terveystieto yo koe Flashcards
Ihmisen terveyteen/ terveyseroihin vaikuttavia tekijöitä
- sosioekonominen asema
- koulutus, työ, sosiaallinen tuki, tulos ja varallisuus: Esim köyhällä riski suurempi varasteluun ja päihteiden käyttöön - ympäristötekijät
- asuminen. minkälaisella alueella asuu ja minkä tyylisessä asumuksessa. Yleensä hyvässä sosioekonomisessa asemassa olevat asuvat turvallisilla alueilla ja tevreissä kodeissa. Ilmanlaatu alueella on hyvää, joka tukee terveyttä
- kun taas toiset päinvastaisissa. Omassa asunnossa voi vaikka olla hometta, joka vaikuttaa terveyteen. - terveyskäyttäytyminen
- Vaikuttaa huomattavasti ihmisen terveyteen ja elämänlaatuun. Kun ihmisellä on terveyskäyttäytyminen kunnossa, niin yms terveelliset ruokailutavat ja liikkuminen on tasapainossa keskenään. Myöskään ei ole ongelmia päihteiden kanssaj
- Ihmisen syödessä tevreellisesti ja monipuolisesti esimerkiksi runsaasti kasviksia, hedelmiä, täysjyväviljoja ja käyttää hyviä rasvoja, niin ne mahdollistaa esimerkiksi vähemmän riskin sairastua esim sydän ja verisuonisairauksiin.
- Jos syöt epäterveellisesti esimerkiksi todella paljon sokereita, tyydyttyneitä rasvoja ja suolaisia ruokia, niin se johtaa lihoamiseen, korkeaan verenpaineeseen ja esim joiden sairauksien puhkeamiseen.
- Liikunat: Säännöllinen ja monipuolinen liikunta parantaa sydämmen ja hengityselimistön terveyttä, ehkäisee lihavuutta ja parantaa mielenterveyttä
- Jos ei liiku vana istuu päivät pitkät sohvalla aktosen telkaaria, niin riski diapetekselle kasvaa ja ongelmia voi liikuntaelimsitössä alkaa näkymään
- riittävä lepo: riittävä lepo auttaa aivojen toiminnassa, koska aivot tarvitsee lepoa, jotta haitalliset kuonaaineet vapautuu yön aikana aivoista. Hyvä uni myös parantaa mielenterveyttä
- Huonon unen omistamalla saattaa esiintyä paljon väsymystä, stressiä, immuunijärjestelmän ei oikeaoppimista käyttäytymistä, jonka takia useasti altistuu sairauksille. Voi johtaa pidemmällä ajalla myös masennukseen
- tuapakoiminen, alkoholinkäyttö tai muut päihteet lisää riskiä sairastua sairauksiin esim syöpään. Myös näiden aineidne käyttä muutta toimintoja aivoissa, joka voi johtaa rappeutumiseen. alkoholin käyttö myös kuormittaa maksaa ja pitemmällä suurkulutus käytöllä voidaan saada aikaan maksakirroosiin. - Terveydenhuolto
- sairaudet ennlataehkäistään ja havaitaan hyvässä vaiheessa. Mahdollistetaan esimerkiksi rokotukset ihmisille ja sairauksien ennaltaekäisyyn voidaan käyttää seulontaa, joka auttaa havitsemaan esimerkiksi syövän hyvissä ajoin.
- terveydenhuoltoon pääseminen hyvissä ajoin ja tasavertaisesti kaikkiin samassa tilanteessa ja vakavuudessa olijoille
- Jokaisella oikeus saada tiettyihin sairauksiin säännöllistä seurantaa ja esim lääkitystä. Esimekriksi diapetes ja astma on tälläisiä. jos sairauksia ei hoideta, niin ne voi johtaa vakaviin komplikaatioihin, josta syntyy uudenlaisia ongelmia mukanansa esim sairastuminen sydän ja verisuonitauteihin.
- Tuetaan mielenterveydestä kärsiviä ihmisiä
- Äitiys ja lastenneuvolapalvelut, joiden avulla pystytään seuraamaan säännöllisesti sekä äidin, että lapsen tilannetta ja vähentää komplikaatioita. Lastenneuvoloissa taas tuetaan lapsen oikeaoppista kasvua ja kehitystä.
- Terveydenhuollon tavoitteena mahdollistaa tasaveroiset palvelut kaikille riippumatta ihmisen etnisyydestä, uskonnosta, rahatilanteesta tai muista vaikuttavista tekijöistä.
-
kerro sekä tautikirjosta, että tautitaakasta
Tautikirjo yhdistetään kaikkiin sairauksiin ja terveyongelmiin, joita tietyssä ikäluokassa tai väestönryhmässä esiintyy. Tähän lasketaan mukaan kaikenlaiset sairaudet harvinaisuudesta tai yleisyydestä riippumatta.
tautitaakalla tarkoitetaan sitä, kun väestö sairastelee ja kuolee ennenaikaista enemmän, niin se johtaa väestössä terveyden ja toimintakyvyn heikkenemiseen. Tautitaakka on muuttunut myös Suomessa, kun hyvinvointi on lisääntynyt ja vauraus kasvnut. Lääke ja terveydenhuolto on todella suuressa vaikutuksessa tämän asian kanssa- Ollaan saatu erilaisia lääketieteellisiä hoitokeinoja ja lääkkeitä, joita ei ole koskaan ennen ollut. Myös tietojärjestelmien kehittyminen, kuten digitaalisetajanvarausjärjestelmät ja sairauskertomukset, on osaltaan parantaneet tevreydenhuoltopalveluja ja sitä kautta ihmisten hyvinvointia.
Vertaile imeväis ja lapsikuolleisuutta
imeväisyyskuolleisuus= tarkoittaa jokaisen alle 1 vuoden kuoleen lapsuuden osuutta kaikista syntyneistä- Suomessa imeväiskuolleisuus on lähtenyt huomattavana laskuun 1700 luvun puolivälissä, johon on vaikuttanut esimerkiksi elintason nousu ja terveystilanteen paraneminen. imeväiskuolleisuuss yleensä johtuu synnynnäisistä syistä ja kaikki kuolemat ei aina ole selvitettäviä. Esimerkiksi kätkyt kuolemassa lapsen kuolemalle ei saada syytä.
lapsikuolleisuus= kertoo alle viisi vuotiaiden kuolleisuutta 1000 elävänä syntynyttä lasta kohden. Imeväisyyskuolleisuus nykypäivänä voi johtua tapaturmista, aliravitsemuksesta tai joistain tartuntataudeista esimerkiksi keuhkokuumeesta, joka voi olla pienelle lapselle todella tuhoisaa.
Aikoja sitten sekä lapsi, että imeväisyyskuolleisuus oli korkealla johon vaikutti yhteiskunnassa olevat epävakaat olot. Terveydenhuolto ei ollut kehittynyttä ja snaitaatiota ei ollut, joten kuolleisuus oli myös korkealla
selitä epidemologinen siirtymä ja sen vaiheet
epidemologinen siirtymä = kuvaa muutosta jossa joku tietty sairaus muuttuu toiseksi vuosien saatossa varastumisen seurauksena. hyvänä esimerkkinä voidaan käyttää että joku lapsille oleva tartunta tauti voi muuttoa ikääntyville elintasosairaudeksi.
vaiheita on 5 kappaletta.
ensimmäisessä vaiheessa sekä syntyvyys, että kuolleisuus on on todella korkealla, johon voi vaikuttaa esim nälänhätä, tarttuvat taudit, tiedon puute, huono hygienia. Tuolloin ei ollut hoitokeinoja ja lapsi- imeväiskuolleisuus oli yleistä. syntyvyys on korkeaa koska ei ole tietoa, ehkäisyvälineitä tai seksuaalipalveluita. Lapsiaon saatettu myös ottaa työtehtäviin
toisessa vaiheessa syntyvyys pysyy edelleen korkealla, mutta tällä kertaa kuolleisuus lähtee todella jyrkkään laskuun. Tämä johtaaa bäestön kasvuuun. Tähän on vaikuttanut yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset ja parannukset. Ravinnon tuotanto kehittyi, sanitaatio, jätevesien ja roskien lajittelu. Esim rokotteet on keksitty, jota vähentää tartunta tautien leviämistä
kolmas vaihe: Elintaso jatkaa nousua, mutta se johtaa epätoivottuun tilanteeseen. Epäterveellisten elämätapojen sairaukset alkavat yleistymään. Ihmisten liikkuvuus vähenee ja aletaan käyttämään yms päihteitä. Diabetes ja versisuoni sairaukset on yleisiä tästä. Syntyvyys laskee, kun taas kuolleisuus alkaaa tekemään hidasta laskua. Tämä vaohe on hidastunutta väestönmuutosta.
neljännessä vaiheessa sekä syntyvyys, että kuolleisuus on alhaalla ja samalla tasolla, joka kertoo pysähtyneestä väestön kasvusta
viidennessä vaiheessa syntyvyys laskee jopa kuolleisuutta pienemmälle tasolle. Viidennessä vaiheessa väestön ikääntyminen on huomattava selite. Väestön ikääntymoinen kuormittaa valtiota ja tuottaa uudenlaisia sairauksia esim muistisairauksia.
vertaile absoluuttista ja suhteellista köyhyyttä
absoluuttinen: Absoluuttinen köyhyys tarkoittaa tilannetta, jossa ihmisellä ei ole varaa peruselintarvikkeisiin, kuten ruokaan, juomaveteen, vaatetukseen, terveydenhuoltoon ja suojaan.
- Esimerkkejä: Kehitysmaissa monet ihmiset elävät alle tämän rajan ja kamppailevat hengissä pysymisen perusedellytysten kanssa.
- Yleisyys: Absoluuttista köyhyyttä esiintyy erityisesti matalan tulotason maissa.
suhteellinen: Suhteellinen köyhyys tarkoittaa, että henkilön tulot tai elintaso ovat merkittävästi matalammat kuin muun väestön keskiarvo tai mediaani tietyssä yhteiskunnassa. Tämä ei välttämättä tarkoita hengissä selviytymiseen liittyviä vaikeuksia, vaan pikemminkin sitä, että henkilö on taloudellisesti syrjäytynyt tai ei pysty osallistumaan normaaliin yhteiskunnalliseen elämään samalla tavalla kuin muut.
- Esimerkkejä: Suhteellista köyhyyttä voi esiintyä esimerkiksi Suomessa tai Saksassa, jos henkilön tulot jäävät reilusti alle maan keskitulon ja hän ei pysty osallistumaan yhteiskunnan tavanomaisiin toimintoihin, kuten harrastuksiin tai sosiaaliseen elämään.
Yleisyys: Suhteellista köyhyyttä esiintyy kaikissa maissa, myös varakkaissa valtioissa.
kerro terveyskäsityksistä eri ajoilta
esihistoriallinen aika: demonologinen sairauskäsitys= Käsitys, jossa uskottin demonien eli pahojen henkien vihaa, jonka he sitten kohdistavat kohteeseensa. Viha seurasi kun rikottin joitakin pyhiä asioita. Aina turvauduttiin yliluonnolliseen ja totuus jäi tietämättä. Näitä sairauksia sitten yritettiin parantaa erilaisilla rituaaleilla ja uhrimenoilla. Tietäjällä oli tehtävä karkoittaa pahat henget-
antiikin aika: teogeeninen sairauskäsitys, jossa uskottiin sairauksien olevan jumalan rangaistuksia tai heidän ennalta määräämiä kohtaloita. Niistä voitiin vai parantua katumalla syntejään ja rukoilemalla.
Vakavasti sairaat saivat stigman, joka tarkoittaa häpeäleimaa. tämä henkilö yleensä karkoitettiin keskuudestaFilosofia tuona aikana lähti kuitenkin yleistymään ja se johti siihen, että ajattelu oli yhä enemmän järkiperäistä.
Lääkäreillä antiikin aikana oli käsitys humoraaliopista, jossa terveys rakentui 4 nesteen tasapainosta. Nesteitä oli veri, keltainen ja mustasappi ja lima. Kun nesteet oli epätasapianossa niin se tarkoitti sairautta. SaKuppaus oli yksi hoitomenetelmistä. Kuppauksessa käytettiin imukuppeja, joilla uskotaan pahan osan verestä lähtevän pois. myös astrologiaa eli tähdistä tutkimista käytettiin keinona. Taivaankappaliden liikkeiden uskottiin vaikuttavan kehon nesteiden liikkumiseen.
uskottiin myös miasmiin, jolla tarkoitetaan kulkutauteja, jotka tuottaa sairastuvuutta. Niitä uskottiin saavan etenkin kaupunkien ahtaissa, köyhissä ja kurjissa oloissa. ilmassa leijailevia, mätänevässä aineessa, esimerkiksi maassa, kehittyviä myrkyllisiä huuruja, joiden ajateltiin aiheuttavan kulkutauteja.
keskiajalla uskonnon rooli oli kovassa kohtaa ja sen uskottiin tuovan apua terveyteen ja sairauksiin. kristinusko etenkin euroopassa oli todella suurta ja jumalan puoleeen tuli kääntyä. Jos usko toiseen jumalaan sitä pidettiin pilkallisena.
Marttyyreihin eli pyhimyksiin alettin uskomaan ja nidien uskottiin parantamaan. esim jos koskee pyhimysten jäännöksiin, niin se tuo ihmeparantumisen. Pyhiinvaelluksia tehtiin pyhiin paikkoihin, joilla uskottin saavan parannuksiin avaimen. Lääketiede ei ollut vielä kehittynyttä, koska lääkäreill’ä oli käytössä vain omat aistinsa. potilaiden kunto otettiin tunnon perusteella ja silmämääräisesti.
Keskiajan lopulla tuli muutosta positiiviseen terveydenhuollon suhteen. Lääkärin ammatille tuli enemmän koulutusta. Nyt oli mahdollisuus esim leikkauksiin ja haavojen ompelemiseen.
valistuksen aikana kristinuskon näkökulman sijalle tuli muita näkökulmia esille. Uudet käsitykset liittyy luonnontieteisiin. alettiin lääketieteessä saada uusia keksintöjä esim mikroskooppeja. se toi paljon uusia näkökulmia lääkäreille ja ihmisille. 1600 luvulla tuli käsitys siitä, että taudit on tarttuvia. Ruumiinavaukset lisääntyi, koska uskonnolliset asiat ei ollut tiellä. Anatomia ja fysiologia lähti ruumiinavausten johdosta nousemaan huomattavasti. rokottamisen hyödyt
modernissa ajassa syntyi spesifi etiologia, joss á saadaan käsite siitä, kun solu muuttuu, niin se voivaikuttaa jonkun sairuaksen alkuun. tähän alettiin uskomaan. Saatettiin saada selville, että esim veden mukana oleva minrobi voi aiheuttaa tiettyjä asioita. Alettiin keskittymään myös aivoperäisiin asioihin ja mtien ne vaikuttaa meidän käyttäytymiseen ja kehoon. Spesifi stiologian kasvusta seurasi puhtauden ja hygienian huomattava kasvu. Käsiä pestiin ja desifioitiin. myös sanitaatio lähti paranemaan. Hoitokeinot parani uusien lääjjeuden avulla ja rokotteiden käyttö yleistyi
nykyinen: monietologinen sairasukäsitys. yhdellä sairaudella useita syitä esim perimä ja elintavat
selitä seuraavat käsitteet
- stigma
-akvedukti - demonologinen sairauskäsitys
- teogeeninen sairauskäsitys
- humoraalioppi
- miasmi
- marttyyrit
- spesifi etiologia
- tabu
- häpeäleima, joka saatiin kun oli tarpeeksi sairas, jolloin henkilö karkoitetaan muiden keksuudesta.
- Vesijohtojärjestelmä antiikin ajalla, jolla pyrittiin saamaan puhdasta vettä kaupunkeihin
- uskomus esihistoriallisella ajalla, jolloin uskottiin demonien eli pahojen henkien vihaan. Viha syntyi uskomusten mukaan, kun rikottiin joitakin asetettuja sääntöjä. Kirous oli esimerkiksi sairastuminen sairaukseen. Näitä sairauksia yritettiin parantaa eri rituaaleilla ja uhrimenoilla. Tietäjien tehtävä oli myös karkoittaa pahoja henkiä
- Uskottiin sairauksien olevan jumalien rangaistuksia tai ennaltamääräämiä kohtaloita. Niistä voi parantua katumalla syntejään ja rukoilemalla
- oppi jossa alettiin uskomaan nesteiden tasapainoon. Tässä uskottiin siis 4 eri nesteen tasapainoon, joina olivat veri, keltainen ja mustasappi ja lima. Kun ensteet olivat epätasapainoss,a niin se kertoi sairaudesta. Tuolloin oli tarkoituksena hoitaa. Kuppaus on yksi ja sitten astrologia, jossa uskottiin taivaankappaleiden vaikuttavan nesteiden liikkumiseen.
- Antiikin aikana uskottu käsite, joss akulkutaudit ahtaissa ja likaisissa olosoissa tarttuu himisiin, joka aiheuttaa kuolleisuutta
- Marttyyrit tarkoittaa pyhimyksiä. Pyhimyksiin uskottiin keskiajalla, kun uskonnon rooli oli todella vahvaa. Pyhimysten uskottiin esimerkiksi prantavan sairaan. Jos koski pyhimyksen jäännöksiin, niin sai ihme parantumisen
- käsitys, jossa uskottiin solun muutoksiin, jotka voivat vaikuttaa jodien sairauksien syntyyn. Tämän ohella saatiin myös selville,e ttä veden mukana olevat mikrobit voivat aiheuttaa tietynlaisia juttuja.
- vihaa joka seuraa pyhiksi asioiksi kettujen asioiden rikkomisesta
monitekijäiset sairaudet
Monitekijäiset sairaudet ovat sairauksia, joiden syntyyn vaikuttavat sekä geneettiset tekijät että ympäristötekijät. Ne eroavat yksittäisen geenimutaation aiheuttamista perinnöllisistä sairauksista, koska niiden puhkeamiseen vaikuttaa monimutkainen vuorovaikutus perimän ja elämäntapojen välillä.
- Monitekijäisten sairauksien keskeiset piirteet
✅ Geneettinen alttius: Useat eri geenit voivat lisätä sairastumisriskiä, mutta ne eivät yksinään aiheuta sairautta.
✅ Ympäristötekijät: Elämäntavat, ravinto, liikunta, stressi, infektiot ja altistuminen kemikaaleille vaikuttavat sairauden puhkeamiseen.
✅ Monimutkainen periytyminen: Sairaus ei periydy yksinkertaisesti Mendelin lakien mukaan, vaan riski voi lisääntyä, jos lähisukulaisilla on sama sairaus. - Esimerkkejä monitekijäisistä sairauksista
🔹 Sydän- ja verisuonitaudit (esim. sepelvaltimotauti, korkea verenpaine)
🔹 Tyypin 2 diabetes
🔹 Syövät (esim. rintasyöpä, suolistosyöpä)
🔹 Astma ja allergiat
🔹 Autoimmuunisairaudet (esim. nivelreuma, MS-tauti)
🔹 Neuropsykiatriset sairaudet (esim. skitsofrenia, kaksisuuntainen mielialahäiriö, Alzheimerin tauti)
🔹 Lihavuus
Kerro syövästä ja siihen vaikuttavista riskitekijöistä
Syöpä on yleisnimitys laajalle joukolle sairauksia, joissa elimistön solut alkavat jakautua hallitsemattomasti. Normaalisti solujen kasvu ja jakautuminen on tarkasti säädeltyä, mutta syöpäsoluissa tämä säätely häiriintyy, mikä voi johtaa kasvainten muodostumiseen ja syöpäsolujen leviämiseen muualle kehoon.
Syöpä voi esiintyä lähes missä tahansa kudoksessa tai elimessä. Se voi pysyä paikallisena (hyvänlaatuinen kasvain) tai levitä muihin kehon osiin (pahanlaatuinen kasvain ja etäpesäkkeet. Syöpäsairauksia tunnetaan noin 2000. Jokaisess asyöpätapauskessa hoidot, oireet ja taudinkuva vaihtelee. Myös vauraimmissa maissa missä elintaso on krokealla on enemmän syöpää, johon vaikuttaa vanhusten immuunijärjestelmän heikkeneminen.
riskitekijöitä: yksilölliset tekijät:
ikä
sukupuoli
ihotyyppi
geenit
elintavat
tupakointi
alkoholin käyttö
auringonotto ja ihon palaminen
liika punaisen lihan syönti
elinympäristön altisteet:
- ilman pienhiukkaset
- passiivinen tupakointi
- radon
työympäristön altisteet
- erilaiset kemikaalit
- radioaktiiviset materiaalit
- röntgensäteily
lääkeaineet
- hormonivalmisteet
- immuunipuutostilaa aiheuttavat lääkkeet.
selitä:
- mutaatio
- karsinogeeni
- esisyöpäsolu
- primaarikasvain
- metastaasi
- asetaldehydia
-syöpäseulonta - suhteellinen elossaololuku
- Solun dna:ssa tapahtuma muutos, joka yleensä on aiheuttava tekijä esimerkiksi syövälle. Mutaatiohon voi vaikuttaa karsinogeenit esimerkiksi uv säteily, kemikaalit tai tupakassa oleva terva.
- karsonogeeni on tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa ja altistaa syöpää. karsinogeenejä voi olla esim tupakan terva, uv säteily tai erilaiset kemikaalit
- esisyöpäsolu on solu, jossa karsinogeenialtius jatkuu, jonka seurauksena soluissa mutaatioiden määr kasvaa, joka voi johtaa solun muutumista esisyöpäsoluksi. Esisyöpäsolu ei ole vielä niin sanottu pahanlaatuinen. se muuttuu pahanlaatuiseksi, jos mutaatiot päätyvät vaurioittamaan solunjakautumista sääteleviä mekanismeja.
- Primaarikasvain tarkoittaa syövän alkuperäistä kasvainta eli sitä kohtaa kehossa, jossa syöpä on alkanut kehittyä. Se muodostuu, kun solut alkavat jakautua hallitsemattomasti geneettisten mutaatioiden seurauksena.
Primaarikasvain tarkoittaa paikkaa, jossa on niin sanottu alkuperäinen paikka: ominaisuudet
Se syntyy tiettyyn kudokseen tai elimeen (esim. keuhkot, rinta, suolisto).
Se voi olla hyvänlaatuinen tai pahanlaatuinen.
Hyvänlaatuinen kasvain ei leviä muualle elimistöön, mutta voi kasvaa ja aiheuttaa ongelmia ympäröiville kudoksille.
Pahanlaatuinen kasvain irrotta syöpäsoluja esim veronkiertoon, joka vie ne muualle kehoon muodostaen etäpesäkkeitä
- Metastaasi tarkoittaa syövän etäpesäkettä, eli primaarikasvaimesta lähteneitä syöpäsoluja, jotka ovat levinneet muualle elimistöön.
- asetaldehydilla tarkoitetaan suussa ja suolistossa eläiven bakteerien työtä, jolloin ne tuottaa juodusta alkoholista tätä kyseistä ainetta. Suolsitossa tätä on todellas niukasti, jolloin sen kertminen suoliston ympärille voi olla yleisempää. myös jos henkilö juo ja tupakoi yhdessä, niin se lisää haitallisen asetaldehydin määrä ihmisen syljessä
- Syöpäseulonta tarkoittaa terveiden tai oireettomien henkilöiden tutkimista syövän tai sen esiasteiden havaitsemiseksi varhaisessa vaiheessa. Seulonnan avulla syöpä voidaan löytää ajoissa, jolloin hoito on usein tehokkaampaa ja vähemmän kuormittavaa. Päämääränä on vähentää syövästä seuraavia kuolemia.
-suhteellinen elossaololuku on mitattava luku tavallsiesti 5 vuoden ajalta, jossa kerrotaan, kuinka suuri osa syöpään sairastuneista elää 5 vuotta syövän toteamisen jälkeen, verrattuna siihen, miten suuri osa samanikäisitä väestöstä elää kyseisen ajan. noin 2/3 osaa toipuu syövästä ja voi jatkaa normaalia elämää, joka on yhtiä maailman huippulukemia elossaololuvun suhteen.
miten metastaasi muodostuu
Syöpäsolut irtautuvat primaarikasvaimesta.
Solut kulkeutuvat verenkierron kautta.
Ne kiinnittyvät uuteen kudokseen ja alkavat kasvaa uudessa elimessä.
mitä kansantauteja suomessa on
syöpä, astma, keuhkoahtaumatauti ja uniapnea
kerro laajemmin keuhoahtaumataudista
tunnetaan lyhenteeltä nimellä: Copd, johon on daignosoitu 200 000 suomalaista. arvioidaan kuitenkin yli 100 000 tuhatta asukasta sairastavan kyseistä asiaa tietämättään.
Keuhkoputkien ahtauma
Keuhkoahtaumataudissa hengitystiet ahtautuvat ja uloshengityksen virtaus keuhkoputkissa vaikeutuu, joka voi olla esim pitkäaikaisen tupakoinnin tekijöistä. Ahtauman seurauksena limaneritys lisääntyy ja keuhkoputket menettävät kimmoisuuttaan.
keuhkojen laajentuma
Keuhkoahtaumatautiin voi, nimestään huolimatta, liittyä myös keuhkojen laajentuma. Emfyseemassa keuhkot menettävät kimmoisuuttaan keuhkorakkuloiden väliseinämien tuhoutuessa ja lopettaessa toimintansa, jolloin keuhkot laajenevat. Keuhkojen kyky vaihtaa happea ja hiilidioksidia häiriintyy, mikä vaikeuttaa hengitystä.
keuhkoputken jatkuva tulehdustila. Keuhkoputken limakalvovauriot voivat olla pysyviä. Taustalla on usein pitkään jatkunut altistuminen tupakansavulle ja oireena limaneritys.
Taudin yleisiä oireita on yskä, lisääntynyt limaneritys, hengenahdistus liikkumisen aikana, hengityksen vinkuminen, fyysinen kuormitus.
Alkuvaiheessa tauti on usein oireeton, mutta pitkälle edenneessä sairaudessa hengenahdistusta voi olla vähäisessäkin rasituksessa. Yleensä keuhkoahtaumataudin taustalla on pitkään jatkunut tupakointi. Joskus harvoin syynä voi olla perinnöllinen keuhkonlaajentumaa aiheuttava aineenvaihduntasairaus. Myös hengitysilman epäpuhtaudet, teollisuuspölyt, sairastetut hengitystieinfektiot ja jossain määrin perinnöllisyys vaikuttavat sairauden syntyyn.
tähän ssirastuu eniten keski-ikäisiä ja sitä vanhempia. keuhkoahtaumatautia ei voi puhkeamisen jälkeen korjata entiselleen, mutta sitä voidaan hoitaa lääkehoidolla, kuntoutuksella.
hoito:
1.Keuhkoahtaumatautiin sairastunut voi tarvita lääkehoitoa keuhkoahtaumataudin oireiden tai pahenemisvaiheen ehkäisemiseen. Oireettomat eivät tarvitse lääkehoitoa.Keuhkoahtaumataudissa lääkehoito perustuu hengitettäviin eli inhaloitaviin lääkkeisiin.
kerro astmasta laajasti ja astmakohtauksesta ja oireista
astma on pitkäaikainen keuhkosairaus, jossa keuhkoputkien limakalvot ovat tulehtuneet, jolloin myös liman muodostus keuhkoputkiss aon lisääntynyt. astmaa voi olla erillaista. sellaista joka johtuu lihavuudesta, hengitysinfektioista, allergista astmaa tai tupakointiin liittyvää astmaa. astma on yleisintä vanhemmilla ihmisillä. lapsien ja aikuisten astman lukumäärä on 10 prosenttia. Astman perimmäistä syytä ei ole tiedossa, mutta astman sairastumisen syynä usein pidetään perinnöllisiä asioita.
astmakohtauksessa keuhkoputkien limakalvojen tulehdus aiheuttaa ylimäärisen liman kertymistä keuhkoputkien sisään, jolloin keuhkoputkien limakalvot turpoavat. Astmaan voi liittyä äkillinen supistumistila, jolloin ilman virtaus keuhkoissa huononee merkittävästi ja hengittäminen vaikeutuu
oireet: yskä, limaneritys, painon tunne rintakehällä, hengenahdistus ja uloshengityksen vinkuminen
kerro laajasti uniapneasta, mitkä voivat vaikuttaa siihen, sen oireista ja hoidosta
uniapneassa kuitenkin tapahtuu hengenkatkoksia, jotka voivat olla todella vaarallisia henkilölle. uniapneassa hengittävän ihmisen ylähengitystiet ahtautuu nukkuessa, jolloin hengitysilma ei pääse kulkeutumaan keuhkoihin.Katkoksen kesto voi olla muutamasta sekunnista jopa yli minuuttiin.
Tärkein uniapnealle altistava tekijä on ylipaino. 50–70 % uniapneasta kärsivistä on ylipainoisia. Muita uniapnean syitä ovat rakenteelliset tekijät, kuten ahdas nenä tai nielu tai purennan poikkeavuudet. Myös lyhyt ja paksu kaula tai kookkaat nielurisat voivat lisätä kuorsausta ja hengityskatkoksia. Alkoholi ja rauhoittavat lääkkeet voivat lisätä hengityskatkosten määrää ja pahentaa oireita
nämä oireet voidaan jakaa kahteen osaan: kognitiiviset ja fyysiset oireet
kognitiivisessa oireissa esiintyy: päiväväsymys, unohtamiset, muistivaikeudet, heikentynyt keskittymiskyky, lisääntynyt stressi, uuden oppimisen vaikeudet
fyysiessä: päiväaikainen väysymys, hengityskatkokset, herääminen tukehtumisen tunteeseen, lisääntynyt virtsaamisen tarve öisin, aamupäänsärky ja unettomuus
hoito:Uniapnean tärkein itsehoito on laihdutus, jos uniapneasta kärsivä on ylipainoinen.
Päiväaikainen liikunta voi vähentää yönaikaisia hengityskatkoksia myös normaalipainoisella.
Myös alkoholin ja rauhoittavien lääkkeiden käyttöä tulee rajoittaa, erityisesti ennen nukkumaanmenoa.
Jos kuorsaus ja hengityskatkokset esiintyvät vain selällään nukuttaessa, ongelmaa voi koettaa välttää kiinnittämällä nukkuma-asun selkään esineen, joka estää selinmakuun.
mihin uniapnea voi pahimmillan johtaa hoitamattomana
ylipainon kertymiseen todella herkästi
tyypin 2 diapates riski
korkea verenpaine
sydänsairausriksi
aivoinfraktiriski
kerro laajasti mielenterveydenhäiriöstä ja kerro mitä eri mielenterveyhäiriöitä voi olla
mielenterveydenhäiriö on todella laaja kirjo erilaisia mielen peräisiä eli psyykkisiä häiriöitä. Mielenterveyden häiriöt pystyvät heijastumaan voimakkaasti perus arkisiin asioihin esimerkiksi: tunteisiin, käyttäytymiseen, ajatteluun, vuorovaikutukseen ja toiminta ja työkykyyn. 1/5 suomalaisella on ja yleensä tähän liittyy viiltely myös osaksi. satoja tuhansia ihmisiä myös syö lääkkeitä mielenterveyden häiriöitä vastaan.
mielenterveyden tarkka määrittäminen ja luokittelu on myös vaikeaa. Mielenterveyden häiriöiden tarkan määrittelyn vaikeus johtuu useista tekijöistä:
Oireiden monimuotoisuus ja yksilöllisyys: Mielenterveyden häiriöt ilmenevät eri tavoin eri ihmisillä, ja monet oireet, kuten suru tai ahdistus, ovat osa normaalia elämää. Tämä tekee häiriön ja normaalin reagoinnin rajanvedosta haastavaa.
TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS
Biologisten, psykologisten ja sosiaalisten tekijöiden vuorovaikutus: Mielenterveyden häiriöt ovat monitekijäisiä, ja niiden taustalla voi olla perinnöllisiä alttiuksia, elämänaikaisia kokemuksia sekä ajankohtaisia tapahtumia. Tämä monimutkainen vuorovaikutus vaikeuttaa häiriöiden tarkkaa määrittelyä.
TTL
mielenterveyshäiriöitä voi olla masennus, ahdisteneisuushäiriöt, syömishäiriöt, hillitsemishäiriöt
kerro mikä laukaisee mielenterveyshäiriöt ja kerro laajemmin mielenterveyden suojaavia ja uhkaavia tekijöitä
Usein joku kriisi, tapaturma tai stressitekijä voi laukaista. Mielenterveyshäiriön puhkeamisen taustalla voi suurella todennäköisyydellä olla tekijöitä, jotka ovat luoneet pohjaa jopa jo ihan lapsuudesta asti. Tälläisiä asioita voi olla esim: epäonnistumiset, ahdistus, riidat läheisten kanssa, suorituspaineet jotka kestänyt pitkään. Yleensä jos ihminen kohtaa monia uhkatekijöitä mielenterveydelle, niin se riski sairastumiseen on suurempi.
Suojaavat tekijät…
ympäristö ja yhteiskunta:
- 1. Mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa
Mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa omaan elämään ja ympäröivään yhteisöön lisää hallinnan tunnetta ja merkityksellisyyttä, mikä tukee mielenterveyttä. Osallistuminen päätöksentekoon ja yhteisön toimintaan vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja ehkäisee syrjäytymistä.
MIELI
- Suvaitsevaisuus
Suvaitsevaisuus luo hyväksyvän ja turvallisen ilmapiirin, jossa yksilöt voivat olla omia itsejään ilman pelkoa syrjinnästä. Tällainen ympäristö edistää avun hakemista ja avoimuutta mielenterveyteen liittyvissä asioissa, mikä voi ehkäistä ongelmien syvenemistä.
INNOKYLA
- Toimivat sosiaalipalvelut
Toimivat sosiaalipalvelut mahdollistavat varhaisen tuen ja avun saamisen, mikä estää ongelmien kärjistymistä. Helposti saavutettavat palvelut tarjoavat turvaverkon elämän haasteissa, vähentävät stressiä ja parantavat elämänlaatua.
MIELI
- Yhteisön tuki
Yhteisön tuki, kuten perheen, ystävien ja naapuruston tarjoama apu, luo yhteenkuuluvuuden tunnetta ja tarjoaa emotionaalista sekä käytännön tukea. Tämä vähentää yksinäisyyttä ja lisää resilienssiä eli kykyä selviytyä vaikeuksista.
MIELI
Nämä tekijät yhdessä luovat ympäristön, joka tukee ja vahvistaa mielenterveyttä. Yhteisöllisyys, osallistumismahdollisuudet, suvaitsevaisuus ja toimivat palvelut muodostavat perustan, jonka varaan yksilön hyvinvointi voi rakentua.
yksilö ja lähisuhteet:
1. Myönteinen minäkuva
Positiivinen käsitys itsestä vahvistaa itsetuntoa ja auttaa yksilöä hyväksymään omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Tämä vähentää itsekriittisyyttä ja stressiä, mikä tukee mielenterveyttä.
JULKARI
- Itseluottamus
Hyvä itseluottamus antaa valmiuksia kohdata elämän haasteet ja selviytyä vaikeista tilanteista ilman liiallista stressiä. Se tukee päätöksentekokykyä ja vähentää epävarmuuden sekä ahdistuksen tunteita.
JULKARI
- Turvallisuuden tunne
Turvallisuuden tunne luo perustan henkiselle hyvinvoinnille ja kehitykselle. Se auttaa säätelemään tunteita ja vähentää ahdistusta sekä pelkoja, edistäen luottamusta itseä ja muita kohtaan.
JULKARI
- Oppimiskyky
Kyky oppia uusia asioita parantaa ongelmanratkaisutaitoja ja sopeutumiskykyä, mikä auttaa selviytymään elämän haasteista. Oppimiskyky tukee itseluottamusta ja motivaatiota, vähentäen epäonnistumisen pelkoa.
JULKARI
- Ystävien ja perheen tuki
Läheisten tarjoama emotionaalinen tuki luo turvaverkoston, joka auttaa selviytymään kriisitilanteista. Ystävien ja perheen tuki vähentää yksinäisyyttä ja eristäytymisen riskiä, mikä ehkäisee masennusta ja muita mielenterveysongelmia.
riskitekijät…
ympäristö ja yhteiskunta:
1. Päihteiden helppo saatavuus
Päihteiden helppo saatavuus voi johtaa nuorten päihteiden käytön lisääntymiseen. Esimerkiksi Suomessa nuorten kannabiksen käyttö on viisinkertaistunut viimeisten 20 vuoden aikana. Nuorten päihteiden käyttöön liittyy merkittäviä mielenterveysriskejä, kuten masennus ja ahdistuneisuus.
MIELENTERVEYSTALO
- Köyhyys
Köyhyys on merkittävä riskitekijä mielenterveysongelmille. Lapsuudessa koettu köyhyys lisää riskiä heikkoon koulumenestykseen, työttömyyteen, mielenterveysongelmiin ja ylivelkaantumiseen. Suomessa noin 120 000 lasta kasvaa pienituloisessa perheessä.
MIELI
- Työttömyys
Työttömyys voi heikentää itsetuntoa ja lisätä riskiä mielenterveysongelmille. Pitkäaikainen työttömyys voi johtaa eristäytymiseen ja yhteiskunnallisesta toiminnasta vetäytymiseen, mikä lisää mielenterveysongelmien riskiä.
RIIKKARIIHONEN.COM
- Syrjintä
Syrjintä voi aiheuttaa ahdistusta, masennusta ja alentaa itsetuntoa. Pitkäaikainen syrjintä voi luoda epäoikeudenmukaisuuden tunteen ja kokea itsensä vähemmän arvostetuksi yhteiskunnassa.
RIIKKARIIHONEN.COM
- Väkivalta
Väkivalta, erityisesti fyysinen ja seksuaalinen väkivalta, voi johtaa posttraumaattiseen stressihäiriöön (PTSD), joka ilmenee ahdistuksena, pelkona ja unihäiriöinä. Väkivalta voi myös aiheuttaa itsetuhoisia ajatuksia ja käyttäytymistä.
RIIKKARIIHONEN.COM
- Stressi
Pitkäaikainen stressi voi heikentää mielenterveyttä monin tavoin. Se voi johtaa masennukseen, ahdistukseen, unihäiriöihin ja muihin psyykkisiin ongelmiin. Stressi voi vaikuttaa kehon fysiologiaan, kuten hormonitasapainoon, ja se voi lisätä alttiutta mielenterveyshäiriöille.
yksilö ja lähisuhteet:
- Ennenaikainen syntymä
Kehitykselliset haasteet: Ennenaikaisesti syntyneet lapset voivat kohdata kehityksellisiä haasteita, kuten oppimisvaikeuksia ja kognitiivisia häiriöitä, jotka voivat altistaa mielenterveysongelmille myöhemmin elämässä.
JULKARI
2. Lapsen kaltoinkohtelu
Traumaattiset kokemukset: Lapsen kaltoinkohtelu voi johtaa pitkäaikaisiin traumoihin, jotka lisäävät riskiä mielenterveysongelmille, kuten masennukselle ja ahdistukselle.
INNOKYLA
3. Vanhemman mielenterveys- tai päihdeongelmat
Periytyvät vaikutukset: Vanhemman mielenterveys- tai päihdeongelmat voivat vaikuttaa perheen dynamiikkaan ja lapsen kehitykseen, lisäten riskiä mielenterveysongelmille myöhemmin elämässä.
INNOKYLA
4. Heikko opintomenestys
Akateeminen ja sosiaalinen eristäytyminen: Heikko opintomenestys voi johtaa akateemiseen ja sosiaaliseen eristäytymiseen, mikä lisää riskiä mielenterveysongelmille, kuten masennukselle ja ahdistukselle.
DUODECIM
5. Päihdeongelmat
Riippuvuus ja mielen heikentyminen: Päihteiden väärinkäyttö voi johtaa riippuvuuteen ja aivojen kemian muutoksiin, jotka voivat altistaa masennukselle, ahdistukselle ja muille mielenterveyshäiriöille.
DUODECIM
6. Yksinäisyys
Sosiaalinen eristäytyminen ja stressi: Yksinäisyys voi johtaa sosiaaliseen eristäytymiseen ja yhteiskunnallisesta toiminnasta vetäytymiseen. Taloudelliset huolenaiheet voivat puolestaan lisätä kroonista stressiä, mikä lisää riskiä mielenterveysongelmille.
mitä mielenterveydenhäiriöt tuo yhteiskunnalle
Työkyvyttömyyseläkkeet ja sairauspoissaolot
Mielenterveyden häiriöt ovat merkittävä syy työkyvyttömyyseläkkeisiin Suomessa. Nykyään yli puolet kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä on myönnetty mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi.
MIELI
Terveydenhuollon kustannukset
Mielenterveyden häiriöiden hoidon kustannukset muodostavat noin viisi prosenttia kaikista terveydenhuollon menoista. Esimerkiksi vuonna 2013 psykiatrisen hoidon kustannukset erikoissairaanhoidossa olivat 759 miljoonaa euroa ja perusterveydenhuollossa 106 miljoonaa euroa.
UUSIKAUPUNKI
Tuottavuuden menetys
Mielenterveyden häiriöt voivat heikentää työkykyä ja tuottavuutta, mikä puolestaan vaikuttaa kansantalouteen. Esimerkiksi mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden vähentäminen 10–15 prosenttia voisi nostaa bruttokansantuotetta pitkällä aikavälillä 0,3–0,5 prosenttia.
kerro masennustilasta laaajasti ja miten siitä voi parantua
on iso joukko erilaisia mielialaan ja jaksamiseen liittyviä mielenterveydenhäiriöitä. Masennus on aika yleistä sillä lähes yksi naisesta kymmenestä kokee elämänsä aikana edes kerran vakavan masennusjakson. Masennus on todella monimuotoista, joka voi vaikuttaa masennuksen tunnistamiseen ja usein avun hakeminen viivästyykin.
Masentunut ihminen tunee itsensä masentuneeksi, surulliseksi ärtyisäksi ja mielen päällä ei liiku mitään, eli on niin sanottu tyhjä mieli. Minkään asian tekeminene i enään siis tunnu yhtään miltään. Väsymys ja keskittymisvaikeudet voi olla myös näkyvinä oireina.
Masennuksen ollessa lievä, masennusta ei pysty näkemään ulospäin ja henkilö pystyy ,yös keskittymään normaaliin arkeen ja esim opiskeluun. Kuitenkin vakavasti masnetunut ihminen saattaa olla todella huonossa kunnossa ja hänen elämänsä pyörii sängyn aj syömisen ympärillä. Kouluun emneminen voi olla tosi vaikeaa ja henkilö jättää koulua välistä. Osalla voi olla itsetuhosiia ajatuksia ja monet satuttavatkin itseänsä eism viiltelyn kautta.
masennustilasta parantuminen:
- avun hakeminen hyvissä ajoin
- uni,ruoka, liikkuminen
- voimavarojen lisääminen
miten reagoida tilanteeseen, jossa joku kertoo itse murha ajatuksista tai aikeista
- Kysyy suoraan, onko sinulla itse-murha ajatuksia. tämä on tutkitusti todettu turvalliseksi aiheeksi puhua
- älä mitätöi, kyseenalaista, vitsaile tai vaihda puheenaihetta
- yritä pysyä rauhallisena, keskity kuuntelemaan ja anna henkilön puhua kaikessa rauhassa
- älä kysy miksi kysymyksiä vaan kysy, että miten voisit auttaa häntä
- kannusta henkilöä avun piiriin esim terveyasemalta tai koulupsykologilta
- mahdollisesti ehottaa apua kriisipuhelimesta
- älä jätä henkilöä yksin hätätilanteessa vaan tarjoa hänelle tuki ja turva
kerro laajasti ahdisteneisuudest ja ahdisuneisuushäiriöstä ja oireista
Ahdistus on luonnollinen ja yleinen tunne, joka ilmenee pelonsekaisena tai huolestuneena tunnetilana. Se voi liittyä huoleen menneisyyteen, nykyhetkeen tai tulevaisuuteen liittyvistä tapahtumista. Kaikki ihmiset kokevat ahdistusta ainakin lievänä tunnetilana ohimenevästi hyvin usein elämässään.
Ahdistuneisuushäiriö puolestaan on pitkäkestoinen ja liiallinen ahdistuksen tunne, joka haittaa normaalia arkea ja voi ilmetä sekä psyykkisinä että fyysisinä oireina. Se on tavallista, sillä joka neljäs suomalainen kärsii siitä jossakin elämänsä vaiheessa.
oireet:
psyykkinen
- pelko
- paniikki
-kauhun tunne
- ahdistuneisuuden tunne rinnassa
- levottomuus
- muistivaikeudet
- vaikeus rentoutua
fyysinen:
- sykkeen nousu,
-hikoilu,
-täriseminen,
-unettomuus
- huimaus
- pahoinovointi
kerro laajasti syömishäiriöstä ja sen riskitekijöistä ja oireista
Syömishäiriöt ovat vakavia mielenterveyden häiriöitä, jotka vaikuttavat yksilön ruokailutottumuksiin, kehonkuvaan ja yleiseen hyvinvointiin. Ne voivat ilmetä monin eri tavoin ja vaihdella lievistä oireista elämää rajoittaviin tiloihin.
Syömishäiriöiden tyypit
Syömishäiriöt voidaan jakaa useisiin päätyyppeihin:
Anoreksia (laihuushäiriö): Tälle häiriölle on ominaista pakonomainen laihduttaminen, aliravitsemus ja vääristynyt kehonkuva. Sairastuneet voivat kokea itsensä lihaviksi, vaikka heidän painonsa olisi huomattavasti alle normaalin. Anoreksia alkaa usein nuoruusiässä ja on yleisempi naisilla.
TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS
bulimia (ahmimishäiriö): Tässä häiriössä esiintyy toistuvia ahmimiskohtauksia, joita seuraa käyttäytymistä, kuten oksentamista, laksatiivien käyttöä tai liiallista liikuntaa, pyritään estämään painonnousu. Bulimia voi johtaa vakaviin terveysongelmiin, kuten elektrolyyttihäiriöihin ja ruoansulatuskanavan vaurioihin.
KÄYPÄ HOITO
(BED, ahmintahäiriö): Tälle häiriölle on ominaista toistuvat ahmimiskohtaukset ilman kompensatorisia käyttäytymisiä, kuten oksentamista. Sairastuneet voivat kokea syömisen hallitsemattomaksi ja tuntea syyllisyyttä tai häpeää käytöksestään.
riskitekijät:
Perinnölliset tekijät: Geenit voivat vaikuttaa siihen, miten henkilö reagoi laihduttamiseen ja sen aiheuttamaan energiavajeeseen.
MIELENTERVEYSTALO
Psykologiset tekijät: Itsetunto-ongelmat, perfektionismi, ahdistuneisuus ja masennus voivat altistaa syömishäiriöille.
Sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät: Yhteiskunnan kauneusihanteet, perhesuhteet ja ympäristön paineet voivat vaikuttaa yksilön suhtautumiseen ruokaan ja kehoonsa.
oireet:
Aliravitsemus, painonvaihtelut, ruoansulatuskanavan ongelmat, sydämen rytmihäiriöt ja hormonaaliset häiriöt, Pakonomaiset ajatukset ruoasta, kehonkuvan vääristymät, ahdistuneisuus, kuivumienn, heikotus, sydänoireet, Välttelevä käytös ruokailutilanteissa, sosiaalinen eristäytyminen ja pakonomainen liikunta.
Kerro suomen mielenterveysstrategiasta laajemmin
Suomessa on käynnissä kansallinen mielenterveysstrategia vuosille 2020–2030, jonka tavoitteena on edistää väestön mielenterveyttä ja vähentää mielenterveyden häiriöiden kuormitusta. Strategia keskittyy viiteen painopistealueeseen:
Mielenterveys pääomana: Tässä painopisteessä korostetaan mielenterveyden merkitystä yksilöiden, yhteisöjen ja koko yhteiskunnan hyvinvoinnille. Hyvä mielenterveys tukee luottamusta, yhteisöllisyyttä ja tuottavuutta, ja se on keskeinen osa kansallista menestystä.
THESEUS
Lasten ja nuorten mielenterveyden rakentuminen arjessa: Tavoitteena on tukea lasten ja nuorten mielenterveyttä tarjoamalla turvallisia ja kannustavia kasvuympäristöjä. Varhainen tuki ja ennaltaehkäisy ovat keskeisiä tekijöitä mielenterveyden edistämisessä nuorilla.
THESEUS
Mielenterveysoikeudet: Tässä painopisteessä pyritään varmistamaan, että kaikilla on oikeus hyvään mielenterveyteen ja että mielenterveyspalvelut ovat saavutettavissa ja yhdenvertaisia. Mielenterveysoikeudet perustuvat yleismaailmallisiin ihmisoikeuksiin ja perustuslain takaamiin perusoikeuksiin.
THESEUS
Ihmisten tarpeiden mukaiset, laaja-alaiset palvelut: Tavoitteena on kehittää mielenterveyspalveluja, jotka vastaavat yksilöiden moninaisia tarpeita ja tarjoavat kokonaisvaltaista tukea. Palvelujen tulee olla helposti saavutettavissa ja joustavia, jotta ne voivat tehokkaasti tukea mielenterveyttä eri elämäntilanteissa.
THESEUS
Hyvä mielenterveysjohtaminen: Tässä painopisteessä keskitytään johtamisen ja hallinnan kehittämiseen mielenterveyspalveluissa. Hyvä johtaminen on olennaista palvelujen laadun ja vaikuttavuuden varmistamiseksi sekä resurssien tehokkaaksi hyödyntämiseksi