Yhteiskuntaoppi Flashcards
1
Q
perusoikeudet eli
A
jokaisella yksilöllä olevia oikeuksia esim vaikka koeskemattomuss, sananvapaus ja oikeus elämään.
2
Q
mikä on perusoikeuksien tarkoitus ja perustele vastaus esimerkillä
A
Perusoikeudet rajoittavat julkisen vallan käyttöä ja velvoittavat edistämään kansalaisten oikeuksia.
Esimerkki perusoikeuksien merkityksestä on sananvapaus.
Sananvapaus tarkoittaa oikeutta ilmaista mielipiteensä ilman pelkoa rangaistuksesta. Jos sananvapautta ei suojeltaisi perusoikeutena, valtio voisi rajoittaa kansalaisten mielipiteiden ilmaisua esimerkiksi kieltämällä hallitusta arvostelevan puheen tai sensuroimalla mediaa.
Käytännön esimerkki: Kuvitellaan, että toimittaja julkaisee artikkelin, jossa paljastetaan poliitikon tekemää korruptiota. Jos sananvapautta ei olisi turvattu perusoikeutena, poliitikko voisi painostaa viranomaisia estämään artikkelin julkaisemisen ja rankaisemaan toimittajaa. Tämä rajoittaisi demokratiaa ja oikeudenmukaisuutta.
Perusoikeudet, kuten sananvapaus, takaavat sen, että kansalaiset voivat osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun, kritisoida vallanpitäjiä ja vaatia muutoksia ilman pelkoa vainosta.
3
Q
mitä vapausoikeuksia suomessa on
A
Kaikilla on oikeus:
- henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen.
- vapaus liikkua
- oikeus suojella yksityiselämäänsa
- sananvapaus
- vapaus kokoontua
kuulua yhdistyksiin
- omaisuuden suoja.
- ihmisarvon luokkaamattomuss
- oikeus työhön
- ilmainen opetus
4
Q
milloin perusoikeuksia pystytään vähän rajoittamaan
A
Esim kriisin tai sodan tilanteessa voidaan rajoittaaa perusoikeuksia tai tilanteessa jossa koetaan oman maan yleinen turvallisuus huonoksi
5
Q
miten perusoikeudet voi olla joskus ristiriidassa keskenään
A
Perusoikeudet voivat joutua keskenään ristiriitaan, kun yhden oikeuden toteuttaminen rajoittaa toisen oikeuden toteutumista. Tällaisissa tilanteissa on tarpeen punnita eri oikeuksia ja löytää tasapaino niiden välillä. Esimerkiksi:
Sananvapaus vs. yksityisyyden suoja: Henkilön sananvapaus voi joutua ristiriitaan toisen henkilön yksityisyyden suojan kanssa, jos julkistetaan arkaluonteisia tietoja ilman lupaa.
Uskonnonvapaus vs. tasa-arvo: Uskonnollisten yhteisöjen oikeus harjoittaa uskontoaan voi olla ristiriidassa syrjimättömyyden periaatteen kanssa esimerkiksi työhönotossa.
Liikkumisvapaus vs. turvallisuus: Yksilön vapaus liikkua voi olla ristiriidassa yleisen turvallisuuden kanssa esimerkiksi pandemian aikana asetettujen rajoitusten yhteydessä.
6
Q
mitä eduskunnan peruslakivaliokunta tekee
A
he pyrkivär löytämään tasapainoa perusoikeuksien suhteen lakeja säätelemällä ja tuomioistuimen lakeja soveltaessa
7
Q
mitä eduskunnan oikeuskansleri ja oikeusasiamies tekee
A
ne vlavoo perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista.
8
Q
ihmisoikeuskeksuksen tehtävä
A
edistää ihmisoikeuksia erilaisten koultusten ja tiedotusten kautta
9
Q
mikä lasketaan meidän laissa syrjinnäksi
A
jos pistää ihmisen eri asemana esim sukupuolen, seksuaallisuuden, kansallisuuden, uskonnon, ihonvärin, mieliteen, kielen tai varallisuuden perusteella.
10
Q
selitä yhdenvertaisuus ja yhdnevertaisuuslaki
A
periaate jonka mukaan ketään ihmistä ei saisi syrjiä henkilökohtaisten aisoiden suhteen esimerkiksi liittyen seksuaallisuuteen, ihonväriin yai vammaisuuteen
11
Q
onko häirintä ok yhdenvertaisuulaissa
A
ei ole. pelkkä häirintä on jo epäasiallista käyttäytymist
12
Q
yhdenvertaisuusvaltuutettu
A
hänen tehtävänään on valvoa yhdenvertaisuuslain noudattamista. Hän yleensä antaakin yleisiä suosituksia ja on apuna ja turvana syrjinnään kohteeksi joutuneille ihmisille.
13
Q
henkilötiedot
A
joakisen henkilön tietoja, joilla pystytään tunnistaman oikea henkilö. Henkilötietoja voivat olla esimerkiksi henkilötunnus, nimi,osoite ja puhelinnumero
14
Q
tietosuojalaki
A
Euroopassa oleva lainsäädäntö, joka on tietosuoja asetus, joka mahdollistaa, ettei omat henkilökohtaiset tiedot mene tarpeettomana käsittelyyn
15
Q
huolellisuusvelvoite
A
Huolellisuusvelvoite tarkoittaa lakisääteistä tai sopimukseen perustuvaa velvollisuutta toimia huolellisesti ja vastuullisesti, jotta ei aiheuteta vahinkoa itselle, toisille ihmisille tai yhteiskunnalle. Se koskee monia elämänalueita, kuten työelämää, liikennettä, sopimussuhteita ja viranomaistoimintaa.
16
Q
omistusoikeus
A
antaa henkilölle oikeuden omistaa erilaisia esineitä, kiitneistöjä ja aineetonta omaisuutta. Aineeton omaisuus voi olla eismekriksi säveltäjän tekijän oikeudet musiikkikappaleessa. Myös auto ja asunto voi olla
17
Q
omaisuuden suoja
A
omistusoikeuksien olennainen osa, jossa jokaisella on oikeus omaisuuteens aniin, etät kukana muu ei kajoa nioihin ilman lupaa. Omaisuuden suoja aluokkaa eismekriksi autoon tia asuntoon murtauutminen
18
Q
voiko omaisuuden suojaa rajoittaa
A
pystyy poikkeustapauksissa, johon tekee valinnan julkinen valta.
19
Q
immateriaalioikeus
A
oikeus henkisen työn tuloksena syntyneeseen tuotokseen, joka mahdollistaa siitä saatavan taloudellisen hyödyn. tekijällä on siis oikeus omaan teokseensa, joka tarkoittaa yksinoiekutta valmistaa teoksesta kappaleita yleisön saataville ja saada siitä korvausta.
20
Q
plagiointi
A
luvaton teoksen lainaaminen, väärentäminen tai luokaava käyttäytyminen
21
Q
mitä oikeusia jonkun teoksen tekijällä on
A
taloudelliset oiekudet ja moraaliset oikeudet, jotka eism kieltää plagioinnin eli teoksne lainaamisen ja väärentämisen
22
Q
piraatituote
A
äänite, elokuva- tai pelitallenteet, joille on luvatta kopioitu tekijänoikeuden suojaamaa materiaalia, ja esimerkiksi ns. bootlegit, jotka ovat konsertissa, radiossa tai televisiossa esitetystä elävästä esityksestä ilman lupaa valmistettuja tallenteita.
23
Q
tarviiiko teoksen muuttaminen uuteen muotoon tekijän luvan ja kerro esimerkki
A
kyllä tarvii. esim kirjaa ei saa skannata digitaaliseen muotoon, koska silloin se muutetaan uuteen muotoon, johon tulidi olls lupa
24
Q
teoskynnys
A
Vaatimus, jossa teoksen on täytettävä, jotta teoksen tekijä saa tekijänoikeuden siihen
Teoskynnyksen kriteerit
Jotta teos ylittäisi teoskynnyksen, sen on täytettävä seuraavat ehdot:
Itsenäisyys – Teoksen täytyy olla tekijänsä oma, eikä se saa olla pelkkä kopio jostakin muusta.
Omaperäisyys – Teoksen on heijastettava tekijänsä luovia valintoja ja ilmentää hänen persoonallisuuttaan.
25
suojaika
Suoja-aika on tekijänoikeudella suojatun teoksen suoja-aika eli ajanjakso, jonka ajan tekijänoikeus on voimassa. Suoja-ajan kuluessa teoksen käyttö vaatii tekijän tai oikeudenhaltijan luvan. Kun suoja-aika päättyy, teos siirtyy julkiseen käyttöön (public domain), jolloin sitä voi vapaasti kopioida, jakaa ja muokata.
26
miksi tekijänoikeuksien luokkaukset on lisääntynyt netin käytön yleistymisen myötä
1. Helppo ja nopea kopiointi
Internetin kautta tekijänoikeuden alaisia teoksia, kuten musiikkia, elokuvia ja kirjoja, voidaan jakaa ja kopioida nopeasti ja vaivattomasti ilman merkittäviä kustannuksia. Ennen fyysisiä kopioita oli vaikeampi levittää laajasti, mutta nyt yhdellä klikkauksella sisältö voi levitä tuhansille ihmisille.
2. Piraattipalveluiden ja suoratoiston kasvu
Laittomat suoratoisto- ja lataussivustot ovat yleistyneet, ja niiden avulla käyttäjät voivat katsoa tai ladata tekijänoikeuden alaista materiaalia ilman lupaa. Esimerkiksi torrent-sivustot ja laittomat IPTV-palvelut mahdollistavat maksullisten sisältöjen katselun ilmaiseksi.
3. Sosiaalisen median jakaminen
Ihmiset jakavat tekijänoikeuden alaista materiaalia (kuten musiikkia, kuvia ja videoita) tietämättään tai tarkoituksella esimerkiksi TikTokissa, Instagramissa tai YouTubessa ilman lupaa. Moni ei ymmärrä, että esimerkiksi kaupalliseen käyttöön otettu kuva voi rikkoa tekijänoikeuksia.
4. Tekijänoikeustietoisuuden puute
Kaikki eivät tunne tekijänoikeuslakeja tai ymmärrä, että netistä löydetty kuva, video tai musiikki ei ole automaattisesti vapaasti käytettävissä. Monet ajattelevat, että "jos se on internetissä, sen voi käyttää vapaasti".
5. Anonyymiys ja vaikea valvonta
Internetissä käyttäjät voivat toimia anonyymisti, mikä vaikeuttaa tekijänoikeusloukkausten valvontaa ja vastuuseen saattamista. Vaikka tekijänoikeusjärjestöt ja algoritmit valvovat sisältöjä (esim. YouTuben Content ID), rikkeiden havaitseminen ei ole aina helppoa.
6. Digitaalinen kulttuuri ja "ilmaisuuden" odotus
Netin myötä ihmiset ovat tottuneet siihen, että sisältö on helposti saatavilla ja usein ilmaiseksi. Tämä voi johtaa siihen, että jotkut eivät halua maksaa musiikista, elokuvista tai ohjelmistoista, vaan etsivät ilmaisia (usein laittomia) vaihtoehtoja.
27
mitkä asiat on sallituja tehdä teoksista
- teoksen saa kopioida alle 5 kertaa oman tai perheensä käyttöön.( kopioita ei saa myydä netissä, jakaa verkossa tai esittää julkisesti)
- CC merkittyjä teoksia saa jakaa ja kopioida vapaasti
- sallittu tehdä muunnelma, jossa se pystytään tulkitsemaan itsenäiseksi teokseksi
- siteeraaminen, kunhan alue ei ole liian pitkä
28
mitä jos tuote on kopiosuojattu
silloin ei saa ottaa siitä kopioita edes omaan käyttöön
29
parodia
1. Parodia
Parodia tarkoittaa humoristista tai pilkkaavaa jäljitelmää jostakin teoksesta. Se voi olla esimerkiksi:
✅ Musiikkiparodiat (esim. Weird Al Yankovicin laulut)
✅ Elokuvaparodiat (esim. Scary Movie -sarja)
✅ Meemit ja karikatyyrit
30
siteeraaminen
Siteeraaminen tarkoittaa lyhyen osan lainaamista tekijänoikeuden alaisesta teoksesta, esimerkiksi kirjasta, artikkelista tai laulusta.
Siteeraaminen on sallittua, jos:
✔ Lähde ja tekijä mainitaan
✔ Lainaaminen on perusteltua (esim. kriittinen arviointi, tutkimus, uutisointi)
✔ Lainattu osa on suhteessa alkuperäiseen teokseen, eli ei liian pitkä
31
vahingonkorveuslaki
koskee korvausta sekä esineisiin, että henkilövahonkoihin.
32
esinevahinko
aiheutuu vahinko jonkun toisen eisnettä kohden jolloin henkilö on vahingonkorvausvelvollisuus
33
mikä vaikuttaa vahingonkorvauksen suuruuteen
onko esim teko tahallinen tai tuottamuksellinen. myös lapsen tai vammaantuneen voidaan kohtuullistaa
34
henkilövahinko
tarkoittaa jonkinlaisen ruumiinvamman tai sairauden aiheuttamista toiselle. Sen perusteina täytyy olla kipua ja syrkyä, haitan putempikestoisuus ja sairaanhoitokustannukset. Tyypillisenä vo iolla pahoinpitleystä seurannut vamma
35
voikot alonyhtiö joutua maksamaan korvausvelvollisuutta
voi esimerkiksi, jos talvella on laiminlönyt hiekotusta, jonka seurauksena ihmisiä on saattanut saada vammoja liukastumisista.
36
onko laiminlöynti myös rikos
kyllä
37
voidaanko rikoksesta rangaista aina
aina ei välttämättä rangaista rikoksesta, vain silloin jos henkilö on syyntakeinen eli ymmärtää tekojensa seuraukset.
38
miten alle 15 vuotiaiden tekemät rikosket toimii
alle 15 vuotias ei saa rangaistusta tekemästään rikoksesta, mutta hän on kuitenkin velvollinen vahingonkorvaukseen. Hänen tilanteensa myös käsitellään lastensuojelun kautta. Äärimmäisessä tilanteessa hönet voiudaan ottaa jopa huostaan
39
syyntakeeton ihminen
ihminen, jota katsotaan, ette i hän rikoksen aikana psytynyt säätelemään itseänsä esim mielensairauden tai tajunnanhäiriön vuoksi. Hän ei ymmärrä tekonsa lainvastaisuutta ja vastuita siitä.
40
otetaanko syyntakeisuusarvioinnissa huomioon rikoksentekijän päihtyneisyys
ei
41
syyllisyys selitä
syyllisyys tarkoittaa rikoksen tekemistä tahallisesti tai tuottamuksellisesti
42
vertaile tashallista ja tuottamuksellista rikosta
tahallisesta seuraa aina rangaistus
tuottamuksellisessa henkilö ei välttämättä pysty ymmärtämään mitä oli tehyt joten tilanne menee huolimattomuuden ja vromattomuuden piikkiin
43
annetaanko avunantajalle rikoksess aleivempi rangaistus
kyllä
44
millä lain asioilla kielletty teko saattaa olla laillinen
hätävarjelu: oikeus puolustautua hyökkäystä vastaan, mutta ei saa käyttää liaallisia keinoja, ettei syyt tula omalle niskallesi
pakkotila: tilanne, jossa on todellinen tilanne päällä, jossa suojellaan jonkun henkeä tai terveyttä. esim jos koira tai vauva on kuumassa utossa, niina uton ikkunan saa rikkoa
itseapu: oikeus hankkia takaisin omaisuutta, jonka on emnettänyt rikoksen aikana, kun poliisi ei ole aintanut apua riittävän nopeasti
kiinniotto oikeus: kansalaisella on oikeus ottaa kiinni henkilö, joka on juuri tehnyt rikoksen, paennut vankilasta tai etsintäkuulutettu
45
kerro esitutkinnasta ja sen kulusta
Ensimmäisenä tutkinta alkaa, kun poliiisi saa tiedon mahdollsiesta rikoksesta. poliis siis aloittaa esitutkinnan jos on syytä epäillä rikosta
esitutkinnan hoitaa sen alueen poliisilaitos, jossa on oletettava rikos tapahtunut
Aloittamiseen tarvitaan tarkat kuvaukset, että mitä ont arkalleen tapahtunut ja keitä on rikoksessa ollut osallisena
Esitutkinnan vaihessa selvitetään ihan alussa tekopaikka, aika ja aiheutuneet vahingot esimerkiksi
Aletaan sitten selvittämään, että onko aihe sellainen josta voi lähteä nostamaan syytettä. Tavoitteena olisi käräjäoikeudessa, että asia saataisiin yhdell'ä kertaa toteutettua tai pystytään ratkaisemana kirjallisessa menettelyssä.
Esitutkinnan aika poliis yleensä tekee kuullusteluita, joihin osallistuu todistaja, asiantuntijoita ja mahdollisia epäiltyjä. Epäillyllä on esimerkiksi oikeuksia esim tietää mihin kuullustelu liittyy, oiekus vaikeuteen ja asianajajaan tai jopa tulkkiin.
kuullusteluista ja muista esitutkinnan vaiheista on tehtävä esitutkintapöytäkirja.
Kun esitutkinta valmistuu, niin tehdään loppupäätelmä, jossa asia viedään joko syyttäjälle, josta seuraa laadittuja seuramauksia tai henkilö todetaan syyttömäksi, jolloin asiaa ei viedä syyttjälle.
46
mitä jos poliisi on syytettynä rikoksene, kuka johtaa esitutkintaa
syyttäjä
47
onko esitutkinnan vaiheessa rikoksesta epäiltyä kohdella kuin syytöntä
kyllä
48
poliisin pakkokeinot
esitutkinnassa voidana käyttää tiettyjä pakkokeinoja esim tutkimuspaikan eristämistä, kotietsintää ja televalvontaa. Näiden tavoitteena on poliisin varmistaa, että tutkimus etenee ilman häiriöitä ja estää mahdollsien rikollisen toiminnan jaktumisen.
polisilla on ymös oikeus vangita epäilty 1 päiväksi vankilaa
49
mitä rikoksesta epäillylle voidaan asettaa
- pidättäminen
- vangitseminen
- matkustuskielto
50
mitä sovittelussa voidana käsitellä
rikoksia
pahoinpitelyä
varkauksia
vahingontekoja
51
sovittelu kerro laajasti
Aloitus
Sovittelualoitteen voi tehdä poliisi, syyttäjä, sosiaali- tai terveysviranomainen, rikoksen osapuolet itse tai muu viranomainen.
Aloite menee alueelliseen sovittelutoimistoon, joka arvioi, täyttyvätkö sovittelun edellytykset.
Sovittelun edellytykset
Molempien osapuolten vapaaehtoinen suostumus.
Rikoksen on oltava sellainen, että se soveltuu soviteltavaksi (esim. lievät pahoinpitelyt, vahingonteot, varkaudet).
Sovittelu ei sovellu vakaviin rikoksiin, kuten törkeisiin väkivaltarikoksiin tai perheväkivaltaan ilman erityistä harkintaa.
Sovittelutapaaminen
Puolueeton koulutettu sovittelija ohjaa keskustelua.
Osapuolet voivat kertoa kokemuksistaan, tunteistaan ja ehdottaa ratkaisuja.
Tarvittaessa mukana voi olla tukihenkilöitä tai tulkkeja.
Sovintosopimus
Sovittelun tuloksena voidaan tehdä sopimus esimerkiksi vahingon korvaamisesta, anteeksipyynnöstä tai muusta hyvityksestä.
Sopimus voi vaikuttaa poliisin tai syyttäjän päätöksiin (esim. esitutkinnan keskeyttämiseen tai rangaistuksen lieventämiseen).
Sovittelun vaikutus rikosprosessiin
Jos sovittelu onnistuu, se voi vaikuttaa syyteharkintaan ja rangaistukseen.
Syyttäjä voi jättää syytteen nostamatta tai esittää lievemmän rangaistuksen.
Sovittelu ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että rikosasia raukeaa.
52
syyttäjän tehtävät
Suomessa syyttäjän tehtävänä on varmistaa, että rikokseen syyllistynyt joutuu rikosvastuuseen. Tätä varten syyttäjä tekee yhteistyötä poliisin kanssa jo esitutkinnan aikana ja aloittaa syyteharkinnan. Syyttäjä voi myös tutkinnanjohtajan esityksestä päättää, ettei esitutkintaa suoriteta tai että se lopetetaan, jos hän katsoo, ettei syytettä nosteta.
Suomessa syyttäjä on keskeinen toimija rikosprosessissa, ja hänen tehtävänään on varmistaa, että rikoksesta seuraa lain mukainen rangaistus. Syyttäjä toimii itsenäisesti ja riippumattomasti, eikä hän ole poliisin tai tuomioistuimen alainen.
SYYTTAJALAITOS.FI
Syyttäjän keskeiset tehtävät rikosprosessissa:
Esitutkintayhteistyö:
Vakavammissa rikosasioissa syyttäjä tekee yhteistyötä poliisin kanssa jo esitutkinnan aikana. Tämä yhteistyö varmistaa, että tutkinta etenee tehokkaasti ja että tarvittavat todisteet kerätään asianmukaisesti.
POLIISI.FI
Syyteharkinta:
Saatuaan esitutkintapöytäkirjan poliisilta syyttäjä arvioi, onko asiassa riittävästi näyttöä syytteen nostamiseksi. Syyte nostetaan, jos rikoksesta epäillyn syyllisyydestä on todennäköisiä syitä. Mikäli näyttöä ei ole riittävästi tai jos rikos on vähäinen, syyttäjä voi päättää olla nostamatta syytettä.
OIKEUS.FI
Syytteen nostaminen ja oikeudenkäynti:
Päätettyään nostaa syytteen syyttäjä vie asian tuomioistuimen käsiteltäväksi. Oikeudenkäynnissä syyttäjä esittää syytteen ja pyrkii näyttämään sen toteen esittämällä todisteita, kuten todistajalausuntoja ja kirjallisia todisteita. Syyttäjän vastuulla on myös vastata puolustuksen esittämiin argumentteihin.
OIKEUSMINISTERIO.FI
Rikoksen uhrin tukeminen:
Syyttäjä voi ajaa rikoksen uhrin eli asianomistajan korvausvaatimuksia oikeudenkäynnissä. Tämä tarkoittaa, että syyttäjä voi esittää uhrin puolesta vaatimuksia esimerkiksi vahingonkorvauksista rikoksesta aiheutuneiden haittojen osalta.
53
ketkä on asianosaisia rikosasiassa ja selitä heidän roolit
- syytetty: esitutkinnan aikana rikoksesta epäilty. jos hänelle määrätään tuomi, häntä kutsutaan tuomituksi
- syyttäjä: hän vaatii rikoksesta rangaistusta syytetylle
- asianomistaja: rikoksesta kärsinyt henkilö tai itse vahingon kärsinyt
-todistaja: henkilö, joka tuo esille omat havainnot tai asiantuntijakertomuksensa, jolla uyritetääns elivttää rikosta
54
käräjäoikeudessa kerro
rikos käsitellään siinä käräjäoikeudess,a missä kysienen tapaus ont apahtunut.
käräjäoikeudess aasia alkaa syyttäjän lähettämän haastehakemuksen saapumisella, jonka jälkeen käräjäoikeus lähettää syytetylle kirjallisen haasteen, jossa hänet kutsutaan vastaamaan esitettyyn rangaistusvaatimukseen
Rikosasia yrittään pyrkiä saamaan päätökseen yhdellä kertaa, johon kokoontuu asianosaiset ja mahdolliset todistajat. Kutsussa on annettu kuva, ettät arviiko siellä olla henkilökohtaisesti paikalla vai voiko lähettää eismekriksi oman asiamiehen puolestana paikalle.
Rikosaisan usein käsittelee 1 tuomari ja 2 lautameistä.
Oikeuden käynnit on yleensä suullisia ja julkisia, mutta esim seksuaalirikosta käsiteltäessä ovet ovat niin sanotusti suljetut
55
kerro käräjäoikeuden pääkäsittelystä
Alkutoimet
Tuomari avaa istunnon ja tarkistaa, ketkä ovat läsnä.
Tarkistetaan, onko esteitä asian käsittelylle.
Tarvittaessa sovittelu- tai neuvottelumahdollisuus voidaan ottaa esille.
Asian esittely
Syyttäjä (rikosasiassa) tai kantaja (riita-asiassa) esittää vaatimuksensa.
Vastaaja vastaa syytteisiin tai vaatimuksiin.
Osapuolet voivat esittää perusteluja ja viitata todistusaineistoon.
Todistelu
Osapuolet esittävät todisteensa (kirjalliset todisteet, videotallenteet tms.).
Mahdolliset todistajat ja asiantuntijat kuullaan.
Todistajia voidaan kuulustella ja ristikuulustella.
Loppulausunnot
Syyttäjä, kantaja ja vastaaja esittävät loppupuheenvuoronsa.
Tässä vaiheessa käydään läpi keskeiset argumentit ja todisteet.
Päätöksenteko
Käräjäoikeus harkitsee asian ja tekee päätöksen.
Päätös voidaan antaa heti tai myöhemmin kirjallisena (ratkaisun julistaminen).
Mahdollinen muutoksenhaku
Osapuolilla on oikeus valittaa päätöksestä hovioikeuteen.
Valituksen määräaika on yleensä 30 päivää päätöksen antamisesta.
56
oikeusapu
Oikeusapu tarkoittaa valtion tarjoamaa taloudellista tukea oikeudenkäynteihin ja muihin oikeudellisiin asioihin niille, joilla ei ole varaa hankkia lakimiespalveluita omalla kustannuksellaan. Oikeusapu kattaa oikeudellisia neuvontapalveluita, avustajan käytön oikeudenkäynnissä sekä mahdolliset oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osittain.
Kuka voi saada oikeusapua?
Oikeusapua voi saada Suomessa asuva henkilö, jonka taloudellinen tilanne (tulot, varallisuus, menot ja elatusvelvollisuus) on sellainen, ettei hän kykene maksamaan oikeudenkäyntikuluja itse.
Oikeusapu on kokonaan maksutonta, jos hakijan tulot ovat hyvin pienet.
Jos hakijan tulot ovat keskimääräiset, hän voi saada osittaista oikeusapua ja maksaa osan kuluista itse.
Jos hakijan taloudellinen tilanne on hyvä, oikeusapua ei myönnetä.
Yritykset ja yhteisöt eivät yleensä voi saada oikeusapua, mutta poikkeustapauksissa pienyrittäjälle voidaan myöntää oikeusapua, jos kyse on hänen henkilökohtaisista oikeuksistaan.
57
miksi rikoksesta rangaistaan
Rikoksista rangaistaan useista syistä, jotka liittyvät oikeudenmukaisuuteen, yhteiskunnan suojelemiseen ja rikosten ehkäisyyn. Suomessa rangaistusten periaatteet perustuvat rikoslakiin ja oikeusjärjestelmän tavoitteisiin.
1. Rikosoikeudellisen vastuun perusteet
Rangaistusten tarkoituksena on:
Yhteiskuntarauhan ylläpitäminen – estää anarkiaa ja turvata kansalaisten turvallisuus.
Yhteisten sääntöjen vahvistaminen – rikoslaki asettaa normit, joita kaikkien on noudatettava.
Oikeudenmukaisuuden toteuttaminen – rangaistus toimii hyvityksenä rikoksen uhrille ja yhteiskunnalle.
58
kerro suomalaisesta rangaistusjörjestelmästä
- rangaistukset ei sa aolla liian julmia
- rangaistus kohdistuu vaan rikoksentkeijään
- rangaistuksella ei sa aaiheuttaa tarpeetonta kärsimystä
- rangaistuksen saanut tulisi saad atakaisin yhteiskuntakelpoiseksi
59
rikoslaissa yleisiä rangaistusmuotoja
rikesakko, sakko, ehdollinen vankeus, yhdyskuntapalvelu, valvontarangaistus, ehdoton vankeus
60
mitkä asiat koventaa rangaistuksen perusteita
- suunnitelmallisuus
- järjestätyneeseen rikollisryhmään kuuluminen
- aiempi rikollinen tausta
- motiivina esim uhrin rotu, etninen tausta, uskonto, sukupuoli..
61
mistä asioista rangastusta pystytään lieventämään
- rikoksen tekeminen painostuksesta
- auttanut poliisia rikosken selvittämisessä
- korkea ikä
- heikkoe terveydentila
- rikoksesta kulunut pitkä aika
- tunnustanut rikoksensa
- vähäisempi osallisuus kuin muilla tekijöillä
62
ehdoton vs ehdollinen vankeus
Milloin määrätään ehdoton vankeus?
Kun rikos on vakava (esim. törkeä väkivaltarikos, huumausainerikos, törkeä talousrikos).
Jos tuomittu on uusinut rikoksia ja ehdollinen rangaistus ei ole enää riittävä.
Jos rangaistuksen pituus on yli kahden vuoden mittainen, se on aina ehdoton.
Ehdottoman vankeuden suorittaminen
Vankeus suoritetaan vankilassa, mutta osan rangaistuksesta voi suorittaa valvotussa koevapaudessa.
Tuomittu voidaan päästää ehdonalaiseen vapauteen, jos hän on suorittanut vähintään puolet rangaistuksesta (ensikertalaisilla yleensä 1/3).
2. Ehdollinen vankeus
Ehdollinen vankeus tarkoittaa, että rangaistus ei johda välittömästi vankilaan, vaan tuomitun on noudatettava koeaikaa.
Milloin määrätään ehdollinen vankeus?
Kun rikos ei ole niin vakava, että ehdoton vankeus olisi välttämätön.
Yleensä silloin, kun tuomittu ei ole aiemmin syyllistynyt vakaviin rikoksiin.
Alle kahden vuoden vankeustuomiot voidaan määrätä ehdollisiksi, jos oikeus katsoo sen riittäväksi.
Ehdollisen vankeuden suorittaminen
Koeaika on 1–3 vuotta, ja sinä aikana ei saa syyllistyä uusiin rikoksiin.
Jos henkilö rikkoo koeaikaa, ehdollinen rangaistus voidaan muuttaa ehdottomaksi vankeudeksi.
Ehdollisen vankeuden lisäksi voidaan määrätä oheisseuraamuksia, kuten sakkoja, yhdyskuntapalvelua tai valvontaa.
63
mikä on tuomioistuimen rangaistuksista lievin
rikesakko
64
kerro sakosta ja sen mahdollisesta maksamatta jättämisestä
Tuomioistuin määrää sakkorangaistuksen rikosoikeudenkäynnissä, jos teko on lievä rikos, mutta sen käsittely vaatii oikeuden päätöksen.
Milloin tuomioistuin määrää sakon?
Kun rikos ei ole niin vakava, että vankeusrangaistus olisi tarpeen.
Jos rikoksesta epäilty kiistää syyllisyytensä, jolloin asia siirtyy oikeuden käsiteltäväksi.
Jos sakon voi määrätä vain tuomioistuin (esim. petos, kunnianloukkaus, lievä pahoinpitely).
Päiväsakkojärjestelmä
Tuomioistuimen määräämä sakko lasketaan päiväsakkoina, jolloin sakkosumma määräytyy rikoksen vakavuuden ja henkilön tulojen perusteella.
Päiväsakon suuruus perustuu tuomitun nettotuloihin ja hänen elatusvelvollisuuteensa.
Sakkojen määrä voi olla 1–120 päiväsakkoa, mutta yhdistettynä muiden rikosten kanssa enimmäismäärä voi nousta 240 päiväsakkoon.
Vähimmäispäiväsakko on 6 euroa, eikä enimmäismäärää ole säädetty laissa (riippuu tuloista).
Esimerkki päiväsakon laskemisesta:
Henkilön nettotulot ovat 1 500 €/kk.
Verovähennysten ja elatusvelvollisuuden huomioinnin jälkeen päiväsakon suuruus on 20 €.
Jos tuomitaan 30 päiväsakkoa, kokonaissumma on 600 €.
2. Sakon muuntaminen vankeudeksi
Jos tuomittu ei maksa sakkoja, ne voidaan periä ulosottotoimin.
Jos sakkoja ei saada perittyä ulosotossa, ne voidaan muuntaa vankeudeksi, mutta vain tuomioistuimen päätöksellä.
Muuntorangaistus: 3 päiväsakkoa = 1 vankilapäivä.
Esimerkiksi 90 maksamatonta päiväsakkoa tarkoittaa 30 päivän vankeusrangaistusta.
Rikesakkoja ei voi muuntaa vankeudeksi.
65
rikesakko
Rikesakko on lievin mahdollinen rikosoikeudellinen rangaistus Suomessa. Se on tarkoitettu lieville rikkomuksille, joita ei katsota niin vakaviksi, että niiden käsittely vaatisi tuomioistuimen päätöstä. Rikesakko voidaan määrätä poliisin tai muun viranomaisen toimesta ilman oikeudenkäyntiä.
sen voi antaa eism poliisi tai rajavartija
Milloin rikesakko määrätään?
Rikesakko on käytössä, kun rikkomus on lievä ja selkeä, ja rikoksen tekijä tunnustaa tekonsa. Tyypillisiä rikkomuksia, joissa voidaan määrätä rikesakko, ovat esimerkiksi:
Liikennesääntöjen rikkominen (esim. ylinopeus, pysäköintivirheet).
Julkisten paikkojen sääntöjen rikkominen (esim. tupakointi kielletyllä alueella).
Pienet kunnianloukkaus- ja häiriökäyttäytymistä koskevat teot.
66
liikennevirhemaksu
- pysäköintivirheet
- jalankulkijan liikennesääntörikkomukset
67
yhdyskuntapalvelu
Yhdyskuntapalvelu Suomessa
Yhdyskuntapalvelu on yksi vaihtoehto vankeusrangaistukselle Suomessa, ja se on käytössä, kun rangaistus voidaan suorittaa vankeuden sijaan yhteiskunnallista hyötyä tuottavassa työssä. Yhdyskuntapalvelun tarkoitus on antaa rikoksentekijälle mahdollisuus korvata rikoksensa ja samalla tarjota mahdollisuus uudelleenkouluttautumiseen ilman vankeusrangaistusta.
68
menettämisseuraamukset
rikoksen tekijä menettää rikoksesta saadun mahdollisent aloudellisen hyödyn valtiolle tai esim aseen jota käytti
69
mitvalvontarangaistus
Valvontarangaistus Suomessa
Valvontarangaistus on Suomessa käytettävä rangaistusmuoto, joka on tarkoitettu vankeusrangaistuksen sijasta lievemmiksi rangaistuksiksi. Valvontarangaistus mahdollistaa vankeuden sijasta vapauden säilyttämisen, mutta se asettaa rikoksentekijälle tiukat valvontarajoitukset. Tämä rangaistusmuoto on erityisesti tarkoitettu rikoksentekijöille, jotka eivät ole vaaraksi yhteiskunnalle, mutta joille on kuitenkin annettava rangaistus.
Milloin valvontarangaistus määrätään?
Valvontarangaistus voidaan määrätä, kun rikos on lievä tai keskitason vakavuudeltaan. Yleisesti ottaen valvontarangaistus on vaihtoehto vankeusrangaistukselle, mutta se voidaan määrätä vain, jos:
Rikoksentekijä ei ole syyllistynyt vakaviin rikoksiin.
Hän ei ole aiemmin tehnyt vakavia rikoksia tai on muuten osoittanut, että hän ei ole yhteiskunnalle suuri uhka.
Henkilö ei ole aiemmin saanut vankeusrangaistusta, ja hän on muuten sopiva valvontarangaistukseen.
Valvontarangaistuksen pääpiirteet
Valvontarangaistus tarkoittaa, että rikoksentekijä suorittaa rangaistuksensa vapaudessa, mutta hänen toimintaansa valvotaan tarkasti. Valvontarangaistus sisältää seuraavat keskeiset piirteet:
Valvontarangaistuslaitteet:
Yksi valvontarangaistuksen muoto on päivystävä valvonta, joka sisältää erilaisten valvontateknologioiden (esim. sähköinen valvonta) käytön. Se voi olla ranneke tai GPS-seuranta, joka estää rikoksentekijän liikkumista tietyillä alueilla ja ilmoittaa viranomaisille, jos hän poikkeaa sallituilta reiteiltä.
Valvontakäynnit:
Rikoksentekijälle määrätään säännöllisiä valvontakäyntejä. Näitä voivat olla viranomaistarkastukset tai tapaamiset, joissa selvitetään rikoksentekijän käyttäytymistä ja etenemistä.
Näissä käynneissä arvioidaan, kuinka hyvin rikoksentekijä noudattaa valvontarangaistuksen sääntöjä.
Sosiaalinen valvonta ja tuki:
Valvontarangaistuksen aikana rikoksentekijälle voidaan määrätä myös sosiaalisia tukitoimia, kuten päihdehoitoa, työllistämistä, elämänhallintaa tai muuta kuntoutusohjelmaa.
Rikoksentekijän elämään kohdistetaan siis valvontaa, mutta myös tukea, jotta hän voi kuntoutua ja pysyä yhteiskunnan sääntöjen mukaisena.
Käyttäytyminen ja säännösten noudattaminen:
Jos rikoksentekijä ei noudata valvontarangaistuksen sääntöjä tai osallistumista koskevia määräyksiä, hän voi saada lisärangaistuksia.
Jos sääntöjen rikkominen on vakavaa, valvontarangaistus voidaan muuntaa vankeudeksi. Tämä tarkoittaa, että henkilö joutuu suorittamaan rangaistuksen vankilassa, jos hän ei noudata valvontarangaistuksen ehtoja.
Valvontarangaistuksen edut ja tavoitteet
70
nuorisorangaistus
Nuorisorangaistus on Suomessa käytettävä erityinen rangaistusmuoto, joka on suunnattu nuorille rikoksentekijöille, jotka ovat alle 21-vuotiaita. Sen tavoitteena on kuntouttaa ja ohjata nuoria rikollisesta käyttäytymisestä pois ja estää rikosten uusiminen. Nuorisorangaistus eroaa perinteisistä rangaistusmuodoista, kuten vankeudesta, sillä se keskittyy nuoren kehitykseen ja tukemiseen.
Milloin nuorisorangaistus määrätään?
Nuorisorangaistus määrätään, kun nuori on syyllistynyt rikokseen, mutta ei ole vielä niin vanha, että hänet tuomittaisiin aikuisten rangaistusjärjestelmään. Nuorisorangaistus voidaan määrätä, kun:
Rikoksen tekijä on alle 21-vuotias rikoksen tekohetkellä.
Nuoren rikos ei ole kovin vakava (vaikka se voi olla vakavampi kuin lievä rikos, kuten varkaus tai väkivalta), mutta se on kuitenkin sellainen, että nuori tarvitsee rangaistuksen ja ohjausta.
Tuomioistuimen näkemyksen mukaan nuori on kykenevä kuntoutumaan ja muuttamaan käyttäytymistään nuorisorangaistuksen avulla.
Nuorisorangaistuksen pääpiirteet
Nuorisorangaistus on eräänlainen kuntoutusohjelma, ja se voi sisältää useita elementtejä, kuten:
Yhteiskunnallinen työ: Nuorisorangaistuksen aikana nuori voi joutua tekemään yhteiskunnallista työtä, kuten ympäristön siistimistä tai auttamista järjestöissä. Tämän tarkoituksena on, että nuori suorittaa rangaistuksen, mutta samalla hän tekee hyödyllistä työtä yhteiskunnan hyväksi.
Valvonta: Nuorisorangaistuksessa nuorella voi olla tiukkaa valvontaa, kuten säännöllisiä tapaamisia valvontaviranomaisten kanssa. Tämä varmistaa, että nuori noudattaa nuorisorangaistuksen ehtoja.
Koulutus ja elämänhallinta: Nuorisorangaistus voi sisältää koulutusta ja elämänhallintaa tukevaa ohjelmaa. Nuorelle voidaan tarjota tukea esimerkiksi päihteiden käytön vähentämisessä tai työelämätaitojen kehittämisessä.
Sosiaaliset ja psykologiset tukitoimet: Nuori voi saada apua kuntoutusohjelmien muodossa, kuten terapiaa, päihdehoitoa tai psykologista tukea, jotta hän voi käsitellä ongelmiaan, jotka ovat mahdollisesti johtaneet rikokseen.
Säännölliset tarkastukset ja ohjaus: Nuorisorangaistuksen aikana nuorella on säännöllisiä valvontakäyntejä ja tarkastuksia, joissa hän voi keskustella ohjaajan kanssa edistymisestään ja mahdollisista vaikeuksistaan.
71
riita asioiden vaiheet alusta loppuun
Kanteen vireillepano: Kantaja vie asian tuomioistuimeen ja esittää vaatimuksensa.
Haastehakemus ja vastaus: Vastaajalle annetaan mahdollisuus vastata kanteeseen.
Esitiedot ja valmistelu: Tuomioistuin valmistelee asian käsittelyä ja selvittää osapuolten vaatimukset.
Todisteluvaihe: Osapuolet esittävät todisteet ja todistajat.
Pääkäsittely: Osapuolet esittävät lopulliset vaatimuksensa ja puolustuksensa oikeudessa.
Sovittelu: Sovitteluyritys riidan ratkaisemiseksi ennen tuomion antamista.
Tuomion antaminen: Tuomari antaa päätöksensä.
Valitusmahdollisuus: Osapuolet voivat valittaa hovioikeuteen, jos eivät ole tyytyväisiä tuomioon.
Tuomion täytäntöönpano: Tuomion täytäntöönpanossa käytetään ulosottoa, jos osapuoli ei vapaaehtoisesti täytä tuomiota.
72
yksipuolinen tuomio
Yksipuolisella tuomiolla tarkoitetaan riita-asiassa annettavaa tuomioistuimen ratkaisua, joka perustuu jommankumman osapuolen passiivisuuteen. Yksipuoliseen tuomioon ei voi hakea muutosta valittamalla, vaan asianosaisen on haettava takaisinsaantia siinä tuomioistuimessa, joka on antanut tuomion.
73
vuokrasopimuksen tekeminen
Muoto ja osapuolet: Vuokrasopimus voidaan tehdä kirjallisesti tai suullisesti, mutta kirjallosta kutienkin suositellaan.
Sopimuksen ehdot: Määritellään vuokra, vuokrasuhteen kesto, vakuus, vastuut ja mahdolliset erityisehdot.
Allekirjoittaminen: Molemmat osapuolet allekirjoittavat sopimuksen ja saavat siitä kopion.
Irtisanominen ja päättäminen: Määräaikainen ja toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus eroavat irtisanomismahdollisuuksiltaan.
Vuokrasopimuksen tekeminen on tärkeä vaihe, jossa osapuolten tulee varmistaa, että kaikki ehdot ovat selkeitä ja lainmukaisia, jotta vuokrasuhteesta ei synny myöhemmin erimielisyyksiä.
on myös hyvä nöhdä, että vuokrasopimuksissa lukee muista kuluista, jotka ei sisällä vuokrana eism sähkö, vesi ja muut maksut.
74
kerro vuokranantajan velvollisuuksista ja oikeuksista
- antaa asunto tai huoneisto vuokralaisen käyttöön
- esim jos jääkaappi menee rikki, niin vuokrananataja kustannuttaa sen itse
- talonyhtiön rmeontit hänelle
- käydä asunnon tarkastuksissa
75
vuokralaisen velsollisuudet ja oikeudet
- vuokranantaja ei saa tullaa suntoon ilman varoitusta ja sopimista
- tulee maksaa vuokra
- huolehtia kodista
- kertoa vuokranantajalle mahdollisista vioista ja puutteista
- jos rikkoo its ejotain, niin on velvollinen maksamaan
76
kerro ennakkovuokrasta
Ennakkovuokra on vuokran määrä, joka maksetaan etukäteen ennen varsinaisen vuokra-ajan alkamista. Se voi olla osa vuokrasopimusta ja se maksetaan yleensä ennen kuin vuokralainen muuttaa asuntoon tai tilaan. Ennakkovuokra voi olla esimerkiksi yhden kuukauden vuokran verran, mutta se voi vaihdella sopimuksen mukaan. korkeimmillans e voi olla 3 kuukauden ajalta
Tämän maksun tarkoituksena on usein kattaa mahdollisia vahinkoja, joita vuokralainen voi aiheuttaa asunnolle, tai varmistaa, että vuokralainen maksaa vuokransa ajallaan. Jos asunnossa ei ole vaurioita vuokrasuhteen lopussa ja kaikki vuokrat on maksettu, ennakkovuokra palautetaan vuokralaiselle.
Tärkeää on huomioida, että ennakkovuokra ei ole sama asia kuin vakuus (esimerkiksi takuuvuokra), vaikka molemmat maksetaan usein ennen vuokrasopimuksen alkua. Takuuvuokra on varmistus mahdollisille vahingoille tai vuokranmaksun laiminlyönnille, kun taas ennakkovuokra on etukäteen maksettava osa varsinaisesta vuokrasta.
77
vakuutus
Asunnon vuokrauksessa voi olla erilaisia vakuutuksia, jotka suojaavat sekä vuokralaista että vuokranantajaa mahdollisilta riskeiltä ja vahingoilta. Yksi yleisimmistä on asunnon vakuutus, mutta on myös erillisiä vakuutuksia, jotka liittyvät erityisesti vuokrasopimuksiin. Vakuutus voi olla enintään 3 kuukauden summainen. Vakuutus annetaan ja maksetaan takaisin, jos mitään ongelmia loppujen lopuksi ei ilmaannu
78
vuokrasopimuksen irtisanominen toistaiseksi voimassa olevasta
Toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus on sellainen sopimus, joka ei ole sidottu tiettyyn määräaikaan, vaan se jatkuu toistaiseksi, kunnes toinen osapuoli päättää sen purkaa. Tällainen vuokrasopimus voi olla joko vuokralaiselle tai vuokranantajalle irtisanottavissa tietyin ehdoin.
Vuokrasopimuksen purkaminen vuokralaisen toimesta:
Vuokralainen voi purkaa toistaiseksi voimassa olevan vuokrasopimuksen irtisanomalla sen. Irtisanomisaika on tavallisesti 1 kuukausi, ellei vuokrasopimuksessa ole sovittu toisin.
Irtisanomisilmoitus tulee tehdä kirjallisesti ja se on annettava vuokranantajalle. Kirjallisen ilmoituksen antaminen varmistaa, että molemmat osapuolet ovat tietoisia irtisanomisesta.
Irtisanomisaika alkaa kulua siitä hetkestä, kun vuokranantaja on saanut irtisanomisilmoituksen.
Vuokrasopimuksen purkaminen vuokranantajan toimesta:
Vuokranantaja voi myös irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan vuokrasopimuksen. Irtisanomisaika on tavallisesti 3 kuukautta, mutta se voi olla lyhyempi, jos vuokralainen on asunut asunnossa alle vuoden (tällöin irtisanomisaika voi olla 1 kuukausi).
Irtisanomisen syy voi olla monenlainen, mutta se ei saa olla kohtuuton tai syrjivä. Esimerkiksi vuokran maksamatta jättäminen, asunnon huono hoitaminen tai muu vuokrasopimuksen rikkominen voivat olla perusteltuja syitä.
Irtisanominen täytyy tehdä kirjallisesti ja ilmoitus on annettava vuokralaiselle hyvissä ajoin ennen irtisanomisen voimaantuloa.
79
vuokrasopimuksenirtisanominen määräaikaisessa vuokrasopimuksessa
vuokrasopimuksen purkaminen määräaikaisessa vuokrasopimuksessa:
Määräaikaisen vuokrasopimuksen purkaminen on hieman erilaista kuin toistaiseksi voimassa olevan vuokrasopimuksen purkaminen, koska määräaikainen sopimus on sidottu tiettyyn aikarajaan, eikä sitä periaatteessa voi purkaa kesken sopimuskauden ilman erityistä syytä.
Määräaikaisen vuokrasopimuksen purkaminen vuokralaisen toimesta:
Poikkeukselliset syyt: Vuokralainen voi purkaa määräaikaisen vuokrasopimuksen, mutta se vaatii erityisiä syitä. Yleisimpiä syitä voivat olla esimerkiksi:
Vuokranantaja ei ole täyttänyt vuokrasopimuksen ehtoja, kuten huolehtinut asunnon kunnossapidosta.
Asunnossa on sellaisia vikoja, joita ei voida korjata kohtuullisessa ajassa.
Vuokralainen ei voi jatkaa sopimusta muun henkilökohtaisen tilanteen (esim. työttömyys, muutto muualle) vuoksi.
Lain mukaan purkaminen: Vuokralainen voi purkaa määräaikaisen vuokrasopimuksen ilman, että sopimuksessa on erityistä purkausehtoa, jos vuokranantaja on olennaisesti rikkonut sopimusta tai jos vuokralaiselle on tullut tilanteita, joissa on kohtuutonta jatkaa sopimusta.
Irtisanominen: Jos vuokrasopimuksessa ei ole mainintaa purkamisesta, vuokralainen voi irtisanoa sopimuksen vasta, kun vuokra-aika on päättynyt. Tässä tapauksessa se saattaa tarkoittaa, että vuokralaisen pitää maksaa vuokraa koko määräaikaisen sopimuskauden ajan, ellei vuokrasopimuksessa ole sovittu toisin.
80
vuokrasopimusken purku
vuokranantaja voi purkaa sopimuskene ismekriksi sillä ehdolla, että vuokraaja ei ole maksanut maksujaan tai käytetään asuntoa muuhun kuin sovittuunt arkoitukseen. ennen sopimuksen purkamista tulee kuitenkin antaa varoituksia vuokraajalle, jotta hän voi vielä parantaa mahdollsiesti tilannetaa. Jos vuokralainen ei suostu lähtemään, niin asia viedään käräjille asti selvitettäväksi. vuokranantaja ei nimittäin voi itse häätää asukasta täältä päin omaa tahtoaan vaan viranomaiset tekee sen
81
asumisoikeusasunto
Asumisoikeusasuaminen on erityinen asumismuoto, jossa asukas saa oikeuden asua tietyssä asunnossa ilman, että hän omistaa sitä tai vuokraa sitä perinteisellä tavalla. Se on lähempänä vuokra-asumista, kuin omistusasumista kuitenkin koska ei voi lunastaa asuntoa itselleen.
Asumisoikeusasuessa asukas maksaa asumisoikeusmaksun (joka on kertaluonteinen maksu) ja kuukausittaisen vuokran, mutta ei ole täysivaltainen omistaja, kuten omistusasunnossa, eikä hänellä ole vuokralaisen oikeuksia kuten tavallisessa vuokrasuhteessa. Asumisoikeusasunto onkin yhdistelmä vuokra-asumista ja omistusasumista.
Asumisoikeusasunnot Suomessa: Suomessa asumisoikeusasuntoja tarjoaa pääasiassa Asumisoikeusasunnot ry ja Asuntosäätiö, ja niitä voi löytää eri puolilta maata, erityisesti suurimmista kaupungeista ja niiden ympäristöistä. Tämä asumismuoto on suosittu erityisesti niille, jotka haluavat asua omassa asunnossa ilman tarvetta suurelle alkupääomalle, mutta eivät halua elää tavallisessa vuokrasuhteessa.
82
osaomistusasunto
Osaomistusasunto on asumismuoto, jossa asukas omistaa vain osan asunnosta ja maksaa loput osan asunnon hinnasta vuokraa. Tämä malli on erityisesti suunnattu henkilöille, jotka eivät välttämättä pysty ostamaan koko asuntoa, mutta haluavat päästä osaksi asunnonomistamista. Osaomistusasunto tarjoaa monia etuja verrattuna pelkkään vuokraamiseen, mutta se on myös vähemmän sitovaa kuin täysi omistaminen.
Osaomistusasunnon perusidea:
Oman osuuden ostaminen: Osaomistuksessa asukas ostaa osan asunnosta, joka voi vaihdella esimerkiksi 25–50 prosenttiin asunnon kokonaishinnasta.
Vuokran maksaminen: Asukas maksaa vuokraa omistamattomasta osasta asunnosta. Vuokra on yleensä alempi kuin markkinahintaiset vuokrat, mutta se voi kuitenkin nousta vuosittain sopimuksen mukaan.
Vaihtoehto ensiasunnon ostajille: Osaomistus voi olla hyvä vaihtoehto erityisesti nuorille tai ensiasunnon ostajille, jotka eivät pysty ostamaan täyttä omistusasuntoa esimerkiksi suurten asuntolainojen vuoksi, mutta haluavat silti omistaa osan asunnosta ja maksaa osan siitä itse.
