninsiirtoreaktiossa protoni siirtyy hapolta emäkselle
28
happo + emäs
suolaa ja vettä, neutraloitumisreaktio, happamuus muuttuu
29
happo-emästitraus
titrausta käytetään hapon tai emäksen konsentraatiom kvantitiiviseen määritykseen tunnetum väkevyisen emäksen tai hapon avulla. titrauksen ekvivalenttipisteessä happoa ja emästä on kulunuy reaktioyhtälön kertoimien mukaan
30
additioreaktio
kaksois tai kolmoissidos avautuu jolloin hiiliatomit muodostavat uusia sidoksia
31
hydraus
additioreaktio jossa kaksois tai kolmoissidokseen liittyy vetyä
32
halogenointi
kun hiiliketjuun liittyy halogeeniatomi. eräs tapa on additio. toinen substituutio
33
markovnikovin sääntö
kun vetyä sisältävä atomiryhmä liitetään kaksoiddidokseen, vetyä liittyy siihen hileen, jossa on ennestään enemmän vetyä
34
dehydrajs
eliminaatio jossa lohkeaa vety H2
35
Eliminaatioreaktio
orgaanisista molekyyleistä lohkeaa jokin pieni atomiryhmä ja tilalle syntyy kaksois tai kolmoissidos. addition käänteisrraktio
36
H2SO4
katalyytti eliminaatioreaktioissa, joissa lohkeaa vettä tai nitrausreaktioissa
37
substituutiorekatio
hiiliketjuun kiinnittynyt atomi tai atomiryhmä korvautuu toisella. Syntyy seos, koska epätarkka
38
substituentti
atomi tai atomiryhmä, joka on sitoutunut hiilikethuun vetyatomin paikalle
39
aromaattinen substituutio
aromaattiseen renkaaseen tapahtuva substituutio
40
nitraureaktiossa
alkaanii tai betseenirenkaan hiiliatomiin sitoutunut vetyatomi korvautuu nitroryhmällä. Reagenssinä käytetään usein typpihappoa
41
typpihappo (HNO3)
usein reagenssina nitrausreaktiossa
42
alkylointi
alkaanin tai bentseenirenkaan hiiliatomiin sitoutunut vetyatomi korvautuu jollain alkyyliryhmällä
43
alkyyliryhmä
metyyliryhmä, etyyliryhmä yms.
44
kondensaatioreaktio
kaksi tai useampi molekyyli liittyy yhteen ja välistä lohkeaa pieni molekyyli, yleensä vesi
45
kondensaatiossa reagoivat funktionaaliset ryhmät
hydroksiryhmä karboksyyliryhmä aminoryhmä
46
eettereiden muodostus
kondensaatiossa kaksi alkoholia
47
estereiden muodostus
kondensaatiossa happo ja alkoholi. Usein taspainoreaktio
48
karboksyylihappo+ amiini kondensaatio
amidi
49
amiini + amiini
dipeptidi, joissa peptidisidos. peptidimolekyylejä el proteiineja
50
rasvat
estereitä, triglyseridejä
51
tyydyttyneet rasvahapot
vain yksinkertaisia sidoksia
52
tyydyttymättömät rasvahapot
yksi tai useampi kaksoissidos
53
kertatyydyttymättömät rasvahapot
yksi kaksoissidos
54
monityydyttymättömät rasvahapot
useampia kaksoissidoksia
55
lipidit
eliöiden soluissa ja kudoksissa syntyviä poolittomia aineita, jotka eivät liukene veteen
56
hydrolyysi
kondensaation vastareaktio. Pilkkoo.
57
esteri+vesi hydrolyysi
alkoholi + karboksyylihappo
58
amidi + vesi hydrolyysi
karboksyylihappo + amiini
59
esterien hydrolyysireaktio
tasapainoreaktio, jää lähtöaineita. emäksisissä olosuhteissa loppuun asti. esim suola
60
ruuansulatuksen hydrolyysi
proteineista peptidejä ja aminohappoja. tärkkelyksessä glukoosia, rasvoista glyserolia ja rasvahappoja
61
saippuan valmistus
rasvahapon suolaa. valmistetaan hydrolysoimalla rasvoja emäksen avulla, jossa esteryryhmät hajoaa ja vapautuneet karboksyylihapot muodostavat emäksen kanssa suolaan
62
saippumoituminen
saippuan valmistus
63
saponifikaatio
saippuan valmistus
64
tensidi-ioni
saippuan pesevä ainesosa. pitkäketjuisia ioneita, joista toinen on pooliton hiilivety ja toinen poolinen osa
65
saippuan pesevä ainesosa
tensidi
66
miselli
muodostuvat tensidi-ioneisa, jotka kerääntyvät yhteen ja muodostavat pallomaisia reaktioita. Vesiliuoksessa poolittomat osat kerääntyvät poolittomien aineiden ympärille misellin keskustaan päin
67
polymeerit
koostuvat pitkistä polymeerimolekyyleistä, jotka koostuvat monomeereistä
68
monomeeri
polymeerejä muodostavia yhdisteitä
69
polyadditio
voi tapahtua, jos monomeerissä on hiiliatomien välinen kaksoissidos. kaksoissidos avautuu ja monomeerit liittyvät toisiinsa yksinkertaisilla kovalenttisilla sidoksilla
70
herätemolekyyli
polyaddition käynnisdtävä molekyyli, jonka tehtävä n katkaista ensimmäisen monomeerin kaksoissidos siten, että molekyylin toiseen päähän jää reaktiivinen kohta
71
polykondensaatio
vo tapahtua, jos monomeeri mleyylissä on kaksi reagoiaa funtkionaalista ryhmää, joita ovat hydroksi- karboksi ja/tai amino. Monomeerit liittyvät yhteen pitkiksi ketjuisksi ja välistä lohkeaa vettä (tai muita pieniä molekyylejä)
72
täyteaine
korvataa osa polymeeriraaka-aineesta ja voidaan muokata esimerkiksi muovin tiheyttä. esim. puuja talkki
73
lujiteaine
parannetaan muovin mekaanisia ominaisuuksia. Yleensö kuituja joilla muovista saadaan kevyempää kestävämpää ja jäykempää. mm. lasikuitu ja hiilikuitu
74
komposiitti
kahden tai useamman materaiilin yhdistelmä. esim jos muovissa huomattavan paljon lujitekuitua
75
apuaineet
muokataan muovilaadun ominaosuuksia. esim vähentää sähköisyyttä ja muovikalvujen tarttumista toisiinsa tai tekevät pinnasta liukkaamaan
76
Valtamuovit
eniten käytettyjä kulutustuotteiden muoveja. Noin 80% kaikista käytettävistä muoveista. halvimpia
77
tekniset muvit
valtamuoveja kalliimpia ja teknisiltä ominaisuudeltaan parempia , mutta silti yleisiä
78
erikoismuovit
kalleimpia muoveja. esim. sähkönjohtavuus, eriyinen lujuus tai jäykkyys tai optisia ominaisuuksia
79
kestomuovit
muodostuvat polymeerisidoksista, jotka sitoutuvat toisiinsa heikoilla sidoksilla. jos lämmitetään polymeeriketjut liikkuu toistensa lomittin. jäähtyessä synty uusiin kohtiin sidoksia. voi muokata ja kierrättää. kaikki valtamuovit
80
kertamuovit
muokataan kerralla valmiiksi tuotteeksi kemiallisella reaktiolla. muodostavat keskenään verkkomaisen rakenteen, jossa verkko on muodostunut vahvoilla kovalenttisilla sidoksilla. kestöö korkeita lämpotiloja. esim polyuretaani, komposiitti ja lujitemuovit
81
Biohajoavat muovit
hajoavat erilaisten mikrobien vaikutuksesta huomattavasti nopeammin kuin valtamuovit. Hajoaminen vaatii lämpöä vettä ja happea. usein myös kompostoituvia.
82
biomuovit
kasvi- tai eläinpohjaisista uusiutuvista raaka-aineista valmistettuja muoveja, joissa vähintään 20% uusiutuvia raaka-aineita. esim käyttää tärkkelystä, seluloosaa, sokerlia, öljyä. rakenne voi olla täysin sama kuin raakaölystä valmistetun muovin. ei aina biohajoava
83
mikromuovi
alle 5mm kokoinen pala muvia
84
oligosakkaredi
3-20 monosakkarediyksikköä

Kemia (6 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2025 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions