terveystieto yo koe Flashcards

1
Q

Ihmisen terveyteen/ terveyseroihin vaikuttavia tekijöitä

A
  1. sosioekonominen asema
    - koulutus, työ, sosiaallinen tuki, tulos ja varallisuus: Esim köyhällä riski suurempi varasteluun ja päihteiden käyttöön
  2. ympäristötekijät
    - asuminen. minkälaisella alueella asuu ja minkä tyylisessä asumuksessa. Yleensä hyvässä sosioekonomisessa asemassa olevat asuvat turvallisilla alueilla ja tevreissä kodeissa. Ilmanlaatu alueella on hyvää, joka tukee terveyttä
    - kun taas toiset päinvastaisissa. Omassa asunnossa voi vaikka olla hometta, joka vaikuttaa terveyteen.
  3. terveyskäyttäytyminen
    - Vaikuttaa huomattavasti ihmisen terveyteen ja elämänlaatuun. Kun ihmisellä on terveyskäyttäytyminen kunnossa, niin yms terveelliset ruokailutavat ja liikkuminen on tasapainossa keskenään. Myöskään ei ole ongelmia päihteiden kanssaj
    - Ihmisen syödessä tevreellisesti ja monipuolisesti esimerkiksi runsaasti kasviksia, hedelmiä, täysjyväviljoja ja käyttää hyviä rasvoja, niin ne mahdollistaa esimerkiksi vähemmän riskin sairastua esim sydän ja verisuonisairauksiin.
    - Jos syöt epäterveellisesti esimerkiksi todella paljon sokereita, tyydyttyneitä rasvoja ja suolaisia ruokia, niin se johtaa lihoamiseen, korkeaan verenpaineeseen ja esim joiden sairauksien puhkeamiseen.
    - Liikunat: Säännöllinen ja monipuolinen liikunta parantaa sydämmen ja hengityselimistön terveyttä, ehkäisee lihavuutta ja parantaa mielenterveyttä
    - Jos ei liiku vana istuu päivät pitkät sohvalla aktosen telkaaria, niin riski diapetekselle kasvaa ja ongelmia voi liikuntaelimsitössä alkaa näkymään
    - riittävä lepo: riittävä lepo auttaa aivojen toiminnassa, koska aivot tarvitsee lepoa, jotta haitalliset kuonaaineet vapautuu yön aikana aivoista. Hyvä uni myös parantaa mielenterveyttä
    - Huonon unen omistamalla saattaa esiintyä paljon väsymystä, stressiä, immuunijärjestelmän ei oikeaoppimista käyttäytymistä, jonka takia useasti altistuu sairauksille. Voi johtaa pidemmällä ajalla myös masennukseen
    - tuapakoiminen, alkoholinkäyttö tai muut päihteet lisää riskiä sairastua sairauksiin esim syöpään. Myös näiden aineidne käyttä muutta toimintoja aivoissa, joka voi johtaa rappeutumiseen. alkoholin käyttö myös kuormittaa maksaa ja pitemmällä suurkulutus käytöllä voidaan saada aikaan maksakirroosiin.
  4. Terveydenhuolto
    - sairaudet ennlataehkäistään ja havaitaan hyvässä vaiheessa. Mahdollistetaan esimerkiksi rokotukset ihmisille ja sairauksien ennaltaekäisyyn voidaan käyttää seulontaa, joka auttaa havitsemaan esimerkiksi syövän hyvissä ajoin.
    - terveydenhuoltoon pääseminen hyvissä ajoin ja tasavertaisesti kaikkiin samassa tilanteessa ja vakavuudessa olijoille
    - Jokaisella oikeus saada tiettyihin sairauksiin säännöllistä seurantaa ja esim lääkitystä. Esimekriksi diapetes ja astma on tälläisiä. jos sairauksia ei hoideta, niin ne voi johtaa vakaviin komplikaatioihin, josta syntyy uudenlaisia ongelmia mukanansa esim sairastuminen sydän ja verisuonitauteihin.
    - Tuetaan mielenterveydestä kärsiviä ihmisiä
    - Äitiys ja lastenneuvolapalvelut, joiden avulla pystytään seuraamaan säännöllisesti sekä äidin, että lapsen tilannetta ja vähentää komplikaatioita. Lastenneuvoloissa taas tuetaan lapsen oikeaoppista kasvua ja kehitystä.
    - Terveydenhuollon tavoitteena mahdollistaa tasaveroiset palvelut kaikille riippumatta ihmisen etnisyydestä, uskonnosta, rahatilanteesta tai muista vaikuttavista tekijöistä.
    -
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

kerro sekä tautikirjosta, että tautitaakasta

A

Tautikirjo yhdistetään kaikkiin sairauksiin ja terveyongelmiin, joita tietyssä ikäluokassa tai väestönryhmässä esiintyy. Tähän lasketaan mukaan kaikenlaiset sairaudet harvinaisuudesta tai yleisyydestä riippumatta.

tautitaakalla tarkoitetaan sitä, kun väestö sairastelee ja kuolee ennenaikaista enemmän, niin se johtaa väestössä terveyden ja toimintakyvyn heikkenemiseen. Tautitaakka on muuttunut myös Suomessa, kun hyvinvointi on lisääntynyt ja vauraus kasvnut. Lääke ja terveydenhuolto on todella suuressa vaikutuksessa tämän asian kanssa- Ollaan saatu erilaisia lääketieteellisiä hoitokeinoja ja lääkkeitä, joita ei ole koskaan ennen ollut. Myös tietojärjestelmien kehittyminen, kuten digitaalisetajanvarausjärjestelmät ja sairauskertomukset, on osaltaan parantaneet tevreydenhuoltopalveluja ja sitä kautta ihmisten hyvinvointia.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Vertaile imeväis ja lapsikuolleisuutta

A

imeväisyyskuolleisuus= tarkoittaa jokaisen alle 1 vuoden kuoleen lapsuuden osuutta kaikista syntyneistä- Suomessa imeväiskuolleisuus on lähtenyt huomattavana laskuun 1700 luvun puolivälissä, johon on vaikuttanut esimerkiksi elintason nousu ja terveystilanteen paraneminen. imeväiskuolleisuuss yleensä johtuu synnynnäisistä syistä ja kaikki kuolemat ei aina ole selvitettäviä. Esimerkiksi kätkyt kuolemassa lapsen kuolemalle ei saada syytä.

lapsikuolleisuus= kertoo alle viisi vuotiaiden kuolleisuutta 1000 elävänä syntynyttä lasta kohden. Imeväisyyskuolleisuus nykypäivänä voi johtua tapaturmista, aliravitsemuksesta tai joistain tartuntataudeista esimerkiksi keuhkokuumeesta, joka voi olla pienelle lapselle todella tuhoisaa.

Aikoja sitten sekä lapsi, että imeväisyyskuolleisuus oli korkealla johon vaikutti yhteiskunnassa olevat epävakaat olot. Terveydenhuolto ei ollut kehittynyttä ja snaitaatiota ei ollut, joten kuolleisuus oli myös korkealla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

selitä epidemologinen siirtymä ja sen vaiheet

A

epidemologinen siirtymä = kuvaa muutosta jossa joku tietty sairaus muuttuu toiseksi vuosien saatossa varastumisen seurauksena. hyvänä esimerkkinä voidaan käyttää että joku lapsille oleva tartunta tauti voi muuttoa ikääntyville elintasosairaudeksi.

vaiheita on 5 kappaletta.

ensimmäisessä vaiheessa sekä syntyvyys, että kuolleisuus on on todella korkealla, johon voi vaikuttaa esim nälänhätä, tarttuvat taudit, tiedon puute, huono hygienia. Tuolloin ei ollut hoitokeinoja ja lapsi- imeväiskuolleisuus oli yleistä. syntyvyys on korkeaa koska ei ole tietoa, ehkäisyvälineitä tai seksuaalipalveluita. Lapsiaon saatettu myös ottaa työtehtäviin

toisessa vaiheessa syntyvyys pysyy edelleen korkealla, mutta tällä kertaa kuolleisuus lähtee todella jyrkkään laskuun. Tämä johtaaa bäestön kasvuuun. Tähän on vaikuttanut yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset ja parannukset. Ravinnon tuotanto kehittyi, sanitaatio, jätevesien ja roskien lajittelu. Esim rokotteet on keksitty, jota vähentää tartunta tautien leviämistä

kolmas vaihe: Elintaso jatkaa nousua, mutta se johtaa epätoivottuun tilanteeseen. Epäterveellisten elämätapojen sairaukset alkavat yleistymään. Ihmisten liikkuvuus vähenee ja aletaan käyttämään yms päihteitä. Diabetes ja versisuoni sairaukset on yleisiä tästä. Syntyvyys laskee, kun taas kuolleisuus alkaaa tekemään hidasta laskua. Tämä vaohe on hidastunutta väestönmuutosta.

neljännessä vaiheessa sekä syntyvyys, että kuolleisuus on alhaalla ja samalla tasolla, joka kertoo pysähtyneestä väestön kasvusta

viidennessä vaiheessa syntyvyys laskee jopa kuolleisuutta pienemmälle tasolle. Viidennessä vaiheessa väestön ikääntyminen on huomattava selite. Väestön ikääntymoinen kuormittaa valtiota ja tuottaa uudenlaisia sairauksia esim muistisairauksia.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

vertaile absoluuttista ja suhteellista köyhyyttä

A

absoluuttinen: Absoluuttinen köyhyys tarkoittaa tilannetta, jossa ihmisellä ei ole varaa peruselintarvikkeisiin, kuten ruokaan, juomaveteen, vaatetukseen, terveydenhuoltoon ja suojaan.
- Esimerkkejä: Kehitysmaissa monet ihmiset elävät alle tämän rajan ja kamppailevat hengissä pysymisen perusedellytysten kanssa.
- Yleisyys: Absoluuttista köyhyyttä esiintyy erityisesti matalan tulotason maissa.

suhteellinen: Suhteellinen köyhyys tarkoittaa, että henkilön tulot tai elintaso ovat merkittävästi matalammat kuin muun väestön keskiarvo tai mediaani tietyssä yhteiskunnassa. Tämä ei välttämättä tarkoita hengissä selviytymiseen liittyviä vaikeuksia, vaan pikemminkin sitä, että henkilö on taloudellisesti syrjäytynyt tai ei pysty osallistumaan normaaliin yhteiskunnalliseen elämään samalla tavalla kuin muut.
- Esimerkkejä: Suhteellista köyhyyttä voi esiintyä esimerkiksi Suomessa tai Saksassa, jos henkilön tulot jäävät reilusti alle maan keskitulon ja hän ei pysty osallistumaan yhteiskunnan tavanomaisiin toimintoihin, kuten harrastuksiin tai sosiaaliseen elämään.
Yleisyys: Suhteellista köyhyyttä esiintyy kaikissa maissa, myös varakkaissa valtioissa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

kerro terveyskäsityksistä eri ajoilta

A

esihistoriallinen aika: demonologinen sairauskäsitys= Käsitys, jossa uskottin demonien eli pahojen henkien vihaa, jonka he sitten kohdistavat kohteeseensa. Viha seurasi kun rikottin joitakin pyhiä asioita. Aina turvauduttiin yliluonnolliseen ja totuus jäi tietämättä. Näitä sairauksia sitten yritettiin parantaa erilaisilla rituaaleilla ja uhrimenoilla. Tietäjällä oli tehtävä karkoittaa pahat henget-

antiikin aika: teogeeninen sairauskäsitys, jossa uskottiin sairauksien olevan jumalan rangaistuksia tai heidän ennalta määräämiä kohtaloita. Niistä voitiin vai parantua katumalla syntejään ja rukoilemalla.

Vakavasti sairaat saivat stigman, joka tarkoittaa häpeäleimaa. tämä henkilö yleensä karkoitettiin keskuudestaFilosofia tuona aikana lähti kuitenkin yleistymään ja se johti siihen, että ajattelu oli yhä enemmän järkiperäistä.

Lääkäreillä antiikin aikana oli käsitys humoraaliopista, jossa terveys rakentui 4 nesteen tasapainosta. Nesteitä oli veri, keltainen ja mustasappi ja lima. Kun nesteet oli epätasapianossa niin se tarkoitti sairautta. SaKuppaus oli yksi hoitomenetelmistä. Kuppauksessa käytettiin imukuppeja, joilla uskotaan pahan osan verestä lähtevän pois. myös astrologiaa eli tähdistä tutkimista käytettiin keinona. Taivaankappaliden liikkeiden uskottiin vaikuttavan kehon nesteiden liikkumiseen.

uskottiin myös miasmiin, jolla tarkoitetaan kulkutauteja, jotka tuottaa sairastuvuutta. Niitä uskottiin saavan etenkin kaupunkien ahtaissa, köyhissä ja kurjissa oloissa. ilmassa leijailevia, mätänevässä aineessa, esimerkiksi maassa, kehittyviä myrkyllisiä huuruja, joiden ajateltiin aiheuttavan kulkutauteja.

keskiajalla uskonnon rooli oli kovassa kohtaa ja sen uskottiin tuovan apua terveyteen ja sairauksiin. kristinusko etenkin euroopassa oli todella suurta ja jumalan puoleeen tuli kääntyä. Jos usko toiseen jumalaan sitä pidettiin pilkallisena.

Marttyyreihin eli pyhimyksiin alettin uskomaan ja nidien uskottiin parantamaan. esim jos koskee pyhimysten jäännöksiin, niin se tuo ihmeparantumisen. Pyhiinvaelluksia tehtiin pyhiin paikkoihin, joilla uskottin saavan parannuksiin avaimen. Lääketiede ei ollut vielä kehittynyttä, koska lääkäreill’ä oli käytössä vain omat aistinsa. potilaiden kunto otettiin tunnon perusteella ja silmämääräisesti.
Keskiajan lopulla tuli muutosta positiiviseen terveydenhuollon suhteen. Lääkärin ammatille tuli enemmän koulutusta. Nyt oli mahdollisuus esim leikkauksiin ja haavojen ompelemiseen.

valistuksen aikana kristinuskon näkökulman sijalle tuli muita näkökulmia esille. Uudet käsitykset liittyy luonnontieteisiin. alettiin lääketieteessä saada uusia keksintöjä esim mikroskooppeja. se toi paljon uusia näkökulmia lääkäreille ja ihmisille. 1600 luvulla tuli käsitys siitä, että taudit on tarttuvia. Ruumiinavaukset lisääntyi, koska uskonnolliset asiat ei ollut tiellä. Anatomia ja fysiologia lähti ruumiinavausten johdosta nousemaan huomattavasti. rokottamisen hyödyt

modernissa ajassa syntyi spesifi etiologia, joss á saadaan käsite siitä, kun solu muuttuu, niin se voivaikuttaa jonkun sairuaksen alkuun. tähän alettiin uskomaan. Saatettiin saada selville, että esim veden mukana oleva minrobi voi aiheuttaa tiettyjä asioita. Alettiin keskittymään myös aivoperäisiin asioihin ja mtien ne vaikuttaa meidän käyttäytymiseen ja kehoon. Spesifi stiologian kasvusta seurasi puhtauden ja hygienian huomattava kasvu. Käsiä pestiin ja desifioitiin. myös sanitaatio lähti paranemaan. Hoitokeinot parani uusien lääjjeuden avulla ja rokotteiden käyttö yleistyi

nykyinen: monietologinen sairasukäsitys. yhdellä sairaudella useita syitä esim perimä ja elintavat

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

selitä seuraavat käsitteet

  • stigma
    -akvedukti
  • demonologinen sairauskäsitys
  • teogeeninen sairauskäsitys
  • humoraalioppi
  • miasmi
  • marttyyrit
  • spesifi etiologia
  • tabu
A
  • häpeäleima, joka saatiin kun oli tarpeeksi sairas, jolloin henkilö karkoitetaan muiden keksuudesta.
  • Vesijohtojärjestelmä antiikin ajalla, jolla pyrittiin saamaan puhdasta vettä kaupunkeihin
  • uskomus esihistoriallisella ajalla, jolloin uskottiin demonien eli pahojen henkien vihaan. Viha syntyi uskomusten mukaan, kun rikottiin joitakin asetettuja sääntöjä. Kirous oli esimerkiksi sairastuminen sairaukseen. Näitä sairauksia yritettiin parantaa eri rituaaleilla ja uhrimenoilla. Tietäjien tehtävä oli myös karkoittaa pahoja henkiä
  • Uskottiin sairauksien olevan jumalien rangaistuksia tai ennaltamääräämiä kohtaloita. Niistä voi parantua katumalla syntejään ja rukoilemalla
  • oppi jossa alettiin uskomaan nesteiden tasapainoon. Tässä uskottiin siis 4 eri nesteen tasapainoon, joina olivat veri, keltainen ja mustasappi ja lima. Kun ensteet olivat epätasapainoss,a niin se kertoi sairaudesta. Tuolloin oli tarkoituksena hoitaa. Kuppaus on yksi ja sitten astrologia, jossa uskottiin taivaankappaleiden vaikuttavan nesteiden liikkumiseen.
  • Antiikin aikana uskottu käsite, joss akulkutaudit ahtaissa ja likaisissa olosoissa tarttuu himisiin, joka aiheuttaa kuolleisuutta
  • Marttyyrit tarkoittaa pyhimyksiä. Pyhimyksiin uskottiin keskiajalla, kun uskonnon rooli oli todella vahvaa. Pyhimysten uskottiin esimerkiksi prantavan sairaan. Jos koski pyhimyksen jäännöksiin, niin sai ihme parantumisen
  • käsitys, jossa uskottiin solun muutoksiin, jotka voivat vaikuttaa jodien sairauksien syntyyn. Tämän ohella saatiin myös selville,e ttä veden mukana olevat mikrobit voivat aiheuttaa tietynlaisia juttuja.
  • vihaa joka seuraa pyhiksi asioiksi kettujen asioiden rikkomisesta
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

monitekijäiset sairaudet

A

Monitekijäiset sairaudet ovat sairauksia, joiden syntyyn vaikuttavat sekä geneettiset tekijät että ympäristötekijät. Ne eroavat yksittäisen geenimutaation aiheuttamista perinnöllisistä sairauksista, koska niiden puhkeamiseen vaikuttaa monimutkainen vuorovaikutus perimän ja elämäntapojen välillä.

  1. Monitekijäisten sairauksien keskeiset piirteet
    ✅ Geneettinen alttius: Useat eri geenit voivat lisätä sairastumisriskiä, mutta ne eivät yksinään aiheuta sairautta.
    ✅ Ympäristötekijät: Elämäntavat, ravinto, liikunta, stressi, infektiot ja altistuminen kemikaaleille vaikuttavat sairauden puhkeamiseen.
    ✅ Monimutkainen periytyminen: Sairaus ei periydy yksinkertaisesti Mendelin lakien mukaan, vaan riski voi lisääntyä, jos lähisukulaisilla on sama sairaus.
  2. Esimerkkejä monitekijäisistä sairauksista
    🔹 Sydän- ja verisuonitaudit (esim. sepelvaltimotauti, korkea verenpaine)
    🔹 Tyypin 2 diabetes
    🔹 Syövät (esim. rintasyöpä, suolistosyöpä)
    🔹 Astma ja allergiat
    🔹 Autoimmuunisairaudet (esim. nivelreuma, MS-tauti)
    🔹 Neuropsykiatriset sairaudet (esim. skitsofrenia, kaksisuuntainen mielialahäiriö, Alzheimerin tauti)
    🔹 Lihavuus
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Kerro syövästä ja siihen vaikuttavista riskitekijöistä

A

Syöpä on yleisnimitys laajalle joukolle sairauksia, joissa elimistön solut alkavat jakautua hallitsemattomasti. Normaalisti solujen kasvu ja jakautuminen on tarkasti säädeltyä, mutta syöpäsoluissa tämä säätely häiriintyy, mikä voi johtaa kasvainten muodostumiseen ja syöpäsolujen leviämiseen muualle kehoon.

Syöpä voi esiintyä lähes missä tahansa kudoksessa tai elimessä. Se voi pysyä paikallisena (hyvänlaatuinen kasvain) tai levitä muihin kehon osiin (pahanlaatuinen kasvain ja etäpesäkkeet. Syöpäsairauksia tunnetaan noin 2000. Jokaisess asyöpätapauskessa hoidot, oireet ja taudinkuva vaihtelee. Myös vauraimmissa maissa missä elintaso on krokealla on enemmän syöpää, johon vaikuttaa vanhusten immuunijärjestelmän heikkeneminen.

riskitekijöitä: yksilölliset tekijät:
ikä
sukupuoli
ihotyyppi
geenit

elintavat

tupakointi
alkoholin käyttö
auringonotto ja ihon palaminen
liika punaisen lihan syönti

elinympäristön altisteet:
- ilman pienhiukkaset
- passiivinen tupakointi
- radon

työympäristön altisteet

  • erilaiset kemikaalit
  • radioaktiiviset materiaalit
  • röntgensäteily

lääkeaineet

  • hormonivalmisteet
  • immuunipuutostilaa aiheuttavat lääkkeet.
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

selitä:

  • mutaatio
  • karsinogeeni
  • esisyöpäsolu
  • primaarikasvain
  • metastaasi
  • asetaldehydia
    -syöpäseulonta
  • suhteellinen elossaololuku
A
  • Solun dna:ssa tapahtuma muutos, joka yleensä on aiheuttava tekijä esimerkiksi syövälle. Mutaatiohon voi vaikuttaa karsinogeenit esimerkiksi uv säteily, kemikaalit tai tupakassa oleva terva.
  • karsonogeeni on tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa ja altistaa syöpää. karsinogeenejä voi olla esim tupakan terva, uv säteily tai erilaiset kemikaalit
  • esisyöpäsolu on solu, jossa karsinogeenialtius jatkuu, jonka seurauksena soluissa mutaatioiden määr kasvaa, joka voi johtaa solun muutumista esisyöpäsoluksi. Esisyöpäsolu ei ole vielä niin sanottu pahanlaatuinen. se muuttuu pahanlaatuiseksi, jos mutaatiot päätyvät vaurioittamaan solunjakautumista sääteleviä mekanismeja.
  • Primaarikasvain tarkoittaa syövän alkuperäistä kasvainta eli sitä kohtaa kehossa, jossa syöpä on alkanut kehittyä. Se muodostuu, kun solut alkavat jakautua hallitsemattomasti geneettisten mutaatioiden seurauksena.

Primaarikasvain tarkoittaa paikkaa, jossa on niin sanottu alkuperäinen paikka: ominaisuudet
Se syntyy tiettyyn kudokseen tai elimeen (esim. keuhkot, rinta, suolisto).
Se voi olla hyvänlaatuinen tai pahanlaatuinen.
Hyvänlaatuinen kasvain ei leviä muualle elimistöön, mutta voi kasvaa ja aiheuttaa ongelmia ympäröiville kudoksille.
Pahanlaatuinen kasvain irrotta syöpäsoluja esim veronkiertoon, joka vie ne muualle kehoon muodostaen etäpesäkkeitä

  • Metastaasi tarkoittaa syövän etäpesäkettä, eli primaarikasvaimesta lähteneitä syöpäsoluja, jotka ovat levinneet muualle elimistöön.
  • asetaldehydilla tarkoitetaan suussa ja suolistossa eläiven bakteerien työtä, jolloin ne tuottaa juodusta alkoholista tätä kyseistä ainetta. Suolsitossa tätä on todellas niukasti, jolloin sen kertminen suoliston ympärille voi olla yleisempää. myös jos henkilö juo ja tupakoi yhdessä, niin se lisää haitallisen asetaldehydin määrä ihmisen syljessä
  • Syöpäseulonta tarkoittaa terveiden tai oireettomien henkilöiden tutkimista syövän tai sen esiasteiden havaitsemiseksi varhaisessa vaiheessa. Seulonnan avulla syöpä voidaan löytää ajoissa, jolloin hoito on usein tehokkaampaa ja vähemmän kuormittavaa. Päämääränä on vähentää syövästä seuraavia kuolemia.

-suhteellinen elossaololuku on mitattava luku tavallsiesti 5 vuoden ajalta, jossa kerrotaan, kuinka suuri osa syöpään sairastuneista elää 5 vuotta syövän toteamisen jälkeen, verrattuna siihen, miten suuri osa samanikäisitä väestöstä elää kyseisen ajan. noin 2/3 osaa toipuu syövästä ja voi jatkaa normaalia elämää, joka on yhtiä maailman huippulukemia elossaololuvun suhteen.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

miten metastaasi muodostuu

A

Syöpäsolut irtautuvat primaarikasvaimesta.
Solut kulkeutuvat verenkierron kautta.
Ne kiinnittyvät uuteen kudokseen ja alkavat kasvaa uudessa elimessä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

mitä kansantauteja suomessa on

A

syöpä, astma, keuhkoahtaumatauti ja uniapnea

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

kerro laajemmin keuhoahtaumataudista

A

tunnetaan lyhenteeltä nimellä: Copd, johon on daignosoitu 200 000 suomalaista. arvioidaan kuitenkin yli 100 000 tuhatta asukasta sairastavan kyseistä asiaa tietämättään.

Keuhkoputkien ahtauma
Keuhkoahtaumataudissa hengitystiet ahtautuvat ja uloshengityksen virtaus keuhkoputkissa vaikeutuu, joka voi olla esim pitkäaikaisen tupakoinnin tekijöistä. Ahtauman seurauksena limaneritys lisääntyy ja keuhkoputket menettävät kimmoisuuttaan.

keuhkojen laajentuma
Keuhkoahtaumatautiin voi, nimestään huolimatta, liittyä myös keuhkojen laajentuma. Emfyseemassa keuhkot menettävät kimmoisuuttaan keuhkorakkuloiden väliseinämien tuhoutuessa ja lopettaessa toimintansa, jolloin keuhkot laajenevat. Keuhkojen kyky vaihtaa happea ja hiilidioksidia häiriintyy, mikä vaikeuttaa hengitystä.

keuhkoputken jatkuva tulehdustila. Keuhkoputken limakalvovauriot voivat olla pysyviä. Taustalla on usein pitkään jatkunut altistuminen tupakansavulle ja oireena limaneritys.

Taudin yleisiä oireita on yskä, lisääntynyt limaneritys, hengenahdistus liikkumisen aikana, hengityksen vinkuminen, fyysinen kuormitus.
Alkuvaiheessa tauti on usein oireeton, mutta pitkälle edenneessä sairaudessa hengenahdistusta voi olla vähäisessäkin rasituksessa. Yleensä keuhkoahtaumataudin taustalla on pitkään jatkunut tupakointi. Joskus harvoin syynä voi olla perinnöllinen keuhkonlaajentumaa aiheuttava aineenvaihduntasairaus. Myös hengitysilman epäpuhtaudet, teollisuuspölyt, sairastetut hengitystieinfektiot ja jossain määrin perinnöllisyys vaikuttavat sairauden syntyyn.

tähän ssirastuu eniten keski-ikäisiä ja sitä vanhempia. keuhkoahtaumatautia ei voi puhkeamisen jälkeen korjata entiselleen, mutta sitä voidaan hoitaa lääkehoidolla, kuntoutuksella.

hoito:

1.Keuhkoahtaumatautiin sairastunut voi tarvita lääkehoitoa keuhkoahtaumataudin oireiden tai pahenemisvaiheen ehkäisemiseen. Oireettomat eivät tarvitse lääkehoitoa.Keuhkoahtaumataudissa lääkehoito perustuu hengitettäviin eli inhaloitaviin lääkkeisiin.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

kerro astmasta laajasti ja astmakohtauksesta ja oireista

A

astma on pitkäaikainen keuhkosairaus, jossa keuhkoputkien limakalvot ovat tulehtuneet, jolloin myös liman muodostus keuhkoputkiss aon lisääntynyt. astmaa voi olla erillaista. sellaista joka johtuu lihavuudesta, hengitysinfektioista, allergista astmaa tai tupakointiin liittyvää astmaa. astma on yleisintä vanhemmilla ihmisillä. lapsien ja aikuisten astman lukumäärä on 10 prosenttia. Astman perimmäistä syytä ei ole tiedossa, mutta astman sairastumisen syynä usein pidetään perinnöllisiä asioita.

astmakohtauksessa keuhkoputkien limakalvojen tulehdus aiheuttaa ylimäärisen liman kertymistä keuhkoputkien sisään, jolloin keuhkoputkien limakalvot turpoavat. Astmaan voi liittyä äkillinen supistumistila, jolloin ilman virtaus keuhkoissa huononee merkittävästi ja hengittäminen vaikeutuu

oireet: yskä, limaneritys, painon tunne rintakehällä, hengenahdistus ja uloshengityksen vinkuminen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

kerro laajasti uniapneasta, mitkä voivat vaikuttaa siihen, sen oireista ja hoidosta

A

uniapneassa kuitenkin tapahtuu hengenkatkoksia, jotka voivat olla todella vaarallisia henkilölle. uniapneassa hengittävän ihmisen ylähengitystiet ahtautuu nukkuessa, jolloin hengitysilma ei pääse kulkeutumaan keuhkoihin.Katkoksen kesto voi olla muutamasta sekunnista jopa yli minuuttiin.

Tärkein uniapnealle altistava tekijä on ylipaino. 50–70 % uniapneasta kärsivistä on ylipainoisia. Muita uniapnean syitä ovat rakenteelliset tekijät, kuten ahdas nenä tai nielu tai purennan poikkeavuudet. Myös lyhyt ja paksu kaula tai kookkaat nielurisat voivat lisätä kuorsausta ja hengityskatkoksia. Alkoholi ja rauhoittavat lääkkeet voivat lisätä hengityskatkosten määrää ja pahentaa oireita

nämä oireet voidaan jakaa kahteen osaan: kognitiiviset ja fyysiset oireet

kognitiivisessa oireissa esiintyy: päiväväsymys, unohtamiset, muistivaikeudet, heikentynyt keskittymiskyky, lisääntynyt stressi, uuden oppimisen vaikeudet

fyysiessä: päiväaikainen väysymys, hengityskatkokset, herääminen tukehtumisen tunteeseen, lisääntynyt virtsaamisen tarve öisin, aamupäänsärky ja unettomuus

hoito:Uniapnean tärkein itsehoito on laihdutus, jos uniapneasta kärsivä on ylipainoinen.

Päiväaikainen liikunta voi vähentää yönaikaisia hengityskatkoksia myös normaalipainoisella.

Myös alkoholin ja rauhoittavien lääkkeiden käyttöä tulee rajoittaa, erityisesti ennen nukkumaanmenoa.

Jos kuorsaus ja hengityskatkokset esiintyvät vain selällään nukuttaessa, ongelmaa voi koettaa välttää kiinnittämällä nukkuma-asun selkään esineen, joka estää selinmakuun.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

mihin uniapnea voi pahimmillan johtaa hoitamattomana

A

ylipainon kertymiseen todella herkästi
tyypin 2 diapates riski
korkea verenpaine
sydänsairausriksi
aivoinfraktiriski

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

kerro laajasti mielenterveydenhäiriöstä ja kerro mitä eri mielenterveyhäiriöitä voi olla

A

mielenterveydenhäiriö on todella laaja kirjo erilaisia mielen peräisiä eli psyykkisiä häiriöitä. Mielenterveyden häiriöt pystyvät heijastumaan voimakkaasti perus arkisiin asioihin esimerkiksi: tunteisiin, käyttäytymiseen, ajatteluun, vuorovaikutukseen ja toiminta ja työkykyyn. 1/5 suomalaisella on ja yleensä tähän liittyy viiltely myös osaksi. satoja tuhansia ihmisiä myös syö lääkkeitä mielenterveyden häiriöitä vastaan.

mielenterveyden tarkka määrittäminen ja luokittelu on myös vaikeaa. Mielenterveyden häiriöiden tarkan määrittelyn vaikeus johtuu useista tekijöistä:

Oireiden monimuotoisuus ja yksilöllisyys: Mielenterveyden häiriöt ilmenevät eri tavoin eri ihmisillä, ja monet oireet, kuten suru tai ahdistus, ovat osa normaalia elämää. Tämä tekee häiriön ja normaalin reagoinnin rajanvedosta haastavaa.
TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS

Biologisten, psykologisten ja sosiaalisten tekijöiden vuorovaikutus: Mielenterveyden häiriöt ovat monitekijäisiä, ja niiden taustalla voi olla perinnöllisiä alttiuksia, elämänaikaisia kokemuksia sekä ajankohtaisia tapahtumia. Tämä monimutkainen vuorovaikutus vaikeuttaa häiriöiden tarkkaa määrittelyä.
TTL

mielenterveyshäiriöitä voi olla masennus, ahdisteneisuushäiriöt, syömishäiriöt, hillitsemishäiriöt

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

kerro mikä laukaisee mielenterveyshäiriöt ja kerro laajemmin mielenterveyden suojaavia ja uhkaavia tekijöitä

A

Usein joku kriisi, tapaturma tai stressitekijä voi laukaista. Mielenterveyshäiriön puhkeamisen taustalla voi suurella todennäköisyydellä olla tekijöitä, jotka ovat luoneet pohjaa jopa jo ihan lapsuudesta asti. Tälläisiä asioita voi olla esim: epäonnistumiset, ahdistus, riidat läheisten kanssa, suorituspaineet jotka kestänyt pitkään. Yleensä jos ihminen kohtaa monia uhkatekijöitä mielenterveydelle, niin se riski sairastumiseen on suurempi.

Suojaavat tekijät…
ympäristö ja yhteiskunta:
- 1. Mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa

Mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa omaan elämään ja ympäröivään yhteisöön lisää hallinnan tunnetta ja merkityksellisyyttä, mikä tukee mielenterveyttä. Osallistuminen päätöksentekoon ja yhteisön toimintaan vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja ehkäisee syrjäytymistä.
MIELI

  1. Suvaitsevaisuus

Suvaitsevaisuus luo hyväksyvän ja turvallisen ilmapiirin, jossa yksilöt voivat olla omia itsejään ilman pelkoa syrjinnästä. Tällainen ympäristö edistää avun hakemista ja avoimuutta mielenterveyteen liittyvissä asioissa, mikä voi ehkäistä ongelmien syvenemistä.
INNOKYLA

  1. Toimivat sosiaalipalvelut

Toimivat sosiaalipalvelut mahdollistavat varhaisen tuen ja avun saamisen, mikä estää ongelmien kärjistymistä. Helposti saavutettavat palvelut tarjoavat turvaverkon elämän haasteissa, vähentävät stressiä ja parantavat elämänlaatua.
MIELI

  1. Yhteisön tuki

Yhteisön tuki, kuten perheen, ystävien ja naapuruston tarjoama apu, luo yhteenkuuluvuuden tunnetta ja tarjoaa emotionaalista sekä käytännön tukea. Tämä vähentää yksinäisyyttä ja lisää resilienssiä eli kykyä selviytyä vaikeuksista.
MIELI

Nämä tekijät yhdessä luovat ympäristön, joka tukee ja vahvistaa mielenterveyttä. Yhteisöllisyys, osallistumismahdollisuudet, suvaitsevaisuus ja toimivat palvelut muodostavat perustan, jonka varaan yksilön hyvinvointi voi rakentua.

yksilö ja lähisuhteet:
1. Myönteinen minäkuva

Positiivinen käsitys itsestä vahvistaa itsetuntoa ja auttaa yksilöä hyväksymään omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Tämä vähentää itsekriittisyyttä ja stressiä, mikä tukee mielenterveyttä.
JULKARI

  1. Itseluottamus

Hyvä itseluottamus antaa valmiuksia kohdata elämän haasteet ja selviytyä vaikeista tilanteista ilman liiallista stressiä. Se tukee päätöksentekokykyä ja vähentää epävarmuuden sekä ahdistuksen tunteita.
JULKARI

  1. Turvallisuuden tunne

Turvallisuuden tunne luo perustan henkiselle hyvinvoinnille ja kehitykselle. Se auttaa säätelemään tunteita ja vähentää ahdistusta sekä pelkoja, edistäen luottamusta itseä ja muita kohtaan.
JULKARI

  1. Oppimiskyky

Kyky oppia uusia asioita parantaa ongelmanratkaisutaitoja ja sopeutumiskykyä, mikä auttaa selviytymään elämän haasteista. Oppimiskyky tukee itseluottamusta ja motivaatiota, vähentäen epäonnistumisen pelkoa.
JULKARI

  1. Ystävien ja perheen tuki

Läheisten tarjoama emotionaalinen tuki luo turvaverkoston, joka auttaa selviytymään kriisitilanteista. Ystävien ja perheen tuki vähentää yksinäisyyttä ja eristäytymisen riskiä, mikä ehkäisee masennusta ja muita mielenterveysongelmia.

riskitekijät…
ympäristö ja yhteiskunta:
1. Päihteiden helppo saatavuus

Päihteiden helppo saatavuus voi johtaa nuorten päihteiden käytön lisääntymiseen. Esimerkiksi Suomessa nuorten kannabiksen käyttö on viisinkertaistunut viimeisten 20 vuoden aikana. Nuorten päihteiden käyttöön liittyy merkittäviä mielenterveysriskejä, kuten masennus ja ahdistuneisuus.
MIELENTERVEYSTALO

  1. Köyhyys

Köyhyys on merkittävä riskitekijä mielenterveysongelmille. Lapsuudessa koettu köyhyys lisää riskiä heikkoon koulumenestykseen, työttömyyteen, mielenterveysongelmiin ja ylivelkaantumiseen. Suomessa noin 120 000 lasta kasvaa pienituloisessa perheessä.
MIELI

  1. Työttömyys

Työttömyys voi heikentää itsetuntoa ja lisätä riskiä mielenterveysongelmille. Pitkäaikainen työttömyys voi johtaa eristäytymiseen ja yhteiskunnallisesta toiminnasta vetäytymiseen, mikä lisää mielenterveysongelmien riskiä.
RIIKKARIIHONEN.COM

  1. Syrjintä

Syrjintä voi aiheuttaa ahdistusta, masennusta ja alentaa itsetuntoa. Pitkäaikainen syrjintä voi luoda epäoikeudenmukaisuuden tunteen ja kokea itsensä vähemmän arvostetuksi yhteiskunnassa.
RIIKKARIIHONEN.COM

  1. Väkivalta

Väkivalta, erityisesti fyysinen ja seksuaalinen väkivalta, voi johtaa posttraumaattiseen stressihäiriöön (PTSD), joka ilmenee ahdistuksena, pelkona ja unihäiriöinä. Väkivalta voi myös aiheuttaa itsetuhoisia ajatuksia ja käyttäytymistä.
RIIKKARIIHONEN.COM

  1. Stressi

Pitkäaikainen stressi voi heikentää mielenterveyttä monin tavoin. Se voi johtaa masennukseen, ahdistukseen, unihäiriöihin ja muihin psyykkisiin ongelmiin. Stressi voi vaikuttaa kehon fysiologiaan, kuten hormonitasapainoon, ja se voi lisätä alttiutta mielenterveyshäiriöille.

yksilö ja lähisuhteet:

  1. Ennenaikainen syntymä

Kehitykselliset haasteet: Ennenaikaisesti syntyneet lapset voivat kohdata kehityksellisiä haasteita, kuten oppimisvaikeuksia ja kognitiivisia häiriöitä, jotka voivat altistaa mielenterveysongelmille myöhemmin elämässä.
JULKARI
2. Lapsen kaltoinkohtelu

Traumaattiset kokemukset: Lapsen kaltoinkohtelu voi johtaa pitkäaikaisiin traumoihin, jotka lisäävät riskiä mielenterveysongelmille, kuten masennukselle ja ahdistukselle.
INNOKYLA
3. Vanhemman mielenterveys- tai päihdeongelmat

Periytyvät vaikutukset: Vanhemman mielenterveys- tai päihdeongelmat voivat vaikuttaa perheen dynamiikkaan ja lapsen kehitykseen, lisäten riskiä mielenterveysongelmille myöhemmin elämässä.
INNOKYLA
4. Heikko opintomenestys

Akateeminen ja sosiaalinen eristäytyminen: Heikko opintomenestys voi johtaa akateemiseen ja sosiaaliseen eristäytymiseen, mikä lisää riskiä mielenterveysongelmille, kuten masennukselle ja ahdistukselle.
DUODECIM
5. Päihdeongelmat

Riippuvuus ja mielen heikentyminen: Päihteiden väärinkäyttö voi johtaa riippuvuuteen ja aivojen kemian muutoksiin, jotka voivat altistaa masennukselle, ahdistukselle ja muille mielenterveyshäiriöille.
DUODECIM
6. Yksinäisyys

Sosiaalinen eristäytyminen ja stressi: Yksinäisyys voi johtaa sosiaaliseen eristäytymiseen ja yhteiskunnallisesta toiminnasta vetäytymiseen. Taloudelliset huolenaiheet voivat puolestaan lisätä kroonista stressiä, mikä lisää riskiä mielenterveysongelmille.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

mitä mielenterveydenhäiriöt tuo yhteiskunnalle

A

Työkyvyttömyyseläkkeet ja sairauspoissaolot

Mielenterveyden häiriöt ovat merkittävä syy työkyvyttömyyseläkkeisiin Suomessa. Nykyään yli puolet kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä on myönnetty mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi.
MIELI

Terveydenhuollon kustannukset

Mielenterveyden häiriöiden hoidon kustannukset muodostavat noin viisi prosenttia kaikista terveydenhuollon menoista. Esimerkiksi vuonna 2013 psykiatrisen hoidon kustannukset erikoissairaanhoidossa olivat 759 miljoonaa euroa ja perusterveydenhuollossa 106 miljoonaa euroa.
UUSIKAUPUNKI

Tuottavuuden menetys

Mielenterveyden häiriöt voivat heikentää työkykyä ja tuottavuutta, mikä puolestaan vaikuttaa kansantalouteen. Esimerkiksi mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden vähentäminen 10–15 prosenttia voisi nostaa bruttokansantuotetta pitkällä aikavälillä 0,3–0,5 prosenttia.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

kerro masennustilasta laaajasti ja miten siitä voi parantua

A

on iso joukko erilaisia mielialaan ja jaksamiseen liittyviä mielenterveydenhäiriöitä. Masennus on aika yleistä sillä lähes yksi naisesta kymmenestä kokee elämänsä aikana edes kerran vakavan masennusjakson. Masennus on todella monimuotoista, joka voi vaikuttaa masennuksen tunnistamiseen ja usein avun hakeminen viivästyykin.

Masentunut ihminen tunee itsensä masentuneeksi, surulliseksi ärtyisäksi ja mielen päällä ei liiku mitään, eli on niin sanottu tyhjä mieli. Minkään asian tekeminene i enään siis tunnu yhtään miltään. Väsymys ja keskittymisvaikeudet voi olla myös näkyvinä oireina.

Masennuksen ollessa lievä, masennusta ei pysty näkemään ulospäin ja henkilö pystyy ,yös keskittymään normaaliin arkeen ja esim opiskeluun. Kuitenkin vakavasti masnetunut ihminen saattaa olla todella huonossa kunnossa ja hänen elämänsä pyörii sängyn aj syömisen ympärillä. Kouluun emneminen voi olla tosi vaikeaa ja henkilö jättää koulua välistä. Osalla voi olla itsetuhosiia ajatuksia ja monet satuttavatkin itseänsä eism viiltelyn kautta.

masennustilasta parantuminen:
- avun hakeminen hyvissä ajoin
- uni,ruoka, liikkuminen
- voimavarojen lisääminen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

miten reagoida tilanteeseen, jossa joku kertoo itse murha ajatuksista tai aikeista

A
  • Kysyy suoraan, onko sinulla itse-murha ajatuksia. tämä on tutkitusti todettu turvalliseksi aiheeksi puhua
  • älä mitätöi, kyseenalaista, vitsaile tai vaihda puheenaihetta
  • yritä pysyä rauhallisena, keskity kuuntelemaan ja anna henkilön puhua kaikessa rauhassa
  • älä kysy miksi kysymyksiä vaan kysy, että miten voisit auttaa häntä
  • kannusta henkilöä avun piiriin esim terveyasemalta tai koulupsykologilta
  • mahdollisesti ehottaa apua kriisipuhelimesta
  • älä jätä henkilöä yksin hätätilanteessa vaan tarjoa hänelle tuki ja turva
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

kerro laajasti ahdisteneisuudest ja ahdisuneisuushäiriöstä ja oireista

A

Ahdistus on luonnollinen ja yleinen tunne, joka ilmenee pelonsekaisena tai huolestuneena tunnetilana. Se voi liittyä huoleen menneisyyteen, nykyhetkeen tai tulevaisuuteen liittyvistä tapahtumista. Kaikki ihmiset kokevat ahdistusta ainakin lievänä tunnetilana ohimenevästi hyvin usein elämässään.

Ahdistuneisuushäiriö puolestaan on pitkäkestoinen ja liiallinen ahdistuksen tunne, joka haittaa normaalia arkea ja voi ilmetä sekä psyykkisinä että fyysisinä oireina. Se on tavallista, sillä joka neljäs suomalainen kärsii siitä jossakin elämänsä vaiheessa.

oireet:
psyykkinen
- pelko
- paniikki
-kauhun tunne
- ahdistuneisuuden tunne rinnassa
- levottomuus
- muistivaikeudet
- vaikeus rentoutua

fyysinen:
- sykkeen nousu,
-hikoilu,
-täriseminen,
-unettomuus
- huimaus
- pahoinovointi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

kerro laajasti syömishäiriöstä ja sen riskitekijöistä ja oireista

A

Syömishäiriöt ovat vakavia mielenterveyden häiriöitä, jotka vaikuttavat yksilön ruokailutottumuksiin, kehonkuvaan ja yleiseen hyvinvointiin. Ne voivat ilmetä monin eri tavoin ja vaihdella lievistä oireista elämää rajoittaviin tiloihin.

Syömishäiriöiden tyypit

Syömishäiriöt voidaan jakaa useisiin päätyyppeihin:

Anoreksia (laihuushäiriö): Tälle häiriölle on ominaista pakonomainen laihduttaminen, aliravitsemus ja vääristynyt kehonkuva. Sairastuneet voivat kokea itsensä lihaviksi, vaikka heidän painonsa olisi huomattavasti alle normaalin. Anoreksia alkaa usein nuoruusiässä ja on yleisempi naisilla.
TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS

bulimia (ahmimishäiriö): Tässä häiriössä esiintyy toistuvia ahmimiskohtauksia, joita seuraa käyttäytymistä, kuten oksentamista, laksatiivien käyttöä tai liiallista liikuntaa, pyritään estämään painonnousu. Bulimia voi johtaa vakaviin terveysongelmiin, kuten elektrolyyttihäiriöihin ja ruoansulatuskanavan vaurioihin.
KÄYPÄ HOITO

(BED, ahmintahäiriö): Tälle häiriölle on ominaista toistuvat ahmimiskohtaukset ilman kompensatorisia käyttäytymisiä, kuten oksentamista. Sairastuneet voivat kokea syömisen hallitsemattomaksi ja tuntea syyllisyyttä tai häpeää käytöksestään.

riskitekijät:
Perinnölliset tekijät: Geenit voivat vaikuttaa siihen, miten henkilö reagoi laihduttamiseen ja sen aiheuttamaan energiavajeeseen.
MIELENTERVEYSTALO

Psykologiset tekijät: Itsetunto-ongelmat, perfektionismi, ahdistuneisuus ja masennus voivat altistaa syömishäiriöille.

Sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät: Yhteiskunnan kauneusihanteet, perhesuhteet ja ympäristön paineet voivat vaikuttaa yksilön suhtautumiseen ruokaan ja kehoonsa.

oireet:
Aliravitsemus, painonvaihtelut, ruoansulatuskanavan ongelmat, sydämen rytmihäiriöt ja hormonaaliset häiriöt, Pakonomaiset ajatukset ruoasta, kehonkuvan vääristymät, ahdistuneisuus, kuivumienn, heikotus, sydänoireet, Välttelevä käytös ruokailutilanteissa, sosiaalinen eristäytyminen ja pakonomainen liikunta.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Kerro suomen mielenterveysstrategiasta laajemmin

A

Suomessa on käynnissä kansallinen mielenterveysstrategia vuosille 2020–2030, jonka tavoitteena on edistää väestön mielenterveyttä ja vähentää mielenterveyden häiriöiden kuormitusta. Strategia keskittyy viiteen painopistealueeseen:

Mielenterveys pääomana: Tässä painopisteessä korostetaan mielenterveyden merkitystä yksilöiden, yhteisöjen ja koko yhteiskunnan hyvinvoinnille. Hyvä mielenterveys tukee luottamusta, yhteisöllisyyttä ja tuottavuutta, ja se on keskeinen osa kansallista menestystä.
THESEUS

Lasten ja nuorten mielenterveyden rakentuminen arjessa: Tavoitteena on tukea lasten ja nuorten mielenterveyttä tarjoamalla turvallisia ja kannustavia kasvuympäristöjä. Varhainen tuki ja ennaltaehkäisy ovat keskeisiä tekijöitä mielenterveyden edistämisessä nuorilla.
THESEUS

Mielenterveysoikeudet: Tässä painopisteessä pyritään varmistamaan, että kaikilla on oikeus hyvään mielenterveyteen ja että mielenterveyspalvelut ovat saavutettavissa ja yhdenvertaisia. Mielenterveysoikeudet perustuvat yleismaailmallisiin ihmisoikeuksiin ja perustuslain takaamiin perusoikeuksiin.
THESEUS

Ihmisten tarpeiden mukaiset, laaja-alaiset palvelut: Tavoitteena on kehittää mielenterveyspalveluja, jotka vastaavat yksilöiden moninaisia tarpeita ja tarjoavat kokonaisvaltaista tukea. Palvelujen tulee olla helposti saavutettavissa ja joustavia, jotta ne voivat tehokkaasti tukea mielenterveyttä eri elämäntilanteissa.
THESEUS

Hyvä mielenterveysjohtaminen: Tässä painopisteessä keskitytään johtamisen ja hallinnan kehittämiseen mielenterveyspalveluissa. Hyvä johtaminen on olennaista palvelujen laadun ja vaikuttavuuden varmistamiseksi sekä resurssien tehokkaaksi hyödyntämiseksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
kerro: 1.Mikä tuberkuloosi on ja mitkä sen oireet on 2.miten tuberkuloosi tarttuu 3miten tuberkuloosiin tarttuminen ehkäistään 4.tuberkuloosin kuolleisuus ja ryhmä, jossa tuberkuloosi esiintyi eniten 5.tuberkuloosin hoito
1.Tuberkuloosi on yleisimmin keuhkoissa ilmenevä tartuntatauti, joka ilmeää yleensä infektiona mutta sitä voi esiintyä muissakin elimissä, kuten imusolmukkeissa ja luustossa.Tämä aiheutti pidmemällä ajalla keuhkoihin muutoksia, joka voi johtaa ilman lääkitystä kuolemaan. oireet: Keuhkotuberkuloosin oireita ovat pitkittynyt, vähintään 2–3 viikkoa jatkunut yskä, pitkäaikaisen yskän paheneminen, keuhkoista nouseva lima, hengenahdistus, rintakipu ja ysköksissä näkyvä veri. Muita tuberkuloosiin liittyviä yleisoireita ovat jatkuva lämpöily, yöhikoilu, uupumus, ruokahaluttomuus ja laihtuminen. 2. Tarttuminen voi olla kyseessä liittyen yhteiskunnallisin tai ympäristökriiseihin, joita voi olla esim : Sodat, nälkä, köyhyys, heikot asuinolot tai puuttellinen terveydenhuolto. Tartuttavaa keuhkotuberkuloosia sairastavan henkilön yskiessä tai puhuessa ilmaan leviää tuberkuloosibakteereja sisältävää aerosolia. Sitä hengittäessään samassa tilassa oleskeleva ihminen altistuu tuberkuloosille. 3.Keskeistä on tartuttavien keuhkotuberkuloositapausten varhainen toteaminen ja hoito, jotta voidaan vähentää taudin tartuttavuuden kestoa.1900 luvulla ihmisiä laitettiin keuhkotautiparantoloihin, joissa potilaita makuutettiin useita tunteja päivässä, joka todettiin ihan tehottomaksi hoitokeinoksi. TToisen maailmansodan aikana suomessa laettiin ottamaan käyttöön tuberkuloosiseulonnat, koska tuolloin suurin osa väestöstä oli sairastunut tuberkuloosiin. 1920 luvulla oli jo olemassa Calmette niminen rokotus, jonka tarkoituksena olia rokote tuberkuloosia vastaan. Rokottaminen kuitenkin eteni hitaasti, jonka takia väestölle alettiin antamaan hygieniaohjeita. 1940 ja 1950 luvulla rokostusten yleisyys kasvoi ja lapsia alettiin rokottamaan tautia vastaan. Tällöin tuli uusia tehokkaita lääkkeitä tautia vastaan. Myös kohonneet elinolot ovat tekijä, joka lähti viemään tuberkuloosin merkittävään laskuun. - tuberkuloosirokotukset - monen lääkkeen yhdistelmähoito 4. 1900 luvulla kuolleisuus oli suurta ja Euroopassa noin 350 miljoona ihmistä menetti henkensä. Suomessa tähän kuoli tuona aikana noin 8000 ihmistä. Sairaus oli pääpainotettu Lapsille, nuorille ja työikäisille ihmisille väestössä. Kuitenkin nykypäivänä tuberkuloosi on lähtenyt etenkin euroopassa todella laajan laskuun ja sen asniosta on voitu lopettaa koko väestöä koskevat tuberkuloosirokoitukset ja tuberkuloosisairaaloiden lopettaminen. 5.Tuberkuloosin hoitona käytetään usean lääkkeen yhdistelmähoitoa, jonka toteutus on kansainvälisesti hyvin vakioitu. Vähintään kuusi kuukautta kestävä hoito on erittäin tehokasta ja sen tulokset ovat huolellisesti toteutettuna erinomaisia. Itä-Euroopan maissa sekä kehittyvissä maissa esiintyy tavanomaisille tuberkuloosilääkkeille vastustuskykyisiä tuberkuloosibakteerikantoja, joiden hoito on tavallista monimutkaisempaa. Näitä tuberkuloosibakteerikantoja on ilmennyt Suomessa harvoin.
26
kerro suomen terveysnhuoltojärjestelmästä aloittamalla selittämällä kyseinen käsite
Terveydenhuoltojärjestelmä tarkoittqq toimint, jonka tarkoituksena on tarjota yhteiskunnan jäsenille riittävät terveyspalvelut sekä edistää terveyttä ja hyvinvointia. Terveydenhuolto voi olla perusterveydenhuoltoa: ihmisen terveydentilan seuraamista, edistämistä, mahdollistaa helposti ja laajasti saatavia plaveluita esim kouluterveydenhuolot, äitiys.lastenneuvola ja hammashuolto erikoissairaanhoito: Tutkimuksia ja hoitoa, joka tarvitse elääketieteestä enemmän erikoisalojen osaamista esim: leikkaukset ja syöpähoidot. terveydenhuollonjärjestelmässä on 3 järjestelmää joita ovat: 1. ensimmäinen eli julkinen sektori - terveyskeskus - laboratorio - ensiapu -neuvola - hammaslääkäri - sairaalat - sairaankuljetus 2. toinen eli yksityinen sektori - lääkärikeskukset - yksityissairaalat - hoivakodit - silmälääkäri - fysioterapia - apteekit 3.kolmas sektori eli järjestöt ja yhdistykset - spr - syöpäjärjestöt - sydänliitto - Mieli Ry
27
terveyserot maailmalla
Terveyserot eli erot väestöryhmien terveydessä ovat merkittävä maailmanlaajuinen haaste. Nämä erot ilmenevät muun muassa elinajanodotteessa, sairastavuudessa ja koetussa terveydessä. Esimerkiksi Suomessa ylimmän ja alimman tuloviidenneksen miesten elinajanodotteen ero on 10 vuotta, kun taas naisilla vastaava ero on 5 vuotta. AMNESTY.FI Terveyserojen taustalla vaikuttavat monet tekijät, kuten sosioekonominen asema, koulutus, ammatti, tulotaso, työolot ja asumistaso. Myös elintavat, kuten päihteiden käyttö, liikunta ja ravitsemus, sekä ympäristötekijät ja perinnöllisyys vaikuttavat terveyteen. Sosioekonomisten ryhmien välillä on selkeitä eroja lähes kaikissa terveyden ja hyvinvoinnin osatekijöissä. THL.FI Maailmanlaajuisesti terveyserot eivät rajoitu vain köyhiin maihin, vaan niitä esiintyy myös varakkaissa maissa. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (SDG) pyrkivät muun muassa vähentämään eriarvoisuutta ja parantamaan terveyttä maailmanlaajuisesti. Maailman terveysjärjestö (WHO) ja muut kansainväliset organisaatiot tekevät työtä terveyserojen kaventamiseksi. HEALTH-INEQUALITIES.EU Terveyserojen kaventaminen vaatii monitieteistä yhteistyötä ja toimia, jotka puuttuvat eriarvoisuuden juurisyihin, kuten köyhyyteen, koulutuksen puutteeseen ja huonoihin elinoloihin. Vaikka Suomi on edistyksellinen hyvinvointivaltio, terveyserot ovat edelleen suuret, mikä korostaa tarvetta jatkuville toimille eriarvoisuuden vähentämiseksi. AMNESTY.FI On tärkeää, että terveydenhuoltojärjestelmät huomioivat erilaisten ihmisten tarpeet, jotta palvelut olisivat yhdenvertaisesti kaikkien saatavilla. Esimerkiksi ennaltaehkäisevien palvelujen käyttö on yleisempää hyvin koulutettujen ja työssäkäyvien keskuudessa, vaikka heikommassa asemassa olevat hyötyisivät niistä eniten.
28
isorokko
Isorokko, tunnetaan myös nimellä variola, oli vakava ja tarttuva virustauti, jonka aiheutti variola-virus. Se on lähtöisin antiikin ajalta, josta lähtien se on piinannut ihmisiä yhteiskunnissamme. Taudin oireisiin kuuluivat korkea kuume, väsymys, päänsärky, selkäkipu sekä ihottuma, joka muuttui ajan myötä nesteen täyttämiksi rakkuloiksi ja jätti usein pysyviä arpia. Tauti oli etenkin meksikossa todella tuhoisa. Isorokko saapui maahan 1500 luvun alkupuolella, joka kasvoi tästä räjähdymmäiseksi epidemiaksi noin vuosi taudin tulemisesta maahan. Meksikossa isorokon takia kuoli noin 8 miljoonaa ihmistä, joka oli noin 30 prosenttia väestöstä. Isorokon hävittäminen on merkittävä esimerkki rokotusten tehokkuudesta ja kansainvälisen yhteistyön voimasta tartuntatautien torjunnassa.1980 luvulla rokotusten ansiosta isorokko on saatu hävitettyä maailmastamme.
29
kerro kansanterveyslaista
Suomen kansanterveyslaki astui voimaan vuonna 1972, mikä merkitsi merkittävää uudistusta maan terveydenhuoltojärjestelmässä. Laki velvoitti kuntia järjestämään perusterveydenhuollon palvelut kaikille asukkailleen perustamalla terveyskeskuksia joko itsenäisesti tai yhteistyössä naapurikuntien kanssa. Ennen kansanterveyslain säätämistä perusterveydenhuolto Suomessa oli hajanaista ja kehittymätöntä. Vuonna 1964 voimaan tullut sairausvakuutuslaki paransi tilannetta, mutta se ei kyennyt ratkaisemaan palvelujen saatavuuteen liittyviä ongelmia. Tuolloin Suomessa oli yksi lääkäri 1 700 asukasta kohden, mikä oli alhaisin lääkärimäärä Euroopassa. Kansanterveyslain myötä terveyskeskukset toivat edulliset ja helposti saavutettavat lääkäripalvelut kaikkien suomalaisten ulottuville. Laki siirsi terveydenhuollon painopistettä sairauksien hoidosta niiden ehkäisyyn ja terveyden edistämiseen. Terveyskeskukset tarjosivat monipuolisia palveluja, kuten sairaanhoitoa, hammashoitoa, neuvolatoimintaa ja kouluterveydenhuoltoa. Kansanterveyslain vaikutukset olivat merkittäviä: se paransi terveyspalvelujen saatavuutta erityisesti syrjäseuduilla ja vähensi terveyseroja eri väestöryhmien välillä. Lain ansiosta perusterveydenhuollon palvelut yhtenäistyivät ja laajenivat koko maassa, mikä edisti suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia. Nykyään kansanterveyslaki on edelleen voimassa, mutta terveydenhuoltojärjestelmä on kokenut muutoksia ja uudistuksia vuosien varrella. Esimerkiksi 1990-luvun lama vaikutti terveydenhuollon resursseihin, ja viime vuosina on sote uudistus vaikuttanut
30
mitä vaikutuksia äitiys-ja lasteneuvoloilla on ollut lasten ja vanhempien terveyteen
Vaikutukset lasten terveyteen Lapsikuolleisuuden lasku – Neuvolatoiminnan myötä imeväiskuolleisuus Suomessa on laskenut huomattavasti. 1930-luvulla imeväiskuolleisuus oli noin 70 lasta 1 000 syntynyttä kohden, kun nykyään se on alle 2 lasta 1 000 syntynyttä kohden. Rokotukset ja tartuntatautien ehkäisy – Neuvoloissa annettavat rokotukset ovat vähentäneet monia vakavia tauteja, kuten kurkkumätää, hinkuyskää, tuhkarokkoa ja poliota. Kasvun ja kehityksen seuranta – Säännölliset neuvolakäynnit mahdollistavat varhaisen puuttumisen esimerkiksi kasvuhäiriöihin, ravitsemusongelmiin ja neurologisiin kehityshäiriöihin. Ravitsemuksen ja elintapojen ohjaus – Neuvolat ovat edistäneet imetyksen merkitystä ja terveellisiä ruokailutottumuksia, mikä on parantanut lasten ravitsemustilannetta. Vaikutukset vanhempien terveyteen ja hyvinvointiin Äitien terveyden parantuminen – Raskaudenaikainen seuranta on vähentänyt raskauskomplikaatioita, kuten raskausmyrkytystä ja raskausdiabetesta, ja vähentänyt äitikuolleisuutta. Varhainen tuki perheille – Neuvolat tarjoavat tukea vanhemmuuteen, mikä voi ennaltaehkäistä uupumusta ja mielenterveysongelmia. Synnytyksen jälkeisen masennuksen tunnistaminen – Neuvoloissa tehdään mielialaseulontoja, joiden avulla voidaan tunnistaa ja hoitaa synnytyksen jälkeistä masennusta varhaisessa vaiheessa. Perheväkivallan ja päihdeongelmien ehkäisy – Neuvolat tarjoavat mahdollisuuden puuttua perheiden ongelmiin jo varhaisessa vaiheessa ja ohjata tarvittaviin tukipalveluihin.
31
millä tavoilla suomen yhteiskunta on pyrkinyt tukemaan lapsiperheiden hyvinvointia
Taloudelliset tuet Lapsilisä: Valtio maksaa lapsilisää kaikille alle 17-vuotiaille lapsille, mikä auttaa kattamaan lapsen kasvatuksesta aiheutuvia kuluja. Kotihoidon tuki: Perheille, jotka hoitavat alle 3-vuotiasta lasta kotona, maksetaan kotihoidon tukea. Tämä mahdollistaa vanhemman jäämisen kotiin lapsen kanssa ilman merkittävää taloudellista menetystä. Vanhempainvapaat ja -etuudet: Vanhemmilla on oikeus palkallisiin äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaisiin lapsen syntymän yhteydessä, mikä tukee perheen taloutta ja mahdollistaa vanhempien läsnäolon lapsen ensimmäisinä kuukausina. Palvelut Neuvolapalvelut: Äitiys- ja lastenneuvolat tarjoavat terveysseurantaa, rokotuksia ja neuvontaa raskaana oleville sekä lapsiperheille, mikä edistää lasten terveyttä ja hyvinvointia. Kasvatus- ja perheneuvonta: Asiantuntija-apua on saatavilla lasten kehitykseen, perhe- ja parisuhdeongelmiin sekä vanhemmuuteen liittyvissä kysymyksissä. Varhaiskasvatus: Kunnat tarjoavat päivähoitoa ja esiopetusta, jotka tukevat lasten kehitystä ja oppimista sekä mahdollistavat vanhempien työssäkäynnin. Pelastakaa Lapset: Tarjoaa vapaaehtoistoimintaa, tukiperheitä ja sijaisvanhemmuutta lapsille ja nuorille, jotka tarvitsevat tukea.
32
Kerro uuden Sote-järjestelmän uudistamisen syistä, sen tavoitteista sekä palveluiden tuottamisesta käytännössä.
uudistamisen syyt: Palvelujen yhdenvertaisuus: Nykyisessä järjestelmässä palvelujen saatavuudessa ja laadussa on eroja eri alueiden välillä. Uudistuksen tavoitteena on varmistaa, että kaikki kansalaiset saavat saman tasoisia sosiaali- ja terveyspalveluja asuinpaikasta riippumatta. Väestön ikääntyminen: Suomen väestö ikääntyy nopeasti, mikä lisää sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta. Uudistuksella pyritään vastaamaan tähän kasvavaan palvelutarpeeseen ja varmistamaan resurssien riittävyys tulevaisuudessa. Kustannusten hallinta: Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ovat kasvaneet merkittävästi. Uudistuksen avulla pyritään hillitsemään kustannusten kasvua tehostamalla palvelujen järjestämistä ja parantamalla tuottavuutta. Palvelujen integraatio: Nykyisessä järjestelmässä sosiaali- ja terveyspalvelut ovat usein erillään toisistaan. Uudistuksella pyritään integroimaan palvelut paremmin, jotta asiakkaat saavat sujuvampaa ja yhtenäisempää hoitoa. Perus- ja erikoistason palvelujen yhteensovittaminen: Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen yhteistyö ei aina toimi saumattomasti. Uudistuksen tavoitteena on parantaa näiden palvelutasojen välistä yhteistyötä ja tiedonkulkua. Kuntien erikokoisuus ja resurssit: Suomessa on paljon pieniä kuntia, joilla ei ole riittäviä resursseja järjestää laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja. Uudistuksella pyritään turvaamaan palvelujen järjestäminen laajemmilla alueilla, mikä mahdollistaa resurssien tehokkaamman käytön. soten tavoitteet: Palvelujen yhdenvertaisuus ja saatavuus: Varmistaa, että kaikilla kansalaisilla on asuinpaikasta riippumatta pääsy tarvittaviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Palvelujen laatu ja vaikuttavuus: Parantaa palvelujen laatua ja varmistaa, että ne tuottavat toivottuja terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. Kustannustehokkuus: Hillitä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvua tehostamalla palvelujen järjestämistä ja tuottamista. Palvelujen integraatio: Yhdistää sosiaali- ja terveyspalvelut saumattomaksi kokonaisuudeksi, mikä parantaa hoidon jatkuvuutta ja asiakaskokemusta. Henkilöstön saatavuus ja hyvinvointi: Varmistaa osaavan henkilöstön riittävyys ja tukea heidän työhyvinvointiaan. palveluiden tuottaminen: Palveluiden tuottamistavat: Julkinen tuotanto: Hyvinvointialueet voivat tuottaa palveluja itse omien organisaatioidensa kautta. Esimerkiksi Kuopiossa on päätetty tuottaa sote-palvelut pääosin itse, koska alueella on riittävät resurssit ja osaaminen. Yksityinen ja kolmas sektori: Hyvinvointialueet voivat myös ulkoistaa palveluja yksityisille yrityksille tai kolmannen sektorin toimijoille. Tämä mahdollistaa erikoistuneiden palvelujen hankkimisen ja palvelutarjonnan monipuolistamisen.
33
selitä seuraavat käsitteet: 1. käypä hoito-suositukset 2. Omakanta 3. itsehoito 4. omahoito 5. hoitotakuu 6. palveluohjaus 7. STM
1. asiantuntijoiden laatimia suosituksia, jotka perustuvat tieteellisene tutkimukseen.Niissä käsitellään tärkeitä suomalaisten terveyteen ja sairauksien hoitoon ja ehkäisyyn liittyviä kysymyksiä, joiden avulla olisi tarkoitus myös saada vastauksia. Käypä hoit-suosituksiin otetaan kuitnekin pelkästään vaan todistetusti tehokkaita keinoja, jotka on todistettu luotettavasti. Käypä hoito-suosotuksia voidaan käyttää lääkäreiden ja esim sairaanhoitajien tehtävissä esim kun suunnitellaan potilaan hoitoa.Käypähoito- suositusten tarkoituksena on vähentää hoitoihin menemistä liikkuen ympäri suomea ja samalla hoidon laantu olisi parempaa 2. Omakanta on Suomen kansallinen sähköinen terveyspalvelu, jonka kautta kansalaiset voivat tarkastella omia terveystietojaan, reseptejään ja laboratoriotuloksiaan. Omakantaan kirjautuminen tapahtuu turvallisesti verkkopankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella Hyödyt terveydenhuollon asiakkaille Omat terveystiedot helposti saatavilla Asiakas voi tarkastella lääkärikäyntien kirjauksia, diagnooseja, rokotustietoja sekä laboratoriotuloksia ajasta ja paikasta riippumatta. Sähköiset reseptit ja lääkehoidon hallinta Omakannasta voi tarkistaa voimassa olevat reseptit, niiden annosteluohjeet ja uusimispyynnöt. Reseptin uusiminen onnistuu suoraan palvelun kautta ilman käyntiä terveydenhuollossa. Parempi yhteys terveydenhuoltoon Potilas voi antaa suostumuksia ja kieltoja tietojen luovuttamiseen eri terveydenhuollon yksiköille, mikä parantaa hoidon jatkuvuutta. Omakannan kautta voi myös tarkistaa, mitkä terveydenhuollon ammattilaiset ovat katsoneet omia tietoja. Viestintä ja asioinnin sujuvuus Joissakin kunnissa Omakannan kautta voi olla mahdollista viestiä suoraan terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Palvelu nopeuttaa ja helpottaa asiointia, sillä monia asioita voi hoitaa ilman fyysistä käyntiä terveyskeskuksessa. Rokotustiedot ja hoitotahdon tallentaminen Asiakas voi tarkistaa, mitkä rokotukset hänelle on annettu ja milloin seuraavat tehosteet tarvitaan. Omakantaan voi myös tallentaa hoitotahdon, jossa voi ilmaista omat hoitotoiveensa esimerkiksi tilanteessa, jossa ei itse kykene tekemään päätöksiä. Laboratorio- ja kuvantamistulokset Asiakas voi tarkistaa verikokeiden, röntgenkuvien ja muiden tutkimusten tulokset ilman, että tarvitsee erikseen ottaa yhteyttä lääkäriin. 3. Jokaisella on vastuu huolehtia omista terveysongelmistaan, esim kuumeesta, yskästä, lievät vammat esim palovammat 4. Kun on kyse vakavammista sairauksista tai vammoista, niin hoito ja ohjeet olisi hyvä saada lääkärin tai jonkun muun terveydenhuollon osaajan avustuksella. Yhtenä esimerkkinä voi olla verensokerin mittaaminen säännöllsiesti, jonak jälkeen lähettää tulokset lääkärille. Ammattilainen seuraa tilannetta ja otta ayhteyttä jos jotain huolestuttava ailmaantuu. 5.Tarkoittaa potilaan oikeutta päästä terveydenhuoltoon tietyn ajan sisällä. Tilanne voi kuvastaa joko kiireetöntä hoito: hammaslääkäriä tai kirrellistä hoitoa: sairauskohtaukset, vakavat tapaturmat 6. pyritään jokaisen asiakkaan samat palvelut on jokaisell yksilölle justiinsa hänelle parhaiten sopivia. Jos tilanne muuttuu, niin silloin myös palveluita tulisi muunnella uudestaan. 7. Eli Sosiaali- ja terveysministeriö, eli soteuudistuksen johdosta vastaavaa tekijä.
34
mitä sotepalveluja on
- sosiaalihuolto - terveynhuolto -suunterveydenhuolto - seulonnat - lastensuojelu - avosairaanhoito - vammaispalvelut
35
asiakkaan hoitopolku
Sote-palvelujen aloitus 1.Asiakas hakeutuu palvelujen piiriin esimerkiksi itse, läheisten, viranomaisten tai muiden tahojen ohjaamana. Ensikontakti voi tapahtua esimerkiksi terveyskeskuksessa, sosiaalipalveluissa tai päivystyksessä. 2, Ammattilainen arvioi asiakkaan tilanteen ja määrittelee, millaisia palveluja hän tarvitsee. Palvelutarpeen arvioinnissa voidaan hyödyntää esimerkiksi terveystarkastuksia, keskusteluja tai testejä. Päätetään, onko asiakas oikeutettu sosiaali- ja terveyspalveluihin ja mitä ne pitävät sisällään. 3.Sosiaali- ja terveyspalveluiden suunnittelu ja päätös Laaditaan asiakkaalle yksilöllinen suunnitelma, jossa määritellään tarvittavat palvelut ja tukitoimenpiteet. Suunnittelussa otetaan huomioon asiakkaan elämäntilanne, terveys ja mahdolliset erityistarpeet. Asiakas voi saada palveluja joko julkiselta sektorilta, yksityisiltä palveluntarjoajilta tai järjestöiltä. 4. Asiakkaalle järjestetään hoito tai palvelu suunnitelman mukaisesti. Hänet voidaan ohjata perusterveydenhuoltoon, sosiaalipalveluihin tai muihin hyvinvointialueen tarjoamiin palveluihin. 5. Hoitotoimenpiteet ja niiden vaikutusten arviointi Asiakas saa hänelle määritellyt hoitotoimenpiteet, kuten lääkärinhoitoa, kuntoutusta tai sosiaalista tukea. Hoidon vaikutuksia arvioidaan jatkuvasti, ja palvelua voidaan mukauttaa tarvittaessa. Erikoissairaanhoito tai erityispalvelut 6. Jos asiakkaan tila vaatii erikoistuneempaa hoitoa, hänet ohjataan erikoissairaanhoitoon, esimerkiksi sairaalaan tai erikoislääkärille. Tämä voi sisältää esimerkiksi leikkaushoitoa, syöpähoitoja, mielenterveyspalveluja tai muita erityispalveluja. 7. Jatkohoito ja kotiutus Kun erikoissairaanhoito tai muu intensiivinen hoito päättyy, asiakas siirtyy jatkohoitoon. Tämä voi tarkoittaa kotihoitoa, kuntoutusta tai sosiaalipalveluiden tukitoimia, kuten asumispalveluja. Jatkohoidossa varmistetaan, että asiakkaan toipuminen ja arjessa selviytyminen etenevät suunnitellusti.
36
selitä tevrys ja hyvinvointivaltio
terveys= pidetään arvona, joka tulisi olla jokaislela yksilöllä. Tämän arvon suojelemisessa ja yhdistämisessä valtiolla ja erillaisilla organisaatioilla on merkittävä rooli. Hyvinvointivaltio= toiminta, jossa yhteiskunta pyrkii takaamaan terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden tasaisesti kaikille kansalaisille. Terveyden edistäminen täytyy tehdä suunnitelmllisesti, taloudellisesti ja tasavertaisesti, joten siihent arvitaan terveyspolitiikkaa
37
kerro terveyspolitiikasta seuraavat: 1. selitä käsite 2. terveyspolitiikan tavoitteet 3. terveyspolitiikan 3 tasoa
1. Terveyspolitiikka on kokonaisvaltainen lähestymistapa, joka pyrkii parantamaan väestön terveyttä ja hyvinvointia sekä vähentämään terveyseroja yhteiskunnassa. Se kattaa laajan kirjon toimia ja strategioita, jotka ulottuvat terveydenhuollon järjestämisestä elinolosuhteiden ja muiden yhteiskunnallisten tekijöiden vaikutuksiin terveyteen. 2. - ihmisten terveyteen ja toimintakykyisen elinajan pidentäminen - hyvän elämänlaadun turvaaminen - terveyserojen pienentäminen - ennenaikaisen kuolleisuuden vähentäminen Suomessa terveyspolitiikan keskeisinä tavoitteina ovat väestön hyvän terveyden tason ylläpitäminen ja sen tasaisen jakautumisen varmistaminen. Näihin pyritään muun muassa siirtämällä sosiaali- ja terveyspolitiikan painopistettä terveyttä edistävään ja kuntouttavaan toimintaan sekä vahvistamalla ihmisten voimavaroja ja ehkäisemällä syrjäytymistä. JULKARI.FI Lisäksi työ- ja toimintakyvyn tukeminen on asetettu keskeiseksi strategiseksi tavoitteeksi, ja terveyspalvelujen järjestämistä on uudistettu niin, että hyvinvointialueet vastaavat palvelujen järjestämisestä, tavoitteena yhdenvertaiset ja kustannusvaikuttavat palvelut koko maassa. THL.FI "Terveys kaikissa politiikoissa" -periaate korostaa, että terveyteen vaikuttavat tekijät eivät rajoitu pelkästään terveydenhuoltoon, vaan myös elinolosuhteet, koulutus, työllisyys ja ympäristöpolitiikka ovat keskeisiä terveyden edistämisessä. 3. kansainvälinen terveyspolitiikka= Esim WHO:n terveyslinajsu, joka käsittelee terveyspolitiikan kansainvälisiä ulottovuuksia, toimijoita ja sisältöjä. Monet terveyspoliittiset asiat liittyvät globaaleihin kysymyksiin, kuten ilmastonmutokseen tai maailmanlaajuiseen talouten Kansallinen terveyspolitiikka Tarlastellaan koko valtion kansanterveyttä ja kaikkien suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia. Sosiaali ja terveysministeri ohjaa kansallista terveyspolitiikkaa. Paikallinen terveyspolitiikka Paikallista tasoa harjoittaa esim yksittäinen hyvinvointialue. terveyspolitiikka keskittyy suoraan yhteisöjen ja yksilöiden tarpeisiin. Kunnat ja paikalliset viranomaiset tarjoavat terveyspalveluja, kuten terveyskeskuksia ja suun terveydenhuoltoa, jotka ovat helposti saavutettavissa asukkaille. Paikallinen terveyspolitiikka tekee tiivistä yhteistyötä kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa varmistaakseen, että terveyspalvelut ovat laadukkaita ja vastaavat väestön tarpeita.
38
Kerro Who:N terveyden edistämisen mallista
toimenpide ehdoitus : 1. Terveysnäkökulmien huomioon ottaminen kaikessa päätöksen teossa 2. terveyttä edistävien ympäristöjen luominen 3. terveyspalvelujen kehittäminen 4. yhteisöllisen toiminnan vahvistaminen 5. terveysosaamisen kehittäminen esimerkkejä: 1=- valtio: - lait, hintojen sääntely veropolitiikalla - hyvinvointialueet: tevryspalveluiden saatavuus ja saavutettavuus - kunnat: kaavoitus, liikennejärjestelyt, harrastus ja liikuntamahdollisuudet - yhteisöt: sopimukset, järjestelysäännöt 2= - asuinalueidne kehittäminen turvallisemmaksi, viihtyisemm - esteettömien elinympäristöjen luominen - luodaan ympäristöä, jossa kenenkään terveys ja turvallisuus ei vaarannu: tupakoimattomuus, hyvä sisäilma - ympäristön suojeleminen ekstävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, jotta mahdollistetaan luontoa myös tulevalle sukupolvelle 3. - monipuolsiet ja laadukkaat terveydenhuoltopalvelut kaikille - palvelut kohdennetaan hoitotarpeidne muakisesti, esim tarviiko hoidettava kotisairaanhoitoa tai priorisointia - Kehitetään haja-asutusalueilla terveyspalveluita digipalveluiden ja liikkuvien terveyspalveluyksiköiden avulla. 4.- Harratsus ja muiden yhteiskuntatoimitilojen rakentaminen - yhteisöllisten toimien esim: urheiluseurojen ja harrastusryhmien tukeminen 5. - luotettavan terveystiedon antaminen kaikille yhteiskunnan jäsenille - terveystiedon opetus - terveysnneuvonta - digitaaliset terveysplavelut
39
Terveys kaikissa politiikoissa stradegian selite, tavoitteet ja osa-alueet
selite: pyrkii ottamaan huomioon väestöön ja eri ikäryhmiin kohdistuvia terveysvaikutuksia, kun tehdään päätöksiä. Tässä stradegiassa keskeisimpänä asiana pidetään on vaikuttaa niihin terveyden määrittäjiin, joissa terveyssektorin vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset. osa-alueet: terveellinen ja turvallinen ympäristö - terveydenhuolto järjestelmä - voimaantuminen - terveyserojen vähentäminen tavoitteet: - fyysinen aktiivisuus, mielenterveys, terveellinen ravinto, päihdettömyys, tupakoimattomuus, turvallisuus ja väkivallattomuus ja seksuaali- ja lisääntymisterveys
40
vertaile promootiota, preventiota aloittamalla selittämällä molemmat käsitteet
promootio: kaikkea terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa, jonka tavoitteena on lisätä yksilöiden, yhteisöjen tai yhteiskunnan mahdollisuuksia huolehtia omasta ja muiden terveydestä. Se on toimintaa mihin pitää valtion, hyvinvointialueen ja kuntien sitoutuu. tämä on siis muutokseen tähtäävää toimintaa preventio: tarkoitetaan sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä sekä niistä aiheutuvien haittojen pienentämistä. Preventio voidaan jakaa kolmeen osaan joita ovat: primaari, sekundaari ja tertiaaripreventio vertailu: promotio: 1. toiminnan lähtökohta: - positiivinen terveyskäsitys, jossa terveys nähdään voimavarana ja hyvinvointina 2. tavoite: - oman ja muiden ja sekä elinympäristöjen parantaminen - terveyttä tuottavien tai ylläputävient ekijöiden lisääminen ja vahvistaminen yhteiskunnassamme 3. kohdistuminen - valikoimattomasti koko väestöön 4. keinoja ehkäisyyn: - yhetiskunta, terveyspolitiikan kehittäminen( lait, verotus, tuet) - terveellisten ympäristöjen rakentaminen( liikuntapaikat) - terveysplaveluiden uudistaminen esim monipuolistamalla palveluita - yhteisölliset toiminnat esim tuetaan harrastuksia - kehitetään terveysosaamista( koulutusta ja tiedostusta) preventio: 1. toiminnan lähtökohta: - perinteinen sairaus ja häiriökeskeinen näkökulma, jossa huomio kiinnitetään oireiden, riskien tai ongelmien ehkäisyyn 2. tavoite: - vähennetään sairauksiene sintyvyyttä ja lisätään ihmisten toimintakykyä - vähennetään terveydenhuollon kustannuksia ja hoidontarvetta 3. kohdistuminen: - laajoihin väestönryhmiin ja terveisiin imhisiin - riskiryhmiin esimekriksi altistuneisiin tai oireileviin 4. keinoja ehkäisyyn: - primaaripreventio: rokotukset, terveystarkastukset, terveysneuvonta - sekundaaripreventio: -sekundaaripreventio: sairauksien varhainne tunnistaminen seulonnoilla - tertiaaripreventio: hoito, kuntoutus, terveysvalistus
41
vertaa sekundripreventiota, primaaripreventiota ja tertiaaripreventiota
1. Primaaripreventio (Ensisijainen ennaltaehkäisy) Tavoite: Ehkäistä sairauksien ja terveysongelmien syntyminen tai riskitekijöiden kehittyminen. Toimenpiteet: Kohdistetaan terveellisiin elämäntapoihin ja ympäristötekijöihin, jotka voivat vaikuttaa väestön terveyteen pitkällä aikavälillä. Esimerkkejä: Rokotukset (esim. lasten rokotukset) Terveyden edistäminen (esim. liikunnan ja terveellisten ruokailutottumusten edistäminen) Tupakoinnin ja alkoholin käytön vähentäminen Ympäristön parantaminen (esim. puhtaan juomaveden ja ilmanlaadun varmistaminen) Tavoitteena: Sairauksien ja terveysongelmien estäminen ennen kuin ne edes kehittyvät. 2. Sekundaaripreventio (Toissijainen ennaltaehkäisy) Tavoite: Tunnistaa sairaudet varhaisessa vaiheessa ja puuttua niihin ennen kuin ne kehittyvät vakavammiksi tai leviävät. Toimenpiteet: Käytetään seulontaa, diagnostiikkaa ja varhaista hoitoa. Tavoitteena on löytää sairaudet ennen kuin niistä tulee vakavia ja estää niiden eteneminen. Esimerkkejä: Syöpäseulonnat (esim. rintasyövän, kohdunkaulansyövän ja paksusuolen syövän seulonnat) Verenpaineen ja kolesterolin seuranta Diabetesriskin arviointi ja varhainen hoito Tavoitteena: Estää sairauden eteneminen ja vähentää komplikaatioiden riskiä, jos sairaus on jo alkanut. 3. Tertiaaripreventio (Kolmasen ennaltaehkäisy) Tavoite: Estää sairauksien aiheuttamien haittojen, toimintarajoitteiden ja elämänlaadun heikkenemisen eteneminen sekä edistää kuntoutumista sairauden jälkeen. Toimenpiteet: Kohdistetaan kroonisten sairauksien hallintaan, kuntoutukseen ja elämänlaadun parantamiseen sairauden jo kehittyessä. Esimerkkejä: Kuntoutus (esim. fysioterapia ja toimintaterapia aivohalvauksen jälkeen) Kroonisten sairauksien hoito (esim. sydänsairauksien, diabeteksen ja hengitystiesairauksien hoito) Elämänlaadun tukeminen (esim. psykologinen tuki syöpäpotilaille) Tavoitteena: Vähentää sairauden vaikutuksia, parantaa elämänlaatua ja estää uusien komplikaatioiden syntymistä.
42
Globaalin tevreyden uhkia. selitä miksi ne on uhkia ja mitä terveyshaittoja niistä tulee
1. Ilmastonmuutos Miksi uhka: Ilmastonmuutos aiheuttaa äärimmäisiä sääilmiöitä, kuten kuumia aaltoja, tulvia, hurrikaaneja ja kuivuuksia, jotka voivat vaikuttaa suoraan ihmisten terveyteen. Tämä voi pahentaa jo olemassa olevia terveysongelmia ja luoda uusia riskejä, kuten veden saastumista, aliravitsemusta ja ilmansaasteiden leviämistä. Terveyshaitat: Lisääntyneet lämpöaallot voivat aiheuttaa lämpöhalvauksia, hengitystiesairauksien pahenemista ilman saasteiden vuoksi, ja ilmastonmuutos vaikuttaa myös vektoreiden, kuten hyttysten, levittämien sairauksien leviämiseen (esim. malaria ja dengue). 2. Ilmansaasteet Miksi uhka: Ilmansaasteet, kuten hiilidioksidi, typen oksidit ja pienhiukkaset (PM2.5), voivat aiheuttaa vakavia terveysongelmia, erityisesti hengityselinsairauksia. Ilmansaasteet ovat maailmanlaajuisesti merkittävä kuolinsyyn ja taudinaiheuttajan lähde. Terveyshaitat: Ilmansaasteet voivat johtaa astmaan, keuhkoahtaumatautiin (COPD), keuhkosyöpään ja sydän- ja verisuonisairauksiin. Ne myös heikentävät hengityselimistön toimintaa ja voivat pahentaa olemassa olevia sairauksia. 3. Tarttumattomat pitkäaikaissairaudet Miksi uhka: Krooniset, ei-tarttuvat sairaudet (NCD) kuten sydänsairaudet, diabetes, syöpä ja hengitystiesairaudet ovat globaaleja terveysuhkia, koska niiden esiintyvyys kasvaa erityisesti kehittyvissä maissa. Näiden sairauksien taustalla on usein epäterveelliset elämäntavat, kuten huono ruokavalio, liiallinen alkoholin käyttö ja liikunnan puute. Terveyshaitat: NCD:t kuormittavat terveydenhuoltojärjestelmiä, aiheuttavat pitkäaikaisia sairauskuluja ja voivat johtaa toimintakyvyn menetykseen ja ennenaikaisiin kuolemiin. 4. Globaalit influenssapandemiat Miksi uhka: Uusien influenssaviruskantojen esiintyminen voi johtaa pandemioihin, kuten vuonna 2009 levinnyt H1N1-influenssa. Virusten kyky muuntua ja levitä nopeasti tarkoittaa, että influenssapandemia voi olla globaali uhka. Terveyshaitat: Influenssapandemiat voivat aiheuttaa laajamittaisia sairaus- ja kuolematapauksia. Ne voivat kuormittaa terveydenhuoltojärjestelmiä, erityisesti tehohoitopaikkojen ja lääkkeiden osalta. 5. Haavoittuvat elinympäristöt Miksi uhka: Haavoittuvat elinympäristöt, kuten trooppiset alueet ja alueet, joilla on korkea väestötiheys ja huono infrastruktuuri, ovat alttiimpia sairauksien leviämiselle ja ympäristöriskeille (esim. tulvat, maanjäristykset). Terveyshaitat: Näissä ympäristöissä voivat lisääntyä tartuntataudit (esim. kolera ja malaria), aliravitsemus ja infektiot, erityisesti heikosti kehittyneissä terveydenhuoltojärjestelmissä. 7. Korkean riskin tartuntataudit ja Ebola Miksi uhka: Tartuntataudit, kuten Ebola, voivat levitä nopeasti ja aiheuttaa suuria kuolleisuuslukuja erityisesti niillä alueilla, joilla terveydenhuolto on heikko. Virusten, kuten ebolan ja muiden zoonoottisten tautien, leviämisen estäminen on haastavaa. Terveyshaitat: Epidemiat, kuten Ebola, voivat aiheuttaa laajaa kuolleisuutta, taloudellisia menetyksiä ja pelkoa, joka vaikeuttaa terveydenhuollon ja yhteiskunnan toimintaa. 8. Heikko perusterveydenhuolto Miksi uhka: Heikko perusterveydenhuolto on suurin syy siihen, miksi monet ihmiset kehitysmaissa eivät saa tarvittavaa hoitoa. Tällöin vaarana on se, että yksilöiden terveys heikkenee ja yleinen elinajanodote laskee. Terveyshaitat: Heikko perusterveydenhuolto voi johtaa siihen, että tartuntataudit leviävät, krooniset sairaudet jäävät diagnosoimatta ja hoidettaessa, ja väestön terveyserot kasvavat. 9. Rokotekriittisyys Miksi uhka: Rokotekriittisyys, eli rokotteita vastaan asettuminen, on kasvava globaali uhka, joka voi estää väestön laajan immuunivasteen saavuttamisen. Tämä voi johtaa vakaviin tautiepidemioihin, jotka olisivat muuten olleet estettävissä. Terveyshaitat: Rokotekriittisyyden lisääntyminen voi johtaa rokoteherkkyyden vähenemiseen ja sairauksien, kuten tuhkarokon ja polion, leviäminen. Tämä voi olla erityisen vaarallista lapsille ja haavoittuville väestöryhmille.
43
-antibioottireistenssi selitä, miten se leviää ja torjutaan -megatrendit selitä
antibioottiresistenssi= tarkoitetaan tilannetta, joss bakteeri kykenee vastustamaan antibiottilääkettä. Tämän jälkeen kyseisestä antibioottia ei voi enään käyttää bakteereiden aiheuttavien infektioiden hoidossa. Jos antinioottiresistansssi yleistyy se voi johtaa ihmisten kuolemisene jo ihan perus infektioihin. leviäminen:1. Matkailu Matkailu edistää antibioottiresistenssin globaalia leviämistä. Matkailijat voivat altistua resistentteille bakteereille vieraillessaan alueilla, joilla antibioottien käyttö on runsasta tai sääntely on puutteellista. He voivat tuoda mukanaan resistenttejä bakteereja, jotka leviävät heidän kotimaassaan. YLE 2. Ihmisillä käytetyt antibiootit Antibioottien holtiton ja tarpeeton käyttö ihmisillä on merkittävä tekijä resistenssin kehittymisessä. Esimerkiksi antibioottien käyttö virusperäisten infektioiden, kuten flunssan, hoidossa on tehotonta ja edistää resistenttien bakteerikantojen syntyä. Suomessa antibioottien käyttö on vähentynyt, mutta edelleen on tärkeää käyttää niitä vastuullisesti. HELSINKI.FI 3. Lemmikeillä ja tuotantoeläimillä käytetyt antibiootit Eläimille annettavat antibiootit voivat vaikuttaa sekä eläinten että ihmisten terveyteen. Erityisesti tuotantoeläimille annettavat antibiootit voivat edistää resistenssin kehittymistä, mikä puolestaan voi vaikuttaa ihmisiin elintarvikeketjun kautta. Suomessa antibioottien käyttö eläimille on vähentynyt ja on suhteellisen vähäistä verrattuna moniin muihin maihin. RUOKAVIRASTO 4. Antibioottien joutuminen ympäristöön Antibioottien päätyminen ympäristöön, esimerkiksi jätevesien kautta, voi vaikuttaa mikrobikantoihin ja edistää resistenssin kehittymistä. On tärkeää kehittää jätevedenkäsittelymenetelmiä ja valvoa antibioottien pääsyä ympäristöön. LAAKARITILMANRAJOJA.FI 5. Eläinten ja elintarvikkeiden maahantuonti Eläinten ja elintarvikkeiden maahantuonti voi tuoda mukanaan resistenttejä bakteereja, erityisesti jos antibioottien käyttöä ei ole valvottu asianmukaisesti tuotantoalueilla. Tämä korostaa kansainvälisen yhteistyön ja valvonnan merkitystä elintarvikkeiden ja eläinten kaupassa. torjunta: Vastuullinen antibioottien käyttö: Sekä ihmisillä että eläimillä antibiootteja tulisi käyttää vain tarpeen mukaan ja lääkärin ohjeiden mukaan. EVIDENSIA Koulutus ja tiedon jakaminen: Sekä terveydenhuollon ammattilaisille että yleisölle tulisi tarjota koulutusta antibioottiresistenssistä ja sen vaaroista. Ympäristönsuojelu: Antibioottien pääsy ympäristöön tulisi minimoida tehokkailla jätevedenkäsittelymenetelmillä. Kansainvälinen yhteistyö: Koska antibioottiresistenssi ei tunne rajoja, tarvitaan globaalia yhteistyötä ja yhtenäisiä sääntöjä antibioottien käytön valvomiseksi. rokoitteet, hygienia , puhdas ruoka ja juoma megatrendi= maailmanlaajuisia muutosilmiöitä, joina pidetään väestönrakennetta, globaaleja ympäristöuhkia ja kaupungistumista
44
terveyteen liittyvien haasteiden ratkaisu
tietoa ja taitoa on saatavilla paljon nopeammin ja monipuolisemmin kuin koskaan aiemmin, joten jos ihmisellä on tahdontilla, niin on löytymässä ratkaisuja. esim terveys ja hyvinvointiteknologian monipuolinen hyödyntäminen
45
kerro terveysteknologiasta ja sen osa-alueista
tarkoitetaan lääketieteellsien tarkoitukseen käytettäviä lääkinnällisiä laitteita. Terveysteknologiass akäytettävillä laitteilla pystytään ennaltaehkäisemään sairauksia, tekemään diagnooseja, hoitaa, tarkkailla tai kuntouttaa potilaita. Kun esim väestö lähtee ikääntymään, jolloin terveydnhuollonr resurssit kuormittuu, niin terveysteknologiasta odotetaan ratkaisua terveydenhuollon tehostamiseen, sen parempaan saatavuuteen terveysteknologian osa-alueet: 1. Diagnostiikassa käytettävä teknologia: esimerkkejä: - geenitutkimusket - bakteerinviljelymenetelmät - kuvantamislaitteet - tähystykset - röntgenlaitteet - mikroskoopit 2- hoidioissa käytettävä teknologia esimerkkejä: - leikkausrobootit - erilaisia hoitoinstrumenttej - tekonivelet - täsmälääkkeet 3. Tietojärjestelmien teknologia esimerkkejä: - digitaaliset ajanvarausjärjestelmät - digitaaliset potilastietojärjestelmät - digitaaliset reseptit, mobiilisovellukset
46
kerro hyvinvointiteknologiasta ja sen osa-alueista
hyvinvointiteknologialla tarkoitetaan kaikkia sellaisia teknisiä laitteita ja ratkaisuja, joilla voidaan edistää terveyttä ja hyvinvointia. Hyvinvointiteknologian avulla pyritään lisäämään myös turvallisuutta ja osallisuutta. Hyvinvointiteknologiaa voi hyödyntää kaikk iihmiset, mutta etenkin ne joilal toimintakyky on heikentynyt esim vanhukset. Laitteet, jotka parantavat turvallisuutta ja toimintakykä, voivat mahdollistaa vanhuksille jatkamaan itsenäistä el'ämää nioin pitkään kuin mahdollista osa-alueet: 1. liikuntateknologia esim: sykemittarit - askelmittarit - kuntopyörät - juoksumatot - mobiilialitteiden liikuntasovellusket 2. turvateknologia esim: turvarannekkeet - palohälyttimet, liikennetunnistimet, metallinpaljastimeet 3. arkea helpottava teknologia esim: - robootti imurit - ruoka-automaatit - hissit - nostimet 4. toimintakykyä tukeva teknologia esim: pyörätuolit - rollaattorit - kuulolaitteet, silmälasit, moottoroidut vuotteet 5. itsehoidossa käytettävä teknolgia esim: kuume, verenpaine, verensokerimittarit - vaaka
47
digitaaliset terveysplavelut kerro selite, hyödyt, haitat ja mitä digitaallisia terveyspalveluja on
Digitaaliset terveyspalvelut ovat sähköisiä ratkaisuja, jotka mahdollistavat terveydenhuollon palvelujen käytön verkossa. Ne tarjoavat monia etuja, kuten parantuneen saatavuuden, saavutettavuuden ja tehokkuuden. Digitaalisten terveyspalvelujen hyödyt: Saatavuus ja saavutettavuus: Digitaaliset palvelut mahdollistavat terveyspalvelujen käytön ajasta ja paikasta riippumatta. Tämä on erityisen hyödyllistä henkilöille, jotka asuvat syrjäisillä alueilla tai joilla on liikuntarajoitteita. SENIORI.INFO Kustannustehokkuus: Verkossa tapahtuva asiointi voi olla edullisempaa kuin perinteiset käynnit terveydenhuollon yksiköissä. Osa digitaalisista palveluista on jopa maksuttomia. SENIORI.INFO Ajan ja vaivan säästö: Digitaalisten palvelujen avulla käyttäjät voivat hoitaa asioitaan nopeasti ilman tarpeetonta jonottamista tai matkustamista. SENIORI.INFO Esimerkkejä digitaalisista terveyspalveluista Suomessa: Terveyskylä.fi: Terveyskylä.fi tarjoaa kattavan valikoiman e-terveyspalveluja, kuten etävastaanottoja, oirearvioita ja terveysneuvontaa. TERVEYSKYLA.FI Kanta-palvelut: Kanta-palvelut mahdollistavat reseptien sähköisen käsittelyn, potilastietojen katselun ja hoitotietojen jakamisen terveydenhuollon ammattilaisten kesken. OmaKanta: OmaKanta on henkilökohtainen verkkopalvelu, jossa voit tarkastella omia reseptejäsi, lääkitystietojasi ja hoitotietojasi. Käyttöönoton haasteet: Vaikka digitaaliset terveyspalvelut tarjoavat monia etuja, niiden käyttöönottoon liittyy myös haasteita. Erityisesti julkisissa organisaatioissa on tärkeää huomioida sisäiset haasteet ja varmistaa terveydenhuollon ammattilaisten osallistaminen uuden teknologian käyttöönottoon. TREPO.TUNI.FI Yhteisesti digitaaliset terveyspalvelut edistävät terveydenhuollon saavutettavuutta, tehokkuutta ja laatua, mutta niiden onnistunut käyttöönotto edellyttää huolellista suunnittelua ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä.
48
terveydne ja hyvinvoinnin edistäminen
- terveysteknologia - hyvinvointiteknologia
49
onko terveyserot maailmanlaajuisisa ongelmia sekä kehitys, että kehittyneissä maissa
kyllä
50
kerro väestönryhmiä joihin eriarvioisuus usein kohdistuu
1. Pitkäaikaistyöttömät Pitkäaikaistyöttömyys liittyy useisiin terveysriskeihin. Työn puute voi aiheuttaa taloudellista epävarmuutta ja heikentää elämänlaatua. Työttömyys voi myös aiheuttaa stressiä, ahdistusta ja masennusta, jotka puolestaan heikentävät fyysistä ja henkistä terveyttä. Työttömyys voi myös johtaa sosiaaliseen eristäytymiseen ja heikentää elintapoja, kuten terveellisten ruokailutottumusten noudattamista tai liikunnan harrastamista. Pitkäaikaistyöttömillä on suurempi riski sairastua muun muassa sydän- ja verisuonitauteihin ja mielenterveysongelmiin. 2. Yksinasuvat ikäihmiset Yksinasuvat ikäihmiset ovat erityisen alttiita eriarvoisuudelle, sillä he saattavat kokea yksinäisyyttä ja osattomuutta, mikä puolestaan heikentää heidän henkistä ja fyysistä terveyttään. Yksinäisyys voi lisätä stressiä ja masennusta, sekä lisätä sairauksien, kuten sydänsairauksien ja muistisairauksien riskiä. Taloudellinen haavoittuvuus on myös yleistä, mikä voi estää pääsyn tarvittaviin terveyspalveluihin ja hoitoon. 3. Maahanmuuttajat Maahanmuuttajilla on usein vaikeuksia sopeutua uuteen yhteiskuntaan, mikä voi johtaa sosiaaliseen eristäytymiseen ja taloudellisiin vaikeuksiin. Tämä voi vaikuttaa heidän terveyteensä monin tavoin. Maahanmuuttajilla on usein korkeampi riski altistua stressille, syrjinnälle ja vähemmän resursseja terveydenhoitoon. Lisäksi kielimuuri ja kulttuuriset erot voivat estää pääsyn terveyspalveluihin ja estää tehokkaan hoidon saamisen. Maahanmuuttajilla on usein myös suurempi riski kroonisiin sairauksiin ja mielenterveysongelmiin, kuten ahdistukseen ja masennukseen. 4. Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret aikuiset Tämä ryhmä voi kokea syrjäytymistä ja alhaista elämänhallintaa, mikä vaikuttaa sekä fyysiseen että henkiseen terveyteen. Nuoret aikuiset, jotka eivät ole mukana työelämässä tai koulutuksessa, saattavat kokea itsetunnon heikkenemistä, taloudellista ahdinkoa ja sosiaalista eristäytymistä. Tämä voi johtaa mielenterveysongelmiin, kuten masennukseen, ahdistukseen ja itsetuhoisiin ajatuksiin. Heillä voi olla myös suurempi riski päihteiden väärinkäytölle, mikä edelleen heikentää heidän terveydentilaansa. 5. Päihteiden ongelmakäyttäjät Päihteiden väärinkäyttö aiheuttaa merkittäviä terveysriskejä, kuten maksasairauksia, sydänsairauksia, hengityselinsairauksia ja mielenterveysongelmia. Lisäksi päihteiden käyttäjillä on suurempi riski joutua väkivallan ja rikollisuuden uhreiksi. Yksinäisyys, taloudelliset vaikeudet ja heikko elämänhallinta voivat ylläpitää päihteiden käyttöä, mikä luo eriarvoisuutta ja vähentää mahdollisuuksia saada apua. Päihteiden ongelmakäyttö saattaa myös estää pääsyn sosiaalisiin palveluihin ja terveellisiin elintapoihin. 6. Mielenterveydestä kärsivät Mielenterveysongelmat, kuten masennus, ahdistus ja psykoottiset häiriöt, vaikuttavat merkittävästi henkilön elämänlaatuun ja toimintakykyyn. Mielenterveysongelmat voivat estää työelämään osallistumista ja vaikeuttaa ihmissuhteiden ylläpitämistä. Mielenterveyspotilaat kohtaavat usein syrjintää, mikä lisää eriarvoisuutta. Tämä ryhmä saattaa myös kohdata taloudellisia vaikeuksia ja puutteellista pääsyä terveyspalveluihin, mikä voi heikentää heidän terveydentilaansa entisestään.
51
kerro laajemmin terveyseroista
niitä voidaan kohdata ympäri maailmaa jo ihan kehittyneissä maissa, kuten rakkaassa Suomen maassamme. Terveyserot ovat monivaiheinen ilmiö, joka liittyy laaja-alaisesti yksilön elinolosuhteisiin, kuten sosioekonomiseen asemaan, koulutustasoon, työllisyyteen, asuinalueeseen ja kulttuurisiin tekijöihin. Sosiaalinen eriarvoisuus luo terveyseroja, jotka puolestaan vaikuttavat yksilöiden elämänlaatuun ja yhteiskunnallisiin mahdollisuuksiin. Kirja tuo esille sen, että näiden erojen vähentäminen vaatii yhteiskunnallisia toimenpiteitä ja politiikkaa, joka tukee kaikkein haavoittuvimpia ryhmiä, kuten työttömiä, matalapalkkaisia, maahanmuuttajia ja syrjäytyneitä nuoria. Kirja painottaa sitä, että sosioekonominen asema on yksi merkittävimmistä terveyseroihin vaikuttavista tekijöistä. Sosioekonominen asema, kuten tulo, koulutus ja työtilanne, on yhteydessä ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin monella tavalla. Tuloerot: Alhainen tulotaso on yhteydessä huonompaan terveyteen, sillä matalat tulot voivat estää pääsyn terveydenhoitoon, terveysruokaan ja muihin hyvinvointia tukeviin resursseihin. Köyhyys lisää stressiä ja voi heikentää elämänlaatua, jolloin mahdollisuudet elää terveellisiä elämäntapoja heikkenevät. Koulutus: Koulutus on yhteydessä siihen, miten ihmiset ymmärtävät ja tekevät valintoja terveydestään. Korkeampi koulutustaso antaa paremmat valmiudet ymmärtää terveysasioita ja käyttää terveyspalveluja. Toisaalta, heikosti koulutetut ihmiset saattavat altistua epäedullisille elintavoille, kuten huonolle ruokavaliolle, vähäiselle liikunnalle ja tupakoinnille. Työttömyys ja työkyvyttömyys: Työttömyys ja pitkäaikainen työkyvyttömyys ovat merkittäviä terveyserojen tekijöitä. Työttömät kokevat usein taloudellista epävarmuutta, joka vaikuttaa heidän elämänlaatuunsa ja hyvinvointiinsa. Työttömyys voi myös johtaa sosiaaliseen eristäytymiseen ja mielenterveysongelmiin, kuten ahdistukseen ja masennukseen. Pitkäaikainen työkyvyttömyys voi johtaa aktiivisen osallistumisen puutteeseen yhteiskuntaan, mikä myös lisää riskiä huonoon terveyteen. 2. Asuinalueet ja ympäristön vaikutus terveyteen Asuinalueilla on keskeinen rooli terveyseroissa, sillä alueelliset eriarvoisuudet voivat vaikuttaa elinolosuhteisiin ja siihen, kuinka helposti ihmiset pääsevät terveydentilansa kannalta tärkeitä palveluja. Alueelliset erot: Suurissa kaupungeissa ja syrjäisillä maaseutualueilla on eroja terveyserojen suhteen. Esimerkiksi suurkaupunkien alueilla voi olla enemmän terveyspalveluja, mutta alueilla voi olla myös suurempia tuloeroja ja elämänlaatueroja, mikä heikentää tietyn väestöryhmän hyvinvointia. Maaseudulla voi puolestaan olla vähemmän terveyspalveluja, mutta asukkaiden elintavat voivat olla terveellisempiä ja elämäntavat voivat olla kiinteästi yhteisön ja luonnonläheisiä. Alueelliset sosiaaliset ongelmat: Alueet, joilla on korkea työttömyysaste ja matala koulutustaso, kärsivät usein myös muista sosiaalisista ongelmista, kuten väkivallasta, huumeiden käytöstä ja rikollisuudesta, jotka vaikuttavat haitallisesti alueen asukkaiden terveyteen. Tällaisilla alueilla asuvat ihmiset voivat olla eristyneitä ja kokea vähemmän sosiaalista tukea, mikä voi johtaa terveysongelmien kasaantumiseen. 3. Sukupuolten välinen eriarvoisuus ja terveys Terve 3 -kirjassa sukupuolen rooli terveyseroissa otetaan myös huomioon. Vaikka molemmat sukupuolet kohtaavat terveysongelmia, sukupuolten välillä on eroja siinä, miten eri terveysongelmat ilmenevät ja miten ne vaikuttavat elämään. Naisten terveys: Naisten terveyserot voivat liittyä erityisesti mielenterveyteen, sillä naiset kokevat enemmän masennusta, ahdistusta ja unihäiriöitä verrattuna miehiin. Naisten elämänlaatuun vaikuttaa myös usein perhe-elämä ja siihen liittyvä työn ja kotitöiden kuormitus, joka voi estää heitä huolehtimasta omasta terveydestään. Lisäksi naiset saattavat kohdata terveyseroja liittyen sukupuoleen, kuten hedelmällisyysongelmiin tai eriarvoisuuteen terveyspalveluissa. Miesten terveys: Miehillä on keskimäärin suurempi riski kuolla varhain, ja tämä liittyy erityisesti sydän- ja verisuonitauteihin, alkoholin väärinkäyttöön ja tapaturmiin. Miehet ovat myös alttiimpia päihteiden väärinkäytölle, ja heidän mielenterveysongelmansa voivat jäädä vähemmän huomatuksi ja hoitamatta. Sukupuoleen liittyvä kulttuurinen paine voi myös vaikuttaa miesten terveyteen, sillä he voivat olla vähemmän valmiita hakemaan apua psyykkisissä tai fyysisissä ongelmissa. 4. Mielenterveys ja sen eriarvoisuus Mielenterveysongelmat ovat yksi merkittävä tekijä terveyserojen taustalla. Mielenterveysongelmat, kuten masennus, ahdistus ja stressi, ovat yhteydessä moniin sosiaalisiin ja taloudellisiin tekijöihin, kuten työttömyyteen, huonoon koulutukseen ja taloudellisiin vaikeuksiin. Sosiaalinen osattomuus: Mielenterveysongelmista kärsivät ihmiset kokevat usein syrjäytymistä ja eristäytymistä. Tämä voi johtaa siihen, että heillä ei ole resursseja ja tukea, joita tarvitaan terveyden ja hyvinvoinnin parantamiseksi. Mielenterveysongelmat voivat myös heikentää kykyä osallistua työelämään tai yhteiskunnallisiin toimintoihin, mikä puolestaan ylläpitää eriarvoisuutta. Stressi ja mielenterveys: Pitkäaikainen taloudellinen stressi, huono työtilanne tai epävarmuus voivat olla mielenterveysongelmien taustalla. Stressi ja masennus voivat puolestaan altistaa muille fyysisille sairauksille, kuten sydänsairauksille ja ruoansulatusongelmille. 5. Maahanmuuttajat ja terveyserot Maahanmuuttajat ovat erityisen haavoittuvassa asemassa terveyseroissa, sillä he voivat kohdata monenlaisia esteitä ja vaikeuksia sopeutua uuteen yhteiskuntaan. Kulttuurinen ja kielellinen ero: Maahanmuuttajat voivat kohdata kielimuuria ja kulttuurisia esteitä terveyspalvelujen käyttämisessä. Tämä voi estää heitä saamasta tarvittavaa hoitoa ja vaikuttaa heidän terveyteensä. Kulttuuriset normit voivat myös estää heitä hakemasta apua mielenterveysongelmiin. Syrjintä ja huono elämänlaatu: Maahanmuuttajat voivat kokea syrjintää ja vähemmistöasema, mikä voi vaikuttaa heidän mielenterveyteensä ja elämänlaatuunsa. Syrjintä voi estää heidän yhteiskunnallista osallisuuttaan ja lisätä stressiä ja ahdistusta.
52
terveyseroihin vaikuttavia sosiaallisia tekijöitä
- lapsuuden kokemukset - asumisolosuhteet - koulutus - sosiaallinen tuki - varallisuus - työllisyys - yhteisöllisyys - pääsy terveyspalveluihin
53
mitä ongelmia terveyserot aiheuttaa valtiontaloudelle, kuntataloudelle ja kotitalouksille
Valtiontalous Terveyserot lisäävät valtion menoja monin tavoin. Suurimmat kustannukset syntyvät terveydenhuollon palveluiden käytön lisääntymisestä, kun eriarvoisuus johtaa sairauksien kasautumiseen tietyille väestöryhmille. Lisäksi työkyvyttömyys ja ennenaikaiset eläköitymiset vähentävät työvoiman määrää ja tuottavuutta, mikä heijastuu negatiivisesti valtion verotuloihin. Amnesty Internationalin mukaan eriarvoisuus käy yhteiskunnalle kalliiksi, sillä vähävaraiset joutuvat usein valitsemaan esimerkiksi lääkkeiden ja ruokaostosten välillä, mikä voi johtaa sairauksien pahenemiseen ja sitä kautta suurempiin kustannuksiin. AMNESTY.FI Kuntatalous Kunnille terveyserot merkitsevät lisääntyneitä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia. Korkeammat sairastavuusluvut johtavat suurempaan palvelutarpeeseen, mikä rasittaa kuntien budjetteja. Lisäksi sote-uudistuksen myötä kuntien ja kuntayhtymien menoja ja tuloja siirretään hyvinvointialueille, mikä muuttaa kuntien talouden rakenteita olennaisesti. KUNTARAHOITUS.FI Tämä siirto voi aiheuttaa haasteita kuntien talouden suunnittelussa ja palveluiden järjestämisessä. Kotitaloudet Terveyserot vaikuttavat suoraan kotitalouksien talouteen. Vähävaraiset perheet saattavat joutua tinkimään terveydenhuollosta johtuen korkeista kustannuksista, mikä voi johtaa sairauksien pitkittymiseen tai pahenemiseen. Tämä puolestaan voi lisätä poissaoloja työstä tai johtaa työkyvyttömyyteen, mikä heikentää kotitalouksien tulotasoa entisestään. Amnesty Internationalin mukaan vähävaraiset joutuvat usein valitsemaan lääkkeiden ja ruokaostosten välillä, mikä korostaa terveyserojen vaikutusta kotitalouksien arkeen.
54
millä tavoilla voidaan perustella terveyserojen kaventamista
1. Terveyserot vaikuttavat yksilöiden hyvinvointiin ja elämänlaatuun Terveyserot tarkoittavat sitä, että eri väestöryhmien terveydessä on huomattavia eroja. Ne voivat ilmetä esimerkiksi siinä, kuinka kauan ihmiset elävät tai kuinka paljon he kärsivät sairauksista. Pienituloiset, vähän koulutetut ja työttömät ihmiset sairastavat keskimäärin enemmän ja elävät lyhyemmän elämän kuin paremmassa sosioekonomisessa asemassa olevat. Mielenterveysongelmat, krooniset sairaudet ja toimintakyvyn heikkeneminen kasaantuvat tietyille ryhmille, mikä lisää inhimillistä kärsimystä. Terveydeltään heikommassa asemassa olevilla on vähemmän voimavaroja osallistua yhteiskuntaan, esimerkiksi työelämään tai sosiaalisiin suhteisiin, mikä voi johtaa syrjäytymiseen. 2. Terveyserot aiheuttavat taloudellisia kustannuksia yhteiskunnalle Terve 3 -kirjan mukaan terveyserot kuormittavat valtiontaloutta, kuntataloutta ja kotitalouksia, koska huono terveys lisää terveyspalvelujen tarvetta ja vähentää työikäisen väestön työpanosta. Terveydenhuollon menot kasvavat, kun sairastavuus on korkeaa tietyissä väestöryhmissä. Esimerkiksi ennaltaehkäisevän hoidon puute johtaa kalliisiin erikoissairaanhoidon toimenpiteisiin. Työkyvyttömyyseläkkeet, sairaspoissaolot ja ennenaikaiset eläkkeet lisäävät valtion ja kuntien kustannuksia sekä vähentävät verotuloja. Työikäisen väestön huono terveys voi hidastaa talouskasvua ja heikentää kansantalouden kilpailukykyä. 3. Terveyserojen kaventaminen on oikeudenmukaisuuskysymys Terve 3 -kirja korostaa, että terveys ei saisi olla riippuvainen yksilön varallisuudesta, koulutuksesta tai asuinpaikasta. Jokaisella tulisi olla yhtäläinen mahdollisuus terveyden edistämiseen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn. Monet terveyserot johtuvat rakenteellisista tekijöistä, kuten sosiaalisista ja taloudellisista olosuhteista, eivätkä vain yksilön omista valinnoista. Tämä tarkoittaa, että yhteiskunnalla on vastuu luoda tasa-arvoisempia mahdollisuuksia terveelliseen elämään. Suomalainen hyvinvointivaltio perustuu periaatteeseen, että kaikilla kansalaisilla on oikeus terveyteen ja hyvinvointiin riippumatta sosiaalisesta tai taloudellisesta asemasta. 4. Ennaltaehkäisevä työ vähentää terveyseroja ja säästää kustannuksia Terveyserojen kaventaminen on mahdollista panostamalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon, liikuntaan, terveelliseen ravitsemukseen ja mielenterveyspalveluihin. Varhaisilla interventioilla voidaan vähentää kroonisten sairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien sekä diabeteksen, esiintyvyyttä erityisesti heikommassa asemassa olevilla ryhmillä. Erityisesti terveyden tasa-arvoinen edistäminen kouluissa, työpaikoilla ja sosiaali- ja terveyspalveluissa auttaa kaventamaan terveyseroja pitkäaikaisesti. 5. Terveyserojen kaventaminen lisää koko yhteiskunnan hyvinvointia Kun väestön terveydentila paranee ja terveyserot kaventuvat, koko yhteiskunta hyötyy: työikäisen väestön työkyky paranee, hoivakustannukset vähenevät ja ihmiset voivat elää aktiivisempaa elämää. Hyvinvointi lisää sosiaalista vakautta, turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Kansanterveyden parantaminen voi myös lisätä kansalaisten tyytyväisyyttä yhteiskuntaan ja vahvistaa luottamusta julkisiin palveluihin. Yhteenveto Terve 3 (2021) -kirjan perusteella terveyserojen kaventaminen on tärkeää, koska: ✔ Se parantaa yksilöiden hyvinvointia ja elämänlaatua. ✔ Se vähentää terveydenhuollon ja sosiaaliturvan kustannuksia. ✔ Se edistää oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa yhteiskunnassa. ✔ Se tukee kansantaloutta ja työelämän kestävyyttä. ✔ Se vahvistaa yhteiskunnan vakautta ja hyvinvointia pitkällä aikavälillä. - työllisyysaste nousee - sosiaallinen syrjäytyminen vähenee - väestön terveys paranee - yhteiskunnan varoja säästyy
55
luettele syitä, miksi on tärkeä puuttua terveyseroihin
- terveyserot lisäävät sairastavuutta ja ennenaikaista kuolemaa - terveyserot heikentää koko yhteiskunnassa esiintyvää hyvinvointia - terveyserot lisäävät sosiaali ja terveydenhuoltojärjestelmän kuormitust sekä muita julkisia menoja - eriarvoisuus vähentää sosiaallista yhteenkuuluvutta, mikä lisää kaikkien stressiä, pelkoa ja epävarmuutta
56
mihin terveyden eriarvoisuuden kaventamisella pyritään ja vaikutetaan
Mihin terveyden eriarvoisuuden kaventamisella pyritään? Kaikille yhtäläiset mahdollisuudet hyvään terveyteen Tavoitteena on, että jokaisella, taustastaan riippumatta, olisi mahdollisuus elää terveellistä elämää ja saada tarvitsemansa terveydenhuollon palvelut. Tämä tarkoittaa terveyspalveluiden tasa-arvoista saatavuutta eri väestöryhmille, kuten matalatuloisille, ikäihmisille ja maahanmuuttajille. Sairauksien ja ennenaikaisen kuolleisuuden vähentäminen Terveyserot näkyvät siinä, että tietyt väestöryhmät, kuten matalasti koulutetut tai pitkäaikaistyöttömät, sairastuvat enemmän ja kuolevat nuorempina. Terveellisten elintapojen edistäminen ja terveyspalveluiden saatavuuden parantaminen voivat vähentää sairastavuutta ja pidentää elinikää. Hyvinvoinnin ja elämänlaadun parantaminen Terveys vaikuttaa suoraan ihmisten hyvinvointiin, työkykyyn ja sosiaalisiin suhteisiin. Kun terveyserot kavennetaan, myös elämänlaatu paranee, mikä näkyy esimerkiksi parempana toimintakykynä ja henkisenä hyvinvointina. Työkyvyn ja tuottavuuden parantaminen Hyvä terveys mahdollistaa pidemmän työuran ja vähentää sairauspoissaoloja, mikä hyödyttää sekä yksilöä että yhteiskuntaa. Tämä lisää taloudellista tuottavuutta ja vähentää terveydenhuollon sekä sosiaaliturvan kustannuksia. Yhteiskunnallisen tasa-arvon edistäminen Terveyden eriarvoisuuden kaventaminen tukee laajempaa yhteiskunnallista tasa-arvoa. Se vähentää sosiaalista syrjäytymistä ja edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta, jolloin kaikki voivat osallistua yhteiskuntaan tasavertaisesti. Mihin terveyden eriarvoisuuden kaventaminen vaikuttaa? Yksilötasolla: Pienituloisten ja heikommassa asemassa olevien terveys paranee. Ennaltaehkäisevien palveluiden parantaminen vähentää sairauksia ja lisää hyvinvointia. Ihmisten toimintakyky, elämänlaatu ja itsenäinen selviytyminen paranevat. Yhteisö- ja kuntatasolla: Paikallisyhteisöt hyötyvät terveemmästä väestöstä, mikä voi vähentää rikollisuutta ja sosiaalista eriarvoisuutta. Kuntien terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden kustannukset vähenevät, kun sairauksia ehkäistään ajoissa. Valtiotasolla: Valtio säästää terveydenhuollon ja sosiaaliturvan kustannuksissa, kun sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys vähenevät. Työikäisen väestön työkyky ja tuottavuus paranevat, mikä tukee talouskasvua ja hyvinvointivaltion kestävyyttä. Kansalaisten tyytyväisyys ja luottamus yhteiskuntaan lisääntyvät. Tulevaisuuden näkökulmasta: Terveyserojen kaventaminen tukee kestävää kehitystä ja pitkän aikavälin hyvinvointia. Kun lasten ja nuorten terveyteen panostetaan varhain, vaikutukset näkyvät tulevaisuudessa terveempänä ja työkykyisempänä väestönä.
57
vertaile muodollista yhdenvertaisuutta ja tosiasiallista yhdenvertaisuutta
Muodollinen ja tosiasiallinen yhdenvertaisuus ovat kaksi käsitettä, jotka kuvaavat eri näkökulmia tasa-arvon toteutumisessa yhteiskunnassa. Muodollinen yhdenvertaisuus tarkoittaa, että kaikilla ihmisillä on samat oikeudet ja heitä kohdellaan samalla tavalla lain edessä, riippumatta heidän henkilökohtaisista ominaisuuksistaan. Tämä periaate on kirjattu Suomen perustuslakiin ja yhdenvertaisuuslakiin, jotka kieltävät syrjinnän esimerkiksi iän, sukupuolen, etnisen alkuperän, kielen tai uskonnon perusteella. Tosiasiallinen yhdenvertaisuus puolestaan keskittyy siihen, miten yhdenvertaisuus toteutuu käytännössä. Se ottaa huomioon, että vaikka muodollisesti kaikilla on samat oikeudet, erilaiset lähtökohdat, kuten sosioekonominen asema, koulutustaso tai terveydentila, voivat estää yhdenvertaisuuden toteutumisen arjessa. Tosiasiallisen yhdenvertaisuuden saavuttaminen saattaa edellyttää erityistoimenpiteitä, kuten positiivista erityiskohtelua, jotta eriarvoisuutta voidaan vähentää ja kaikille voidaan taata yhtäläiset mahdollisuudet. Yhteenvetona, muodollinen yhdenvertaisuus varmistaa, että lainsäädäntö kohtelee kaikkia tasapuolisesti, kun taas tosiasiallinen yhdenvertaisuus pyrkii siihen, että tämä tasapuolisuus toteutuu myös käytännössä, huomioiden ihmisten erilaiset lähtökohdat ja tarpeet.
58
tee lääkärinvala
"Minä vannon, että käytän kaikkia taitojani ja tietoani ihmiskunnan hyväksi. Vannon, että hoidat potilaita aina oikeudenmukaisuudella ja rehellisyydellä, kunnioittaen heidän ihmisarvoaan ja yksityisyyttään. Vannon, että pidän potilaani etua aina etusijalla ja toimin heidän parhaakseen. Hoitotavat myös tulee luotettavasti arvioida jokaisen yksittäisen potilaan kohdalal hänelle itselle parhaiten sopivalla tavalla. Vannon, että pidän salassa luottamuksellsiet tiedot, jotka on minulle potilasta hoitaessa annettu. En käyttäydy lääkärinä syrjivänä osapuolena enkä käytä uhkailujakaan minun ammattietiikan vastaisesti Vakuutan myös suhtautuvani työkolleegoihini kunnioittavasti ja rakastavasti, kuin oma aperhettä. Rohkaisen myös potilaita kysymään asioita tarvittaess amuilta lääkäreiltä.
59
ihmisarvon kunnioitus
1. Inhimillinen kohtelu Inhimillinen kohtelu on peruslähtökohta ihmisarvon kunnioittamisessa, ja se tarkoittaa potilaan tai asiakkaan käsittelemistä ihmisinä, ei vain sairautensa tai oireidensa kautta. Se tarkoittaa, että: Empatia ja ymmärrys: Lääkärit ja hoitohenkilökunta suhtautuvat potilaaseen empaattisesti, kuuntelevat heidän huoliaan ja tarjoavat tukea sekä fyysisesti että psyykkisesti. Potilaan tunteet, toiveet ja pelot huomioidaan hoitoprosessin aikana. Välineiden ja hoitomenetelmien mukauttaminen: Hoito kohdistetaan potilaan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, ei pelkästään sairautensa hoitamiseen. Inhimillinen kohtelu tarkoittaa myös sitä, että hoitohenkilökunta ei toimi potilasta alentavasti vaan kohtelee häntä arvokkaasti, riippumatta hänen tilastaan. Aikainen ja avoin viestintä: Potilaalle kerrotaan ymmärrettävällä tavalla hänen sairaudestaan, hoitovaihtoehdoistaan ja mahdollisista riskeistä. Hänellä on oikeus osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon. 2. Luottamuksellisuus Luottamuksellisuus on keskeinen osa ihmisarvon kunnioittamista, ja se perustuu siihen, että potilas voi luottaa siihen, että hänen henkilökohtaiset tietonsa ja terveydentilansa pidetään salassa. Tämä edellyttää: Lääkärin ja potilaan suhteen luottamusta: Potilas ei voi jakaa täyttä totuutta terveydestään, pelostaan tai muista arkaluonteisista asioista, jos hän ei ole varma siitä, että hänen tietojaan ei jaeta ilman hänen suostumustaan. Tämä edistää potilaan halukkuutta kertoa kaikista oireistaan ja taustoistaan. Salassapitosäännökset: Lääkäreillä ja hoitajilla on eettinen ja laillinen velvollisuus pitää potilaan tiedot salassa, ja niitä saa käyttää vain hoitotyössä tai lain sallimissa rajoissa. Tämä voi koskea niin lääketieteellisiä tietoja, kuin myös potilaan perhesuhteita tai muita henkilökohtaisia tietoja. Luottamuksen rakentaminen: Hoitohenkilökunta voi rakentaa luottamusta olemalla johdonmukaisia, rehellisiä ja välittäviä. Potilas kokee olonsa turvalliseksi, kun hän voi luottaa, että hänen terveytensä ja yksityiselämänsä on turvassa. 3. Yksityisyyden suoja Yksityisyyden suoja liittyy potilaan oikeuteen hallita omia henkilökohtaisia tietojaan ja elämäänsä. Se tarkoittaa, että: Tietosuojakäytännöt: Potilaan henkilökohtaiset ja lääketieteelliset tiedot on suojattava ja niitä ei saa jakaa ilman potilaan suostumusta, ellei lainsäädäntö muuta edellytä. Esimerkiksi sähköisten tietojen suojaaminen ja potilaan suostumuksen kysyminen ennen tietojen jakamista muihin terveydenhuollon organisaatioihin ovat tärkeitä käytäntöjä. Hoitoa koskeva yksityisyys: Potilasta hoidetaan yksityisissä tiloissa, ja hänen hoitoonsa liittyvät keskustelut ja toimenpiteet tapahtuvat niin, että ne eivät loukkaa hänen yksityisyyttään. Esimerkiksi potilasta ei pitäisi kuuluttaa julkisesti sairaalassa ilman hänen suostumustaan. Arvokkuuden säilyttäminen: Yksityisyyden suoja liittyy siihen, että potilasta ei alisteta julkisuudelle, häpeälle tai nöyryytykselle. Tämä tukee potilaan arvokkuuden säilymistä ja vähentää hänen stressiään ja ahdistustaan hoitotilanteissa. 4. Hyvä vuorovaikutus ja rehellisyys Hyvä vuorovaikutus on tärkeää, jotta potilas voi osallistua hoitoprosessiin ja luottaa lääkäriinsä. Rehellisyys on keskeinen osa tätä: Avoin keskustelu: Potilaalle kerrotaan selkeästi ja rehellisesti hänen sairaudestaan, hoitovaihtoehdoistaan, riskeistä ja mahdollisista hoitoprosessin vaikeuksista. Tämä voi myös tarkoittaa sitä, että lääkäri kertoo mahdollisista epävarmuuksista ja epätodennäköisistä, mutta mahdollisista, hoitovaihtoehdoista. Kuunteleminen ja osallistaminen: Potilaan näkemykset ja huolenaiheet otetaan vakavasti ja niitä kuunnellaan. Lääkäri ei vain puhu, vaan myös kuuntelee, ja ottaa huomioon potilaan toiveet ja huolenaiheet hoitopäätöksissä. Tunteiden käsittely: Vuorovaikutus on myös tunneperäistä. Potilaan pelot, huolenaiheet ja toiveet huomioidaan empaattisesti, ja hoitohenkilökunta pyrkii tukemaan potilaan tunne-elämän käsittelyä hoitoprosessissa. 5. Tiedonsaannin edistäminen Potilaan oikeus saada tietoa omasta terveydestään ja hoitoprosessistaan on tärkeä osa ihmisarvon kunnioittamista: Avoin ja ymmärrettävä tiedon jakaminen: Potilasta on informoitava hoidon vaihtoehdoista, riskeistä ja mahdollisista seurauksista. Tieto tulee esittää potilaan ymmärtämällä tavalla, jotta hän voi tehdä tietoisen päätöksen hoitoonsa liittyen. Potilaan tukeminen tiedonsaannissa: Lääkärit ja hoitohenkilökunta auttavat potilasta ymmärtämään hänelle annettua tietoa. Tämä voi sisältää vaihtoehtojen selittämistä, kysymysten esittämistä ja tarvittaessa lisää tietoa tarjotaan kirjoitettuna tai digitaalisiin lähteisiin ohjaten. Oikeus valintaan: Tiedonsaannin edistäminen auttaa potilasta tekemään informoituja päätöksiä omasta hoidostaan. Tämä voi sisältää keskusteluja hoitovaihtoehdoista, niiden riskeistä ja hyödyistä. 6. Itsemääräämisoikeuden edistäminen Itsemääräämisoikeus on yksi tärkeimmistä ihmisarvon kunnioittamisen periaatteista. Se tarkoittaa, että potilas saa päättää omasta hoidostaan ja elämästään, ja hänen päätöksiään kunnioitetaan. Autonomia hoitoprosessissa: Potilasta kuullaan ja hänen näkemyksiään otetaan huomioon hoitopäätöksissä. Potilas saa itse valita, miten hän haluaa, että hänen hoitonsa etenee, aina mahdollista riskiä ja hyötyä arvioiden. Vapautta rajoittavat tekijät: Itsemääräämisoikeus kunnioittaa potilaan päätöksiä myös silloin, kun hän valitsee ei-hoitovaihtoehtoja, kuten kieltäytymisen tietyistä hoitomenetelmistä tai hoidoista. Oikeus päättää elämänsä loppuvaiheessa: Itsemääräämisoikeus ilmenee myös silloin, kun potilas tekee päätöksiä elämän loppuvaiheessa, kuten saattohoitoon siirtyminen tai elämän päättämisen valinta, silloin kun se on laillista ja eettisesti hyväksyttävää.
60
oikeudenmukaisuus
Oikeudenmukaisuus terveydenhuollossa tarkoittaa, että kaikilla ihmisillä tulisi olla tasavertainen pääsy terveydenhuollon palveluihin riippumatta heidän taustastaan, varallisuudestaan, iästään, sukupuolestaan, etnisestä alkuperästään tai muista henkilökohtaisista ominaisuuksistaan. Se liittyy myös siihen, miten hoito ja terveydenhuollon resurssit jaetaan ja kuinka hoitopäätökset tehdään, jotta kaikki potilaat saavat tarvitsemansa hoidon ja palvelut oikeudenmukaisella tavalla. Oikeudenmukaisuus Terve 3 -kirjassa: Tasavertainen kohtelu: Terve 3 -kirjassa oikeudenmukaisuuden periaate korostaa, että potilaita tulee kohdella yhdenvertaisesti ja reilusti. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaiselle potilaalle tulee tarjota samanlaiset mahdollisuudet hoitoon ja päätöksentekoon riippumatta siitä, mitä taustaa heillä on. Esimerkiksi taloudelliset olosuhteet, etninen tausta tai sosiaalinen asema eivät saisi vaikuttaa siihen, kuinka hoitoa tarjotaan tai kuinka potilasta kohdellaan. Oikeudenmukaisuus ilmenee myös potilaan tasa-arvoisessa kohtelussa kaikkien lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan jäsenien toimesta. Resurssien oikeudenmukainen jakaminen: Terveydenhuollon resurssit ovat rajalliset, ja tämä tuo esiin oikeudenmukaisuuden haasteen. Terve 3 -kirja käsittelee myös sitä, kuinka lääketieteellisiä resursseja, kuten lääkkeitä, hoitomahdollisuuksia ja asiantuntijapalveluja, tulee jakaa niin, että kaikki potilaat saavat tarvitsemansa hoidon oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti. Resurssien jakaminen voi olla erityisen haastavaa kriisitilanteissa (esim. pandemia), joissa on tarpeen priorisoida hoitoa ja hoitovaihtoehtoja, mutta samalla on tärkeää pitää kiinni oikeudenmukaisuudesta, että kaikilla potilailla on oikeus tulla kohdelluksi ihmisarvoisesti. Eettiset kysymykset ja oikeudenmukaisuus: Terve 3 -kirja tuo esiin myös monia eettisiä kysymyksiä, jotka liittyvät oikeudenmukaisuuteen. Esimerkiksi, jos hoitopäätös tehdään, jossa resursseja ei ole riittävästi kaikkien potilaiden hoitamiseen, lääkärit voivat joutua tekemään valintoja, jotka eivät ole kaikille potilaille yhtä suotuisia. Tällöin on tärkeää, että päätökset tehdään läpinäkyvästi ja potilasta kuullen, jotta oikeudenmukaisuuden periaatteet toteutuvat ja kaikki potilaat saavat hoitoa oman tilanteensa ja tarpeidensa mukaisesti. Syrjinnän ehkäiseminen: Oikeudenmukaisuus tarkoittaa myös syrjinnän estämistä kaikilla tasoilla. Terve 3 -kirjassa käsitellään sitä, miten on tärkeää, että terveydenhuollossa ei esiinny eriarvoista kohtelua. Esimerkiksi naisten, vammaisten, maahanmuuttajien tai vähemmistöryhmien on saatava samat terveyspalvelut ja hoito kuin muiden ryhmien. Syrjinnän ehkäiseminen ei ole vain oikeudenmukaisuuden kysymys, vaan myös osa ammatillista vastuuta ja eettistä toimintaa. Itsemääräämisoikeus ja oikeudenmukaisuus: Oikeudenmukaisuus liittyy myös siihen, kuinka potilaan itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan. Oikeudenmukaisessa hoitosuhteessa potilas saa olla mukana päätöksenteossa ja voi valita itse, miten hänen hoitonsa etenee, niin pitkälle kuin se on mahdollista hänen terveydentilassaan. Potilaan oikeus päättää omasta hoidostaan ja hoitovaihtoehdoistaan on olennainen osa oikeudenmukaisuutta, sillä se takaa potilaan arvon ja kunnioituksen, ja se on perusta hyvälle ja oikeudenmukaiselle hoitosuhteelle.
61
miten toimia oikeudenmukaisesti
Oikeudenmukaisuuden toteutuminen käytännössä Potilaan tasavertainen kohtelu: Lääkärin ja hoitohenkilökunnan tulee kohdella kaikkia potilaita samalla tavalla riippumatta heidän taustastaan. Tämä on tärkeää erityisesti monikulttuurisessa ja monimuotoisessa yhteiskunnassa, jossa terveydenhuollon ammattilaiset voivat kohdata erilaisia potilaita, joiden tarpeet ja olosuhteet vaihtelevat. Eriarvoisuuden vähentäminen: Oikeudenmukaisuus voi edellyttää erityistoimia eriarvoisuuden vähentämiseksi, kuten syrjinnän ehkäisemiseksi ja köyhyyden, alueellisten eroavaisuuksien tai muiden tekijöiden vuoksi potilaiden heikentyneen pääsyn estämiseksi terveydenhuollon palveluihin. Priorisointi eettisesti: Oikeudenmukaisuus terveydenhuollossa edellyttää, että jos hoitoa ei voida tarjota kaikille samalla tavalla, se tehdään mahdollisimman oikeudenmukaisesti ja perustellusti. Tämä voi tarkoittaa priorisointia potilaan terveydentilan vakavuuden ja hoidon tarpeen mukaan, mutta kuitenkin siten, että kaikki päätökset tehdään reilusti ja avoimesti.
62
kerro potilaan oikeuksista
potilaan oikeus=Potilaan oikeudet ovat lainsäädännöllisiä ja eettisiä periaatteita, jotka turvaavat yksilön aseman terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa. Näiden oikeuksien tarkoituksena on varmistaa, että potilaat saavat laadukasta hoitoa ja että heidän ihmisarvoaan kunnioitetaan. oikeudet: . Oikeus laadukkaaseen hoitoon Potilas on oikeutettu saamaan tarvittavan ja asianmukaisen hoidon. Hoidon tulee olla laadukasta, perustua tieteelliseen näyttöön ja terveydenhuollon ammattilaisten osaamiseen. Laadukas hoito tarkoittaa, että hoitohenkilökunta käyttää asiantuntevaa ja ajantasaisen tiedon mukaista hoitokäytäntöä ja tarjoaa potilaalle parhaan mahdollisen hoidon saatavilla olevilla resursseilla. Hoitoon pääsy: Potilaan on päästävä hoitoon kohtuullisessa ajassa, ja hän ei saa joutua odottamaan hoitoa liian pitkään tarpeidensa mukaan. Oikeus hoitoon ja palveluihin: Potilas saa oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti terveydenhuoltopalveluja, riippumatta esimerkiksi hänen taloudellisesta asemastaan, etnisestä taustastaan tai muista henkilökohtaisista tekijöistä. 2. Oikeus hyvään kohteluun Potilasta on kohdeltava ihmisarvoa kunnioittaen ja hänen yksityisyyttään on suojeltava kaikissa tilanteissa. Ihmisoikeudet ja kunnioitus: Potilaan ihmisarvo tulee olla keskiössä hoitosuhteessa. Tämä tarkoittaa, että potilasta ei saa kohdella alentavasti, nöyryyttävästi tai epäinhimillisesti. Hoitohenkilökunta tulee kohdella potilasta rehellisesti, empaattisesti ja arvostavasti. Vakaumuksen kunnioittaminen: Potilaan henkilökohtaisia uskomuksia ja vakaumuksia tulee kunnioittaa hoidossa. Esimerkiksi potilaan uskonnolliset tai kulttuuriset näkemykset voivat vaikuttaa hänen hoitovalintoihinsa, ja näitä tulee ottaa huomioon mahdollisuuksien mukaan. Yksityisyyden suojaaminen: Potilaan oikeus yksityisyyteen tarkoittaa, että hänen henkilökohtaisia ja lääketieteellisiä tietojaan käsitellään luottamuksellisesti. Hoitotilanteessa potilaan ympärillä olevien henkilöiden tulee olla tietoisia hänen oikeuksistaan ja yksityisyyttään suojellaan kaikin mahdollisin tavoin. 3. Itsemääräämisoikeus Potilas voi itse päättää hoitoonsa liittyvistä asioista ja hänellä on oikeus suostua tai kieltäytyä hoidosta. Potilaan suostumus: Hoitoon suostuminen on potilaan oma valinta. Hoitohenkilökunta ei voi pakottaa potilasta hoitoon ilman hänen suostumustaan, paitsi äärimmäisissä hätätilanteissa, joissa potilas ei voi itse tehdä päätöstä (esim. tajuttomuus). Yhteisymmärrys hoidon suhteen: Hoito tulee aina tehdä yhteisymmärryksessä potilaan kanssa, eli potilas ymmärtää, mihin hoitoon hän suostuu, mitä se sisältää ja mahdolliset siihen liittyvät riskit. Potilaan tulee saada riittävä ja ymmärrettävä tieto hoidosta ennen suostumista. Lapsipotilaat ja itsemääräämisoikeus: Lapsilla on oikeus osallistua päätöksentekoon sen mukaan, kuinka kehittyneitä he ovat ymmärtämään ja ilmaisemaan mielipiteensä hoidosta. Hoitohenkilökunnan tulee arvioida lapsen kehitystaso ja antaa hänelle mahdollisuus osallistua hoitoprosessiin, mutta myös huoltajien on oltava mukana päätöksenteossa. Alaikäisten hoito ja suostumus: Vaikka lapsen vanhemmilla on oikeus osallistua hoitoon, heillä ei ole oikeutta kieltää lapselta sellaista hoitoa, joka on välttämätöntä lapsen terveyden suojelemiseksi, esimerkiksi henkeä uhkaavassa tilanteessa. 4. Oikeus saada tietoa terveydentilastaan ja hoidosta Potilaalla on oikeus saada tietoa omasta terveydentilastaan ja siihen liittyvistä hoitovaihtoehdoista. Tieto omasta terveydentilasta: Potilaan on saatava selkeää ja ymmärrettävää tietoa omasta terveydentilastaan, hoidon tarpeesta ja mahdollisista hoitovaihtoehdoista. Tieto hoitomenetelmistä ja riskeistä: Potilaalle tulee kertoa hoidossa käytettävistä menetelmistä, niiden mahdollisista riskeistä ja hyödyistä. Tällä tavoin potilas voi tehdä informoituja päätöksiä oman hoitonsa suhteen. Hoitoprosessin ymmärrettävyys: Tiedon tulee olla potilaan ymmärrettävissä, ja hoitohenkilökunnan on varmistettava, että potilas todella ymmärtää saamansa tiedon ennen kuin hän tekee päätöksiä. 5. Hoitosuunnitelma Potilaan kanssa tulee laatia hoitosuunnitelma, joka perustuu hänen tarpeisiinsa ja terveydentilaansa. Hoitosuunnitelman tekeminen: Potilaan hoitoon liittyvä suunnitelma tehdään yhdessä hoitohenkilökunnan ja potilaan kanssa. Suunnitelma voi sisältää hoitovaihtoehtoja, tavoitteita ja aikarajoja. Suunnitelman tulee olla joustava, jotta se voidaan mukauttaa, jos potilaan tilanne muuttuu. Osallistuminen hoitosuunnitelman laatimiseen: Potilaan on annettava suostumus hoitosuunnitelmaan ja hänen mielipiteensä otetaan huomioon suunnitelmaa laadittaessa. 6. Oikeus valittaa Potilas voi valittaa, jos hän on tyytymätön saamaansa hoitoon tai kohteluun. Valitusprosessi: Jos potilas kokee, että hänen oikeuksiaan on loukattu tai hoito ei ole ollut asianmukaista, hän voi valittaa asiasta. Valitus voidaan tehdä esimerkiksi terveydenhuollon viranomaiselle tai potilaan hoitopaikan johdolle. Potilaan valitusoikeus on turvattu lainsäädännössä, ja sen avulla pyritään varmistamaan, että hoitopalvelut ovat laadukkaita ja että potilaan oikeuksia kunnioitetaan. Oikeus saada perusteltu vastaus: Potilas voi odottaa, että hänen valitukseensa vastataan asiallisesti ja että siihen puututaan tarvittaessa.
63
milloin tahdosta riippumaton hoito on ok, jos
- kyseessä on vakavasta mielenterveydenhäiriöstä sairastava henkilö, joka ei ole enään kartalla todellisuduesta - ilman hoitoa tilanne pahenisi tai vaarantaisi oman tai jonkun muun terveydne tai turvallisuuden - alle 18v vakavan mielenterveydenhäiriön vuoksi, vaikka henkilöä ei välttis pidetä psykoottisena
64
kerro priorisoinnista
tarkoitetaan asioiden järjestämsitä tärkeysjärjestykseen eli ensisijaistamista. Priorisointi terveydenhuollossa tarkoittaa hoitojen ja resurssien järjestämistä tärkeysjärjestykseen, jolloin niille, jotka tarvitsevat hoitoa kiireellisimmin tai saavat eniten hyötyä hoidosta, annetaan etusija. Tämä on erityisen tärkeää, kun terveydenhuollon resurssit ovat rajalliset ja on tarpeen tehdä päätöksiä siitä, kenelle hoitoa annetaan ja milloin. Priorisoinnissa otetaan huomioon useita tekijöitä, jotka auttavat päättämään, kuinka hoidot ja resurssit jaetaan mahdollisimman oikeudenmukaisesti ja tehokkaasti. jokainen samassa tilanteessa oleva on oikeutettu saamaan yhtäläistä hoitoa. Hoidon pääsyyn tai laatuun ei sa amyöskään vaikuttaa esim: ikä, sukupuoli, etnisyys, ihonväri, uskonto ja seksuaallisuus.
65
solidaarisuus
yhtäläisessä asemass aolevien yhtäaikainen oikeus pääsät hoitoon
66
kerro diabeteksestä laajasti ja kerro miksi insuliini on tärkeä hormoni
diapetes on aineenvaihduntasairaus, joita yhdistää häiriö haiman insuliinituotannossa ja pitkäaikaisesti kohonnut verenglukoosipitoisuus eli verensokeri. Insuliini on elintärkeä hormoni, koska se mahdollistaa glukoosin siirtymisen verestä solujen energianlähteeksi. pienikin häiriö insuliinin tuotannossa aiheuttaa muutoksia kehon energia-aineenvaihdunnassa eli glukoosin ja rasvojen käytössä. Diapeteksestä tunnetaan useita muotoja, joiden päämuodot on tyypin 1 ja 2 diapetes.
67
kerro normaalista ja epänormaalista insuliinintuotannosta
normaalissa insuliinin tuotannossa verensokeri voi mennä ylös tai liian alas, mutta tapahtuu säätelyä, joka tasoittaa tilanteen normaaliksi. Terveellä henkilöllä insuliini erittyy haiman beetasoluista muutaman minuutin välein pienin sykäyksin. Tätä nimitetään insuliinin peruseritykseksi. Se säätelee verensokeria ja aineenvaihduntaa erityisesti aterioiden välillä ja yöllä.Jos insuliinin tuotanto ei ole riittävää tai insuliinin vaikutus kudoksissasi on heikentynyt, elimistö ei pysty käsittelemään ruuasta tulevia ravintoaineita normaalisti ja maksa tuottaa liikaa sokeria verenkiertoon. Tällöin verensokeri nousee normaalia korkeammaksi
68
vertaile tyypin 1 ja tyypin 2 diapetestä: 1.mistä aiheutuu/syy 2.riskitekijät 3.oireet 4.hoito/ ehkäisy 5.tapaukset suomessa
1. 1tyypin diapeteksessä syynä on automimmuunitulehdus haiman insuliinia tuittavissa soluissa. Tämän aiheuttaa immuunijärjestelmän häiriö, jonka seurauksena ihmisen puolustusmeknismit hyökkäävät kehon omia soluja vastaan. Haiman insuliinia tuottavat solut tuhoutuu, joten myöskään insuliinia ei synny tavallisella tavalla. Insuliinia ei tuotu ollenkaan tai sitä tuottuu puutteellisesti. Koska insuliinia ei synny, solut jäävät tarvitsemana energiaa, joka lähtee samalla nostattamaan veressä olevan glukoosipitoisuuden määrää. 2. Riskitekijöitä ei tunneta, jonka takia ei pystytä myöskään tietämään, kuinka ehkäistä sairautta. Ollaan kuitenkin todettu, että mahdollisesti perinnöllinen alttius lisää sairauteen puhkeamisen riskiä ja sitten erilaisten omien viruksien ja suolistobakteerien yhteisvaikutus 3 oireet synty nopeasti.Oireet yleensä alkaa 1 tyypin diapeteksessä, kun haimaa tuottavista soluista on jäljellä enään vain noin viidennes. Ensioireina sairaudess aon: jatkuva jano, lisääntynyt virtsaneritys, voimakas väsymys, tahaton laihtuminen tai huonovointisuus, Oireet voi voimistua jos hoitoa ei saada, joka voi pahimmassa tilanteessa viedä hengenvaaralliseen tilanteeseen eli happomyrkytykseen. 4. Ihminen ei selviä ilman insuliiniä, insuliinihoito olisi aloitettava geti kuin mahdollista, joka kestää sitten loppuelämän. Hoito tapahtuu pistoksina insuliinikynällä tai kehoon kiinnitetyllä insuliinipumpulla. Hoito toimii omahoitona, jossa potilas tekee yhteistyötä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Potilas kuitenkin opettelee ihan yksin annetuilla ohjeilla esimekriksi säätelemällä insuliiniannoksen määrää 5.Suomessa tyypin 1 diapetes on yleisempää kuin maailmalla väkilukuun suhteutettuna. Suomessa tyypin 1 diapetestä sairastaa noin 50 000 ihmistä ja vuosittain sairastavia tulee lisää noin 2000. Sairaudelle on tyypillistä sen puhkeaminen aikaisessä vaiheessa jo ennen ihmisen keski-ikää, jopa jo ihan lapsuudessa. 6. Ennaltaehkäisy. ei ole ennaltaehkäistävissä 2 diapetes 1.Insuliiniresistenssiä tapahtuu, joka aiheutuuu jatkuvasta verensokein noususta. Tässä tilanteessa solujen kyky reagoida insuliiniin on heikentynyt Insuliinin alentunut taso etenkin maksassa ja lihaksiss alisää insuliinin tarvetta. Tästä syystä haima tuottaa yhä enemmän insuliinia 2. riskitekijöinä voi toimia esimekriksi ylipainoisuus. lihavuus joka on erityisesti keksittynyt keskivartalolle ja rasvakudos myös sisäelinten ympärille. Tämä aiheuttaa insuliinin tarpeen lisäämistä ja häiritsee aineenvaihduntaa monilla tavoilla. liikumattomuus, epäterveellonen ravinto ja perinnöllisyys on myös taustalla taudin mahdollsiessa kehityksessä 3. oireet syntyy hitaasti ja vähitellen Väsymys ja uupumus: Erityisesti aterioiden jälkeen ilmenevä väsymys voi olla merkki tyypin 2 diabeteksesta. DIABETES.FI Lisääntynyt janon tunne ja virtsaamistarve: Kohonnut verensokeri lisää virtsaneritystä, mikä johtaa nestehukkaan ja janon tunteeseen. POTILAAN LÄÄKÄRILEHTI Näön heikentyminen: Kohonnut verensokeri voi aiheuttaa muutoksia silmän linssissä, mikä johtaa näön sumentumiseen. TERVEYSKIRJASTO.FI Toistuvat tulehdukset: Diabetes voi heikentää immuunijärjestelmän toimintaa, mikä altistaa erilaisille infektioille, kuten iho- ja virtsatieinfektioille. MEHILÄINEN Hitaasti paranevat haavat: Heikentynyt verenkierto ja hermovauriot voivat hidastaa haavojen paranemista. MEHILÄINEN Jalkasäryt ja tuntomuutokset: Diabetekseen liittyvä hermovaurio (neuropatia) voi aiheuttaa kipua, pistelyä tai tunnottomuutta jaloissa. 4.Ravitsemus: Monipuolinen ja terveellinen ruokavalio on keskeinen osa hoitoa. Suositellaan runsaasti kasviksia, täysjyväviljaa, vähärasvaisia proteiininlähteitä ja pehmeitä rasvoja. Säännöllinen ateriarytmi auttaa verensokerin hallinnassa. DIABETES.FI Liikunta: Säännöllinen liikunta parantaa insuliiniherkkyyttä ja edistää painonhallintaa. Suositeltavia ovat sekä kestävyys- että lihaskuntoharjoitukset. TERVEYSKIRJASTO.FI Painonhallinta: Ylipainon vähentäminen, jopa 5–10 % painonpudotus, voi merkittävästi parantaa verensokeritasapainoa ja vähentää lisäsairauksien riskiä. DIABETES.FI Lääkehoito: Jos elintapamuutokset eivät riitä saavuttamaan hoitotavoitteita, aloitetaan lääkehoito. Ensisijainen lääke on metformiini, joka parantaa insuliinin vaikutusta ja vähentää maksan sokerintuotantoa. 5. Suomessa noin 400 000 ihmistä sairastaa kyseistä sairautta ja uskotaan jopa 50 000-100 000 ihmistä sairastavan sitä tietämättään. 6.Ennaltaehkäisy: Usein ehkäistävissä terveillä elämäntavoilla
69
kerro hypoglykemiasta mikä johtaa tähän ja miten reagoida oireet hoito
1. Hypoglykemia, eli alhainen verensokeri, tarkoittaa tilaa, jossa verensokeripitoisuus laskee alle 4 mmol/l. 2. Diapeetikolla esimerkiksi liaalline lasku voi olla liian suuren insuliiniannoksen antamisen takia tai eism ruokailun viivästymisestä. Hypoglykemia voi olla todella vakavaa, jolloin tulisi saada ulkopuolista apua 3.Heikotus Nälän tunne Vapina Hikoilu Kalpeus Ärtyneisyys, levottomuus tai aggressiivisuus Sekavuus Huimaus Näköhäiriöt, kuten näön sumentuminen Päänsärky Väsymys Vakavissa tapauksissa voi esiintyä kouristuksia tai tajuttomuutta 4. Glukoosipistoksne ja nenäsuihkeen pitäminen kokoajan mukana, joten tarpeen vaatiessa voi antaa suoraan apua itselleen, jonka tulisi vaikuttaa jo noin 10 minuutin päästä.
70
primaaripreventio ja sekundaaripreventio vertaile
Tavoite: Primaariprevention tavoitteena on estää sairauden puhkeaminen kokonaan. Sekundaariprevention tarkoitus on havaita sairaus varhaisessa vaiheessa ja estää sen eteneminen. Kohderyhmä: kohde: Primaaripreventiossa kohderyhmänä ovat terveet yksilöt ja koko väestö. Sekundaaripreventiossa keskitytään riskiryhmiin ja henkilöihin, joilla sairaus on jo alkanut kehittyä. Menetelmät: Primaaripreventio sisältää keinoja, kuten rokotukset, terveellisen ravinnon edistäminen, liikunnan lisääminen, ympäristönsuojelu sekä tupakoinnin ja alkoholin käytön vähentäminen. Sekundaaripreventio puolestaan perustuu seulontoihin, varhaiseen diagnostiikkaan, säännöllisiin terveystarkastuksiin ja kohdennettuihin elintapamuutoksiin. Esimerkkejä: Primaaripreventiossa esimerkkinä toimii HPV-rokotus, joka ehkäisee kohdunkaulasyöpää, sekä liikuntasuositukset, jotka auttavat vähentämään sydänsairauksien riskiä. Sekundaaripreventiossa käytännön esimerkkejä ovat verenpaineen seuranta ja lääkitys sydänkohtauksen riskin pienentämiseksi sekä mammografiaseulonta rintasyövän varhaista havaitsemista varten. Vaikutus terveydenhuoltoon: Primaaripreventio vähentää sairauksien ilmaantuvuutta ja samalla keventää terveydenhuollon kuormitusta. Sekundaaripreventio parantaa hoidon ennustetta ja vähentää sairauden vakavia seurauksia.
71
diapeteksen omahoidon ohjaus, kuntoutus ja hoidon tavoitteet
Omahoidon ohjaus: Omahoidon ohjauksen tavoitteena on antaa diabetesta sairastavalle riittävät tiedot ja taidot sairauden hallintaan. Tämä sisältää verensokerin seurannan, lääkityksen käytön, ruokavalion suunnittelun ja liikunnan merkityksen ymmärtämisen. Ohjauksen tulee olla oikea-aikaista, yksilöllistä ja jatkuvaa, huomioiden potilaan tarpeet ja elämäntilanteen. KÄYPÄ HOITO Kuntoutus: Diabeteksen kuntoutus tähtää toimintakyvyn ylläpitämiseen ja parantamiseen. Se voi sisältää fysioterapiaa, ravitsemusneuvontaa ja psykologista tukea. Kuntoutus suunnitellaan yksilöllisesti, ja sen tavoitteena on tukea omahoitoa sekä ehkäistä lisäsairauksia. JULKARI Hoidon tavoitteet: Diabeteksen hoidon päätavoitteena on saavuttaa mahdollisimman normaali verensokeritaso ilman hypoglykemiaa. Tämä vähentää komplikaatioiden riskiä ja parantaa elämänlaatua. Lisäksi pyritään ehkäisemään tai viivästyttämään diabetekseen liittyviä lisäsairauksia, kuten sydän- ja verisuonitauteja, munuaissairauksia ja neuropatiaa.
72
kerro pitkään koholla olevan verensokerin aiheuttamista lisäsairauksista
1. munuaistauti - ajan kuluessa korkea veren glukoosipitoisuus voi vaurioittaa munuaisia, jonak yhteydessä proteiinia alkaa vuotamaan verestä virtsaan. Tauti on aluksi oireetonta, jonka takia virtsanäytteiden ottaminen säännöllisesti olisi hyväksi, jotta sairaus voitaisiin vielä alkuvaiheessa pysäyttää. 2. Munuaistauti voi sitten vielä lisätä riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, joka voi lisätä taas riskiä esim sepelvaltimotaudin ja aivoinfarktin riskille. 3. Sokeutuminen - silmässä olevissa hermoissa ja verisuonissa tapahtuvat muutokset voivat heikentää näkökykyä, mutta nykyisiilllä hoitomenetelmillä sokeutuminen voidaan kuitenkinm estää. suositellaan tekevän silmäpohjakuvauksisa noin muutaman vuoden välein 4. amputaatiot - hermostossa tapahtuneet muutokset voi aiheuttaa jalkojen tunnetomuutta, jolloin kaikki haavat ja hiertymät voivat jäädä huomioimatta. versisuonimuutosten ja kohonneen tulehdusalttiuden takia haavojen paraneminen on vaikeampaa, j joka voi pahimmillaan johtaa raajan amputointiin.
73
Mitä kustannuksia yhteiskunnalle tulee diapeteksestä
- sairaanhoidonkustannusket: lääkekorvaukset, sairaalapäivät,toimenpiteet - lisäsairausten aiheuttamat kustannukset: raajojen amputointi ja dialyysihoidot - tuottavuuden menetyksiin liittyvät kustannukset: Sairauspoissaolot, työkyvyttömyys, ennenaikaiset eläköitymiset
74
preventio
Preventio tarkoittaa ennaltaehkäisyä tai estämistä, ja se viittaa toimenpiteisiin, joiden tavoitteena on estää sairauksien, vammojen tai muiden terveysongelmien syntyminen. Preventio jakautuu kolmeen päätyyppiin: primaaripreventio,sekundaaripreventio,tertiaarinen ehkäisy
75
Terveyden osa-alueet
Terveyttä voidaan tarkastella useiden eri osa-alueiden kautta, jotka yhdessä muodostavat kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin. Nämä osa-alueet ovat fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja henkinen terveys. Whon mukaan näiden osa-alueiden avulla se on täydellisen dynaaminen tila, eikä vain sairuaksien ja heikkouden puuttumista. Fyysinen terveys Fyysinen terveys tarkoittaa kehon moitteetonta toimintaa ja hyvinvointia. Se sisältää muun muassa lihasten ja luuston terveen kehityksen. Fysiologiset toiminan ton myös omass aosassaan, joita ovate sim aineenvaihdunta, hermosto ja hormonit. Elämäntavat, kuten säännöllinen liikunta, monipuolinen ravitsemus ja riittävä uni, vaikuttavat merkittävästi fyysiseen terveyteen koko eliniän ajan. Fyysistä terveyttä voidaan arvioida erilaisin mittauksin, kuten painoindeksin, verenpaineen ja verikokeiden avulla, mutta yksilön oma kokemus terveydestään on yhtä tärkeä. Psyykkinen terveys Psyykkinen terveys, eli mielenterveys, on keskeinen osa hyvinvointia. Se tarkoittaa kykyä kokea, ajatella ja toimia tavalla, joka edistää elämästä nauttimista ja haasteiden kohtaamista. Psyykkinen terveys mahdollistaa tasapainoisen elämän ja auttaa selviytymään vaikeuksista sekä vastoinkäymisistä. Siihen kuuluu myös kyky tunnistaa omat vahvuudet ja ylläpitää hyvää itsetuntoa. Tiedolliset ja älylliset toiminnot, kuten muisti ja oppiminen, ovat osa psyykkistä terveyttä. Sosiaalinen terveys Sosiaalinen terveys korostaa ihmisen tarvetta vuorovaikutukseen muiden kanssa toista kunnioittavalla tavalla. Se tarkoittaa taitoa tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa ja ylläpitää kestäviä ihmissuhteita. Sosiaalinen terveys vähentää yksinäisyyden ja syrjäytymisen riskiä, jotka voivat heikentää terveyttä huomattavasti. Myös itsensä tarpeeksi kokeminen omass ayhteisössä on tärkeää
76
vertaile näkökulma terveydentilaan 2 käsitettä: subjektiivista ja objektiivista terveyttä
Subjektiivinen terveys Subjektiivinen terveys, eli koettu terveys, tarkoittaa henkilön omaa arviota ja kokemusta omasta terveydestään. Tämä käsitys voi sisältää fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ulottuvuuksia. Esimerkiksi henkilö voi kokea itsensä terveeksi, vaikka hänellä olisi diagnosoitu jokin sairaus, tai päinvastoin, hän voi tuntea itsensä sairaaksi ilman objektiivisesti todettavaa sairautta. Ihminen saattaa todella hyvin selviytyä joka päivisestä elämästä kotiympäristössään, jota kutsutaan toimintakyvyksi Objektiivinen terveys objektiivinen terveys perustuu ulkopuolisten asiantuntijoiden, kuten lääkäreiden, tekemiin mittauksiin ja arviointeihin, kuten ratorinäytteisiin, magneettikuvauksiin tai muuhun luotettavalla tutkimusmenetelmillä saatuun tietoon. Piritään todennetamaan olevia tietoja henkilön terveydentilasta. Esimerkiksi verenpaineen mittaus, verikokeet ja muut kliiniset testit antavat objektiivista tietoa kehon toiminnasta. Lääkärin tehtävänä on arvioida tarvitseeko asiakas hoitoa vai onko hän terve.
77
terveyden edellytyksiä
Terveyden edellytykset tarkoittavat tekijöitä, jotka vaikuttavat yksilön ja yhteisön hyvinvointiin ja terveyden ylläpitämiseen. terveyden edellytykset jakautuu 4 eri osaan joita ovat, yksilö, elintavat, fyysinen ja psykososiaalinen ympäristö ja yhteiskuntaan liittyvät olosuhteet yksilö: - Perimä - ikä -sukupuoli - kyvyt -uskomukset -psyykkiset tekijät - itsetunto elintavat: - uni ja lepo - liikunta - ravinto - päihteettömyys - seksuaallisuus fyysinen ja psykososiaallinen elinympäristö: - puhdas vesi - puhdas ruoka puhdas ilma - liikenne - tulot - työllisyys - koulutus - työympräistö - asuinolosuhteet - terveydenhuoltopalvelut - ihmissuhteet - sosiaallinen verkosto - media yhteiskuntaan liittyvät olosuhteet: - terveellinen ympäristö - kaupungituminen - turvallisuus - rauha - taloudellinen kehitys -teknologinen muutos -ihmisoikeudet - tasa-arvo - käsitykset tevreydestä - erilaiset kulttuurit
78
kerro miten perimä, elintavat ja ympäristö vaikuttaa terveyteen ja miten ne vaikuttaa ydhesäs perimän kanssa
Elintapojen ja perimän yhteisvaikutus terveyteen on monimutkainen ja moniulotteinen prosessi, jossa sekä geneettiset tekijät että elämäntavat vaikuttavat yhdessä yksilön hyvinvointiin. Perimä määrittää alttiuden tietyille sairauksille, mutta elintavat voivat joko vahvistaa tai heikentää näiden geneettisten tekijöiden vaikutusta. 1. Perimän vaikutus terveyteen Geneettiset tekijät vaikuttavat merkittävästi yksilön terveyteen. Esimerkiksi perinnöllinen laktoosi-intoleranssi voi johtaa vähäisempään maidon käyttöön lapsuudesta alkaen, mikä altistaa erityisesti naiset riittämättömälle kalsiumin saannille. Tämä puolestaan voi vaikuttaa luuston terveyteen ja lisätä osteoporoosin riskiä. HELDA.HELSINKI.FI 2. Elintapojen vaikutus terveyteen Elämäntavat, kuten ruokavalio, liikunta ja tupakointi, ovat keskeisiä tekijöitä valtimoterveyden edistämisessä. Lapsuudessa omaksutut terveelliset elintavat, kuten säännöllinen liikunta ja terveellinen ravinto, voivat ehkäistä ylipainoa ja lihavuutta, jotka ovat tunnettuja riskitekijöitä valtimotaudeille. DUODECIMLEHTI.FI 3. Elintapojen ja perimän yhteisvaikutus Perimä ja elintavat eivät toimi erillään, vaan niiden yhteisvaikutus määrittää pitkälti yksilön terveyden. Esimerkiksi perinnöllinen alttius ylipainoon voi ilmetä voimakkaammin, jos elintavat, kuten ruokavalio ja liikunnan puute, tukevat painonnousua. Toisaalta terveellisillä elintavoilla voidaan kompensoida geneettistä alttiutta ja vähentää sairastumisriskiä. Ympäristötekijöiden rooli Elinympäristö ja sosioekonominen asema voivat myös vaikuttaa terveyteen yhdessä perimän ja elintapojen kanssa. Esimerkiksi asuinalueen tarjoamat mahdollisuudet liikuntaan ja terveelliseen ravintoon voivat joko tukea tai haitata terveellisten elintapojen omaksumista, mikä puolestaan vaikuttaa geneettisten riskitekijöiden ilmenemiseen.
79
kerro mitä yksilö voi edistää oman tevrytensä eteen
1. Terveelliset elintavat Liikunta: Säännöllinen fyysinen aktiivisuus ylläpitää kehon toimintakykyä ja ehkäisee monia sairauksia. TERVEYSKIRJASTO Ravitsemus: Monipuolinen ja tasapainoinen ruokavalio tukee terveyttä ja hyvinvointia. TERVEYSKIRJASTO Uni: Riittävä ja laadukas uni on olennainen osa terveyttä. TERVEYSKIRJASTO 2. Mielen hyvinvointi Stressinhallinta: Psyykkiset tekijät ovat tärkeitä terveyden osatekijöitä. TERVEYSKIRJASTO 3. Sosiaaliset suhteet Yhteisöllisyys: Hyvät ihmissuhteet suojaavat terveyttä ja edistävät hyvinvointia. TERVEYSKIRJASTO 4. Ympäristön huomioiminen Elinympäristö: Elinympäristöllä on tärkeä merkitys terveyteen. TERVEYSKIRJASTO 5. Itsehoito ja omahoito Omahoito: Yksilö voi edistää terveyttään ja hyvinvointiaan sekä ennaltaehkäistä sairauksia itsehoidon avulla. YHTEISTYOTILAT.FI 6. Tiedon hankinta ja koulutus Tietoisuus: Lisäämällä tietoa ja taitojaan terveyteen liittyen yksilö voi tehdä parempia valintoja hyvinvointinsa edistämiseksi.
80
kerro terveyden edistämisestä yhteiskunnassa
Terveyden edistäminen on monivaiheinen prosessi, joka ulottuu yksilöistä yhteisöihin ja koko yhteiskuntaan. Se kattaa laajan kirjon toimia, joiden avulla pyritään parantamaan väestön terveyttä ja hyvinvointia. Tässä tarkastellaan terveyden edistämisen osa-alueita, kuten päätöksentekoa, ympäristöä, terveyspalveluja, yhteisöjä ja terveysosaamista. Päätöksenteko Terveyden edistäminen on osa yhteiskunnallista päätöksentekoa. Väestön terveys ja hyvinvointi eivät ole pelkästään terveydenhuoltojärjestelmän vastuulla; niihin vaikuttavat myös asuinolot, ympäristö, koulutus ja tulotaso. Siksi terveyden edistämisen näkökulma tulisi sisällyttää kaikille politiikan tasoille ja osa-alueille. PEDA.NET Ympäristö Elinympäristöllä on merkittävä vaikutus terveyteen. Terveyttä edistävillä elinympäristöillä tarkoitetaan sellaisia asuin- ja työympäristöjä, jotka tukevat fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Esimerkiksi turvalliset ja puhtaat asuinalueet, hyvät liikuntamahdollisuudet sekä terveellinen ruokatarjonta edistävät terveyttä. Ympäristön suunnittelussa ja kehittämisessä tulisi ottaa huomioon terveysnäkökohdat. STM.FI Terveyspalvelut Laadukkaat ja saavutettavat terveyspalvelut ovat keskeisiä terveyden edistämisessä. Ne tarjoavat ennaltaehkäisevää hoitoa, varhaista puuttumista terveysongelmiin sekä tukea elämänlaadun parantamiseen. Terveyspalvelujen tulee olla monipuolisia ja vastata väestön tarpeisiin. Esimerkiksi koulu- ja opiskeluterveydenhuolto ovat tärkeitä nuorten terveyden tukemisessa. OPH.FI Yhteisöt Yhteisöillä on tärkeä rooli terveyden edistämisessä. Ne tarjoavat sosiaalisia verkostoja, tukea ja resursseja, jotka vaikuttavat yksilöiden hyvinvointiin. Yhteisöt voivat järjestää terveyttä edistäviä aktiviteetteja, kuten liikunta- ja kulttuuritapahtumia, jotka vahvistavat yhteisön koheesiota ja parantavat jäsenten terveyttä. Osallistuminen yhteisön toimintaan voi lisätä elämänlaatua ja vähentää eriarvoisuutta. JYU.FI Terveysosaaminen Terveysosaaminen tarkoittaa kykyä hankkia, arvioida ja käyttää terveyteen liittyvää tietoa. Se on tärkeää sekä yksilö- että yhteisötasolla. Koulutuksessa terveysosaamista voidaan edistää erikseen terveystiedon oppiaineen kautta, mutta myös muiden aineiden opetuksessa voidaan huomioida terveyteen liittyvät näkökulmat. Terveysosaaminen tukee terveellisiä valintoja ja elintapoja.
81
kerro Suomen terveyspolitiikasta ja sen keskeisistä tavoitteista
Suomen terveyspolitiikan tavoitteena on edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia sekä työ- ja toimintakykyä. Keskeisiä pyrkimyksiä ovat terveyserojen kaventaminen, terveellisen työ- ja elinympäristön tukeminen sekä riittävien sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaaminen kaikille kansalaisille. STM.FI Terveyspolitiikan keskeisiä tavoitteita ovat: Väestön terveyden ja työkyvyn edistäminen: Tavoitteena on siirtää sosiaali- ja terveyspolitiikan painopistettä terveyttä edistävään ja kuntouttavaan toimintaan. AKAVA.FI Terveyserojen vähentäminen: Pyritään kaventamaan terveyseroja eri väestöryhmien välillä. AKAVA.FI Terveellisen työ- ja elinympäristön tukeminen: Tavoitteena on luoda ympäristöjä, jotka edistävät ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. STM.FI Riittävien sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaaminen: Pyritään varmistamaan, että kaikilla kansalaisilla on pääsy tarpeellisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. STM.FI Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi Suomessa on toteutettu erilaisia ohjelmia ja strategioita, kuten Terveys 2015 -ohjelma, jossa asetettiin kahdeksan laajaa tavoitetta ja linjattiin 36 toimintasuuntaa niiden saavuttamiseksi. Ohjelmassa painotettiin erityisesti terveyserojen vähentämistä. JULKARI Vaikka terveyspolitiikassa on pyritty kaventamaan terveyseroja, haasteita on edelleen. Esimerkiksi terveyserot ovat Suomessa suuret sekä kansainvälisessä vertailussa että myös eri alueiden ja sukupuolten välillä, mikä korostaa tarvetta uusille toimille eriarvoisuuden vähentämiseksi.
82
yhteiskunnalliset taustatekijät terveyteen
1. Sosioekonominen asema Sosioekonominen asema, joka muodostuu koulutuksen, ammatin ja tulotason perusteella, vaikuttaa merkittävästi terveyteen. Henkilöt, joilla on korkea sosioekonominen asema, kokevat usein parempaa terveyttä ja elämänlaatua. Heillä on myös paremmat mahdollisuudet käyttää terveyspalveluja ja omaksua terveellisiä elämäntapoja. Toisaalta ne, joilla on matalampi sosioekonominen asema, saattavat kohdata enemmän terveysriskejä ja heillä on suurempi todennäköisyys sairastua. THL.FI 2. Koulutus Koulutus on voimakas terveyteen vaikuttava tekijä. Korkeampi koulutustaso liittyy usein parempaan terveyteen, sillä koulutus lisää terveystietämystä, parantaa elämänhallintaa ja avaa ovia parempiin työmahdollisuuksiin. Koulutus myös vahvistaa kykyä tehdä terveydelle edullisia valintoja. THL.FI 3. Työllisyys ja työolot Työllisyys ja työolosuhteet vaikuttavat suoraan terveyteen. Vakaa työsuhde ja hyvät työolot voivat edistää hyvinvointia, kun taas työttömyys, epävarmat työsuhteet ja huonot työolosuhteet voivat lisätä stressiä ja altistaa sairauksille. THL.FI 4. Toimeentulo ja taloudellinen turvallisuus Riittävä toimeentulo mahdollistaa pääsyn laadukkaisiin terveyspalveluihin, terveelliseen ruokaan ja muihin hyvinvointia edistäviin resursseihin. Taloudellinen epävarmuus, kuten köyhyys, voi puolestaan lisätä mielenterveysongelmien riskiä ja rajoittaa mahdollisuuksia terveellisiin valintoihin. MIELI.FI 5. Asuinympäristö Asuinalueen turvallisuus, infrastruktuuri ja ympäristön laatu vaikuttavat terveyteen. Esimerkiksi puhtaat ja turvalliset asuinalueet, joissa on hyvät liikuntamahdollisuudet, tukevat fyysistä aktiivisuutta ja yleistä hyvinvointia. PEDA.NET 6. Sosiaaliset verkostot ja yhteisön tuki Vahvat sosiaaliset suhteet ja yhteisön tuki voivat suojata mielenterveysongelmilta ja edistää yleistä hyvinvointia. Yksinäisyys ja eristäytyneisyys voivat puolestaan lisätä riskiä masennukseen ja muihin terveysongelmiin. 7. Pääsy terveyspalveluihin Helppo pääsy laadukkaisiin terveyspalveluihin on olennainen osa terveyden edistämistä. Esteet palveluiden saatavuudessa, kuten pitkät matkat, kustannukset tai tiedon puute, voivat estää ihmisiä hakemasta tarvitsemaansa hoitoa. 8. Yhteiskunnallinen osallistuminen Osallistuminen yhteiskunnalliseen toimintaan, kuten vapaaehtoistyöhön tai kansalaisjärjestöihin, voi parantaa elämänlaatua ja tarjota merkityksellisyyden kokemuksia, jotka tukevat henkistä hyvinvointia. Nämä yhteiskunnalliset taustatekijät ovat usein toisiinsa kytkeytyneitä ja voivat vahvistaa tai heikentää toistensa vaikutuksia. Esimerkiksi matala koulutustaso voi johtaa heikompaan työllistymiseen ja taloudelliseen epävarmuuteen, mikä puolestaan vaikuttaa terveyteen. Ymmärtämällä näiden tekijöiden vuorovaikutusta voimme kehittää tehokkaita terveyspolitiikkoja ja -strategioita, jotka tähtäävät terveyserojen kaventamiseen ja yleisen hyvinvoinnin parantamiseen.
83
kerro terveysosaamisesta ja sen osa-alueista
Terveysosaaminen tarkoittaa yksilön kykyä hankkia, arvioida ja käyttää terveyteen liittyvää tietoa omaksi ja muiden parhaaksi tevreyden näkökulmasta Osa-alueita on 5, joita ovat: tiedot,tevreystaidot, kriittinen ajattelu, itsetuntemus ja eettinen vastuullisuus 1. Tiedot Terveysosaamisen perusta on terveyteen liittyvä tieto, jota saadaan nykyisessä maailmassamme enemmän ja paljon helpommin kuin koskaan aikaisemmin. Tietoihin voidaan törmätä sosiaallisessa mediassa, jokla on tullut nykypäiväämme todella vahvasti osaksi arkea. Tietoa voi myös löytyä uutisia katsellessa, sanomalehdistä tai blogikirjoituksista. Se kattaa ymmärryksen terveydelle tärkeistä tekijöistä, kuten ravitsemuksesta, liikunnasta, unesta, mielenterveydestä ja ympäristön vaikutuksista. Tiedon avulla yksilö pystyy tunnistamaan terveyteen vaikuttavia tekijöitä ja ymmärtämään niiden merkityksen. tieto voi myös olla kokemustietoa eli arkiteitoa tai tieteellistä tietoa, joka perustuu tutkimukseen. 2. Terveystaidot Terveystaidot ovat teoreettistä tietoa, jota yksilö pystyy käyttämään erillaisissa käytännön tilanteissa asianmukaisella tavalla. teoreettisen tiedon avulla saat taitoja esim terveellisten elämäntapojen omaksuminen, stressinhallintaan, kykyyn omahoitoon esim kuumeessa, ensiaputaitoihin ja kykyyn hakea apua tarpeen mukaan. 3. Kriittinen ajattelu Kriittinen ajattelu tarkoittaa kykyä arvioida ja kyseenalaistaa terveyteen liittyvää tietoa ja lähteitä sen sijaan, että ottaisi kaiken niin sanotusti sinisilmäisesti vastaan. Kriittinen ajattelu edistää asioiden syvällsitämistä, joka Se auttaa erottamaan luotettavan tiedon epäluotettavasta ja tekemään perusteltuja päätöksiä. Kriittinen ajattelu on erityisen tärkeää nykypäivänä jolloin entistä voi löytyä vaikk minkälaista tietoa. Kriittisen ajattelun kehittäminen on siis tärkeää, johon voi esimekriksi ennalta auttaa utealiaisuus, keskittymimyskyky, tietojen vertailu ja looginen päättely. 4. Itsetuntemus Itsetuntemus on käsitys siitä kuka ja millainen on. on oman kehon ja mielen tuntemista sekä ymmärrystä omista tarpeista ja rajoituksista. Se tukee terveyden ylläpitämistä ja edistämistä, koska itsetuntemuksen avulla yksilö pystyy huomaamaan varhaiset merkit terveydentilan muutoksista ja reagoimaan niihin asianmukaisesti.Itsetuntemuksess aosataan reagoida ja tietää kehon lähettämiä psyykkisiä ja fyysisiä viestejä esimerkiksi väsyneisyydestä tai stressistä. 5. Eettinen vastuullisuus Eettinen vastuullisuus on osallistumista oman ja muiden tervyden edistämiseen sekä situtumista siihen. Se sisältää arvot ja asenteet, jotka ohjaavat terveyteen liittyviä päätöksiä ja käyttäytymistä.
84
vertaile kokemus/arkikäsitystä ja teoreettinen/tieteellinen tietoa
1. Perustuminen havaintoihin ja kokemuksiin Arkikäsitys: Perustuu henkilökohtaisiin havaintoihin, omiin tai muiden kokemuksiin, perinteisiin ja uskomuksiin. TREPO Tieteellinen tieto: Perustuu puolueettomiin ja systemaattisiin tutkimuksiin, jotka sisältävät analyysiä, arviointia, pohdintaa ja johtopäätöksiä. METODIX.FI 2. Tiedon hankintamenetelmät Arkikäsitys: Tiedot saadaan usein sattumanvaraisesti tai kokeilemalla, yritysten ja erehdysten kautta. Tulkitaan helposti syy-seuraussuhteita ilman perusteellista analyysia. Tieteellinen tieto: Käyttää tieteellisesti hyväksyttyjä tutkimusperiaatteita, kuten kontrolloituja kokeita ja tilastollista analyysiä. Syy-seuraussuhteiden selvittäminen vaatii luotettavia tutkimustapoja. METODIX.FI 3. Tiedon yleisyys ja luotettavuus Arkikäsitys: Yksittäiset havainnot ja kokemukset saavat suuren painoarvon. Tieto voi olla luotettavaa tai epäluotettavaa, eikä sitä aina kyseenalaisteta. Tieteellinen tieto: Perustuu useiden luotettavien tutkimusten tuloksiin. Tutkimusten luotettavuus arvioidaan huolellisesti, ja ne julkaistaan avoimesti tiedeyhteisön arvioitavaksi. METODIX.FI 4. Käsitteiden määrittely ja johdonmukaisuus Arkikäsitys: Käytetyt sanat voivat olla epämääräisiä ja määrittelemättömiä, ja niiden merkitykset voivat vaihdella kulttuurisesti sekä ajan ja paikan mukaan. TREPO Tieteellinen tieto: Käsitteet ovat yksiselitteisesti ja täsmällisesti määriteltyjä rajattuun käyttöön. Käsitteiden merkitykset ovat yleisesti hyväksyttyjä ja johdonmukaisia. METODIX.FI 5. Toimintasuositukset ja perustelut Arkikäsitys: Kuvailee usein, mitä pitäisi tehdä tai miten toimia perustuen perinteisiin tai henkilökohtaisiin kokemuksiin. Tieteellinen tieto: Perustelee suositukset ja johtopäätökset huolellisesti tutkimustuloksilla ja analyyseillä, selittäen miksi tiettyihin toimiin tulisi ryhtyä.
85
kerro keinoja kriittisen ajattelun kehittämiseen
Kriittinen ajattelu on kykyä arvioida, analysoida ja kyseenalaistaa tietoa objektiivisesti ja perustellusti. Sen kehittäminen on elintärkeää niin koulutuksessa kuin päivittäisessä elämässä. Seuraavassa tarkastellaan, miten tietyt henkilökohtaiset ominaisuudet ja tiedonkäsittelyn harjoitukset edistävät kriittisen ajattelun kehittymistä. 1. Henkilökohtaiset ominaisuudet, jotka edistävät kriittistä ajattelua: -Uteliaisuus: Utelias mieli hakee aktiivisesti uutta tietoa ja kysyy "miksi" ja "miten". Tämä asenne johtaa syvempään ymmärrykseen ja rohkaisee tutkimaan asioita monista näkökulmista. -Keskittymiskyky: Kyky keskittyä olennaiseen auttaa erottamaan tärkeän tiedon häiriötekijöistä. Hyvä keskittymiskyky mahdollistaa syvällisemmän analyysin ja vähentää virheiden mahdollisuutta tiedon käsittelyssä. -Järjestelmällisyys: Järjestelmällinen lähestymistapa tiedonhankintaan ja -järjestämiseen takaa, että kaikki relevantti tieto otetaan huomioon ja että analyysi on kattavaa ja loogista. -Valmius luopua omista ennakkokäsityksistä: Avoimuus uusille ideoille ja valmius muuttaa omia käsityksiä perustellun tiedon valossa estävät kognitiivisia vinoumia ja edistävät objektiivista arviointia. -Rohkeus kyseenalaistaa tiedon luotettavuutta: Kriittinen ajattelija ei hyväksy tietoa sellaisenaan, vaan arvioi sen lähteen luotettavuutta ja relevanssia, mikä estää harhaanjohtavan tiedon leviämisen. 2. Tiedonkäsittelyn harjoitukset, jotka edistävät kriittistä ajattelua: -Tietojen vertaileminen ja niihin liittyvien perustelujen arviointi: Vertailu auttaa havaitsemaan eroja ja yhtäläisyyksiä eri tietolähteiden välillä. Perustelujen arviointi puolestaan paljastaa, ovatko esitetyt väitteet loogisia ja hyvin tuettuja. -Tietojen soveltaminen, analysointi ja arviointi: Soveltaminen testaa tiedon käytännön käyttökelpoisuuden, analysointi paljastaa tiedon rakenteet ja suhteet, ja arviointi määrittää tiedon arvon ja luotettavuuden. Nämä taidot ovat keskeisiä kriittisessä ajattelussa. -Looginen päättely ja johtopäätösten tekeminen: Looginen päättely varmistaa, että johtopäätökset perustuvat järkevään ja johdonmukaiseen ajatteluun. Se auttaa erottamaan pätevät johtopäätökset virheellisistä ja tukee objektiivista arviointia.
86
kerro luotettavuuden arvoimisesta kirjoituksesa. miten arvioit luotettavuuden
1. kirjoittajan tausta - onko kirjoittaja alan asiantuntija - minkälainen koulutus hänellä on 2. Tuoreus ja ajankohtaisuus - milloin teksti on julkaistu tai sivusto päivitetty - onko tieto ajantasaista 3. kirjoituksen takroitus - miksi kirjoitus on tehty 4. Kokemuksiin ja tunteisiin vetoaminne - Vetoaako kirjoitus tuneisiin vai faktoihin - onko oma kokemus tärkeämpää kuin tutkittu tieto 5. tiedon valikointi - onko kirjoituksen näkyvmys yksipuolinen vai tuodaanko näkökulmia monipuolsiesti 6.- kokonaisuuden hallinta - osoittaako kirjoittaja ymmärtävänsä kokonaisuuksia ja asioiden välisiä yhteyksiä vai onko kirjoitus enemmän luottelo faktoja 7. Johtopäätösten tekeminen - Ymmärtääkö kirjoittaja, millaisia johtopäätöksiä erilaisita tutkimuksista voit ehdä - osaako kirjoittaja tulkita tutkimusten tuloksia oikein 8. Lähteiden laatu - ovatko lähteet luotettavia tutkimuksia, kokemuksien pohjalta laadittuj BLOGITEKSTEJÄ VAI JOTAIN SILTÄ VÄLILTÄ 9. Ristiriitaisuudet - onko kirjoitus ristiriidass alana tutkijoidne ja niin sanotun virallisen näkemyksen kanssa - löytyykö mahdollisen vastakkaisen näkemyksen tueksi vakuuttava anäyttöä
87
vertaile voimavaroja ja voimaantumista
Voimavara: laaja käsite, joka viittaa resursseihin, kykyihin, ominaisuuksiin tai muihin tekijöihin, jotka auttavat yksilöitä, yhteisöjä tai organisaatioita selviytymään haasteista, kehittymään ja saavuttamaan tavoitteensa. Voimavarat ovat sekä aineellisia, että aineettomia. Voimavarat voi olla synnynnäisiä ominaisuuksia tai ajansaatossa opittuja tietoja ja taitoja, jotka tuovat iloa elämään, joka auttaa elämän haasteista selviämisessä Esimerkkejä voimavaroista: Henkilökohtaiset voimavarat: Terveys, koulutus, taito, itsetuntemus, henkinen kestävyys. Sosiaalinen voimavara: Perhe, ystävät, verkostot, yhteisön tuki. Taloudelliset voimavarat: Rahat, omaisuus, taloudellinen turvallisuus. Luonnon voimavarat: Luonnonvarat, kuten maa, vesi ja raaka-aineet. voimaantuminen: tarkoittaa ihmisen sisäistä prosenssia, jossa ihminen tulee tioiseksi omista voimavaroistaan. Esimerkkejä voimaantumisesta: Henkilökohtainen voimaantuminen: Yksilö ymmärtää oman arvonsa ja kykynsä, kykenee hallitsemaan omaa elämäänsä ja tekee tietoisia valintoja. Sosiaalinen voimaantuminen: Yhteisö saa mahdollisuuden osallistua päätöksentekoon, vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin ja käyttää voimavarojaan yhteiseen hyvään. Poliittinen voimaantuminen: Vähemmistöt ja syrjäytyneet ryhmät saavat enemmän vaikutusvaltaa ja pääsevät osaksi yhteiskunnan päätöksentekoprosesseja.
88
kerro eri voimavaroista
Fyysiset voimavarat Fyysiset voimavarat liittyvät hyvinvointiin ja terveyteen, jotka ovat elintärkeitä elämänlaadun ylläpitämiselle. Fyysiset voimavarat tarjoavat perusresurssit, joiden avulla yksilö voi kohdata elämän haasteet ja ylläpitää fyysistä ja henkistä tasapainoa. Hyvä kunto: Hyvä fyysinen kunto on tärkeä voimavara, joka parantaa terveyttä ja elämänlaatua. Se tukee esimerkiksi sydän- ja verisuoniterveyttä, lihasvoimaa, kestävyyttä ja liikkumisvapauden tunnetta. Hyvä kunto auttaa myös torjumaan monia sairauksia, kuten diabetesta ja korkean verenpaineen ongelmia. Treenaaminen: Säännöllinen liikunta tai treenaaminen kehittää kehoa ja mieltä. Se parantaa sydän- ja verisuoniterveyttä, lihaskuntoa ja mielen hyvinvointia. Treenaaminen voi myös parantaa itsetuntoa ja auttaa hallitsemaan stressiä. Riittävä uni ja palautuminen: Uni on keskeinen osa fyysistä hyvinvointia ja palautumista. Hyvin levännyt keho ja mieli toimivat paremmin ja kestävät paremmin stressiä ja rasitusta. Riittävä uni parantaa kognitiivista suorituskykyä, mielialaa ja immuunijärjestelmän toimintaa. Ulkoilu koiran kanssa: Ulkoilu ja luontokokemukset voivat tukea fyysistä ja henkistä hyvinvointia. Liikunta koiran kanssa on hauska tapa yhdistää liikunta ja luonto, ja se tukee liikunnan lisäksi myös yhteisön ja lemmikin kanssa vietetyn ajan arvostamista. Hyvä ruoka: Ravintoaineet, joita saamme ruoasta, ovat elintärkeitä fyysiselle terveydelle. Tasapainoinen ruokavalio tukee kehon toimintaa ja ehkäisee sairauksia. Hyvä ravinto parantaa myös mielen hyvinvointia. Saunominen: Saunominen on monessa kulttuurissa osa terveellistä elämäntapaa. Se voi parantaa verenkiertoa, rentouttaa lihaksia ja vähentää stressiä. Saunominen tarjoaa myös mahdollisuuden rentoutumiseen ja mielen rauhoittamiseen. Sosiaaliset voimavarat Sosiaaliset voimavarat liittyvät yhteyksiin, suhteisiin ja tukiverkostoihin, jotka tarjoavat apua ja tukea niin arjessa kuin vaikeissa tilanteissa. Ihmissuhteet, perhe ja ystävät voivat merkittävästi parantaa elämänlaatua ja tuoda turvaa. Kaverit ja perhe: Hyvät ystävyyssuhteet ja perhesiteet ovat elintärkeitä voimavaroja. Ne tarjoavat emotionaalista tukea, yhteisöllisyyttä ja tukea vaikeina aikoina. Hyvä perhe ja ystävät voivat olla tukena elämänmuutoksissa, ja he voivat auttaa jaksamaan. Tyttöystävä: Läheiset parisuhteet ovat keskeinen osa ihmisten hyvinvointia. Parisuhteet tarjoavat emotionaalista tukea, rakkautta ja luottamusta. Tyttöystävä voi olla tärkeä voimavara arjessa, tuoden turvallisuuden tunteen ja yhteisön tuen. Valmentaja: Urheilussa valmentaja voi olla tärkeä voimavara, joka auttaa kehittämään taitoja, strategioita ja motivaatiota. Valmentaja voi myös tukea henkistä hyvinvointia ja auttaa löytämään tasapainon kilpailun ja levon välillä. Äidinkielenopettaja: Koulutuksessa ja opiskelussa opettajat voivat toimia voimavaroina, jotka tukevat akateemista ja henkilökohtaista kasvua. Äidinkielenopettaja voi auttaa kehittämään kielitaitoa ja itseluottamusta, mikä on tärkeä osa yksilön kehitystä ja yhteiskunnallista osallistumista. Henkiset voimavarat Henkiset voimavarat liittyvät yksilön asenteisiin, uskomuksiin, arvoihin ja maailmankatsomukseen, jotka auttavat häntä navigoimaan elämänsä haasteissa ja kehittämään itseään. Nämä voimavarat voivat olla avainasemassa yksilön kyvyssä kohdata vaikeuksia ja ylläpitää elämän merkityksellisyyttä. Positiivinen elämänasenne: Positiivinen ajattelutapa voi olla voimavara, joka auttaa näkemään mahdollisuuksia ja ratkaisuja vaikeuksien sijaan. Positiivinen elämänasenne tukee hyvinvointia ja motivaatiota, ja se parantaa ihmissuhteita ja elämänlaatua. Itserakkaus: Itserakkaus ja itsearvostus ovat tärkeitä henkisiä voimavaroja. Ne auttavat yksilöitä tunnistamaan omat vahvuutensa, arvonsa ja kyvyt. Itserakkaus lisää itsevarmuutta ja tukee henkistä hyvinvointia. Luonnonsuojelu: Luonnon kunnioittaminen ja ympäristönsuojelu voivat toimia henkisinä voimavaroina, jotka tuovat elämään syvempää merkitystä ja yhteyden tunteen luontoon ja maapallon hyvinvointiin. Tämä voi myös edistää kestävän elämän tavan omaksumista ja yhteisön vahvistamista. Tasa-arvo: Tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden edistäminen on henkinen voimavara, joka vaikuttaa yhteisön hyvinvointiin ja yksilön elämänlaatuun. Se tukee itsetuntoa ja yhteiskunnallista osallistumista, sekä varmistaa, että kaikilla on mahdollisuus kehittää itseään ja osallistua yhteiskuntaan. Muut voimavarat Koti: Koti on monille ihmisille turvapaikka ja tärkeä voimavara. Se on paikka, jossa voi rentoutua ja saada suojaa ulkomaailman haasteilta. Koti tarjoaa fyysisen ja emotionaalisen turvan. Luonto: Luonnon läheisyys ja luonnon tarjoamat mahdollisuudet, kuten ulkoilu ja luonnon rauhoittavat vaikutukset, ovat voimavaroja, jotka edistävät hyvinvointia. Luonto voi auttaa stressin lievityksessä ja tukea henkistä tasapainoa. Taloudellinen turva: Taloudellinen vakaus ja varallisuus antavat yksilölle vapauden keskittyä muihin elämän alueisiin ja vähentää huolta päivittäisestä toimeentulosta. Taloudellinen turva voi myös mahdollistaa mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen. Oma kitara: Henkilökohtaiset harrastukset, kuten musiikin soittaminen, voivat toimia voimavaroina, jotka tuovat iloa, luovuutta ja itsetuntemusta. Soittaminen voi olla tapa purkaa stressiä, ilmaista tunteita ja kehittää taitoja.
89
kerro sosiaallisen tuen muodoista
Sosiaalinen tuki on keskeinen tekijä yksilöiden hyvinvoinnissa ja elämänlaadussa. Se tarkoittaa eri muotoja, joissa ihmiset auttavat, tukevat ja rohkaisevat toisiaan eri elämänvaiheissa ja vaikeuksissa. Sosiaalinen tuki voi olla psyykkistä, fyysistä, taloudellista ja emotionaalista apua, joka tulee ympäröivistä sosiaalisista verkostoista, kuten perheeltä, ystäviltä, kollegoilta, yhteisöltä tai ammattilaisilta. Tuki voi olla seurausta läheisistä suhteista tai yhteisön tarjoamista resursseista. Sosiaalisen tuen muodot voidaan jakaa neljään pääkategoriaan, jotka ovat tunnetuki, informatiivinen tuki, käytännöllinen tuki ja henkinen tuki. Nämä tukimuodot auttavat ihmisiä käsittelemään elämän haasteita ja voivat parantaa psykologista ja fyysistä hyvinvointia. Tässä tarkastellaan kutakin tuen muotoa laajemmin luotettavalla netistä löytyvällä tiedolla. Tunnetuki Tunnetuki keskittyy yksilön emotionaalisiin ja psykologisiin tarpeisiin. Se auttaa tuntemaan itsensä ymmärretyksi ja arvostetuksi vaikeina aikoina. Tunnetuki on erityisen tärkeää silloin, kun ihmiset kokevat stressiä, surua, masennusta tai muita vaikeita tunteita. Tällöin tuki voi auttaa lievittämään yksinäisyyden ja ahdistuksen tunteita ja luoda turvallisen ympäristön, jossa voi purkaa tunteita ja saada lohtua. Auttamishalu: Tämä tarkoittaa halukkuutta auttaa toista ihmistä, olipa kyseessä henkinen, emotionaalinen tai käytännöllinen apu. Auttamishalu on perusta muiden tukemiselle ja usein myös ystävyyssuhteiden tai perhesuhteiden kulmakivi. Empatia: Empatia on kyky asettua toisen asemaan ja ymmärtää tämän tunteita ja kokemuksia. Se luo yhteyden ja tukee toisen ihmisen tunteiden ja tarpeiden tunnistamista. Empaattinen kuuntelu ja reagoiminen luovat tunnetuen perustan. Luottamus: Luottamus on olennainen osa sosiaalista tukea. Se tarkoittaa sitä, että henkilö voi luottaa siihen, että toinen ymmärtää, ei tuomitse ja on luotettava tukihenkilö. Ilman luottamusta ei voi syntyä todellista tunnetukea. Läsnäolo: Läsnäolo tarkoittaa, että toinen ihminen on fyysisesti tai henkisesti läsnä ja valmiina tukemaan. Tämä voi olla pelkkä läsnäolo, jossa ei tarvitse sanoa mitään, mutta se kertoo, että henkilö on valmis kuuntelemaan ja tukemaan. Kuuntelu: Hyvä kuuntelu on keskeinen osa tunnetukea. Kuuntelemalla toista täysin ja läsnäolevasti voi osoittaa empatiaa ja tukea. Avoin ja ei-tuomitseva kuuntelu luo tilaa tunteiden ilmaisulle ja auttaa henkilöä tuntemaan itsensä ymmärretyksi. Rohkaisu: Rohkaisu tarkoittaa, että tuetaan toista ihmistä haastavissa tilanteissa, kuten pelon, epävarmuuden tai epäonnistumisen hetkellä. Rohkaisemalla toista voi lisätä itseluottamusta ja motivaatiota kohdata elämän haasteita. Informatiivinen tuki Informatiivinen tuki liittyy tiedon jakamiseen, neuvontaan ja ohjaukseen, joka voi auttaa henkilöä navigoimaan elämänsä ongelmissa ja tekemään päätöksiä. Tämä tukimuoto on erityisen tärkeä silloin, kun henkilö kohtaa epäselviä tai vaikeasti ymmärrettäviä tilanteita, joissa tietojen jakaminen ja ohjeet voivat tehdä olon turvallisemmaksi ja auttavammaksi. Tiedot: Informatiivinen tuki voi sisältää konkreettista tietoa, kuten terveyteen liittyviä neuvoja, lainopillisia ohjeita tai taloudellisia neuvoja. Esimerkiksi terveydenhuollossa lääkärin antamat ohjeet tai hoitovinkit voivat olla informatiivista tukea. Neuvot: Neuvot voivat auttaa ihmistä valitsemaan oikean ratkaisun tilanteessa, jossa hänellä ei ole selkeää suuntaa. Ne voivat liittyä esimerkiksi taloudellisiin päätöksiin, uravalintoihin tai ihmissuhteisiin. Ohjaus: Ohjaus voi olla strukturoitua tukea ja opastusta, joka auttaa henkilöä saavuttamaan tavoitteensa. Esimerkiksi valmentaja voi antaa ohjeita urheilusuorituksessa tai opettaja voi ohjata opiskelijaa opinnoissaan. Tilanteiden uudelleenarviointi: Informatiivinen tuki voi myös tarkoittaa tilanteen arviointia ja auttamista sen tarkastelussa uudesta näkökulmasta. Tämä voi auttaa henkilöä näkemään ongelman eri valossa ja löytämään uusia ratkaisuja. Käytännöllinen tuki Käytännöllinen tuki liittyy apuun, joka tukee arjen toimia ja helpottaa konkreettisesti yksilön elämää. Tämä voi olla apua kotitöissä, arjen hallinnassa tai taloudellisessa tuessa. Palveluiden tekeminen (esim. kaupassa käynti, siivous, ruoanlaitto): Jos henkilöllä on vaikeuksia suorittaa päivittäisiä tehtäviä esimerkiksi sairauden, vanhentumisen tai muiden elämäntilanteiden vuoksi, käytännöllinen tuki voi olla erittäin tärkeää. Tämä voi sisältää kaupassa käymistä, siivousta tai ruoanlaittoa. Taloudellinen apu: Taloudellinen tuki voi olla suoraa rahallista apua tai muuta taloudellista tukea, kuten lainaa tai ruoka-apua. Se voi auttaa henkilöä selviytymään vaikeista taloudellisista tilanteista, kuten työttömyydestä tai yllättävistä menoista. Muu aineellinen apu: Tämä voi tarkoittaa myös muita käytännöllisiä apuja, kuten vaatteiden tai muiden tavaroiden hankkimista. Aineellinen tuki voi olla erityisen tärkeää esimerkiksi luonnonkatastrofien, onnettomuuksien tai kriisitilanteiden aikana. Henkinen tuki Henkinen tuki on tärkeää yksilön psykologiselle ja emotionaaliselle hyvinvoinnille. Se voi tulla eri muodoissa, mutta sen ydin on kohdistaa myönteistä palautetta ja tukea ihmisen kasvua ja kehitystä. Henkinen tuki auttaa vahvistamaan itsetuntoa ja parantamaan psyykkistä kestävyyttä vaikeissa elämäntilanteissa. Rakentava palaute: Rakentava palaute on myönteistä ja kehittävää palautetta, joka auttaa yksilöä kasvamaan ja parantamaan suoritustaan. Se tukee itseluottamusta ja rohkaisee kehittämään kykyjään. Myönteiset arviot toisen ihmisen kyvyistä ja osaamisesta: Henkinen tuki voi olla myös tunnustusta ja arvostusta toisen ihmisen taidoista, saavutuksista ja osaamisesta. Tämä auttaa vahvistamaan itsetuntoa ja lisäämään motivaatiota. Toisen ihmisen arvostaminen: Toisen ihmisen arvostaminen on tärkeää henkisen tuen muodossa. Se luo positiivisen ympäristön, jossa ihmiset kokevat itsensä tärkeiksi ja osaksi yhteisöä.
90
mitä sosiaallisen tuen muotoja meidän yhteiskunta ja valtio antaa meille
1. Sosiaaliturva ja tukimuodot Suomessa sosiaaliturva on keskeinen osa kansalaisten elämän turvaamista. Sosiaaliturvan avulla pyritään varmistamaan kansalaisten toimeentulo ja hyvinvointi erityisesti elämän kriittisissä vaiheissa, kuten sairauksien, työttömyyden tai eläkkeelle siirtymisen yhteydessä. Työttömyysturva: Työttömät voivat saada työttömyyspäivärahaa työttömyysvakuutuksesta tai Kansaneläkelaitoksen (Kela) maksamaa peruspäivärahaa. Tämä tukee työttömiä taloudellisesti työttömyysjakson aikana. Sairauspäiväraha ja kuntoutus: Sairauspäiväraha maksetaan henkilöille, jotka ovat tilapäisesti työkyvyttömiä sairauden vuoksi. Jos henkilö ei pysty työskentelemään pidempään, voi hän saada kuntoutusrahaa. Tämä tukee palautumista työkykyiseksi ja osaksi yhteiskuntaa. Eläkkeet: Eläkkeet, kuten kansaneläke ja työeläke, varmistavat kansalaisten toimeentulon eläkeiässä. Eläkkeiden maksaminen perustuu lakisääteisiin eläkejärjestelmiin ja työeläkkeeseen. Lasten tukeminen: Suomessa on olemassa perheiden tukemiseksi monenlaisia etuuksia, kuten äitiys- ja isyysraha, vanhempainraha ja lapsilisä. Nämä tukevat perheiden taloudellista tilannetta lasten kasvun ja kehityksen aikana. Asumistuki: Asumistuki voi olla pienituloisten kotitalouksien apua, joka tukee asumiskustannusten maksamista. Kela myöntää asumistukea, joka voi olla yleistä asumistukea tai erityistukea, kuten opintotukea. Vammaistuki: Vammaisille henkilöille myönnettävä tuki voi sisältää niin taloudellista tukea kuin erityispalveluja, jotka tukevat arjessa selviytymistä ja yhteiskuntaan osallistumista. 2. Kunta- ja alueelliset palvelut Sosiaalinen tuki ei tule pelkästään valtiolta, vaan myös kunnilla on vastuullaan tarjota tukipalveluja, jotka auttavat yksilöitä selviytymään arjessa ja osallistumaan yhteiskuntaan. Sosiaalityö: Sosiaalitoimistoissa kuntien sosiaalipalvelut tarjoavat henkilökohtaista tukea perheille, vammaisille ja ikääntyneille. Sosiaalipäivystys ja sosiaalityöntekijät auttavat eri elämäntilanteissa, kuten perheväkivallan uhreina, mielenterveysongelmissa tai päihteiden väärinkäytön seurauksissa. Perhe- ja lastensuojelu: Kunnat tarjoavat perheille palveluja, kuten lastensuojelun ja vanhempainohjauksen. Lastensuojelu tukee perheitä, joissa on erityistarpeita, kuten lastensuojelu- tai päihdeongelmia. Vanhusten palvelut: Vanhusten tukemiseksi kunnat tarjoavat kotihoitoa, palvelutaloja, terveystarkastuksia ja muuta tukea ikääntyville. Kotihoidolla pyritään auttamaan vanhuksia elämään mahdollisimman pitkään omassa kodissaan. Mielenterveyspalvelut: Kunnalliset mielenterveyspalvelut tarjoavat tukea ihmisille, jotka kokevat psyykkisiä ongelmia, kuten masennusta, ahdistusta tai traumaperäistä stressihäiriötä. Palveluihin voivat kuulua terapiat, psykiatriset hoidot ja kuntoutus. Päivähoito ja koulutus: Kunnat tarjoavat myös lasten ja nuorten tukemista varhaiskasvatuksen ja koulutusjärjestelmän kautta. Päivähoito, erityisopetus ja koulupsykologipalvelut auttavat perheitä lasten kasvatuksessa ja kehityksessä. 3. Yhteiskunnalliset ja yhteisöpalvelut Yhteiskunnassa ja erityisesti yhteisöissä on monia tukimuotoja, joita valtiolliset ja kunnalliset organisaatiot tarjoavat: Vapaaehtoistyö ja kansalaisjärjestöt: Suomessa on lukuisia kansalaisjärjestöjä ja vapaaehtoisia toimijoita, jotka tarjoavat tukea yksilöille eri elämänalueilla, kuten syrjäytymisen ehkäisemisessä, mielenterveysongelmissa, köyhyydessä ja vammaisten tukemisessa. Esimerkiksi SPR (Suomen Punainen Risti), Mieli ry ja monet muut järjestöt tarjoavat tukea sekä resursseja. Kehitysyhteistyö ja kansainvälinen tuki: Suomi tarjoaa sosiaalista tukea myös kansainvälisesti kehitysyhteistyöhankkeiden kautta, joissa tuetaan köyhiä ja haavoittuvassa asemassa olevia väestöjä globaalisti. Tämä tukee kansainvälistä sosiaalista vastuuta ja tukee heikommassa asemassa olevia. Tuki erilaisille vähemmistöille ja maahanmuuttajille: Erityisesti maahanmuuttajille ja vähemmistöryhmille on tarjolla tukea, joka auttaa sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Tämä voi sisältää kielikursseja, kotouttamispalveluja ja kulttuuriin liittyvää tukea. 4. Mielenterveys- ja kriisituki Erityisesti kriisitilanteissa ja henkisten vaikeuksien aikana valtiolliset ja kunnalliset organisaatiot tarjoavat erityistä tukea: Kriisikeskukset ja tukipuhelimet: Suomessa on useita kriisikeskuksia, joissa voi saada tukea vakavissa elämäntilanteissa, kuten läheisen kuoleman, onnettomuuden tai väkivallan jälkeen. Lisäksi tukipuhelimet, kuten Suomen Mielenterveysseuran tarjoama kriisipuhelin, tarjoavat henkistä tukea. Kriisiapua ja -neuvontaa: Sekä valtio että kunnat tarjoavat erityistä apua ja neuvontaa, jotka auttavat vaikeassa elämäntilanteessa, kuten eron, työttömyyden tai muun kriisin aikana.
91
miten voimavaroja voi vahvistaa
1. Fyysisten voimavarojen vahvistaminen Fyysiset voimavarat liittyvät kehon terveyteen ja hyvinvointiin, ja niiden vahvistaminen on tärkeää yleisen elämänlaadun parantamiseksi. Säännöllinen liikunta: Liikunta parantaa sydän- ja verisuoniterveyttä, lihaskuntoa, luustoa ja mielialaa. Liikunnan on todettu vähentävän stressiä ja ahdistusta sekä parantavan unta. Säännöllinen liikunta, kuten kävely, juoksu, jooga tai voimaharjoittelu, voi merkittävästi parantaa fyysistä hyvinvointia (Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos). Riittävä uni: Hyvä uni on elintärkeää fyysisen ja henkisen terveyden tukemiseksi. Aikuisten tulisi pyrkiä nukkumaan 7–9 tuntia yössä. Unenpuute voi heikentää immuunijärjestelmää, lisätä stressiä ja heikentää keskittymiskykyä (Lähde: Mielenterveysseura). Terveellinen ravitsemus: Tasapainoinen ruokavalio, joka sisältää riittävästi vitamiineja, mineraaleja ja ravintoaineita, tukee energiaa ja fyysistä terveyttä. Erityisesti terveelliset rasvat, proteiinit ja monimutkaiset hiilihydraatit auttavat pitämään verensokerin tasaisena ja tukevat aivojen toimintaa (Lähde: Kela). Stressin hallinta: Fyysinen hyvinvointi on myös yhteydessä stressinhallintaan. Rentoutusharjoitukset, kuten hengitysharjoitukset tai meditaatio, voivat alentaa stressitasoja ja parantaa elämänlaatua (Lähde: Suomen Mielenterveysseura). 2. Psyykkisten voimavarojen vahvistaminen Psyykkiset voimavarat ovat mielenterveyden ja emotionaalisen hyvinvoinnin tukirakenteita. Näitä voi vahvistaa eri tavoilla: Tunneälyn kehittäminen: Tunneälyyn kuuluu omien tunteiden tunnistaminen, ymmärtäminen ja hallinta sekä muiden tunteiden huomioiminen ja empatia. Tunneälyä voi kehittää esimerkiksi itseanalyysin, mindfulnessin ja tunteiden säätelyn harjoitusten avulla (Lähde: Psykologia.fi). Positiivinen ajattelu ja itsemyötätunto: Positiivinen ajattelu auttaa löytämään voimavaroja haastavissa tilanteissa ja vahvistaa itsetuntoa. Itsemyötätunto puolestaan tarkoittaa lempeää suhtautumista itseensä vaikeina aikoina. Itsensä hyväksyminen voi vahvistaa psyykkistä resilienssiä (Lähde: Mielenterveysseura). Mindfulness ja meditaatio: Mindfulness-harjoitukset auttavat olemaan läsnä hetkessä ja vähentämään stressiä. Meditaatio puolestaan voi parantaa keskittymiskykyä, lievittää ahdistusta ja edistää henkistä tasapainoa (Lähde: Mieli ry). Tavoitteiden asettaminen ja saavuttaminen: Tavoitteiden asettaminen voi parantaa motivaatiota ja elämänhallintaa. Kun saavuttaa pieniä tavoitteita, se lisää itseluottamusta ja hyvinvointia (Lähde: Kuntoutusportaali). 3. Sosiaalisten voimavarojen vahvistaminen Sosiaalinen tuki ja yhteisön tuki ovat keskeisiä voimavaroja, jotka auttavat meitä selviytymään elämän vaikeuksista. Sosiaalisten voimavarojen vahvistamiseen kuuluu: Hyvät ihmissuhteet: Ystävyyssuhteet, perhesuhteet ja kumppanuudet voivat tukea henkistä hyvinvointia. Tunteiden jakaminen ja vuorovaikutus muiden kanssa parantaa elämänlaatua ja lisää onnellisuuden tunteita. On tärkeää ylläpitää yhteyksiä läheisiin ja tutustua uusiin ihmisiin. Tukiverkostojen luominen: Hyvät verkostot, kuten vertaisryhmät, voivat tarjota tukea erityisesti vaikeina aikoina. Esimerkiksi vertaistuki- tai tukiryhmät auttavat jakamaan kokemuksia ja saamaan emotionaalista tukea (Lähde: Kela). Auttaminen ja yhteisön tukeminen: Toisten auttaminen ja omien voimavarojen jakaminen yhteisössä vahvistaa myös omaa hyvinvointia. Auttaminen on yhteisön jäsenten välistä vuorovaikutusta, joka lisää yhteisön yhteenkuuluvuutta ja tuen saamisen tunteita (Lähde: Suomen Punainen Risti). 4. Henkisten voimavarojen vahvistaminen Henkiset voimavarat liittyvät elämän tarkoitukseen, arvoihin ja maailmankatsomukseen. Näiden vahvistaminen voi parantaa sisäistä rauhaa ja elämänhallintaa. Hengellinen harjoittelu ja arvot: Hengelliset tai filosofiset harjoitukset, kuten meditaatio, rukous tai hiljentymishetket, voivat auttaa löytämään syvemmän elämän tarkoituksen ja arvot. Tämä voi tarjota pohjan henkiselle hyvinvoinnille (Lähde: Mieli ry). Luonnon merkitys: Luonnossa liikkuminen ja luonnon tuomien rauhallisten hetkien kokeminen on yhteydessä henkiseen hyvinvointiin. Luonnon rauhassa vietetty aika vähentää stressiä ja lisää hyvinvointia (Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos). Elämän tarkoituksen ja merkityksen löytäminen: Tavoitteiden ja unelmien pohtiminen, itsetutkiskelu ja oman elämän tarkoituksen etsiminen ovat tärkeä osa henkisten voimavarojen vahvistamista. Tämä auttaa löytämään voimia vaikeina aikoina (Lähde: Psykologia.fi).
92
kerro asioita joiden avulla voi vähentää sokerin saantia
- rajoittamalla makeisten, leivonnaisten, virvoitusjuomien ja mehujen käyttöä - juomalla korkeintaan yhden täysmehulasillisen päivässä - Valitsemalla sokerittomia jugurtteja, myslejä ja muroja - Välttämällä napostelua - juomalla janoon vettä
93
kerro ruoan ravintoaineista ja mihin suurin osa saadusta energiasta menee
ruoka sisältää energiaravintoaineita ja suojaravintoaineita. energiaravintoaineita on hiilihydraatit, tyydyttyneet ja tyydyttymättömät rasvat ja proteiinit suojaravintoaineina on proteiinit, vesiliukoiset(b,c) ja rasvaliukoiset(A,D,E,K) vitamiinit ja kivennäisaineet. suurin osa menee perusaineenvaihduntaan, kuten sydämmen, keuhkojen,aivojen, maksan ja munuaisten toimintaan
94
kerro hiilihydraateista
hiilihydraatit ovat kehon pääasiallinen energian lähde. Hiilihydraatteja löytyy ravinnossa eri muodoissa esim sokerina, tärkkelyksenä ja kuituna. hiilihydraatuen tehtvä on antaa soluille energiaa. Kuitenkin hiilihydrattejen laatuun kannattaa ottaa huomiota, sillä jokainen hiilihydaattia sisältävä tuote ei ole meille ihan parasta mahdollista. Jätä vähemmälle tai jopa kokonana pois vaalea vilja ja sokeri ja sen sijaan syö enemmän kasviksia, marjoja, hedelmiä, täysviljatuotteita ja perunaa. Nämä ruoka-aineet sisältää myös paljon suojaravintoaineita esim täysjyvävalmisteissa on esim kuitua, vitamiinit ja kivennäisaineet
95
kerro terveyden kannalta hyviä ruoka valioita ja semmoisia joita kannattaisi välttää
suosi: 1. Monipuolinen käyttö kasviksia, hedelmiä, marjoja, juureksia ja sieniä Suositellaan nauttimaan vähintään 500–800 grammaa kasviksia, hedelmiä ja marjoja päivittäin, mikä vastaa noin 5–9 annosta. TERVEYSKIRJASTO Esimerkkejä annoksista ovat keskikokoinen omena, 1 dl mustikoita tai 1,5 dl salaattia. Nämä ruoka-aineet ovat hyviä vitamiinien, kivennäisaineiden ja ravintokuitujen lähteitä, jotka tukevat ruoansulatusta ja yleistä terveyttä. 2. Täysjyväviljavalmisteet ja peruna Täysjyväviljavalmisteet, kuten täysjyväleipä, -puurot, -pasta ja -riisi, sekä peruna ovat tärkeitä hiilihydraattien, kuidun ja vitamiinien lähteitä. Suositeltava päivittäinen määrä täysjyväviljaa on vähintään 90 grammaa, mikä vastaa noin 6 annosta. Esimerkiksi lautasellinen täysjyväpuuroa aamiaisella, 1 dl keitettyä täysjyvälisäkettä ja 1 viipale täysjyväleipää lounaalla sekä 2 palasta täysjyvänäkkileipää iltapalalla. Perunan käyttö ruoanlaitossa on suositeltavaa keittämällä tai uunissa ilman runsaita rasva- ja kermalisäyksiä. TERVEYSKIRJASTO 3. Rasvan laatu: suosi pehmeää rasvaa Ravintorasvoista on suositeltavaa valita kasviöljyt ja niistä valmistetut pehmeät levitteet, sillä ne sisältävät tyydyttymättömiä rasvahappoja, jotka tukevat sydämen terveyttä. Hyviä pehmeän rasvan lähteitä ovat myös siemenet, pähkinät ja rasvainen kala, kuten lohi ja silakka. Pähkinöitä ja siemeniä voi nauttia noin 30 grammaa päivässä, ja rasvaista kalaa olisi hyvä syödä 2–3 kertaa viikossa. SYDAN.FI 4. Vähärasvaiset maitovalmisteet tai kasvipohjaiset vaihtoehdot Maitovalmisteet ovat hyviä kalsiumin lähteitä, mutta on suositeltavaa valita vähärasvaisia tai rasvattomia vaihtoehtoja. Kasvipohjaiset maitovalmisteet, kuten kaura- tai soijajuomat, voivat olla hyviä vaihtoehtoja, erityisesti jos ne on rikastettu kalsiumilla ja D-vitamiinilla. Suositeltava määrä on noin 5 desilitraa nestemäisiä maitovalmisteita päivässä sekä 2–3 siivua vähärasvaista juustoa. TERVEYSKIRJASTO 5. Palkokasvit proteiinin lähteenä Palkokasvit, kuten herneet, linssit ja pavut, ovat erinomaisia kasvipohjaisia proteiinin lähteitä ja sisältävät runsaasti kuitua, rautaa ja muita tärkeitä ravintoaineita. Ne tukevat sydämen terveyttä ja ruoansulatusta. Suositeltavaa on sisällyttää palkokasveja ruokavalioon useita kertoja viikossa, joko yksinään tai yhdessä eläinproteiinin kanssa. rajoitus käytössä: 1. Punainen liha ja lihavalmisteet Suositeltavaa on rajoittaa punaisen lihan (naudan, sian, lampaan, vuohen, peuran, poron ja hirven liha) kulutusta. Suositus on enintään 350 grammaa kypsää punaista lihaa viikossa, mikä vastaa noin kahta ateriaa. Lihavalmisteet, kuten leikkeleet ja makkarat, sisältyvät tähän määrään. SYDAN.FI Suositeltavat toimet: Valitse vähärasvaisia lihavaihtoehtoja. Rajoita lihavalmisteiden käyttöä ja suosii vähäsuolaisia vaihtoehtoja. Kokeile kasvipohjaisia proteiininlähteitä, kuten palkokasveja. 2. Lisätty sokeri Liiallinen lisätyn sokerin saanti voi lisätä riskiä moniin terveysongelmiin, kuten ylipainoon ja sydänsairauksiin. Suositeltavat toimet: Vähennä sokeripitoisten juomien ja makeisten käyttöä. Valitse makeutusaineettomia vaihtoehtoja. Suosi luonnollisia makeutusaineita, kuten hedelmiä. 3. Suola Suolan liiallinen käyttö voi nostaa verenpainetta ja lisätä sydän- ja verisuonitautien riskiä. Suositeltavat toimet: Pyrkimys rajoittaa suolan saanti noin 5 grammaan päivässä. Valitse vähäsuolaisia tuotteita, kuten leipää, juustoa ja leikkeleitä. Vältä runsassuolaisia valmisruokia ja -snackseja. 4. Kovat rasvat (voi, voipohjaiset levitteet, kookos- ja palmuöljy) Kovat rasvat voivat nostaa haitallisen LDL-kolesterolin tasoja veressä. Suositeltavat toimet: Korvaa kovat rasvat pehmeillä kasviöljyillä ja -levitteillä. Suosi rasvattomia tai vähärasvaisia maitotuotteita. Vältä voipohjaisia leipärasvoja ja rasvaisia leivonnaisia. 5. Alkoholi Liiallinen alkoholinkäyttö voi aiheuttaa monia terveysongelmia, kuten maksasairauksia ja sydänsairauksia. Suositeltavat toimet: Alle 18-vuotiaille ei suositella lainkaan alkoholia. Aikuisille kohtuullinen käyttö: naisille enintään 7 ja miehille enintään 14 alkoholiannosta viikossa. Pidä säännöllisiä alkoholittomia päiviä. 6. Vähäkuituiset viljatuotteet Vähäkuituiset viljatuotteet, kuten valkoinen leipä ja makeat leivonnaiset, voivat vaikuttaa haitallisesti ruoansulatukseen ja verensokeriin. Suositeltavat toimet: Valitse täysjyväviljavalmisteita, kuten täysjyväleipää ja -pastaa. Vähennä makeiden leivonnaisten ja valkoisen leivän käyttöä. Sisällytä ruokavalioon runsaasti kuitua sisältäviä ruokia, kuten kasviksia, hedelmiä ja palkokasveja.
96
Kerro terveyttä edistävästä ruokavaliosta
Säännöllinen ateriarytmi Säännöllinen ateriarytmi, kuten 4–5 ateriaa päivässä noin 3–4 tunnin välein, auttaa ylläpitämään tasaisia energiatasoja ja ehkäisee ylensyöntiä. HENGITYSLIITTO.FI Monipuolisuus ja vaihteleva ruokavalio Monipuolinen ruokavalio sisältää erilaisia ruoka-aineita eri ravintoaineiden saannin varmistamiseksi. Vaihteleva ruokavalio estää yksipuolisuuden ja lisää ruokailun nautittavuutta. RUOKAVIRASTO.FI Kasvispainotteisuus ja kuitupitoisuus Kasvisten, hedelmien, marjojen ja täysjyväviljatuotteiden runsas käyttö lisää kuidun saantia, mikä edistää ruoansulatusta ja antaa kylläisyyden tunteen. THL.FI Sopivasti energiaa Energiantarve vaihtelee yksilöllisesti, mutta ruokavalion tulisi tarjota riittävästi energiaa päivittäisiin tarpeisiin ilman liiallista ylijäämää, joka voisi johtaa painonnousuun. Vähäsuolaisuus Liiallinen suolan saanti voi nostaa verenpainetta. Vähäsuolainen ruokavalio tukee sydän- ja verisuoniterveyttä. HENGITYSLIITTO.FI Kovan rasvan rajoittaminen Tyydyttyneen rasvan saannin vähentäminen on tärkeää sydänterveyden kannalta. Suosi pehmeitä rasvoja, kuten kasviöljyjä, pähkinöitä ja rasvaista kalaa. MEHILAINEN.FI Vähäsokerisuus Liiallinen sokerin saanti voi lisätä riskiä moniin sairauksiin. Vähäsokerinen ruokavalio tukee painonhallintaa ja yleistä terveyttä. THL.FI Maistuvuus Ruokavalion tulisi olla maukas ja miellyttävä, jotta sitä jaksaa noudattaa pitkällä aikavälillä. Maistuvuus lisää ruokailun nautintoa ja tukee terveellisten valintojen tekemistä. Näiden periaatteiden yhdistäminen ruokavalioon tukee kokonaisvaltaista terveyttä ja hyvinvointia.
97
erro laaajasti erillaisten epätevreellisten ruokien haitta vaikutuksia
1. Prosessoidut lihavalmisteet ja punainen liha Esimerkkejä: Makkarat, pekoni, leikkeleet, punainen liha (naudan- ja lampaanliha) Haittavaikutukset: Syöpäriski: Prosessoidut lihatuotteet ja punainen liha on yhdistetty korkeampaan paksusuolen syöpäriskiin. Lihan sisältämät nitriitit ja nitraatit voivat muuttua syöpää aiheuttaviksi yhdisteiksi. Sydän- ja verisuonisairaudet: Runsas tyydyttyneiden rasvojen ja kolesterolin saanti nostaa LDL-kolesterolitasoja, mikä voi johtaa sepelvaltimotautiin ja muihin sydänsairauksiin. Ruoansulatusongelmat: Runsas liha ja vähäinen kuitu voivat aiheuttaa ummetusta ja suoliston epätasapainoa. (mtvuutiset.fi) 2. Runsaasti lisättyä sokeria sisältävät tuotteet Esimerkkejä: Makeiset, virvoitusjuomat, valkoiset leivonnaiset, sokerilla makeutetut jogurtit Haittavaikutukset: Lihavuus ja tyypin 2 diabetes: Liiallinen sokerin saanti voi johtaa insuliiniresistenssiin ja tyypin 2 diabeteksen kehittymiseen. Hampaiden reikiintyminen: Sokeri on hampaiden bakteerien ravintoa, mikä edistää karieksen syntyä. Mielenterveysongelmat: Liiallinen sokerin saanti on yhdistetty masennuksen ja ahdistuksen riskiin. Sydän- ja verisuonisairaudet: Lisääntynyt sokerin saanti voi nostaa veren kolesterolitasoja ja verenpainetta. (thl.fi) 3. Transrasvat ja tyydyttyneet rasvat Esimerkkejä: Paistetut ruoat, leivonnaiset, margariinit, pikaruoat Haittavaikutukset: Sydän- ja verisuonisairaudet: Transrasvat nostavat haitallista LDL-kolesterolia ja laskevat hyvää HDL-kolesterolia, mikä lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä. Vähentää verisuonten elastisuutta: Runsas transrasvojen saanti voi edistää valtimonkovettumista ja nostaa verenpainetta. Mielenterveysongelmat: Liiallinen transrasvojen kulutus voi vaikuttaa haitallisesti aivojen toimintaan ja mielialaan. (hyvinvointitori.fi) 4. Vähäkuituinen ruokavalio (valkoinen leipä, valkoiset pastat) Esimerkkejä: Valkoinen leipä, valkoinen pasta, makeat leivonnaiset, keksejä Haittavaikutukset: Ruoansulatusongelmat: Kuitupuutokset voivat aiheuttaa ummetusta ja huonontaa suoliston terveyttä. Sydän- ja verisuonisairaudet: Vähäkuituinen ruokavalio voi nostaa kolesterolia ja heikentää verisuonten terveyttä. Korkea verensokeri: Valkoiset viljat voivat nostaa verensokeria nopeasti, mikä voi johtaa insuliiniresistenssiin ja pitkällä aikavälillä tyypin 2 diabetekseen. (suomenterveysravinto.fi) 5. Runsas suolan käyttö Esimerkkejä: Valmisruoat, suolatut pähkinät, rasvainen juusto Haittavaikutukset: Verenpaineen nousu: Suolan liiallinen käyttö voi nostaa verenpainetta ja altistaa sydän- ja verisuonisairauksille. Munuaisten rasitus: Runsas suolan saanti voi kuormittaa munuaisia ja lisätä munuaisten vajaatoiminnan riskiä. Sydänsairaudet: Suola voi heikentää verisuonten joustavuutta ja edistää sydän- ja verisuonitautien kehittymistä. (ruokavirasto.fi) 6. Alkoholi Esimerkkejä: Oluet, viinit, väkevät juomat Haittavaikutukset: Maksasairaudet: Runsas alkoholin käyttö voi aiheuttaa rasvamaksaa ja pitkällä aikavälillä maksakirroosia. Sydän- ja verisuonisairaudet: Liiallinen alkoholin käyttö lisää verenpainetta ja sydämen rytmihäiriöiden riskiä. Mielenterveysongelmat: Alkoholi voi vaikuttaa aivojen kemiaan ja lisätä masennuksen ja ahdistuksen riskiä. (mehilainen.fi) 7. Valkoinen sokeri ja makeutusaineet Esimerkkejä: Virvoitusjuomat, sokerilla makeutetut jogurtit, makeiset Haittavaikutukset: Lihavuus: Liiallinen sokeri ja makeutusaineet voivat edistää painonnousua ja lihavuutta. Diabetes ja insuliiniresistenssi: Sokerin liiallinen käyttö voi johtaa insuliiniresistenssiin ja pitkällä aikavälillä tyypin 2 diabetekseen. Mielenterveysongelmat: Liiallinen sokerin saanti voi vaikuttaa mielialaan ja lisätä masennuksen ja ahdistuksen riskiä. (thl.fi)
98
selitä ruokakolmion portaat
ruokakolmion alaosassa sijaitsee erillaiset kasvikset, marjat ja hedelmät, jotka sisältävät paljon elimsitölle välttämättömiä vitamiineja ja kivennäisaineita. N eperustaa tervellisen ruokavalion perustan. Noin puole tlautasesta tulisi olla kasvispitoista. Tätä täydennetään viljalla. esim: riisillä, perunalla, ruisleivällä, puurolla ja myslillä. Tämän jälkeen hyvät rasvat esim kasvisöljyt, margariini, pähkinät siemenet ja vähärasvaiset ja maitovalmisteet esim<. juusto. Sitten tulee kalan ja siipikarjan osio, joita tulisi nauttia noin 2-3 kertaa viikossa. viimeisenä on sattumaosio, jossa kannattaa kyseisten aineiden käyttöä päivittäin välttää. Tälläisiä aineita on esimekriksi makkarat, keksit, pitsa, karkit, sokerillsiet juomat
99
kerro ravitsemussuositusten tavoitteita paranatessa väestön terveyttä
Sairauksien ehkäisy ja terveyden edistäminen Ravitsemussuositusten ensisijainen tavoite on parantaa väestön terveyttä ja ehkäistä ravitsemukseen liittyviä sairauksia. Suositusten mukainen ruokavalio sisältää runsaasti täysjyväviljaa, kasviksia, marjoja, hedelmiä, palkokasveja ja kestävästi pyydettyä tai kasvatettua kalaa. Tällaiset valinnat tukevat sydän- ja verisuonitautien, diabeteksen ja muiden kansansairauksien ehkäisyä. Kestävä kehitys ja ympäristön huomioiminen Uusimmissa ravitsemussuosituksissa on entistä enemmän painotettu ruokavalintojen ympäristövaikutuksia. Suositukset kannustavat kohti kestävämpiä ruokavalintoja, jotka tukevat sekä ihmisten että ympäristön hyvinvointia. Esimerkiksi kasvipainotteinen ruokavalio vähentää ympäristökuormitusta ja tukee ilmastonmuutoksen hillintää. Ruokapalveluiden ja elintarviketeollisuuden rooli Ravitsemussuositukset eivät ole pelkästään yksilön ohjeita, vaan niitä hyödynnetään laajasti myös terveydenhuollossa, ruokapalveluiden ateriasuunnittelussa ja elintarviketeollisuuden tuotekehityksessä. Suositusten avulla pyritään varmistamaan, että tarjottu ruoka on ravitsemuksellisesti tasapainoista ja tukee väestön terveyttä.
100
sallitun ruoan tuomat edut
1. Painonhallinta ja lihavuuden ehkäisy Runsaskuituinen ruokavalio lisää kylläisyyden tunnetta ja vähentää ruokahalua, mikä tukee painonhallintaa. Kuitu hidastaa myös mahalaukun tyhjenemistä ja ruoan imeytymistä, mikä auttaa pitämään verensokeritason tasaisena. RUOKATIETO 2. Sydän- ja verisuoniterveys Kasvisvoittoinen ja kuitupitoinen ruokavalio, joka sisältää esimerkiksi rypsiöljyä, edistää sydämen ja verisuonten terveyttä. Tällainen ruokavalio auttaa myös painonhallinnassa ja ehkäisee lihomista, mikä puolestaan vähentää sydän- ja verisuonitautien riskiä. RAVISTAMO.FI 3. Suoliston terveys Kuitu edistää ruoansulatuksen toimintaa ja tukee suolistossa asuvien hyödyllisten bakteerien kasvua. Se lisää ulostemassan määrää ja nopeuttaa suolen läpikulkuaikaa, mikä vähentää suolistosyöpien riskiä. RUOKATIETO 4. Lihasvoiman ylläpito Riittävä proteiinin saanti on tärkeää lihasvoiman ylläpitämiseksi, erityisesti lihasvoimaharjoittelun yhteydessä. Proteiinit ovat kehon välttämättömiä rakennusaineita, ja niiden saanti tehostaa lihasvoimaharjoittelun vaikutuksia. TERVEYSKIRJASTO 5. Hengityssairauksien tukeminen Monipuolinen ruokavalio, joka sisältää riittävästi energiaa, proteiinia, pehmeää rasvaa, kuitua sekä kasviksia, hedelmiä ja marjoja, tukee hengityssairaan hyvinvointia. Se auttaa ylläpitämään toimintakykyä ja parantaa vastustuskykyä.
101
vertaile kovaa ja pehmeää rasvaa ja miksi laatu on loppujen lopuksi todella tärkeä asia ja kerro missä sisältää kova aja missä pehmeää rasvaa
Rasvat ovat elintärkeitä ravintoaineita, jotka tukevat monia kehon toimintoja, kuten solukalvojen rakennetta, hormonitoimintaa ja rasvaliukoisten vitamiinien imeytymistä. Kuitenkin rasvan laatu ja tyyppi vaikuttavat merkittävästi terveyteemme. Erityisesti kovan ja pehmeän rasvan erottaminen ja ymmärtäminen on olennaista terveyden kannalta. Kovan ja pehmeän rasvan määritelmät Kova rasva (tyydyttynyt rasva): Tyydyttyneet rasvahapot eivät sisällä kaksoissidoksia hiiliketjussaan, mikä tekee niistä kiinteitä huoneenlämmössä. Ne ovat yleisiä eläinperäisissä tuotteissa, kuten rasvaisessa lihassa, voissa ja täysrasvaisissa maitotuotteissa. Myös tietyt kasvirasvat, kuten palmuöljy ja kookosrasva, sisältävät runsaasti tyydyttyneitä rasvoja. Pehmeä rasva (tyydyttymätön rasva): Tyydyttymättömät rasvahapot sisältävät yhden (monityydyttymättömät) tai useamman (kerta-tyydyttymättömät) kaksoissidoksen hiiliketjussaan, mikä tekee niistä nestemäisiä huoneenlämmössä. Ne löytyvät runsaasti kasviöljyistä, kuten rypsi-, oliivi- ja soijaöljyistä, sekä rasvaisista kaloista, pähkinöistä ja siemenistä. Rasvan laadun merkitys terveydelle Rasvan laadulla on merkittävä vaikutus terveyteen monin tavoin: Veren kolesterolitasot: Runsas tyydyttyneiden rasvojen saanti voi nostaa veren LDL-kolesterolin ("paha" kolesteroli) tasoja, mikä lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä. Sen sijaan tyydyttymättömät rasvat voivat pienentää LDL-kolesterolia ja parantaa HDL-kolesterolin ("hyvä" kolesteroli) suhdetta, mikä edistää sydämen terveyttä. SYDAN.FI Sydän- ja verisuonitautien ehkäisy: Pehmeiden rasvojen suosiminen ruokavaliossa on yhdistetty matalampaan sydän- ja verisuonitautien riskiin. Esimerkiksi korvaamalla kovat rasvat pehmeillä rasvoilla voi alentaa sydäntautiriskiä. SYDAN.FI Diabeteksen hallinta: Pehmeät rasvat voivat parantaa insuliiniherkkyyttä ja sokeriaineenvaihduntaa, mikä on tärkeää tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä ja hoidossa. RUOKAVIRASTO.FI Muita terveyshyötyjä: Hyvänlaatuisten rasvojen saanti tukee myös aivojen toimintaa, lihasmassan säilymistä ikääntyneillä, verenpaineen hallintaa ja matala-asteisen tulehduksen vähentämistä. pehmeä rasva: - rypsi ja oliiviöljyt, soija ja pellavaöljy - margariinit, kasvisrasvalevitteet, jotka ei sisällä maitorasvaa - kalan rasva - kaurapohjainen juusto, kerma ja jugurtti - pähkinät, mantelit ja siemenet kova rasva : - kookosravsa,palmuöljy - punaisen lihan rasvassa, makkaran ja muun lihan rasvassa - kovat leivonta ja talousmargariinit - maidon, kerman ja jusuotn ravsassa - rasvaisissa pitsoissa ja hampurilaisissa
102
kerro kuitupitoisen ruoan tevreysvaikutuksia
1. kuitupitoiset ruoat sisältävät usein runsaasti suojaravintoaineita, jolloin ravintoainetiheys paranee ravintoaine tiheys=kertoo kuinka paljon elimistölle tarpeellisia ravintoaineita ruoka sisältää suhteessa sen sisältämään energiamäärään 2. Kuitupitoisten tuotteiden esimekriksi leivän syöminen vaartii pureskelua, joka edistää hamapiden terveyttä ja syljenerityksen lisääntymistä 3. Kuitupitoiset ruoat jättävät mahalaukun kylläisemmäksi, joka vaikuttaa myös verensokerin pysymiseen tasaisempana. Se myös edistää painonhallintaa 4. Tapahtuu kolestorin sitomista itseensä ja kolestorin imeytymisen ehkäisyä, jonka seurauksena esimerkiksi sydän ja verisuonisairauksien riski pienenee. Myös diapeetteksen riski lähtee huomattavaan laksuun 5. Kuitupitoiset tuotteet toimii ravintona suolistoss aoleville omille mikrobeille, jotka ovat osa immuunijärjestelmäämme. Tämän avulla elimistön kokonaisvaltainen tevreys ja hyvinvointi edistyy 6. Puhdistaa suolta, jolloin ruoansulatuksesta poistuu haitallisia aineita, joka edistää sitten vastaavasti ruoansultuksen toimintaa 7. Kuitupitoiset ruoat nopeuttavat ruoan kulkua suolistossa, koska kuitu lisää ruokamassan määrää ja sitoo vettä, mikä pehmentää ulostetta ja edistää suoliston liikkeitä. Tämä auttaa poistamaan suolistoon jääneitä toksiineja. Tämän ansiosta suolistosyöpiin sairastumisen riski vähenee 8. Suolen toiminta paranee, joka aiemmassa mainitussakin vaihuttaa ulostemassan pehnememiseen, joka esimerkiksi ehkäisee ummetusta
103
ruoan tehtävät ihmiskehossa
Ruoka on elintärkeää ihmiskeholle, sillä se tarjoaa tarvittavat ravintoaineet ja energian elintoimintojen ylläpitämiseen, kasvamiseen ja kehittymiseen. Ravintoaineet voidaan jakaa energiaravintoaineisiin ja suojaravintoaineisiin: Energiaravintoaineet: Näihin kuuluvat hiilihydraatit, rasvat ja proteiinit, joita elimistö käyttää energian tuottamiseen. Suojaravintoaineet: Vitamiinit ja kivennäisaineet, jotka osallistuvat elintoimintojen säätelyyn ja kudosten muodostumiseen. Monipuolinen ruokavalio varmistaa näiden ravintoaineiden saannin, mikä on välttämätöntä terveyden ylläpitämiseksi.
104
ruokavalintoihin ja syömiskäyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä
Ruuokavalinnta ja syömiskäyttäytyminen= tarkoittaa valittuja ruokia, annoskokoja, syömisen ajoituksia ja syömiskertojen tiheyttä 1. Ruoan ominaisuus: Ruoan valitsemisessa uisen ominaisuuksiltaan koostumus, maku, tuoksu ja ulkonäkö vaikuttavat ostajan päätökseen. Huokuttelevan näköinen tuote saa ostajia enemmän, kun taas tuote joka on tehty " niibkuin sinne päin". Kauppakeskuksess aliikkuessa miettien ruokapaikkaa saatat haistaa todella hyvän hajun, joka ohjaa sinut kyseiselle kojulle ostamaan ruokaa. 2. fysiologiset ja biologiset tekijät: Kaikenlaiset aistit, homronit, sairaudet, allergiat, ruokahalu ja kylläisyys. Allergioissa tulee ottaa huomioon oman ruokailuvalions amukaiset tuotteet. esimerkiksi jos olet laktoosi intorelanssi, sisnun tulee tehdä vastuullisia valintoja ostamien tuotteiden suhteen. Jos taas menet kaupaan nälissäsi, sieltä tarttuu ties mitä mukaan. 3. Ympäristö: ruoan hinta ja saatavuus vaikuttaa. Jos ruoka on hyvin hinnoitletua, niin ihmiset ostavat. Liian korkealle hinnoitellulle ruoalle ei ole varaa ostaa ihan normaali kansalainen. Jos sinun kauppasi sijaistee suoraan talosi vieressä, saattaa olla suurempi kiinto lähteä kaupass akäymään vaikka normaalia useammin. Jos kauppa taas sijaitse ekauempana, kauppaan tarve on huomattavasti vähäisempi. 4. psykolgiset tekijät: Mieltymykset: Henkilökohtaiset makumieltymykset ohjaavat vahvasti ruokavalintojamme. Ne perustuvat aiempiin kokemuksiin, kulttuurisiin taustoihin ja opittuihin tottumuksiin. Esimerkiksi lapsuudessa opitut ruokailutottumukset voivat vaikuttaa aikuisuuden ruokamieltymyksiin. THESEUS.FI Ravitsemustietämys: Tieto ravitsemuksesta ja terveellisistä ruokavalinnoista vaikuttaa päätöksiimme. Hyvä ravitsemustietämys voi johtaa terveellisempiin valintoihin, kun taas tiedon puute saattaa altistaa epäterveellisille ruokailutottumuksille. THESEUS.FI Persoonallisuus: Persoonallisuuden piirteet, kuten tunnollisuus tai impulsiivisuus, voivat vaikuttaa ruokailutottumuksiin. Esimerkiksi tunnolliset henkilöt saattavat tehdä suunnitelmallisempia ja terveellisempiä ruokavalintoja, kun taas impulsiiviset henkilöt voivat olla alttiimpia heräteostoksille ja epäterveellisille valinnoille. DORIA Asenteet: Yksilön asenteet ruokaa kohtaan, kuten käsitykset terveellisyydestä tai eettisyydestä, vaikuttavat ruokavalintoihin. Esimerkiksi positiivinen asenne kasviksia kohtaan lisää niiden kulutusta, kun taas negatiivinen asenne voi vähentää niiden syömistä. CORE.AC.UK Mieliala: Mieliala vaikuttaa syömiskäyttäytymiseen. Esimerkiksi stressaantuneena tai masentuneena saatamme turvautua lohturuokaan, joka on usein runsasenergistä ja vähäravinteista. Toisaalta hyvä mieliala voi edistää terveellisiä ruokavalintoja. 5. Taustatekijät: Ikä: Eri ikäryhmillä on erilaisia ruokailutottumuksia ja -tarpeita. Nuoremmat sukupolvet saattavat suosia kevyempiä ja etnisiä ruokia, kun taas vanhemmat ikäryhmät voivat pitää perinteisemmistä ruoista. HELDA.HELSINKI.FI Sukupuoli: Sukupuoli vaikuttaa ruokamieltymyksiin ja -valintoihin. Tutkimusten mukaan naiset suosivat usein kevyempiä ja terveellisempiä ruokia, kun taas miehet saattavat kallistua raskaampiin ja lihaisampiin vaihtoehtoihin. HELDA.HELSINKI.FI Sosioekonominen asema: Koulutustaso ja tulot vaikuttavat ruokavalintoihin. Korkeasti koulutetut ja hyvätuloiset henkilöt suosivat usein terveellisempiä ja monipuolisempia ruokavalioita, kun taas alemmassa sosioekonomisessa asemassa olevilla saattaa olla rajoitetummat mahdollisuudet terveellisiin ruokavalintoihin. JULKAISUT.VALTIONEUVOSTO.FI Etninen tausta: Etninen tausta ja kulttuuri vaikuttavat merkittävästi ruokailutottumuksiin. Kulttuuriset perinteet ja uskomukset muokkaavat ruokavalintoja ja -mieltymyksiä, mikä näkyy esimerkiksi tiettyjen ruokien suosimisena tai välttämisenä.
105
kerro laajasti erikoisruokavaliosta
Erikoisruokavaliossa ihminen joutuu rjaoittamaan tai lopettamaan kokonaan joidenkin ruoka-aineiden käytön terveydellisistä, uskonnolisista tai eettisistä syistä. 1. laktoosi intoleranssi, jota kutsutaan maitosokerin eli laktoosin pilkkoutumisen häiriöksi. Vaivassa laktaasientsyymissä on puutetta, jonkas euruaksena maitosokeir ei pilkkoudu ohutsuolessatai sen pilkkoutuminen on vajamaista. Laktaasin puutteesta seuraa laktoosin jääminen suoleen, josta se kulkee ohutsuolen kautta paksusuoleen. Paksusuolessa laktoosi on siellä elävien bakteereiden herkullista ravintoa, jonka seurauksena bakteeritoiminta paksusuolessa lisääntyy. Tämä aiheuttaa laktoosi-intoleranssin oireita, joita ovat esimerkiksi ilmavaivat, ripuli, turvotus vatsan alueella, vatsakivut. näitä oireita voi välttää käyttämällä omaan erikoisruokavalioon sopivia tuotteita. esimerkiksi maidon korvaamisen kaura, soija tai riisijuomilla. 2. keliakia= ohutsuolessa oleva tulehdussairaus. voitaisiin ajatella kyseessä olevan sairaus, mutta siitä ei ole kyse kuitenkaan. Kysessä on autoimmuunisairaus, jossa tuntemattomasta syystä johtuen muodostuu vasta-aineita omia kudoksiaan vastaan. Esimerkiksi vehnän, rukin ja ohran sisältämä proteiini gluteeni vaurioittaa ohutsuolen limakalvossa olevaa nukkaaa,jonka seuruaksena monien ravintoaineiden imeytyminen heikentyy. oireina toimii vatsakivut, ripuli,ilmavaivat, väsymys ja anemia. Keliakiassa hoitona toimii elinikäinen gluteeniton ruokavalio. Eli toisin sanottuna kaikki tuotteet jossa on vehnä, ohraa ja ruista osana, on otettava pois ruokavaliosta. Tulee kuitenkin ottaa huomioon, että vilajn tarve on joten keliakiaa sairastavan tulisi syödä itsells ovwltuvia viljoja. Viljoista esimekriksi riisi, maissi ja gluteeniton kaura ovat mahaystävällisiä eivätkä aiheuta oirieta.
106
vertaile ruoka-aineallergiaa ja erikoisruokavaliota
Ruoka-aineallergia: Ruoka-aineallergia on immuunijärjestelmän reaktio tiettyyn ruoka-aineeseen. Allergisen reaktion oireet voivat vaihdella lievistä, kuten suun kutinasta, vakaviin, kuten anafylaksiaan, joka on hengenvaarallinen tila. Allergian hoito perustuu oireita aiheuttavan ruoka-aineen välttämiseen. Lievissä tapauksissa ruoka-ainetta voidaan käyttää oireiden sallimissa rajoissa, mutta vakavissa tapauksissa on suositeltavaa välttää kyseistä ruoka-ainetta kokonaan. ALLERGIA.FI Erikoisruokavalio: Erikoisruokavalio tarkoittaa ruokavaliota, jossa tiettyjä ruoka-aineita rajoitetaan tai vältetään terveydellisistä, eettisistä, uskonnollisista tai henkilökohtaisista syistä. Esimerkkejä erikoisruokavalioista ovat gluteeniton ruokavalio keliakiassa, vegaaniruokavalio eläinperäisten tuotteiden välttämiseksi tai laktoositon ruokavalio laktoosi-intoleranssissa. Erikoisruokavaliot eivät välttämättä liity immuunijärjestelmän reaktioihin, vaan ne voivat perustua esimerkiksi ruoansulatusongelmiin tai henkilökohtaisiin valintoihin. Keskeiset erot: Syyt: Ruoka-aineallergia johtuu immuunijärjestelmän reaktiosta tiettyyn ruoka-aineeseen, kun taas erikoisruokavalio voi perustua moniin eri syihin, kuten terveydellisiin tarpeisiin, eettisiin periaatteisiin tai henkilökohtaisiin mieltymyksiin. Oireet: Allergisessa reaktiossa oireet voivat olla vakavia ja hengenvaarallisia, mikä edellyttää tarkkaa välttämistä. Erikoisruokavalioissa oireet eivät yleensä ole hengenvaarallisia, mutta voivat aiheuttaa epämukavuutta tai muita terveysongelmia, jos ruokavaliota ei noudateta. Hoito: Ruoka-aineallergian hoito perustuu allergeenin välttämiseen ja tarvittaessa lääkitykseen. Erikoisruokavalioiden noudattaminen riippuu yksilön tarpeista ja syistä, ja niitä voidaan muokata joustavammin.
107
erikoisruoka valioiden riskit
Ravitsemukselliset puutteet: Erikoisruokavaliot voivat johtaa tärkeiden ravintoaineiden puutoksiin, jos ruokavaliota ei suunnitella huolellisesti. Esimerkiksi ketogeeninen dieetti, jossa vältetään hiilihydraatteja, saattaa sisältää runsaasti punaista lihaa ja voita, jotka sisältävät haitallista kovaa rasvaa. TERVE Tämä voi lisätä sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Tarpeettomat rajoitukset: Monet suomalaiset, erityisesti lapset, noudattavat erikoisruokavalioita ilman selkeää lääketieteellistä syytä. Tutkimusten mukaan jopa kolmasosa suomalaisista noudattaa erityisruokavaliota, vaikka vain pieni osa heistä on vakavasti allergisia. MTVUUTISET Tarpeettomat ruokarajoitukset voivat johtaa ravitsemuksellisiin puutteisiin ja tarpeettomaan ruokavalion monimutkaistumiseen. Sosiaaliset ja käytännön haasteet: Erikoisruokavaliot voivat aiheuttaa haasteita sosiaalisissa tilanteissa, kuten ravintolakäynneillä tai matkustaessa. Esimerkiksi ravintoloiden ruokalistojen merkinnät eivät aina ole yhdenmukaisia, mikä voi johtaa väärinkäsityksiin ja altistumiseen vältettäville ruoka-aineille. YLE.FI Matkustaessa erikoisruokavalion noudattaminen voi olla haastavaa, ja on suositeltavaa keskustella lääkärin kanssa ennen matkaa mahdollisten riskien arvioimiseksi.
108
miksi suosia kasviperäisiä tuotteita lihasperäisten sijaan
Terveysnäkökulma: Ravintosisältö: Kasviperäiset ruoat, kuten vihannekset, hedelmät, täysjyväviljat ja palkokasvit, ovat usein vähärasvaisia ja sisältävät runsaasti kuituja, vitamiineja ja mineraaleja. Ne voivat auttaa ehkäisemään sydän- ja verisuonisairauksia, tyypin 2 diabetesta ja tiettyjä syöpiä. Rasvan laatu: Kasviperäiset öljyt, kuten oliiviöljy, sisältävät tyydyttymättömiä rasvoja, jotka ovat sydänystävällisiä. Sen sijaan liha, erityisesti punainen liha, voi sisältää tyydyttyneitä rasvoja, jotka voivat nostaa kolesterolitasoja. Ympäristönäkökulma: Pienemmät hiilidioksidipäästöt: Kasviperäisten ruokien tuottaminen aiheuttaa yleensä vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä verrattuna lihantuotantoon. Esimerkiksi naudanlihan tuotanto on erityisen päästöintensiivistä. Vähemmän maankäyttöä ja vesikuormitusta: Lihantuotanto vaatii suuria maa-alueita rehuntuotantoon ja kuluttaa merkittävästi vettä. Kasviperäisten ruokien tuottaminen on yleensä vähemmän kuormittavaa ympäristölle. Eettiset näkökulmat: Eläinten hyvinvointi: Kasviperäisten tuotteiden valinta voi heijastaa huolta eläinten hyvinvoinnista ja vähentää eläinten kärsimystä lihantuotannossa.
109
kerro laajasti planetaarisesta ruokavaliosta
ruokavalio, jonka on laatinut kansainvälisistä turkijoita koostuva ryhmä. Tämän tavoitteena on tuottaa mahdollisimman tevreellistä ja laadukasta ruokaa, jonka kestävyys mahdollistettaisiin jokaiselle tässä maailmassa asuvalle. Tähän on mekrittynä todella tarkat suositukset, joiden mukaan olisi pääpainotus ympristöystävälliseen syömiseen ja syömään ylipäätään terveellisesti. Etenkin eläintuotteiden syömisen väheneminen olisi keskeistä
110
kerro ravintoaineista, joihin kasvisyöjän on otettava huomiota
1. Proteiini, jota sataisiin monipuolisesti erilaisista kasviproteiinin lähteistä jokaisella terialla. tälläisiä lähteitä voi olla esimerkiksi palkokasvit, siemenet, pähkinät ja täysjyväviljat 2. Omega 3- rasvahappo, joina toimi esim rypsiöljy, rapsiöljy ja saksanpähkinät 3. B12- vitamiini, josta saadaan ravintolisiä 4. D vitamiini, joita saadaan esimekriksi metsänsienistä ja vitamoiduista kasvisjuomista 5. Klasium, jota saadaan eism kaalista, osa pavuista ja täydennetyistä kasvisjuomista 6. Rauta, jota saadaan täysjyvävilajasta ja palkokasveista 7. sinkki, jota saadaan täysjyväviljasta ja palkokasveista 8. Jodi: Jodioitu suola. jodia tarvitaan, koska Jodi on välttämätön hivenaine, jota tarvitaan erityisesti kilpirauhashormonien tuotantoon, jotka säätelevät aineenvaihduntaa, kasvua ja kehitystä.
111
vertaile luotettavalla tiedolla vegaania, pescovegetaristia, semivegetaristia ja lato-ovo-vegetaristia
1. Vegaani: Vegaani ei käytä ruokavaliossaan mitään eläinkunnan tuotteita, mukaan lukien liha, kala, maitotuotteet, kananmunat ja hunaja. Usein vegaanit välttävät myös muita eläinkunnasta peräisin olevia tuotteita, kuten nahkaa ja villaa. TERVEYSKIRJASTO.FI 2. Pescovegetaristi: Pescovegetaristi, tunnetaan myös nimellä pescovegaani, on kasvissyöjä, jonka ruokavalioon kuuluvat kasvikunnan tuotteet sekä kala. Sen sijaan liha (naudan, sian tai lampaan liha) ei sisälly ruokavalioon. TERVEYSKIRJASTO.FI 3. Semivegetaristi: Semivegetaristi syö pääosin kasvisruokaa mutta sisällyttää satunnaisesti eläinkunnan tuotteita, kuten siipikarjaa, kalaa, maitotuotteita ja kananmunia. Tämä ruokavalio on joustava ja voi vaihdella yksilöllisesti. TERVEYSKIRJASTO.FI 4. Lakto-ovovegetaristi: Lakto-ovovegetaristin ruokavalioon kuuluvat kasvikunnan tuotteet sekä maitotuotteet ja kananmunat. Sen sijaan liha ja kala on jätetty pois ruokavaliosta.
112
kerro pakollisista pakkausmekrinnöistä
1. Elintarvikkeen nimi: Tuotteen virallinen nimi, joka kuvaa sen luonteen ja koostumuksen. 2. Ainesosaluettelo: Luettelo kaikista tuotteen sisältämistä ainesosista, alkaen suurimmasta määrästä pienimpään. Allergeenit ja intoleranssia aiheuttavat aineet tulee korostaa selkeästi. TERVEYSKIRJASTO.FI 3. Ravintoarvotiedot: Tietoa tuotteen ravintoarvosta, kuten energiapitoisuus, rasvan, hiilihydraattien, proteiinien ja suolan määrä. TERVEYSKIRJASTO.FI 4. Tiettyjen ainesosien tai ainesosaryhmien määrät: Ilmoitukset tiettyjen ainesosien, kuten liha- tai hedelmäpitoisuuden määristä, jos se on merkityksellistä kuluttajalle. EUROOPPA 5. Allergeenit ja intoleranssit: Selkeät merkinnät aineista, jotka voivat aiheuttaa allergisia reaktioita tai intoleransseja, kuten pähkinät, maito, gluteeni jne. TERVEYSKIRJASTO.FI 6. Säilytys- ja käyttöohjeet: Ohjeet tuotteen oikeasta säilytyksestä ja käytöstä, kuten lämpötila-alueet ja mahdolliset erityisohjeet. TERVEYSKIRJASTO.FI 7. Vastuussa olevan elintarvikealan toimijan nimi ja osoite: Valmistajan, pakkaajan tai myyjän yhteystiedot, jotta kuluttaja voi tarvittaessa ottaa yhteyttä. EUROOPPA 8. Alkuperämaa tai lähtöpaikka: Ilmoitus tuotteen alkuperämaasta, erityisesti jos sen puuttuminen voisi johtaa kuluttajaa harhaan. EUROOPPA 9. Vähimmäissäilyvyysaika tai viimeinen käyttöajankohta: Päivämäärä, johon mennessä tuote tulisi käyttää parhaan laadun ja turvallisuuden varmistamiseksi. TERVEYSKIRJASTO.FI Nämä merkinnät ovat pakollisia EU:n alueella ja niiden tarkoituksena on suojella kuluttajia tarjoamalla selkeää ja luotettavaa tietoa elintarvikkeista.
113
kerro sydänmerkistä, reilu kaupan emrkistä, Hyvää suomesta merkistä ja Eu:n lehtimerkistä
1. sydänmerkki= auttaa tekemään tevreellisiä ruokavalintoja, kertoen että tuote on omassa tuoteryhmässään paras valinta eism suolan ja rasvan määrän ja laadun suhteen 2. Reilun kaupan merkki tuotteessa kertoo vastuullisuudesta saaneiden tuotteiden tuotannossa pääpainotus annetaan maiden viljelijöiden työ ja elinoloihin. 3. Hyvää Suomesta merkki kertoo, että tuote on valmistettu ja pakattu meidän rakkaassa kotimaassamme suomessa. Esim kala ja munat ovat 100 prosenttisesti suomalaisia ja yhden ainesosan tuotteet ovat 100 prosenttisest oi suomalaisia 4. EU:n lehtimerkki kertoo, että Valmiiksipakattu luomutuote on tuotettu eu:n luomuehtojen mukaisesti. Lehtimerkissä on ilmaistuna viranomaisen tunnus, joka kertoo, että tuotteen valmistusta on seurattu. Sitten taas merkissä oleva tautantopaikkamekrintä kertoo, missä tuotteen raaka-ainee ton valmistettu
114
miten sydänmerkki, hyvää suomesta merkki, reilun kaupan merkki ja Eu:lehtimerkki vaikuttavat terveyteen
Sydänmerkki: Sydänmerkki on elintarvikkeiden ravitsemuslaadun tunnusmerkki, joka auttaa kuluttajia valitsemaan terveellisempiä vaihtoehtoja. Merkki kertoo, että tuote on rasvan laadun, määrän ja suolan suhteen parempi valinta verrattuna muihin samankaltaisiin tuotteisiin. Sydänmerkki löytyy lähes 50 eri tuoteryhmästä, ja sen kriteerit vaihtelevat tuoteryhmittäin terveysvaikutusten mukaan. MARTAT.FI Reilu kauppa: Reilu kauppa edistää kehittyvien maiden viljelijöiden ja työntekijöiden asemaa tarjoamalla heille paremmat elinolot ja oikeudenmukaisemman kaupankäynnin. Vaikka Reilu kauppa keskittyy enemmän sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja ympäristön kestävyyteen, se ei suoraan liity elintarvikkeiden terveysvaikutuksiin. Kuitenkin Reilun kaupan tuotteet ovat usein myös luomusertifioituja, mikä voi viitata ympäristöystävällisempiin tuotantotapoihin. JOUTSENMERKKI.FI LUOMUMERKKI.FI EU:n lehtimerkki: EU:n lehtimerkki, eli luomumerkki, kertoo, että tuote täyttää EU:n luomuasetuksen vaatimukset. Luomutuotanto keskittyy ympäristön kestävyyteen, eläinten hyvinvointiin ja rajoittaa tiettyjen kemikaalien käyttöä. Vaikka tämä ei suoraan takaa tuotteen terveysvaikutuksia, monet kuluttajat kokevat luomutuotteet terveellisemmiksi vaihtoehdoiksi. THESEUS.FI Hyvää Suomesta: "Hyvää Suomesta" -merkki korostaa tuotteen kotimaisuutta ja suomalaisuutta. Vaikka merkki ei suoraan liity terveysvaikutuksiin, kotimaiset raaka-aineet ja tuotanto voivat tukea elintarvikkeiden laatua ja turvallisuutta.
115
kerro liiaalsien istumisen haitoista
Liiallisen istumisen haitat: 1.Tuki- ja liikuntaelimistön ongelmat: Pitkäaikainen istuminen kuormittaa niska-hartiaseutua ja alaselkää, hidastaen aineenvaihduntaa. Tämä voi lisätä tuki- ja liikuntaelinsairauksien riskiä. 2.Sydän- ja verisuonitautien riski: Runsas istuminen on yhteydessä sydän- ja verisuonitautien esiintyvyyteen. 3.Tyypin 2 diabeteksen riski: Pitkäkestoiset istumisjaksot voivat lisätä riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen. 4. Ylipaino: Liiallinen istuminen voi johtaa ylipainon kertymiseen, mikä puolestaan lisää monien sairauksien riskiä. 5. niskalihakset jännittyy, joka aiheuttaa päänsärkyä, joka vaikeuttaa muun muass aoppimista. 6. Istuminen painaa ruoansulatuselimiä kasaan, mikä häiritsee vatsan toimintaa 7. pienentää lihasmassaa ja heikentää lihasvoimaa sekä harastuttaa lusutoa
116
kerro mill ätavoilla lisätä liikkumista kotona ja koulussa
Kotiarjessa: Portaiden käyttö: Jos asut kerrostalossa tai talossa, missä on portaat, vältä hissiä ja käytä portaita päivittäin. Tämä on loistava tapa saada kevyttä kestävyysliikuntaa. Kotitreeni: Voit tehdä lyhyitä kotitreenejä esimerkiksi aamulla herättyäsi tai illalla ennen nukkumaanmenoa. Hyppyjä, punnerruksia, kyykkyjä tai vaikka keppijumppaa – niitä voi tehdä kotona. Siivoaminen: Kodin siivous voi olla mainio liikuntamuoto. Imurointi, lattioiden pesu ja muu kotityö tekevät keholle hyvää ja lisäävät liikuntaa. Puutarhanhoito: Jos sinulla on piha, puutarhanhoito on erinomainen tapa liikkua. Kaivaminen, kitkeminen ja istuttaminen ovat fyysisiä aktiviteetteja, joita et aina tule ajatelleeksi liikuntana. Kävelylenkit: Lähde kävelylle vaikka aamukahvin jälkeen tai ennen illallista. Hyödynnä kaupassa käynnit, viemiset tai postin hakeminen liikuntamahdollisuuksina. Kouluarkessa: - Kävely tai pyöräily kouluun: Jos mahdollista, kulje tai pyöräile kouluun sen sijaan, että matkustaisit autolla. Tämä lisää päivittäistä liikuntaa, ja samalla saat raikasta ilmaa ja energiaa. Välineet kouluun: Jos kouluun ei ole pitkä matka, ota pyörä, potkulauta tai kävely kaverin kanssa tavaksi. Liikuntatunnit: Hyödynnä koulun liikuntatunnit täysillä! Osallistu innolla ja kokeile uusia lajeja, joista saat myös iloa. Tauot ja välitunnit: Hyödynnä tauot ja välitunnit liikkumiseen. Voit esimerkiksi pelata pallo- tai hyppynaruleikkejä, kävellä ympäri koulua tai tehdä kevyitä venyttelyjä. Vaihtele pitkien istumisten ohessa isutma-asentoja tai tee jopa lyhyitä liikunta tai venyttelyhetkiä opiskele aina seisten kun mahdollsita
117
kerro säännöllisestä liikunnasta seuraavia hyviä seuraamuksia
1. sydän ja verenkiertoelimistö: - vahvistaa sydäntä, mikä paranta ahapenkuljetusta - laskee leposykettä Hyvä muistaa: hyväkuntoinen sydän jaksaa enemmän ja pidempään 2. hengityselimistö -vahvistaa hengityslihaksia - tehostaa keuhkojen toimintaa ja elimistön hapen saantia hyvä muistaa: Hengästyttävä liikunta kehittää kestävyyskuntoa - hengästyminen vähenee, kun kunto paranee 3. Lihaksisto - vahvistaa hengityslihaksia, joka lisää lihasten tuottamaa voimaa, kestävyyttä ja nopeutta hyvä muistaa: kannattaa harjoitella monipuolisesti ja kuormittaa kaikkia lihaksia 4. Nivelet ja jänteet: - vahvistaa nivelpintoja, jolloin ne kestää rasitusta - ylläpitää nivelten joustavuutta,liikkuvutta hyvä muistaa: venyttely kuuluu jokaiseen liikuntakertaan 5. Luusto - uudistuu ja vahvistuu kun teet siihen vaadittavia toimentpiteitä - hidastaa iän myötä luun haurastumista. hyvä muistaa: vaan kuormitut luut vahvistuu aivot ja hermosto - lisää aivojen hyvionvointia ja eri aivojen osien yhteistyö tehostuu - paranta aunta hyvä muistaa: Liikkuminen tehostaa oppimista, muistia ja tarkkaavaisuutta
118
kerro liikuntamotiiveja
- tervedyestä huolehtiminen - hyvä fyysinen kunto - virkistäytyminen - kilpaileminen - hauskanpito - ulkonäköön liittyvät syyt - ajanvietto itsensä tai kavereiden kanssa - rentoutuminen
119
kerro endorfiinistä laajemmin.
mielhyvähormoni, jota erittyy esimerkiksi liikunnasta. Mitä rankempaa liikunta on sitä enemmän endorfiiniä syntyy. Kuitenkaan ei voida ihan tarkallen snaoa, miksi jotkut ihmiset ei saa liikunnasta endosfiinin eritystä. Voidaan kutienkin snaoa, että aktiiviset liikkujat saavat enemmän sitä, kuin vähemmän liikkujat
120
kerro Who:n viikottaisen liikkumisen mallista
malli on suunnattu 18-64 vuotiaille Kestävyyskuntoa parantava liikunta: lihaskunto ja liikehallinta 2krt viikossa. Rasittava liikunta: Vaihtoehtoisesti vähintään 1 tunti 15 minuuttia (1,25 tuntia) viikossa. Rasittava liikunta nostaa sykettä merkittävästi, eikä puhuminen suju helposti liikunnan aikana. Reipas liikunta: Vähintään 2 tuntia 30 minuuttia (2,5 tuntia) viikossa. Reipas liikunta hengästyttää, mutta pystyt puhumaan liikuntasuorituksen aikana. Kevyt liikuskelu ja paikallaanolon tauottaminen: : On suositeltavaa liikkua kevyesti mahdollisimman usein, esimerkiksi kävelemällä lyhyitä matkoja, käyttämällä portaita hissin sijaan tai tekemällä kevyitä kotitöitä. Tauota paikallaanoloa: Pitkiä istumisjaksoja tulisi katkaista säännöllisesti nousemalla ylös ja liikkumalla muutaman minuutin ajan. Tämä voi parantaa verenkiertoa ja vähentää terveysriskejä. palauttava uni, joka palauttaa päivän rasituksista. noin 8-9 tuntiin ja lapsilla vaihdellen iästä 10-14h. ihan pienellä vauvalla on unentarve suuri ja keksiikäisellä esim 10 vuotiaalla noin 10 tuntia
121
kerro lasten ja nuorten liikkumisen suotuksista
korostuu - monipuolisuus - kestävyyden,voiman ja notkeuden kehittämienn
122
kerro kestävyyskunnosta ja tuki ja liikunta elimsitön kunnosta ja vertaile niitä
Kestävyyskunto Tarkoittaa, että jaksaa tehdä koko kehoa ja suuria lihasryhmiä kuormittavia liikuntasuorituksia pitkäaikaiseksti. Esimerkkejä kehittävistä :, kuten juoksu, hiihto,pyöräily ja uinti. Tuki- ja liikuntaelimistön kunto kattaa lihasvoiman, lihaskestävyyden, notkeuden ja luuston lujuuden. Hyvä tuki- ja liikuntaelimistön kunto tukee päivittäistä toimintakykyä, vähentää loukkaantumisriskiä ja parantaa ryhtiä. Tätä osa-aluetta kehitetään lihaskuntoharjoituksilla, kuten, kehonpainoharjoituksilla, porrasharjoituksilla ja raskailla pihatöillä
123
kerro liikehallinnasta laajemmin mitä hyötyjä siitä on
tarkoittaa asentojen ja liikkeiden hallintaa sujuvasti, nopeasti ja tarkoituksenmukaisesti. siihen kuuluu tasapaino, ketteryys ja koordinaatiokyky hyötyjä: Vähentää vammariskiä: Parantunut liikehallinta vähentää lihasjäykkyyttä ja lisää notkeutta, mikä alentaa vammariskiä sekä lihaksissa että jänteissä. UKKINSTITUUTTI.FI Parantaa tasapainoa ja koordinaatiota: Harjoitettu liikehallinta tukee tasapainoa ja motoriikkaa, mikä on erityisen tärkeää ikääntyville ihmisille toimintakyvyn ylläpitämiseksi. SYDAN.FI Edistää tuki- ja liikuntaelimistön terveyttä: Liikehallinta parantaa lihasten ja nivelten toimintaa, mikä tukee tuki- ja liikuntaelimistön terveyttä ja vähentää kipuja. SUOMEN KIPU Parantaa suorituskykyä: Hyvä liikehallinta parantaa suorituskykyä monilla elämänalueilla, kuten urheilussa ja päivittäisissä askareissa, tehden liikkumisesta tehokkaampaa ja turvallisempaa.
124
kerro eri sykalueiden ja kuormitusten vaikutuksia elimsitöön
maksimi: tuntmeukset: - sykkeen olless atodella korkealla tuntuu todella raskaalta - voimakas hengästyminne, puhe lähes mahdotonta -uupumisne tunne lihaksisa tuntien, että ei jaksa akauan Mitä kehittää, kuinka usein - prantaa anaeroobbista kuntoa ja suorituskykyä - kuluttavaa, joten vaatii pitkän palautumisen kenelle sopii - kilpaurheilijat, kovakuntoisille urheilijoille sillointällöin rasittava eli keskiraskas/raskas tuntemukset - utntuu kohtalaisen raskaalta - hengästyttää, puhuminen vaikeutuu - väsymistä lihaksissa mitä kehittää - Prantaa nerobista kuntoa sopii: peruskonnon omaaville reipas eli kevyt/kohtalainen tuntmeukset - tuntuu kevyeltä tai erittäin kevyeltä - hengästyminne kevyttä, puhuminen sujuu - lihakset ei väsy, joten jaksaa aika pitkään mitä kehittää ja kuinka usein - edistää terveyttä ja kehittää peruskuntoa - voi toteutta päivittäin sopivuus - kaikille - tosi hyvä toipilaille, aloittelijoille ja palautumiseen
125
millaista on monipuolinen liikunta
Monipuolinen liikunta tarkoittaa erilaisten fyysisten ominaisuuksien, kuten kestävyyden, voiman, nopeuden, liikkuvuuden ja motoristen taitojen, tasapuolista kehittämistä. Tämä vähentää yksipuolisen harjoittelun aiheuttamien rasitusvammojen riskiä ja edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia. Lasten ja nuorten osalta monipuolinen liikunta on erityisen tärkeää, sillä se tukee terveellistä kasvua ja kehitystä. Liikuntasuositusten mukaan 7–17-vuotiaiden tulisi liikkua vähintään 60 minuuttia päivässä reippaasti tai rasittavasti, ikä huomioiden. Tämä liikkuminen voi koostua esimerkiksi koululiikunnasta, koulumatkojen liikkumisesta sekä arki- ja hyötyliikunnasta. Monipuolinen liikunta kehittää myös kehonhallintaa ja liiketaitoja, jotka ovat perusta turvalliselle ja tehokkaalle harjoittelulle. Hyvät liiketaidot ja kehonhallinta vähentävät urheiluvammojen riskiä ja parantavat suorituskykyä eri liikuntalajeissa. Lisäksi monipuolinen liikunta edistää lasten ja nuorten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä. Se auttaa oppimaan motorisia perustaitoja, tukee terveellistä kasvua ja kehitystä sekä tarjoaa mahdollisuuksia sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja ryhmässä toimimiseen.
126
selitä seuraavat käsitteet: 1. säännöllinen harjoitteleminen 2. yksilöllisyys 3. spesifisyys 4. nousujohteisuus
1. Liikuntaa joka on toistuvaa. esimerkiksi tietynlaisen liikuntarytmin ylläpitäminen ja treenaaminen 4x viikossa on säännöllistä toimintaa 2. tarkoittaa että liikuntaharjoituksen kehitykseen on eroavaisuuksia riippuen yksilöstä, vaikka lähtökohdat onkin samat. tämä voi johtua esimekriksi iästä,sukupuolesta, perimästä tai tevreydentilasta. 3. tarkoittaa, että juuri se omianisuus kehittyy, jota ollaan harjoittamassa. Kysessä voi olla esim: jonkun lihasryhmän, pallonkäsittelytaidon tai hengitys-vernekirto elimistön kehitys 4. Nuosujohteisuus tarkoittaa, että liikunann ansiosta kunto on lähtenyt nousemaan joten esimekriksi ihan alusta lähdetyllä helpommalla liikunnalla voidaan siirtyä kunnon kasvamisen jälkeen haastavampaan ja pidempi kestoiseen liikkumiseen.
127
kerro terveestä suhteesta liikuntaan
- kuuntelee oman kehon lähettämiä viestejä - vaihtelee liikunnan määrä päivittäin, viikottain ja kuukausittain muun kuormituksen mukaan - uskaltaa levätä ja pitää lomaa liikkumsiesta - lepää, jos on sairas - lähtee harrastamaan liikuntaa omasta tahdosta ja nautinnosta eikä päin omaa tahtoaan. tai esim rangaistuksena syömisestä - ehtii tavata ystäviään ja ylipäätään ylläpitää omaa sosiaalista elämää - nauttii liikunnasta, ja se antaa hyvän mielen
128
kerro ensin aerobisen anaerobisen liikunnan vaiheet ja sitten vertaile aerobista ja anaerobista liikuntaa
Ravinnosta saadaan energiaa, joka päädytään muuttamaan soluissa ATP:ksi eli runsasenergiaiseksi yhdisteeksi. ATP varastot on pienet, jonka seurauksena sitä syntyy eli tuotetaan koko ajan. ATP:tä tuotetaan joko aerobisesti tai anaerobisesti, joka voidaan määrritellä liikunnan tehon ja keston avulla. Jos tuloksena saadaan, että lihakset saavat tarpeeksi happea kysessä on aerobinen. Jos lihakset eivät saa tarpeeksi happea on taas kyse anaerobisesta liikunnasta. aerobinen liikunta: 1. energia saadaan hiilihydraateista ja rasvoista hapen avulla 2. Matalatehoinen ja pitkäkestoinen rasitus 3. Tehokas: ATP:ta muodostuu runsaasti, joka mahdollistaakin kohdan 2. Anaerobinen liikunta: 1. Energia saadaan hiilihydraateista ilman happea 2. Kovatehoinen ja lyhytkestoinen rasitus 3. Nopeaa, mutta tehoton: ATP:tä muodostuu vähän 4. Sivutuotteena syntyy maitohappoa joka päätyy väsyttämään lihakset
129
kerro superkompensaatiosta ja sen päävaiheista
Superkompensaatio on käsite, joka kuvaa kehon sopeutumista harjoittelun aiheuttamaan rasitukseen ja sitä seuraavaa palautumista, mikä johtaa suorituskyvyn paranemiseen. Kun keho altistuu fyysiselle rasitukselle, kuten voimaharjoittelulle tai kestävyysurheilulle, se kokee tilapäisen suorituskyvyn heikkenemisen. Tämän jälkeen keho alkaa palautua ja sopeutua rasitukseen, mikä johtaa suorituskyvyn paranemiseen alkuperäistä tasoa korkeammalle. Tämä ilmiö tunnetaan superkompensaationa. Superkompensaatio koostuu neljästä päävaiheesta: Harjoittelu: Fyysinen rasitus, joka aiheuttaa suorituskyvyn tilapäisen heikkenemisen. Palautuminen: Keho alkaa korjata harjoittelun aiheuttamia vaurioita ja palauttaa energiavarastoja. lepo on myös tärkeä pitää, koska jos et lwpää hyvin ja terpeeksi, niin vaarana on ylirasitus, jolloin vammariski kasvaa, eikä kehitys mihin pyritään. Superkompensaatio: Keho ylittää alkuperäisen suorituskyvyn tason, mikä johtaa suorituskyvyn paranemiseen. Reversio: Jos uutta harjoitusta ei tehdä, keho palaa vähitellen alkuperäiselle suorituskyvyn tasolle.
130
miksi kuormituksen ja levon tasapaino on tärkeää
Tasapaino kuormituksen ja levon välillä on olennaista sekä fyysisen että henkisen hyvinvoinnin kannalta. Sopiva määrä kuormitusta, kuten fyysistä harjoittelua tai henkisiä haasteita, edistää suorituskyvyn kehittymistä ja ylläpitää toimintakykyä. Kuitenkin, ilman riittävää palautumista elimistö ei ehdi sopeutua kuormitukseen, mikä voi johtaa ylikuormitustilaan ja suorituskyvyn heikkenemiseen. Riittävä palautuminen on välttämätöntä kehittymisen ja hyvinvoinnin kannalta. Se auttaa elimistöä korjaamaan harjoittelun aiheuttamia vaurioita, palauttamaan energiavarastoja ja sopeutumaan uusiin haasteisiin. Ilman riittävää lepoa ja palautumista kuormitus voi kasaantua, mikä lisää riskiä ylikuormitustilaan ja heikentää suorituskykyä. Liiallinen kuormitus ilman riittävää palautumista voi johtaa ylikuormitustilaan, joka heikentää suorituskykyä ja lisää loukkaantumisriskiä. Ylikuormitus vaikuttaa autonomiseen hermostoon, mikä voi ilmetä esimerkiksi leposykkeen muutoksina ja suorituskyvyn heikkenemisenä. Stressin ja palautumisen tasapaino on tärkeää myös henkisen hyvinvoinnin kannalta. Liiallinen stressi ilman riittävää palautumista voi heikentää elimistön puolustusjärjestelmää ja johtaa terveysongelmiin.
131
kerro tapoja riittävän palautumisen mahdollistamiselle
aktiivinen palautuminen - kevyt liikunta esim kävely, hölkkä, kevyt uinti ja vesijuoksu - aktiivinen kehonhuolto esim: venyttely ja liikkuvuusharjoitteet - rauhallisemmat liikuntamuodot, kuten jooga tai pilates lepo - riittävä uni - palauttava hieronta - kehon rentoutushajoitukset - mielen rentoutumisharjoitukset: meditaatio
132
Kerro tapoja liikuntavammojen ehkäisyyn
Tekijät jotka liittyvät omaan terveuteen, kuntoon ja vireystilaan: - kestävyys ja luhaskunnosta, liikkuvuudesta ja kehonhallinnasta huolehtiminen - oman taito- ja kuntotaason huomioiminen - huolellinen verryttely - terveellinen ja monipuolinenr avinto - riitävän energiansaannin huolehteminen - ei liikuntaa sairaana - palautumisesta ja levosta huolehtiminen olosuhteiden, varusteiden ja muiden liikkujien huomioiminen - lajiin ja itselle sopivat varustett - ympäristön, sekä lajin riskien huoioiminen - sääolosuhteet huomioon - sääntöjen noudattaminen - turvallisuuden huomioiminen esim: ehjät välineet
133
kerro rasitusvammasta ja sen riskitekijöistä
Mikä on rasitusvamma? Rasitusvamma (myös ylikuormitusvamma) on tuki- ja liikuntaelimistön vaurio, joka syntyy pitkäaikaisen, toistuvan kuormituksen seurauksena ilman riittävää palautumisaikaa. Se ei siis johdu äkillisestä tapaturmasta, vaan kehon liian suuresta kuormituksesta suhteessa sen kestävyyteen. Rasitusvammat voivat vaikuttaa esimerkiksi luihin, jänteisiin, lihaksiin, nivelsiteisiin tai niveliin. Syyt ja riskitekijät Rasitusvammat johtuvat useimmiten liiallisesta tai yksipuolisesta rasituksesta, mutta niihin voi vaikuttaa myös muita tekijöitä, kuten biomekaaniset ongelmat, huono palautuminen ja ravitsemus. 1. Toistuva kuormitus ja liiallinen harjoittelu Liian nopea harjoitusmäärän tai -intensiteetin lisääminen. Yksipuolinen rasitus tietyille lihasryhmille. Pitkäaikainen fyysinen kuormitus ilman riittävää lepoa. 2. Kehon rakenteelliset tekijät ja biomekaniikka Jalkojen virheasennot, kuten lattajalat tai ylipronaatio. Eri raajojen pituuserot tai ryhtivirheet. Lihasepätasapaino tai -heikkous, joka aiheuttaa väärää kuormitusta. 3. Välineet ja olosuhteet Epäsopivat kengät (esim. huono iskunvaimennus). Kovalla alustalla harjoittelu (esim. juoksu asfaltilla). Toistuvat liikkeet, kuten tietokoneen näppäimistön käyttö ilman ergonomiaa. 4. Puutteellinen palautuminen ja ravitsemus Unenpuute ja stressi, jotka heikentävät kudosten korjaantumista. Riittämätön energiansaanti tai huono ruokavalio (esim. kalsiumin ja D-vitamiinin puute vaikuttaa luiden kestävyyteen). Ikääntyminen ja krooniset sairaudet voivat heikentää kehon kestävyyttä
134
doping terveyriskit
- Riski kasvaa sydän ja verenkiertoelimistön sairauksille - maksavauriot ja kasvaimet - Toimintahäiriöt liittyen seksuaallisuuteen esimerkiksi hedelmättömyys - Agressiivinen käyttäytyminen - Vakavat mielialahäiriöt esim masennus - aineriippuvuus
135
selitä doping
Terveydelle haitallisten aineiden tai menetelmien käyttöä, jonka tarkoituksena on parantaa liikunta ja kuntoilusuorituksia. esimerkiksi kuntodoping haluaa saada tätä oman voimansa hankkimiseen, lihasmassan kasvuun ja muihin ulkonäköisiin tekijöihin. kaikille dopingeille yhteistä on, niistä seuraavat terveysriskit. Haitat voivat olla lyhyt, pitkä aikaisia tai jopa pysyviä mitä kauemmin käytät ja isompia annoksia otat, sitä enemmän terveydellisiä ongelmia syntyy.
136
kerro univajeen merkeistä
- herääminen on vaikeaa - väsyttää jo aamun oppituunneilla, meinaten nukahtaa - Keskittyminen opiskeluun vaikenee ja tehtävien tekeminen tuntuu todella haasteelliselta - Asioiden muistminen tuntuu todella hankalalta - Mieliala on todells apea ja saattaa esiintyä esim äreäisyyttä - päätä särkee ja olo on yleisesti huono
137
kerro unen aikana käydyistä vaiheista
1. Kyvyt uni: Unen ensimmäinen vaihe, joka mahdollistaa vaipumisen syvään uneen. tässä vaiheessa tapahtuu seuraavia asioita kehon toiminnassa - aivojen aktiivisuus vähenee - syke hidastt - hengitys hidastuu - lihasjännitys heikkenee - toimintakyky alka aparantumaan - unet on lyhyitö kuin nopeasti mielestä pois haihtuvia ajatuksia 2. Syvän unen vaihe, jossa keho on päässyt rauhoittumis tilaan. Tässä vaiheessa tapahtuu seuraavia kehon toiminnallisia toimia - Ruuminlämpö laskee - syke on hidas ja verenpaine alhainen - hengitys on syvää ja rauhallista - lihakset palautuu päivän rasituksista - kudokset rakentuu ja uusintuu: kasvuhormonia erittyy, kudoksessa olevia vaurioita korjataan ja immuunijärjestelmä aktivioituu - aivot huoltuu ja päivän tietoja käsitellään - aivojen nergiavarastot täyttyvät - kuona-aineet poistuvat aineistot - päivällä opitut uudet tiedot painuvat säiliömuistiin 3. vilkeuni eli rem uni, joka on tärkeä osa oppimisille, luovuudelle, mielenterveydelle ja se on elämyksiltä todella olennainen osa unessa - Aivot on aktiiviset - Tuoreet muistijäljet liitetään suurempiin asiakokonaisuuksiin - saattaa syntyä oivalluksia - päivällä harjoitetut asiat siirtyvät taitomuistiin - auttaa käsittelemään haastavia tunteita ja vaikeita kokemuksia - unien näkeminen - unet tapahtumarikkaita, tarinallisia Unen vaiheet toistuvat syklisesti yön aikana useaan kertaan. Alkuyöstä syvän unen vaiheet on pitkiä ja aamuyöstä lyhyempiä ,jonka takia voi herätä helpommin hetkeksi.
138
kerro unen hyödyistä
1. aivoja huolletaan unen aikana. Unen aikana saadaan taukoa, joten voidaan täydentää uudelleen aivojen energiavarastot. aivojen ympärillä olevaan nesteeseen päivän ajalta kerääntyy kuona-aineita, jotka ovat haitallisia aineita aivojen tevreydelle. Unen aikana tapahtuu aivojen nestekierto, jossa huuhtoutuu pois solujen välissä olevat haitalliset aineet 2. Kehon toimintojen ylläpitämiseen vaaditaan unta. Unen aikana keho rentoutuu ja lihakset palautuu päivän rasituksista. soluvauroita korjaantuu ja uusia soluja tuottuu. 3. kasvuhormonin synty, joka tapahtuu syvän unen vaiheessa joka vaikuttaa esim pituuskasvuun ja lihastenkasvuun 4. muistaminen ja oppiminen: syvän unen aikana aivot käyvät läpi ja lajittelee tulleita tietoja ja käsityksiä. Tarpeettomat positetaan ja tärkeät menee pitkäkestoiseen säiliömuistiin. 5. opiskeluhyvinvointi - looginen ajattelu - virkeys - tarkkaaavaisuus
139
unevajeesta seuraavia ongelmia
- työtehon laskeminen - ongelmia opiskelussa ja työtehtävissä, koska niissä tarvitaan tarkkaivaisuutta - alakuloisuus -ärtyisyys - keskittymiskyky heikentyy - opiskelusta ei tule mitään - ylipainon riski kasvaa. tähän vaikuttaa muutokset aineenvaihdunnassa, joka saa aikaan loputtoman kylläisyydettämyyden tunteen, jolloin ihminen alkaa syömään enemmän roskapitoisisa ja makeita herkkuja. Fyysinen aktiivisuus vähenee myös. Energiansaanti siis kasvaa, kun taas kulutus vähenee, jonka seurauksena paino kasvaa myös väsyneenä ihmisen on vaikeampi vastustaa mielitekoja, joka altistaa epäterveellisen syönnille. - immuunijärjestelmä heikkenee. se alkaa sillä, että immuunivaste thostuu,mutta jonkun ajan päästä vastustuskyky heikkenee, joka on siis immuunijärjestelmän heikkenemistä. voit tällöin sairastua paljon enemmän - Stressihormonien määrä veressä kasvaa, joka johtaa sydämmen syketaajuuden kasvamiseen, verenpaineen kohoamiseen. Jos tämä jaktuu pitkään kehoon voi syntyä matala-asteinen tulehdus, joka lisää riskiä erillaisiin sairauksiin esim 2 tyypin diapetekseen, syöpätauteihin ja verisuonitauteihin
140
vuorokausirytmi unipaine
vuorokausirytmi: 24h mittainen henkilökohtainen rytmi, joka perustuu aivoissa sijaitsevan keskuskellon toimintaan. Keskuskello on koko kehon sisäinen tahdistaja. Se tuotttaa toiminnallaan aikaikkunat, jolloin nukahtaminen ja herääminen on helpointa. Jokaisella on sama 24h rytmi, mutta s eon henkilökohgtaista jokaiella. jotkut voi olla esim aamu tai iltavirkkuja jolloin nukkumisen ja heräämisen aika vaihtelee todella paljon. Voi olla myös noiden välimaastosta, jossa suurin osa ihmisistä onkin. keskuskello ei ole ihan tasan vuorokauden mittainen, joten se tarvitsee säännöllisiä aiakmerkkejä pysyen tahdissa. Ihmsien tietoisuus ajasta sekä säännöllinen herääminen, ruokailu ja nukkumaanmenoajat tukevat oikeanlaisessa vuorokausirytmissä pysymistä. Keskuskelloa myös tahdista aulkoupulelta tulevat ärsykkeet esimerkiksi valo ja pimeys. Kun ilta tulee ja hämärtyy niin aivojen käyrauhanen alkaa tuottamaan melatoonihormoonia, joka laskee kehon lämpötilaa, joka sa aihmisen tuntemaan uneliaaksi. Kun aamu sarasta aja valoa on saatavilla melatoniinin eritys lakkaa ja ihmisen vioreystila nousee unipaine: valveilla ollun ajan tarve unelle, joka johtuu kuona-aineista, jotka kertyvät aivoihin hereilläolo aikoina. Mitä kauemmin ihminen on hereillä, sitä ennemmän kuona-aineit asyntyy ja nukkumsien tarve lisääntyy. Unen aikana kuona-aineidne määr aivoiss vähenee ja unipaine lähtee laskuun. noin 8h unien jälkeen kuona-aineet on puhdistettu pois. jos ihminen on ollut yhtäjaksoisetsi todella pitkään hereillä, niin toimintakyky lähtee huomattavaan laskuun
141
keksuskello
koko kehon sisäinen tahdistaja
142
kerro uniongelmien syitä
1- persoonallisuus esim ylivilkkaus ja ylitunnollisuus 2. ikä: nuorten viivystynyt unirytmi, vanhetess auni muuttuu katkonaisemmaksi 3. vaikeus rentoutua, unettomuuden pelko, taipumus murehtia mennyttä tai tulevaa 4. epätevreelliset elämäntavat - iltapainoitteinen elämäntyyli, epäsäännöllsiet nukkumajat, vähäinen liikunta ja ulkoilu - kofeiini,alkoholi, päihteet, jotka häiritsee unen laatua ja määrää 5. haastava tai muuttunut elämäntilanne¨ - pitkittynyt opiskelu7työstressi - huolet, murheet, vuorotyöt - suuret elämän muutokset eism lapsen syntymä tai avioero 6. sairaudet - fyysiset: kivut, hengitysvaikeudet, uniapnea - mielentevreydenhäiiröt: masennus, ahdisteneisuushäiriö - lääkkeet esim astamlääke 7. ympäristö - ympäröivä yhteiskunta, joss apalveluita avoinna 2477 - liian meuilsa, valoisa, huono sänky tai sisäilma
143
kerro hyvän unen tavoittelusta
1. herätään joka päivä samana aikaan 2. syödään monipuolisesti ja aterirytmi pysyy säännöllisenä 3. pidetään huolta sosiaallisesta aktiivisuudesta eli liikkumisestaja ulkoilusta 4. varaa aika apäivällä aisoihin jotka paina amieltä, ettei ne kasaannus itten illan päälle 5. rankat fyysiset harjoituske tpäivällä ei illasta 6- sinivalo ennen nukkumista ehkäisee melatoonin erittmyistä -7.kevyt iltapala 8. säännöllsiet iltarutiinit jotk arauhoittaa kielen 9. mene nukkumaan samaan aikaan, myös viikonloppuisin 10. jiljainen, hyvin tuuletettu makuuhuone helpottaa nukahtamista
144
unihyginia
nukkumistottumuksiin liittyviä tapoja, jotka edistää helpompa aja nopeampaa nukkumista vaivattomasti.
145
kerro asioita jotka helpottaa painonhallintaa
- tasainen ateriarytmi - kohtuullsiet annoskoot - kasipainotteinen ruokavalio - energiapitoiosten juomien rajoitus - ruokien matala energiatiheys - liikkuminen - riittävä ja laaduka suni - stressinhallinta - posiitivinen minäkuva
146
lihoamselle altistavia tekijöitä
- energiatiheiden ruokien runsas käyttö - ruokien suuri rasvamäärä - kasvisten vähäinen käyttö - jaktuva napostelu - epäsäännöllinen ateriarytmi - sokeirlimujen, energiajuomien ja täysmeuhujen runsas käyttö - alkoholin juominen - istuva elämäntapa - arkiliikunnan vähäisyys - fyysisen työn vähäisyys - kiireinne elämä - stressi - psyykksie thäiriöt - vähäinen yöuni - perimä
147
vertaile leptiiniä ja greliiniä
Leptiini Leptiini on rasvakudoksen tuottama hormoni, joka toimii ruokahalua hillitsevänä ja energiankulutusta lisäävänä tekijänä. Sen pääasiallinen tehtävä on viestiä aivoille (hypotalamukselle) kehon rasvavarastoista ja auttaa säätelemään painoa pitkällä aikavälillä. Tuotantopaikka: Rasvakudos Vaikutus: Vähentää ruokahalua ja lisää energiankulutusta Mekanismi: Sitoutuu hypotalamuksen leptiinireseptoreihin ja estää näläntunnetta lisäävien neuropeptidien (NPY, AgRP) tuotantoa Leptiiniresistenssi: Ylipainoisilla ihmisillä leptiinitasot ovat usein koholla, mutta aivot eivät reagoi siihen tehokkaasti, mikä voi johtaa leptiiniresistenssiin ja jatkuvaan näläntunteeseen Greliini Greliini on mahalaukussa tuotettava hormoni, joka lisää ruokahalua ja edistää energiansäästöä. Se toimii vastakkaisesti leptiiniin nähden ja nousee erityisesti ennen aterioita, lisäten näläntunnetta. Tuotantopaikka: Mahalaukun limakalvo Vaikutus: Lisää ruokahalua ja vähentää energiankulutusta Mekanismi: Aktivoi hypotalamuksen oreksigeenisiä (ruokahalua lisääviä) neuropeptidejä, kuten NPY:tä ja AgRP:tä Tason vaihtelu: Nousee ennen aterioita ja laskee ruokailun jälkeen Leptiinin ja greliinin yhteisvaikutus Leptiini ja greliini toimivat vastakkaisesti: leptiini vähentää ruokahalua, kun taas greliini lisää sitä. Pitkäaikainen energiavaje (esim. paasto tai laihtuminen) vähentää leptiinitasoja ja nostaa greliinitasoja, mikä voi vaikeuttaa painonhallintaa. Unen puute voi lisätä greliinitasoja ja vähentää leptiinitasoja, mikä voi johtaa lisääntyneeseen ruokahaluun ja painonnousuun.
148
mitkä hormonit vaikuttaa suokahaluun
leptiini ja greliini
149
energiatiheys
kertoo energiamäärästä ruoan painoyksikköä kohden. Ruokaa voi syödä niin, että tulee kylläiseksi, mutta paino ei muutu. siinä tulee kuitenkint ehdä oikeat valinnat syömisen suhteen. Energiatiheyksien eroihin ruokien välillä olisi hyvä ottaa huomioon. Vatsa on täysi jun s esisältää noin 400g ruokaa. Lihapullat ja perunamuusii että hampurilaiateria täyttää, mutta hamupurilaisateria lihottaa
150
keskivartalolihavuus
vatsaonteloon ja maksaan kertynyt runsas rasvan määrä, jota kutsutaan toisella nimellä viskeraaliseksi ravsaksi. s eon terveydelle haitallsiepaa kuin missään muualla kehon osass,a koska se aiheuttaa ainnenvaihdunnanhäiriöitä. rasvakudokseen kertyy tulehdussoluja, jotk PITÄÄ ELIMSITÖSSÄ MATALATASOISTA TULEHDUSTILAA. sE ON RISKI MONILLE ERI SAIRAUKSILLE ESIM TYYPIN 2 DIAPETEKSELLE JA SYÖVÄLLE.
151
Kerro miten yhteiskunta voi vaikuttaa henkilön pianonhallintaan.
Yhteiskunta vaikuttaa merkittävästi yksilön painonhallintaan monin eri tavoin. Keskeisiä tekijöitä ovat: 1. Ympäristö ja elämäntapa Nyky-yhteiskunnassa yltäkylläinen ruokatarjonta ja vähentynyt fyysinen aktiivisuus vaikeuttavat painonhallintaa. Kiireinen elämäntapa ja stressi voivat johtaa huomaamattomaan syömiseen ja epäterveellisiin ruokailutottumuksiin. DUODECIM TERVEYSKIRJASTO 2. Sosiaaliset normit ja asenteet Ylipainoon liittyvä stigma ja syyllistäminen voivat estää ihmisiä hakeutumasta hoitoon. Asenteet, jotka pitävät lihavuutta yksilön heikkoutena, eivät ota huomioon monia taustalla olevia tekijöitä, kuten geneettisiä ja ympäristöllisiä vaikutuksia. YLE.FI 3. Työympäristö Työpaikan kulttuuri ja käytännöt vaikuttavat työntekijöiden hyvinvointiin. Esimerkiksi epäterveelliset tarjoilut palavereissa voivat haitata painonhallintaa, kun taas terveellisiä valintoja tukevat ympäristöt edistävät sitä. PREVENIA 4. Kulttuuriset tekijät Painonhallintaan liittyvät rituaalit ja symboliikka voivat vaikuttaa siihen, miten ihmiset suhtautuvat omaan painoonsa ja terveyteensä. Jos painonhallintakulttuuri keskittyy liikaa tiettyihin käytäntöihin ilman pitkäaikaisia tuloksia, se voi johtaa turhautumiseen ja epäonnistumisen tunteisiin. YHTEISILLÄ TULILLA Yhteiskunnan rakenteet ja asenteet muokkaavat yksilön valintoja ja mahdollisuuksia painonhallinnassa. Siksi on tärkeää luoda ympäristöjä, jotka tukevat terveellisiä elämäntapoja ja vähentävät painoon liittyvää stigmaa.
152
millä painoa mitataan
1. painoindeksin eli BMI avulla, jonka avulla arvoidana henkilön joko ylipainoisuutta tai alipainoisuutta tai onko henkilö justiins asopivan pianoinen. Tämä kuitenkaan ei kerro henkilön kehonkoostumusta tai, etät missä rasvakudos elimsitössä sijaitsee. Esim jos on isot lihakset, ne nosta apianoa, vaikak ylipainoa ei olisi. 2.Vyötärönympärys on tärkeä terveyden mittari, koska se kertoo keskivartaloon kertyneen rasvan määrästä. Liiallinen vatsanseudun rasva lisää riskiä sairastua useisiin kroonisiin sairauksiin, kuten tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin sekä metaboliseen oireyhtymään.
153
kerro ruokaympäristön vaikuttavia ja altistavia tkeijöitä lihoamiselle
-1. ruoan helppo satavauus 2. runsaat valikoimat 3. edullinen hinta 4. energiatiheet ruoa tlisääntyy 5. sokeripitoiset juoma tlisääntyy 6. isot pakkauskoot 7.suuret annokset 8. lapsille suunnatut mainokset ruoasta
154
sosiaallsien emdian vaikutusta kehokuvaan positiivisetsi ja negatiivisesti
Positiiviset vaikutukset Kehopositiivisuusliikkeet: Sosiaalinen media tarjoaa alustoja kehopositiivisuusliikkeille, jotka edistävät kehon monimuotoisuuden hyväksyntää ja kannustavat ihmisiä rakastamaan itseään sellaisina kuin ovat. DOVE Tukiverkostot: Alustat mahdollistavat yhteisöjen muodostumisen, joissa jaetaan kokemuksia ja saadaan vertaistukea, mikä voi vahvistaa positiivista kehonkuvaa. Inspiraatio ja motivaatio: Monet löytävät sosiaalisesta mediasta inspiraatiota terveellisiin elämäntapoihin, kuten liikuntaan ja terveelliseen ruokavalioon, mikä voi parantaa kehonkuvaa. Negatiiviset vaikutukset Vertailu ja ulkonäköpaineet: Sosiaalinen media altistaa jatkuvalle vertailulle muihin, mikä voi johtaa tyytymättömyyteen omaa kehoa kohtaan. Erityisesti nuoret naiset kokevat ulkonäköpaineita sosiaalisessa mediassa esiintyvien henkilöiden vuoksi. LAUDA Muokatut kuvat ja epärealistiset standardit: Muokatut ja tarkkaan valitut kuvat luovat epärealistisia kauneusihanteita, jotka voivat heikentää kehonkuvaa. MIELENTERVEYSTALO.FI Hyväksynnän hakeminen: Tykkäysten ja kommenttien määrä voi vaikuttaa itsetuntoon ja kehonkuvaan, kun hyväksyntää haetaan muiden reaktioiden kautta. TREPO Kehonkuvan huolien lisääntyminen: Sosiaalisen median käyttö on yhdistetty kehonkuvan huolien lisääntymiseen, erityisesti nuorilla aikuisilla.
155
kerro laihtumisen hyödyistä ylipainoiselle
sairauksiin sairastumisen riksi vähenee tai jos on jo sairaudet, niin niiden sseuraamusket vähenee 1. tyypin 2 diaperes - insuliinin vaikutus elimistösäs paranee - sokeriaineenvaihdunta paranee - rasvoittunut maksa puhdistuu - lihasten isnuliiniherkkyys paranee 2. sydän ja verisuonisairaudet - verenpaine laskee - kolestreoli arvot paranee - veren rasva-arvot laskee 3. syöpäsairaudet - vähentää matala-asteista tulehdusta - vähentää erilaistem syöpien riskiä 4. ttuki ja liikuntaelimistö - nivelten kuormittuminen vähenee - rappautumisen kehittmyinen hidastuu ja oireet lievittyy - elämänlaatu parane ekun kivut hellittää 5. meilentevreydnehäiriöt - masennusoireet saatta alieventyä - ihminen jaksaa parmemin sekä psyykkisetsi, että fyysisesti
156
painonhallintakeinoja ja niiden vaikutuksia
1. liikuntakäyttäytyminen= johtaa kohtuullisene liikuntaan oikeaoppisesti tai vähäällsieen tai liiaallsieen liikkumiseen, joka aiheuttaa pakkomielteistä liikkumsita syömishäiriössä 2. kehon kuva= positiivinen kehon kuva, jos on huono, niin se johtaa kehonkuvan vääristymään ja syömishäiriöön 3. syömiskäyttäytyminen= säännöllinen ja salliva valio tia sittne syö vähän ja epäsaäännöllisesti, joka johtaa amimiseen tai syömättömyyteen 4. vaikutukset painoon pitkällä välillä olisi normaliisit normipaini, mutta voi jäädä yli tai alapainoon joka voi johtaa todella vakavaan tilanteeseen
157
kerro eri ruokavalioiden nuodattmaisesta joss aont arkoituksena laihtuminen
1. ravitsemussuotiusten mukainen ruokavalio - vähennetään sokeirn ja rasvan saantia - annokokojen piennentäminen - kasvisten käytön lisääminen - energiatiheiden rukien rajoittaminen miksi? tämä on - turvallista ja helppoa ylläpitää - laihtuminen hidasta, mutta yleensä pysyvää EI ravistemusuotiuksen muakisia ruokavalioita 1. patkäpaasot, joka voi olla esim että syödään viitenä päiovänä normaalisit ja kahtena rajoitetaan energiansaantia miksi ei hyvä? - paastopäivinä aiheuttaa laihtumista - ei sovi kaikille - normaaleina päivinä saatetana kompensoida eli syödään ihan liikaa 2. paleodieetti, joss atac´voitteena hiilihydraattien vähentäminen ja elää niins naottujen kivikauden ihmisten ruokavalion lailla eli vilja ja maitotuotteet pois miksi haittaa? - lihaa saatetaan syödä suosituksia ennemmän - ravintoaineiden saannista saatttaa tulla ongelmia 3. Vähähiilihydraattinen ruokavalio esim ketodieetti - hiilihydraattejen rajoittaminen niin minimiin, että vernekirtoon alkaa syntyä ketoaineita, jotka aiheuttaa näläntunteen vähenemistä ja energiansaannin vähenemistä miksi haittaa? -- vaikeus toteutta apysyvästi, vaikka aluss alaiduttaakin todella tehokkaasti - riskinä kuihdun saannin vähentyminen ja sitä kautta negatiiviset muutokset suoliston mikrobistossa
158
mikä on merkki terveestä ruokaushteesta
- osaa nauttia Syömisestä - lopetan syömisen kun on kyllläinen - voi herkutella silloin tällöin ilmn syyllisyyttä - syöminen ei aiheuta ahdistusta - en kiellä itseltäni mitään ruoka-aineita - olen sinut kehoni kanssa
159
intuitiivinen syöminen
Intuitiivinen syöminen on lähestymistapa ruokailuun, jossa yksilö kuuntelee kehonsa luonnollisia nälkä- ja kylläisyysviestejä sekä kunnioittaa kehon tarpeita ilman ulkoisten sääntöjen tai rajoitusten ohjausta. Tavoitteena on mutkaton ja joustava suhde ruokaan sekä kehon tarpeiden mukainen syöminen. asenne ruokailua kohtaan on rento, joutava ja positiivinen. Ruoasta nautitaan ja sitä syödään hyvillä mielin.
160
vertaile seksuaaliterveyttä ja lisääntymisterveyttä
seksuaalitevreys= Who:n mukaan tarkoittaa fyysisen,psyykkisen,sosiaallisen ja emotionaallisen hyvinvoinnin tilaa. se sisältää positiivisen ja kunnioittavan lähestymisen seksuaallisuuteen ja seksuaalisiin suhteisiin. ne myös mahdollistaa tyydyttävät ja turvalliset seksuaalikokemukset ilman painostusta, syrjintää ja väkivaltaa. lisääntymisterveys= mahdollisuus tyydyttävään ja turvaalliseen seksielämään. Siihen liitty vapaus lisääNTYÄ. MYÖS OIKEUS VALITA EHKÄISYVÄLINEET SEKÄ PÄÄSÄT PLAVELUIHIN, JOTK mHDOLLISTAA TURVALLISENR ASKAUDEN JA SYNNYTYKSEN SEKÄ AUTTaa saamaan terveen vastasyntyneen
161
mitä seksuaallisuuteen kuuluu
1. Seksuaalinen suuntautuminen Seksuaalinen suuntautuminen kuvaa sitä, keihin henkilö tuntee seksuaalista ja/tai emotionaalista vetovoimaa. Tämä voi ilmetä monin eri tavoin, kuten heteroseksuaalisuutena, homoseksuaalisuutena, biseksuaalisuutena, panseksuaalisuutena tai aseksuaalisuutena. On tärkeää huomata, että seksuaalinen suuntautuminen on henkilökohtainen kokemus, joka voi muuttua elämän aikana. SETA RY | 50 VUOTTA IHMISOIKEUSTYÖTÄ 2. Erotiikka Erotiikka liittyy seksuaalisen mielihyvän herättämiseen ja ilmentämiseen. Se voi ilmetä monin tavoin, kuten kirjallisuudessa, kuvataiteessa, elokuvissa tai muussa mediassa, ja sen tarkoituksena on usein kiihottaa tai herättää seksuaalisia tuntemuksia. Erotiikka on kulttuurisidonnainen käsite, ja sen käsitys vaihtelee eri yhteiskunnissa ja aikakausina. 3. Seksuaalinen mielihyvä Seksuaalinen mielihyvä on subjektiivinen kokemus, joka liittyy seksuaalisen toiminnan aikana koettuihin nautintoihin. Se voi olla fyysistä, kuten orgasmin saavuttaminen, tai emotionaalista, kuten läheisyyden ja rakkauden tunne. Seksuaalinen mielihyvä vaihtelee yksilöllisesti ja siihen vaikuttavat monet tekijät, kuten fyysinen terveys, psyykkinen hyvinvointi ja kulttuuriset normit. 4. Intiimit suhteet Intiimit suhteet ovat henkilökohtaisia ja syvällisiä yhteyksiä toisiin ihmisiin, joissa on sekä emotionaalista että fyysistä läheisyyttä. Nämä suhteet perustuvat luottamukseen, kunnioitukseen ja avoimuuteen, ja ne voivat sisältää seksuaalista kanssakäymistä, mutta eivät välttämättä rajoitu siihen. Intiimit suhteet voivat olla romanttisia, ystävyyssuhteita tai perhesiteitä, jotka rikastuttavat elämää ja tukevat hyvinvointia. 5. Lisääntyminen Lisääntyminen on biologinen prosessi, jossa yksilöt tuottavat jälkeläisiä. Ihmisillä tämä tapahtuu yleensä sukupuoliyhteyden kautta, joka johtaa hedelmöitykseen ja raskauteen. Lisääntymiseen liittyy monia tekijöitä, kuten hedelmällisyys, raskauden kulku ja synnytys. Lisäksi kulttuuriset ja yhteiskunnalliset näkemykset vaikuttavat siihen, miten lisääntymistä ja perhesuunnittelua käsitellään. 6. Sukupuoli Sukupuoli voidaan ymmärtää kahdella tavalla: Biologinen sukupuoli: Perustuu fyysisiin ominaisuuksiin, kuten kromosomeihin, hormoneihin ja sukupuolielimiin. Sosiaalinen sukupuoli: Liittyy yhteiskunnassa odotettuihin rooleihin ja käyttäytymismalleihin, jotka liittyvät miehiin ja naisiin. Nykyään ymmärretään, että sukupuoli on monimuotoinen ja voi olla muutakin kuin perinteinen mies-nais-jako. PSYKOLOGILIITTO 7. Sukupuoli-identiteetti Sukupuoli-identiteetti on yksilön sisäinen kokemus omasta sukupuolestaan. Se voi vastata biologista sukupuolta tai olla siitä poikkeava. Esimerkiksi transsukupuoliset henkilöt kokevat, että heidän sukupuoli-identiteettinsä ei vastaa heidän syntymässä määriteltyä sukupuoltaan. Sukupuoli-identiteetti on henkilökohtainen ja voi kehittyä elämän aikana. PSYKOLOGILIITTO 8. Sukupuoliroolit Sukupuoliroolit ovat yhteiskunnassa vallitsevia odotuksia ja normeja siitä, miten miesten ja naisten tulisi käyttäytyä. Nämä roolit perustuvat usein perinteisiin käsityksiin maskuliinisuudesta ja feminiinisyydestä. Sukupuoliroolit voivat vaikuttaa moniin elämän osa-alueisiin, kuten uravalintoihin, perhesuhteisiin ja henkilökohtaiseen identiteettiin. Nykyään on kuitenkin yhä enemmän liikkuvuutta ja mahdollisuuksia kyseenalaistaa ja muuttaa perinteisiä sukupuolirooleja.
162
kerro seksuaali ja lisääntymisterveyteen tukevia tekijöitä yksilön ja yhteisön/yhteiskunnan näkökulmasta
yksilö: - oman seksuaallisuutensa hyväksyminen - terveelliset elämäntavat - hyvä parisuhde - ehkäisystä huolehtiminen - seksitaudeilta suojauutminen - rohkeus hakea apua ja tukea tarvittaessa yhteisö: - seksuaalioikeuksien kunnoittaminen - oikeassa kehitysvaiheesa saatu seksuaalikasvatus - tasa-arvo - matalan kynnyksen lisääntmyis ja skesuaalipalvelut - seksuaallisen väkivallan ehkäisy - tyttöjen ja naisten sukuelinten silppomisen ehkäisy
163
seksuaallinen itsetunto
Seksuaalinen itsetunto on yksilön käsitys omasta seksuaalisuudestaan ja siihen liittyvästä arvostuksesta. Se heijastaa uskomuksia ja tunteita omasta kyvystä olla seksuaalisesti houkutteleva ja nauttia seksuaalisista kokemuksista. MIELENTERVEYSTALO.FI Seksuaalisen itsetunnon merkitys Hyvä seksuaalinen itsetunto on yhteydessä yleiseen hyvinvointiin ja mielenterveyteen. Se voi parantaa ihmissuhteita, lisätä elämänlaatua ja edistää positiivista kehonkuvaa. Toisaalta heikko seksuaalinen itsetunto voi johtaa epävarmuuteen, ahdistukseen ja vaikeuksiin intiimeissä suhteissa.
164
kerro vahvistavia tekijöitä seksuaalliselle itsetunnolle
1. Itsensä kohteleminen hyvin Itsemyötätunto ja itsensä hemmottelu voivat merkittävästi parantaa itsetuntoa. Tämä voi sisältää esimerkiksi riittävän unen saamista, rentoutumista kylvyssä, terveellistä ruokavaliota tai säännöllistä liikuntaa. Tällaiset teot viestivät aivoille, että arvostat itseäsi, mikä puolestaan tukee seksuaalista itsetuntoa. EEVA 2. Puhuminen itsestään arvostavasti Positiivinen itsepuhe ja itsensä arvostaminen ovat keskeisiä itsetunnon rakennuspalikoita. Vältä negatiivisia ajatuksia ja keskity omiin vahvuuksiisi. Itsemyötätunto auttaa näkemään itsessäsi arvokkaita piirteitä ja vähentää vertailua muihin, mikä parantaa seksuaalista itsevarmuutta. EEVA 3. Itsensä välttelyn välttäminen Itsensä välttely, kuten omien tarpeiden ja tunteiden sivuuttaminen, voi heikentää itsetuntoa. On tärkeää kohdata omat tunteet ja tarpeet rehellisesti, sillä niiden tunnistaminen ja hyväksyminen ovat avainasemassa seksuaalisen itsetunnon kehittämisessä. 4. Keskittyminen vahvuuksiin ja onnistumisiin Itsetunnon vahvistamiseksi on hyödyllistä keskittyä omiin vahvuuksiin ja aiempiin onnistumisiin. Tämä auttaa rakentamaan positiivista minäkuvaa ja lisää itseluottamusta myös seksuaalisessa kontekstissa. 5. Tekeminen asioita, joista tykkää Osallistuminen mieluisiin aktiviteetteihin, kuten harrastuksiin tai muihin nautinnollisiin toimintoihin, voi parantaa mielialaa ja itsetuntoa. Tämä voi myös lisätä seksuaalista itsevarmuutta ja halukkuutta tutkia omaa seksuaalisuutta. 6. Oman kehon arvostava ja kunnioittava kohtelu Kehon hyväksyminen ja arvostaminen ovat keskeisiä seksuaalisen itsetunnon osa-alueita. Positiivinen kehonkuva voi parantaa seksuaalista itsevarmuutta ja lisätä halukkuutta nauttia omasta kehostaan. MTVUUTISET.FI 7. Itselleen nautinnon antaminen omasta kehostaan Itseensä kohdistuva lempeys ja nautinnon antaminen omasta kehostaan voivat parantaa itsetuntoa ja seksuaalista hyvinvointia. Tämä voi sisältää esimerkiksi rentoutumista, itselleen mieluisten asioiden tekemistä tai itsensä hemmottelua. EEVA 8. Seksuaalisten päätösten tekeminen omasta halusta, ei muiden painostuksesta On tärkeää tehdä seksuaalisia päätöksiä omien halujen ja rajojen mukaan, ei muiden odotusten tai painostuksen vuoksi. Tämä tukee seksuaalista itsetuntoa ja varmistaa, että seksuaaliset kokemukset ovat miellyttäviä ja kunnioittavia. 9. Omien rajojen puolustaminen Kyky asettaa ja puolustaa omia rajoja on olennainen osa seksuaalista itsetuntoa. Se vaatii itsensä tuntemusta ja kykyä kommunikoida omat tarpeet ja rajat selkeästi. Tämä lisää kunnioitusta itseä kohtaan ja parantaa seksuaalisten suhteiden laatua.
165
kerro asioita hyvästä perisuhteesta
1. oma tila: oma aika, harrastukset, ystävät ja tasa-arvoisuus 2. kiintymys: ihailu, arvostus, toisne huomioiminen, 3. avoimmuus: keksusteleminen ja kuunteleminen, tutneidne kertominen 4. luottamus: uskollisuus,anteeksianto,uskallus olla eir mieltä, ristiriitojen ratkaisu 5. läheisyys: intiimisyys, hellyys,yhdessä tekeminen, seksuaallisuus
166
kerro seksuaallisen mielihyvän tavoista
Erogeneisten alueiden stimulointi: Kehossa on tiettyjä alueita, kuten klitoris, penis, rinnat, kaula ja sisäiset reidet, jotka voivat olla erityisen herkkiä. Näiden alueiden stimulointi voi johtaa seksuaaliseen mielihyvään. Kosketus ja hieronta: Lempeä, rauhallinen kosketus tai hieronta voi lisätä rentoutumisen tunteen ja tuottaa seksuaalista mielihyvää. Hieronta voi myös parantaa verenkiertoa ja tuoda lisää aistillisuutta. Penetraatio ja yhdyntä: Monet kokevat seksuaalista mielihyvää penetraation tai yhdynnän kautta, jossa liike ja läsnäolo voivat lisätä nautintoa. 2. Aistillinen nautinto Näkötunteet: Seksuaalinen mielihyvä voi syntyä myös visuaalisesta stimuloinnista. Esimerkiksi katsomalla kumppanin alastomuutta tai seksuaalisesti latautuneita kuvia voi herätä seksuaalisia tuntemuksia. Haju ja maku: Tuoksut voivat olla voimakkaita seksuaalisen mielihyvän tuottajia. Esimerkiksi pheromonit (luonnolliset kemialliset merkit, joita keho tuottaa) voivat vaikuttaa seksuaaliseen vetovoimaan. Makuaistimus, kuten suutelemisen ja muiden suun alueella tapahtuvien läheisyyksien, voi myös tuottaa mielihyvää. Äänet ja puhe: Seksuaaliset äänet, kuten huokaukset, nauru, tai kumppanin kuiskaukset, voivat nostaa seksuaalista mielihyvää. Jotkut nauttivat myös seksuaalisesta keskustelusta tai roolileikeistä. 3. Emotionaalinen yhteys Intiimi läheisyys: Emotionaalinen yhteys ja läheisyys kumppanin kanssa voivat tehdä seksuaalisista kokemuksista syvempiä ja nautinnollisempia. Tällöin seksuaalinen mielihyvä ei perustu pelkästään fyysiseen stimulaatioon vaan myös yhteyteen ja tunteiden jakamiseen. Rakkaus ja luottamus: Hyvinvointi ja luottamus kumppaniin voivat edistää turvallista seksuaalista ympäristöä, jossa kumpikin osapuoli voi nauttia seksuaalisista kokemuksista ilman pelkoa tai häpeää. Rakkauden ja hyväksynnän tunteet voivat lisätä nautintoa. 4. Mentaaliset ja psykologiset tekijät Fantasioiden toteuttaminen: Seksuaaliset fantasian toteuttaminen voi tuottaa voimakkaita mielihyvän tunteita, koska fantasioissa voi kokea jännitystä ja uutuuden viehätystä. Fantasiat voivat liittyä roolileikkeihin, valtaan, tai seksuaalisiin tilanteisiin, jotka poikkeavat arjesta. Mindfulness ja seksuaalinen tietoisuus: Seksuaalinen mielihyvä voi myös parantua, kun keskitytään täysin hetkeen. Mindfulness ja kehotietoisuus voivat parantaa nautintoa ja auttaa olemaan läsnä seksuaalisessa kokemuksessa ilman ulkopuolisia häiriötekijöitä. 5. Seksuaaliset roolit ja leikit Roolileikit ja fantasiat: Seksuaaliset roolit ja fantasiat voivat lisätä nautintoa ja syventää mielihyvää. Esimerkiksi valta-asetelmien leikkiminen, BDSM, tai muut roolileikit voivat tuoda lisää jännitystä ja nautintoa. Sensuaaliset leikit: Sensuaaliset leikit, kuten suudelmien, hyväilyjen tai kevyiden nipistysten tekeminen, voivat olla nautinollisia ja tuottaa seksuaalista mielihyvää. 6. Kehon itsensä hyväksyminen Itsekehon nauttiminen ja itsetyydytys: Omasta kehosta nauttiminen ja itsetyydytys voivat olla voimakkaita tapoja kokea seksuaalista mielihyvää. Tämä auttaa myös itsensä hyväksymisessä ja oman seksuaalisuuden tutkimisessa.
167
selitä seuraavat 1.transihminen 2.intersukupuolisuus 3.Queer 4.A seksuaallisuus 5.CIS sukupuolinen 6.seksuaalivähemmistöt
Erogeneisten alueiden stimulointi: Kehossa on tiettyjä alueita, kuten klitoris, penis, rinnat, kaula ja sisäiset reidet, jotka voivat olla erityisen herkkiä. Näiden alueiden stimulointi voi johtaa seksuaaliseen mielihyvään. Kosketus ja hieronta: Lempeä, rauhallinen kosketus tai hieronta voi lisätä rentoutumisen tunteen ja tuottaa seksuaalista mielihyvää. Hieronta voi myös parantaa verenkiertoa ja tuoda lisää aistillisuutta. Penetraatio ja yhdyntä: Monet kokevat seksuaalista mielihyvää penetraation tai yhdynnän kautta, jossa liike ja läsnäolo voivat lisätä nautintoa. 2. Aistillinen nautinto Näkötunteet: Seksuaalinen mielihyvä voi syntyä myös visuaalisesta stimuloinnista. Esimerkiksi katsomalla kumppanin alastomuutta tai seksuaalisesti latautuneita kuvia voi herätä seksuaalisia tuntemuksia. Haju ja maku: Tuoksut voivat olla voimakkaita seksuaalisen mielihyvän tuottajia. Esimerkiksi pheromonit (luonnolliset kemialliset merkit, joita keho tuottaa) voivat vaikuttaa seksuaaliseen vetovoimaan. Makuaistimus, kuten suutelemisen ja muiden suun alueella tapahtuvien läheisyyksien, voi myös tuottaa mielihyvää. Äänet ja puhe: Seksuaaliset äänet, kuten huokaukset, nauru, tai kumppanin kuiskaukset, voivat nostaa seksuaalista mielihyvää. Jotkut nauttivat myös seksuaalisesta keskustelusta tai roolileikeistä. 3. Emotionaalinen yhteys Intiimi läheisyys: Emotionaalinen yhteys ja läheisyys kumppanin kanssa voivat tehdä seksuaalisista kokemuksista syvempiä ja nautinnollisempia. Tällöin seksuaalinen mielihyvä ei perustu pelkästään fyysiseen stimulaatioon vaan myös yhteyteen ja tunteiden jakamiseen. Rakkaus ja luottamus: Hyvinvointi ja luottamus kumppaniin voivat edistää turvallista seksuaalista ympäristöä, jossa kumpikin osapuoli voi nauttia seksuaalisista kokemuksista ilman pelkoa tai häpeää. Rakkauden ja hyväksynnän tunteet voivat lisätä nautintoa. 4. Mentaaliset ja psykologiset tekijät Fantasioiden toteuttaminen: Seksuaaliset fantasian toteuttaminen voi tuottaa voimakkaita mielihyvän tunteita, koska fantasioissa voi kokea jännitystä ja uutuuden viehätystä. Fantasiat voivat liittyä roolileikkeihin, valtaan, tai seksuaalisiin tilanteisiin, jotka poikkeavat arjesta. Mindfulness ja seksuaalinen tietoisuus: Seksuaalinen mielihyvä voi myös parantua, kun keskitytään täysin hetkeen. Mindfulness ja kehotietoisuus voivat parantaa nautintoa ja auttaa olemaan läsnä seksuaalisessa kokemuksessa ilman ulkopuolisia häiriötekijöitä. 5. Seksuaaliset roolit ja leikit Roolileikit ja fantasiat: Seksuaaliset roolit ja fantasiat voivat lisätä nautintoa ja syventää mielihyvää. Esimerkiksi valta-asetelmien leikkiminen, BDSM, tai muut roolileikit voivat tuoda lisää jännitystä ja nautintoa. Sensuaaliset leikit: Sensuaaliset leikit, kuten suudelmien, hyväilyjen tai kevyiden nipistysten tekeminen, voivat olla nautinollisia ja tuottaa seksuaalista mielihyvää. 6. Kehon itsensä hyväksyminen Itsekehon nauttiminen ja itsetyydytys: Omasta kehosta nauttiminen ja itsetyydytys voivat olla voimakkaita tapoja kokea seksuaalista mielihyvää. Tämä auttaa myös itsensä hyväksymisessä ja oman
168
onko sukupuoli moninainen
kyllä
169
vertaile sukupuolinormatiivisuutta ja heteronormatiivisuutta
sukupuolinormitiivisuus= yhteiskunta ja kulttuuri rakentuu oletuksille, jossa ihmisten täytyisi olla vain naisia tai kiehiä, sekä käyttäytyä sekä naisille ja miehille oletetuilla tavoilla Heteronormatiivisuus= yhteiskunnallinen ja kulttuurinen käsite, joka viittaa ajattelutapaan, jossa heteroseksuaalisuus nähdään ensisijaisena ja luonnollisena seksuaalisena suuntautumisena, ja muut suuntautumiset asetetaan tämän normin ulkopuolelle. heitä ei kuitenkaan kohdella epätasa-arvoisesti vaan kunnioitetaan niinkuin muitakin ihmisiä
170
kerro hedelmällisyydestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä
Hedelmällisyys tarkoittaa kykyä saada aikaan jälkeläisiä, ja siihen vaikuttaa monia tekijöitä. Sekä miehen että naisen hedelmällisyyteen vaikuttavat monet tekijät, kuten ikä, elintavat, päihteiden käyttö, krooniset sairaudet ja ympäristötekijät. TERVEYSSYKA Naisen hedelmällisyyteen vaikuttavat tekijät: Ikä: Naisen hedelmällisyys alkaa laskea 30-vuotiaana ja heikkenee voimakkaammin 35 ikävuoden jälkeen ja jo 40 vuotiaana huomattavasti heikentynyt. Iän myötä munasolujen määrä ja laatu vähenevät, mikä lisää keskenmenon ja sikiön kromosomipoikkeavuuksien riskiä. Elintavat: Tasapainoinen ruokavalio, riittävä uni ja säännöllinen liikunta tukevat hedelmällisyyttä. Runsas ylipaino tai alipaino voi häiritä hormonitoimintaa ja vaikeuttaa raskaaksi tulemista. Tupakointi heikentää munasarjojen toimintaa ja lisää keskenmenon riskiä. Myös miehen siittiöiden laatu heikkenee tupakoivilla. Päihteiden käyttö: Runsas alkoholin käyttö heikentää sekä naisen että miehen hedelmällisyyttä. Alkoholin kohtuukäyttö saattaa myös heikentää raskauden mahdollisuutta. Krooniset sairaudet: Sairaudet kuten diabetes voivat vaikuttaa hedelmällisyyteen. On tärkeää huolehtia näiden sairauksien hyvästä hoidosta.
171
sikiö
8 raskauviikon jälkeen alkiota aletaan kutsua sikiöksi
172
tahaton lapsettomuus
Tahaton lapsettomuus tarkoittaa tilannetta, jossa pariskunta ei onnistu saavuttamaan raskautta vuoden säännöllisen, suojaamattoman yhdyntäyrityksen jälkeen. Tämä voi johtua monista tekijöistä, kuten hedelmällisyyshäiriöistä, ikätekijöistä, elämäntavoista tai ympäristötekijöistä. Lapsettomuuden tyypit: Primaarinen lapsettomuus: Pariskunta ei ole koskaan saavuttanut raskautta. Sekundaarinen lapsettomuus: Pariskunta on aiemmin saanut lapsen, mutta ei ole onnistunut saamaan lisää jälkeläisiä.
173
kerro erilaisista hedelmöityshoidoista
Keinohedelmöitys eli inseminaatio: Inseminaatiossa siittiöt ruiskutetaan suoraan kohtuun ohuen muovikatetrin avulla hieman ennen ovulaatiota tai juuri sen aikana. Tavoitteena on lisätä siittiöiden määrää lähempänä munasolua ja parantaa hedelmöityksen mahdollisuuksia. Ennen toimenpidettä miehen antama spermanäyte käsitellään laboratoriossa, jossa valikoidaan parhaiten liikkuvat siittiöt. Inseminaatio yhdistetään usein munarakkulan kypsytyshoitoon, jossa hormonilääkityksellä stimuloidaan munasolujen kypsymistä. Koeputkihedelmöitys eli IVF-hoito: Koeputkihedelmöitys (IVF) on kehittynein hedelmöityshoito, jossa munasolut kerätään naisen munasarjoista ja hedelmöitetään siittiöillä laboratoriossa. Hoidon aikana naisen munasarjoja stimuloidaan hormonilääkityksellä, jotta saadaan kypsytettyä useita munarakkuloita. Kerätyt munasolut yhdistetään siittiöihin laboratoriossa, ja hedelmöityksen jälkeen alkio siirretään kohtuun. IVF-hoito on tehokas vaihtoehto monille lapsettomuuden syille, mutta se on yleensä viimeinen keino, jos muut hoitomuodot eivät ole tuottaneet tulosta. Munasolun kypsytyshoito eli ovulaation induktio: Ovulaation induktiossa käytetään hormonilääkitystä munarakkulan kypsymisen ja ovulaation aikaansaamiseksi. Tätä hoitoa käytetään erityisesti epäsäännöllisten kuukautisten tai ovulaatiohäiriöiden yhteydessä. Hormonilääkityksen avulla pyritään saamaan aikaan yksi tai useampi kypsä munarakkula, mikä parantaa raskauden mahdollisuuksia.
174
kerro luonteen vahvuuksia jotka auttaa pärjäämään
- innokkus -sinnikkyys -itsesäätely -optimismi -kiitollisuus -sosiaalinen älykkyys -uteliaisuus
175
kerro itsteunnosta, minäkuvasta ja identiteetistä
Itsetunto: Itsetunto tarkoittaa yksilön käsitystä omasta arvostaan ja kyvykkyydestään. Se heijastaa sitä, kuinka paljon ihminen arvostaa itseään ja kuinka luottavainen hän on omiin kykyihinsä. Hyvä itsetunto auttaa kohtaamaan elämän haasteet positiivisesti ja suojaa mielenterveyttä. Heikko itsetunto puolestaan voi altistaa mielenterveyshäiriöille, kuten ahdistukselle ja masennukselle. MIELENTERVEYSTALO.FI Minäkuva: Minäkuva, eli minäkäsitys, on yksilön kokonaisvaltainen käsitys itsestään. Se sisältää tiedot omista fyysisistä piirteistä, kyvyistä, persoonallisuuden piirteistä ja rooleista eri elämänalueilla. Minäkuva muodostuu vuorovaikutuksessa muiden kanssa ja kehittyy jatkuvasti elämänkokemusten myötä. GRADIA-BLOGIT Identiteetti: Identiteetti on syvempi käsitys itsestä, joka liittyy siihen, kuka ihminen on ja mihin hän kuuluu. Se kattaa henkilökohtaiset arvot, uskomukset, kulttuuriset taustat ja roolit yhteiskunnassa. Identiteetti auttaa yksilöä ymmärtämään paikkansa maailmassa ja suuntaamaan elämäänsä.
176
kerro erilaisia minäkuvia ja minäkuvaa vahvistavia kysymyksiä
fyysinen minäkuva: 1. msitä pidät kehossasi eniten? 2. miten monin eri tavoin keho toimii? 3? mitä kehossani tapahtuu kun suutunt ai ärsyynnyn? psyykkinen,emotionaalinen minäkuva 1. Minkälaisia tunteita olen tänään kokenut? 2. mistä olen kiitollinen juuri tänään? sosiaalinen minäkuva 1. Kenen seurassa viihdyn 2. millaisia ihmissuhteita minulla on 3. miten muut suhtautuu minuun oppimiseen liittyvä minäkuva 1. miten opin parhaiten 2. missä asioiss aoopimisess aminulla olisi vielä parantamisen varaa
177
kerro mielen hyvinvointia lisääviä taitoja
1.tunnetaidot. tarkoittaa kykyä tunnistaa tunteita itsestään, toissta sekä nimeää että ilmaista tunteita ilman pelkoa. tunnetaidot on mielenhyvinvoinnin kannalta tärkeitä, koska ne auttaa ymmärtämään itseään, luomaan ja ylläpitämään ihmissuhteita ja suojelemaan omaa ja muidne tevryettä tunteiden säätely on myös tärkeää, jottei ärsyttävässä tilanteessa tee mitä tahansa joa voi myöhemmin harmittaa tai kaduttaa. tämä vahvistaa hyvän olon tunnetta. on tärkeää pitää huolta mielen hyvinvoinnista. vaikka ne on mielessä, niin hyvinvointi usein heijastuu myös kehoon asti 1. Vuorovaikutustaidot: Vuorovaikutustaidot ovat kykyjä, jotka mahdollistavat tehokkaan ja myönteisen kommunikoinnin muiden kanssa. Ne sisältävät kyvyn kuunnella, ilmaista itseään selkeästi ja ymmärtää toisten näkökulmia. Hyvät vuorovaikutustaidot edistävät ihmissuhteita, vähentävät väärinkäsityksiä ja luovat positiivisen ilmapiirin ympärilleen. Tutkimukset osoittavat, että toimiva vuorovaikutus tukee sekä omaa että muiden hyvinvointia, vähentäen stressiä ja lisäten yhteenkuuluvuuden tunnetta. HTTPS://KOLLEGA.FI 2. Vaikeuksista selviytymisen taidot: Vaikeuksista selviytymisen taidot, tunnetaan myös nimellä coping-taidot, ovat keinoja ja strategioita, joita käytämme kohdatessamme elämän haasteita ja stressaavia tilanteita. Nämä taidot auttavat meitä hallitsemaan stressiä, ratkaisemaan ongelmia ja sopeutumaan muutoksiin. Esimerkkejä selviytymisen taidoista ovat positiivinen ajattelu, sosiaalinen tuki ja aikataulujen hallinta. Hyvin kehittyneet selviytymisen taidot parantavat mielenterveyttä ja lisäävät elämänlaatua. ETUSIVU 3. Elämänhallintataidot: Elämänhallintataidot viittaavat kykyyn organisoida omaa elämää, asettaa tavoitteita ja tehdä suunnitelmia niiden saavuttamiseksi. Ne sisältävät myös kyvyn priorisoida tehtäviä, hallita aikaa ja tehdä päätöksiä. Hyvät elämänhallintataidot auttavat meitä tuntemaan itsemme tehokkaiksi ja hallitseviksi, mikä puolestaan lisää hyvinvointia. Ne tukevat myös stressinhallintaa ja parantavat yleistä elämänlaatua.
178
kerro tunnetaitojen harjoittelusta
1. Itsetuntemus ja reflektointi: Aloita tarkastelemalla omia tunteitasi rehellisesti ja objektiivisesti. Pohdi, mitä tunteita tietyt tilanteet herättävät ja miten ne vaikuttavat käyttäytymiseesi. Tämä auttaa ymmärtämään omia reaktioita ja kehittämään tunnetaitoja. OPETUSHALLITUS 2. Tunteiden nimeäminen: Opettele tunnistamaan ja nimeämään tunteitasi. Tämä yksinkertainen harjoitus lisää itsetuntemusta ja helpottaa tunteiden käsittelyä. MIELENTERVEYSTALO.FI 3. Mindfulness-harjoitukset: Mindfulness eli tietoisuustaitoihin perustuvat harjoitukset, kuten meditaatio ja hengitysharjoitukset, auttavat olemaan läsnä nykyhetkessä ja tunnistamaan omia tunteita ilman tuomitsemista. Ne parantavat tunteiden säätelyä ja vähentävät stressiä. HAPPI 4. Tunteiden ilmaiseminen: Harjoittele tunteiden ilmaisemista puhumalla, kirjoittamalla tai luovan toiminnan kautta. Tämä auttaa ymmärtämään omia tunteita ja parantaa vuorovaikutusta muiden kanssa. MIELI RY 5. Leikit, pelit ja sadut: Erilaiset leikit, pelit ja sadut voivat olla tehokkaita keinoja opetella tunteiden tunnistamista ja ilmaisemista, erityisesti lasten kanssa. Ne tarjoavat turvallisen ympäristön käsitellä erilaisia tunteita. OPPI&ILO 6. Itsesäätelyharjoitukset: Harjoittele keinoja rauhoittua ja rentoutua, kuten syvähengitystä tai mielikuvaharjoituksia. Näitä on tärkeä harjoitella tilanteissa, joissa tunnet itsesi rauhalliseksi, jotta ne ovat käytettävissä haastavammissa tilanteissa.
179
asioita jotka vahvistaa itsetuntoa
1. Tunnista ja haastaa negatiiviset ajatukset Itsetuntoon vaikuttavat usein negatiiviset uskomukset itsestämme. Harjoittele tunnistamaan, kun ajattelet itseäsi alentavasti tai negatiivisesti, ja haastaa nämä ajatukset. Kysy itseltäsi, ovatko ne todella totta? Tämä auttaa sinua näkemään itsesi realistisemmin ja ystävällisemmin. Esimerkiksi, jos ajattelet "En ole riittävän hyvä", voit vastata itsellesi: "Tein parhaani ja voin aina kehittyä." 2. Harjoittele itsemyötätuntoa Ole lempeä itsellesi erityisesti silloin, kun epäonnistut tai kohtaat vaikeuksia. Kohtele itseäsi samalla tavalla kuin kohtelisit ystävääsi: ymmärtäväisesti ja kannustavasti. Itsemyötätunto voi parantaa itsetuntoa ja lievittää kriittistä itsearviointia. Voit esimerkiksi käyttää itsemyötätuntoisia lauseita, kuten: "On okei tehdä virheitä. Olen ihminen, ja opin virheistäni." 3. Pysy yhteydessä omiin vahvuuksiisi Kirjoita ylös asiat, joissa tunnet olevasi hyvä, ja muistuta itseäsi näistä vahvuuksista silloin, kun tunnet itsesi epävarmaksi. Tämä voi olla mitä tahansa kyvyistäsi tai taitoistasi, kuten hyvä kuuntelija, taitava kokki tai luotettava ystävä. Käytä tätä listaa muistutuksena itsellesi silloin, kun epäilet itseäsi. 4. Aseta ja saavuta pieniä tavoitteita Aseta itsellesi pieniä, realistisia tavoitteita ja juhli niiden saavuttamista. Tämä voi olla mitä tahansa, kuten uusi rutiini, työtehtävän suorittaminen tai tietyn tavoitteen saavuttaminen henkilökohtaisessa elämässäsi. Saavuttaessasi nämä pienet tavoitteet, vahvistat itseluottamustasi ja tunnet itsesi kykeneväksi. Pienet onnistumiset luovat positiivisia kokemuksia ja auttavat rakentamaan itsetuntoa. 5. Vältä vertailua muihin Vertailu muihin voi heikentää itsetuntoa, erityisesti nykyisessä sosiaalisen median kulttuurissa, jossa usein esitetään vain parhaat puolet omasta elämästämme. Muista, että kukin elää omaa polkuaan ja että vertaaminen ei ole hedelmällistä. Keskity omiin edistysaskeliisi ja siihen, mitä sinä olet saavuttanut. 6. Harjoittele positiivista itsepuhetta Kiinnitä huomiota siihen, miten puhut itsellesi. Positiivinen itsepuhe, kuten "Olen riittävä" tai "Teen parhaani ja se on tarpeeksi", voi vahvistaa itsetuntoa. Pyri olemaan armollinen itsellesi ja puhu itsellesi ystävällisesti. Voit myös pitää päiväkirjaa ja kirjoittaa sinne päivittäisiä positiivisia muistutuksia itsestäsi. 7. Pidä huolta kehostasi Itsetunto liittyy myös siihen, miten kohtelet kehoasi. Huolehdi fyysisestä hyvinvoinnistasi, kuten riittävästä unesta, liikunnasta ja terveellisestä ruokavaliosta. Kun hoidat kehoasi, tunnet itsesi arvokkaaksi ja vahvaksi, mikä tukee itsetuntoasi. 8. assertiviisuus eli jömöäkkyys, jossa ollaan rohkeasti omien sanojensa takana, mutta silti kuunnellen ja tukien toisia
180
koherenssi
elämänhallinta, joss aihminen kokee pystyvä'nsä vaikuttamaan omaan elämänsä kulkuun ja kykyä sopeutua uudenlaisiin elinolosuhteisiin.
181
miten kotona ja koulussa voidaan vaikuttaa mielenterveyteen
Lämmin ja tukeva perhesuhde Vanhemmat ja perheenjäsenet, jotka tarjoavat rakastavan ja kannustavan ympäristön, voivat parantaa lapsen tai nuoren itsetuntoa ja vähentää stressiä. Perheen tarjoama tuki voi auttaa käsittelemään tunteita, vähentämään ahdistusta ja luomaan turvallisen ympäristön, jossa ei tarvitse pelätä virheitä tai epäonnistumista. Avoin keskustelu, jossa kuunnellaan perheenjäsenten tunteita ja huolia, luo turvallisen tilan ja edistää myönteistä mielenterveyttä. Stressinhallinnan ja tunne- ja käyttäytymistaidot Kotona voidaan opettaa lapsille ja nuorille stressinhallintakeinoja, kuten rentoutumisharjoituksia, syvähengitystekniikoita ja mindfulness-harjoituksia. Tällaiset taidot auttavat käsittelemään elämän haasteita ja vähentämään ahdistusta. Tunteiden tunnistaminen ja sanoittaminen on tärkeää. Vanhemmat voivat mallintaa ja opettaa, kuinka tunteita voi käsitellä terveellä tavalla, ilman että ne kasaantuvat ja vaikuttavat mielenterveyteen negatiivisesti. Rutiinit ja ennakoitavuus Rutiinit ja päivittäinen aikataulu voivat luoda turvaa ja vähentää ahdistusta, erityisesti lapsille ja nuorille. Ennakoitavat rutiinit auttavat tuntemaan itsensä hallitsevaksi ja vähentävät turvattomuuden tunnetta. Esimerkiksi säännöllinen nukkumaanmeno ja ruokailuajat auttavat vakauttamaan kehon ja mielen hyvinvointia. Elämänhallintataidot Perhe voi opettaa elämänhallintataitoja, kuten aikataulutusta, priorisointia ja ajanhallintaa. Nämä taidot auttavat hallitsemaan arkea ja ehkäisevät stressiä, joka voi aiheuttaa mielenterveysongelmia. Vanhemmat voivat myös opettaa lapsille ja nuorille, kuinka asettaa realistisia tavoitteita ja käsitellä epäonnistumisia rakentavalla tavalla. Rajoja ja turvallisuutta Kotona tulisi olla selkeät rajat ja säännöt, jotka antavat lapselle ja nuorelle turvallisuuden tunteen. Samalla on tärkeää, että nämä rajat ovat joustavia ja mukautuvat lapsen tai nuoren tarpeiden mukaan. Tunteiden ja mielialojen hyväksyminen sekä mahdollisuus ilmaista itseään turvallisessa ympäristössä edistävät myönteistä mielenterveyttä. Esimerkillinen käyttäytyminen Vanhemmat voivat toimia roolimalleina omalla käytöksellään. Jos vanhemmat itse osaavat hallita stressiä, ilmaisemaan tunteitaan ja huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan, he voivat opettaa lapsilleen näitä tärkeitä taitoja. Miten mielenterveyteen voidaan vaikuttaa koulussa: Tunteiden ja sosiaalisten taitojen opettaminen Koulussa voidaan opettaa tunteiden tunnistamista, sanoittamista ja käsittelemistä. Sosiaalisten taitojen opettaminen ja vuorovaikutustaitojen harjoittaminen, kuten empaattisuus ja kuunteleminen, tukevat nuorten mielenterveyttä ja ihmissuhteita. Koulun opetussuunnitelmaan voidaan sisällyttää tunne- ja vuorovaikutustaitoja sekä stressinhallintatehtäviä, jotka auttavat nuoria kehittämään psyykkistä resilienssiään. Turvallinen ja hyväksyvä koulukulttuuri Koulussa tulisi olla kulttuuri, jossa kiusaaminen ja syrjintä eivät ole sallittuja. Hyväksyvä ja turvallinen kouluympäristö vähentää ahdistusta ja masennusta, jotka voivat johtua koulukiusaamisesta ja sosiaalisten suhteiden epäonnistumisesta. Koulun henkilökunnan aktiivinen rooli kiusaamisen ehkäisemisessä ja puuttumisessa sen ilmenemiseen voi ennaltaehkäistä mielenterveysongelmia. Tukiopetus ja mielenterveyspalvelut Kouluissa tulisi olla saatavilla mielenterveyspalveluja, kuten koulupsykologeja ja -kuraattoreita, joilta oppilaat voivat hakea apua. Lisäksi tukiopetus voi tukea oppilaita, joilla on oppimisvaikeuksia, vähentäen turhautumista ja stressiä. Tukiopetuksen ja keskusteluterapian yhdistelmä voi auttaa nuoria käsittelemään vaikeuksia ja parantamaan itsetuntoa. Positiivinen kouluilmapiiri Opettajat voivat luoda luokassa ilmapiirin, jossa oppilaat tuntevat itsensä hyväksytyiksi ja arvostetuiksi. Tämä voi edistää itsetuntoa ja vähentää stressiä. Opettajat voivat myös antaa palautetta, joka keskittyy oppilaan vahvuuksiin ja edistymiseen sen sijaan, että kiinnitetään huomiota vain heikkouksiin. Vapaus ilmaisemiseen ja luovuuteen Koulussa voidaan tarjota oppilaille mahdollisuus ilmaista itseään taiteen, musiikin, kirjoittamisen ja liikunnan kautta. Luova ilmaisu auttaa nuoria käsittelemään tunteitaan ja parantamaan mielenterveyttä. Näiden luovien prosessien avulla oppilaat voivat kehittää itseluottamustaan ja löytää keinoja ilmaista itseään terveellä tavalla. Fyysinen aktiivisuus ja liikunta Koulussa tulee tarjota liikuntamahdollisuuksia, jotka tukevat fyysistä ja henkistä hyvinvointia. Liikunta auttaa vähentämään stressiä, ahdistusta ja masennusta, sekä parantaa mielialaa vapauttamalla endorfiineja. Säännöllinen liikunta voi myös parantaa keskittymiskykyä ja itsetuntoa. Tavoitteiden asettaminen ja onnistumisen kokemukset Koulussa nuorille voidaan opettaa realististen tavoitteiden asettamista ja saavutettavissa olevien tavoitteiden määrittelemistä. Tämä voi auttaa heitä tuntemaan itsensä kykeneviksi ja motivoitumaan. Onnistumisen kokemukset koulussa, kuten hyvät arvosanat tai osallistuminen projekteihin, voivat parantaa itsetuntoa ja mielen hyvinvointia.
182
psykososiaalinen kuormitustekijä
mielen hyvinvointiin ja mielenterveyteen kielteisesti vaikuttavat tekijät. aina ei pysty itse tunnistamaan mahdollisia tekijöitä. ne voi olla niin sanottuja sisäisiä kuormittavia tekijöitä tai ulkoisi kuormittavia tkeijöitä
183
vertaile sisäisä ja ulkoista kuomrittavaa tekijää
Sisäiset kuormitustekijät: Negatiivinen minäkuva Negatiivinen minäkuva tarkoittaa sitä, että ihminen näkee itsensä huonompana, vähemmän arvokkaana tai kykenemättömänä kuin todellisuudessa on. Tämä voi aiheuttaa jatkuvaa epävarmuutta ja itseluottamuksen puutetta. Tällainen minäkuva voi johtaa masennukseen, ahdistukseen ja muihin mielenterveysongelmiin, koska yksilö ei usko itseensä tai kykyihinsä. Negatiivinen minäkuva voi juontaa juurensa lapsuuden kokemuksiin, kiusaamiseen tai muihin elämäntapahtumiin, jotka ovat vaikuttaneet ihmisen uskomuksiin itsestään. Puutteet tunnetaidossa Tunnetaidot tarkoittavat kykyä tunnistaa, ymmärtää ja hallita omia tunteita sekä reagoida toisten tunteisiin. Puutteet näissä taidoissa voivat vaikeuttaa ihmissuhteita ja lisätä stressiä. Esimerkiksi tunteiden tukahduttaminen, liiallinen reagointi tai tunteiden hallitsemattomuus voivat aiheuttaa ahdistusta ja estää yksilöä käsittelemästä vaikeita tilanteita. Kehittämällä tunnetaidot voi parantaa mielen hyvinvointia ja vähentää sisäistä kuormitusta. Haasteet vuorovaikutustilanteissa Jos henkilö kokee vaikeuksia vuorovaikutuksessa muiden kanssa, se voi luoda stressiä ja ahdistusta. Esimerkiksi sosiaalinen epävarmuus, vaikeus ilmaista omia tunteita ja ajatuksia, tai pelko hylkäämisestä voivat lisätä sisäistä kuormitusta. Vuorovaikutusongelmat voivat johtaa eristäytymiseen ja pahentaa yksinäisyyttä, mikä voi vaikuttaa negatiivisesti mielenterveyteen. Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeudet, kuten dyslexia tai keskittymisvaikeudet, voivat olla sisäisiä kuormitustekijöitä, jotka luovat stressiä ja epäonnistumisen tunteita. Ne voivat vaikeuttaa koulunkäyntiä, työelämää ja itsearvostusta. Oppimisvaikeudet voivat myös aiheuttaa turhautumista ja ahdistusta, erityisesti jos henkilö ei saa riittävää tukea. Varhainen tuki ja ymmärrys voivat lievittää näiden vaikeuksien vaikutuksia. Yksinäisyys Yksinäisyys voi syntyä silloin, kun ihminen ei koe yhteyttä muihin tai ei löydä itselleen tärkeitä ihmissuhteita. Pitkään kestävä yksinäisyys voi johtaa masennukseen, ahdistukseen ja itsensä arvostamisen puutteeseen. Yksinäisyys voi tuntua kuormittavalta, sillä se luo tunnepuutetta ja voi vähentää elämäniloa. Sosiaalinen tuki ja yhteydenpito muihin voivat auttaa lievittämään yksinäisyyttä. Sairastuminen Pitkäaikaiset tai vakavat sairaudet, kuten krooninen kipu, mielenterveysongelmat tai fyysiset sairaudet, voivat olla merkittävä kuormitustekijä. Sairastuminen voi johtaa tunteiden, kuten pelon, ahdistuksen ja masennuksen, kasautumiseen. Se voi myös rajoittaa elämänlaatua ja mahdollisuuksia. Terveydenhoitopalvelut, tuki ja toipumisprosessi voivat auttaa lievittämään sairauden aiheuttamaa kuormitusta. Kasvun tai kehityksen häiriöt Erilaiset kehitykselliset häiriöt, kuten autismikirjon häiriöt, ADHD tai älykkyyden kehitykselliset viivästymät, voivat olla sisäisiä kuormitustekijöitä. Ne voivat vaikuttaa yksilön kykyyn sopeutua sosiaalisiin ja akateemisiin ympäristöihin ja aiheuttaa stressiä sekä hämmennystä. Varhainen diagnoosi ja tuki voivat parantaa elämänlaatua ja vähentää kuormitusta. Luonteenpiirteet, kuten ujous Luonteenpiirteet, kuten ujous tai liiallinen herkkätunteisuus, voivat vaikuttaa sisäisiin kuormitustekijöihin. Jos henkilö kokee itsensä epävarmaksi tai on vaikeuksia sopeutua uusiin tilanteisiin, se voi luoda stressiä ja ahdistusta. Tällaisiin piirteisiin voi kuitenkin vaikuttaa kehittämällä itseluottamusta ja itsensä hyväksymistä. Ulkoiset kuormitustekijät: Turvaton koti Turvaton koti, jossa esiintyy väkivaltaa, huolta tai epävakautta, on merkittävä ulkoinen kuormitustekijä. Se voi vaikuttaa lapsen tai nuoren kehitykseen ja johtaa pitkäkestoisiin mielenterveysongelmiin, kuten ahdistukseen ja masennukseen. Turvattomuus voi aiheuttaa pelkoa ja epävakautta, jotka vaikeuttavat arjessa selviytymistä. Turvallinen koti on perusta, joka tukee lapsen ja nuoren hyvinvointia. Erot Ero vanhemmista voi olla lapselle ja nuorelle suuri stressitekijä. Se voi aiheuttaa surua, turvattomuutta ja epävarmuutta. Ero voi myös vaikeuttaa lapsen ihmissuhteita ja koulunkäyntiä. Tukiverkot ja perheterapia voivat auttaa perheenjäsenet käsittelemään eron aiheuttamia tunteita ja muutoksia. Sosiaalisen tuen puuttuminen Jos yksilö ei saa tukea ystäviltä, perheeltä tai yhteisöltä, hän voi kokea yksinäisyyttä ja ahdistusta. Sosiaalinen tuki on tärkeää mielen hyvinvointiin, ja sen puute voi lisätä stressiä ja masennusta. Yhteisön ja perheen tuki voivat lievittää näitä vaikutuksia. Kiusaaminen, syrjintä Kiusaaminen ja syrjintä voivat aiheuttaa pitkäkestoista psyykkistä kuormitusta. Kiusaaminen voi johtaa itsetunnon romahdukseen, ahdistukseen ja masennukseen. Syrjintä voi myös aiheuttaa eristymistä ja huonontaa elämänlaatua. Kiusaamisen ja syrjinnän ehkäisy sekä avun hakeminen ovat tärkeitä toimenpiteitä mielenterveyden tukemiseksi. Tapaturma, onnettomuus Tapaturmat ja onnettomuudet voivat aiheuttaa fyysistä ja henkistä kuormitusta. Onnettomuuden jälkiseuraukset, kuten kipu, pelko tai vammautuminen, voivat vaikuttaa mielenterveyteen ja luoda stressiä. Terveydenhuolto ja tuki voivat auttaa toipumisprosessissa. Muutto Muutto voi olla suuri ulkoinen kuormitustekijä, erityisesti jos se tarkoittaa ympäristön tai sosiaalisten suhteiden muutosta. Uuteen ympäristöön sopeutuminen voi aiheuttaa ahdistusta ja epävarmuutta, varsinkin jos henkilöllä ei ole tukiverkostoja uudessa paikassa. Hyväksyntä ja tuki ympäristöstä voivat helpottaa sopeutumista. Talousvaikeudet Talousvaikeudet voivat luoda stressiä ja ahdistusta, sillä ne voivat aiheuttaa epävarmuutta elämän perusasioista, kuten asunnosta, ruoasta ja terveydenhuollosta. Taloudellinen paine voi myös vaikuttaa ihmissuhteisiin ja arjen hallintaan. Taloudellinen tuki ja neuvonta voivat auttaa helpottamaan tilannetta. Väkivalta, hyväksikäyttö Väkivalta ja hyväksikäyttö ovat vakavia ulkoisia kuormitustekijöitä, jotka voivat johtaa vakaviin psyykkisiin ongelmiin, kuten posttraumaattiseen stressihäiriöön (PTSD), masennukseen ja ahdistukseen. Tällainen kokemus voi rikkoa luottamuksen muihin ihmisiin ja vaikuttaa pitkään yksilön mielenterveyteen. Turvakodit, oikeudellinen apu ja psykologinen tuki voivat auttaa uhria toipumaan ja selviytymään väkivallasta ja hyväksikäytöstä.
184
kerro mielenkuormituksen oireita ja miten yhteiskunta voi auttaa
Mielenkuormituksen oireet Unettomuus Unettomuus voi olla merkki mielen kuormituksesta ja stressistä. Se voi ilmetä vaikeutena nukahtaa, heräilynä yöllä tai aikaisena heräämisenä. Unen puute voi pahentaa mielen hyvinvointiongelmia, kuten ahdistusta ja masennusta. Pitkäaikainen unettomuus voi myös vaikuttaa kognitiivisiin kykyihin, kuten keskittymiseen ja muistamiseen. Hoitamattomana unettomuus voi lisätä fyysistä ja psyykkistä väsymystä sekä heikentää kehon vastustuskykyä. Muistivaikeudet Stressi, ahdistus ja unettomuus voivat aiheuttaa muistivaikeuksia ja keskittymisongelmia. Mielen kuormitus voi vaikuttaa aivojen kykyyn prosessoida ja säilyttää tietoa, mikä ilmenee unohduksena tai vaikeutena keskittyä asioihin. Pitkäaikainen mielen kuormitus voi myös johtaa muistin heikkenemiseen ja vaikeuksiin suoriutua jokapäiväisistä tehtävistä. Ilottomuus Ilottomuus tai kyvyttömyys nauttia asioista, jotka aiemmin tuottivat iloa, voi olla merkki masennuksesta, joka on seurausta mielen liiallisesta kuormituksesta. Tämä voi johtaa myös apatian ja kiinnostuksen puutteeseen elämän eri osa-alueilla. Ilottomuus voi vaikuttaa niin henkilökohtaisiin suhteisiin kuin työntekoon ja elämänhallintaan. Ahdistuneisuus Ahdistus on yksi yleisimmistä mielen kuormituksen oireista. Se voi ilmetä huolena, pelkona tai tunteena, että ei pysty hallitsemaan tilannetta. Ahdistuneisuus voi johtaa fyysisiin oireisiin, kuten nopeaan sydämen lyöntiin, hikoiluun, hengitysvaikeuksiin tai vatsavaivoihin. Ahdistuneisuus voi myös estää normaalia arkea, kuten työskentelyä, sosiaalisia suhteita ja päivittäisten askareiden hoitamista. Uupumus Uupumus voi syntyä, kun keho ja mieli altistuvat pitkäkestoiselle stressille ja rasitukselle. Se ilmenee väsymyksenä, joka ei helpota levolla, ja voi tuntua voimakkaalta fyysiseltä ja henkiseltä väsyneisyyltä. Uupumus voi vaikeuttaa jokapäiväisten tehtävien hoitamista ja heikentää työkykyä. Se voi myös estää henkilön kykyä nauttia elämästään ja vaikuttaa hänen yleiseen hyvinvointiinsa. Itsensä hoitamisen puutos Mielen kuormitus voi johtaa siihen, että ihminen ei jaksa huolehtia itsestään tai omista tarpeistaan. Tämä voi näkyä esimerkiksi henkilökohtaisen hygienian laiminlyöntinä, terveellisten elämäntapojen unohtamisena (kuten liikunta ja ruokavalio) ja yleisen elämänhallinnan puutteena. Itsensä hoitamisen puutos voi pahentaa mielen hyvinvointiongelmia ja johtaa fyysisiin sairauksiin. Riippuvuudet Mielen kuormitus voi altistaa riippuvuuksille, kuten päihteiden käytölle, rahapeleille tai jopa liialliselle ruutuaikaan. Riippuvuudet voivat kehittyä, kun henkilö yrittää hallita tai lievittää stressiä ja ahdistusta jollain tavalla. Riippuvuudet voivat johtaa vakaviin fyysisiin ja psyykkisiin terveysongelmiin, ja ne voivat pahentaa mielen kuormitusta entisestään. Itsetuhoiset ajatukset Itsetuhoiset ajatukset, kuten kuoleman toivominen tai itsensä vahingoittaminen, voivat olla vakava oire mielen ylirasituksesta. Tällaiset ajatukset voivat johtua pitkään kestäneistä mielenterveysongelmista, kuten masennuksesta tai ahdistuksesta. Tällaisissa tilanteissa on tärkeää hakea välitöntä ammattiapua, sillä itsetuhoiset ajatukset voivat johtaa vakaviin seurauksiin, kuten itsemurhaan. Apua mielen kuormitukseen On tärkeää hakea apua, jos mielen kuormitus tuntuu ylivoimaiselta. Apua voi saada monista eri paikoista, ja se voi auttaa lievittämään oireita ja parantamaan elämänlaatua. Lait ja säädökset Suomessa on olemassa lainsäädäntöä, joka tukee mielenterveysongelmista kärsivien henkilöiden oikeuksia ja hoitoa. Esimerkiksi mielenterveyslain (1116/1990) mukaan ihmisillä on oikeus saada tarvittavaa hoitoa ja tukea mielen hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Lain mukaan mielenterveyspalveluja tarjoavat muun muassa kunnalliset terveyskeskukset ja erikoissairaanhoito. Lisäksi Suomessa on lainsäädäntöä, joka takaa yksilön oikeuden suojeluun syrjinnältä ja väärinkäytöksiltä, jotka voivat pahentaa mielen kuormitusta. Sosiaali- ja terveyspalvelut Terveydenhuolto: Lääkärin vastaanotolla voidaan arvioida, onko kyseessä psyykkinen sairaus, kuten masennus tai ahdistuneisuus, ja tarjota tarvittavaa hoitoa. Lääkitys ja psykoterapia voivat olla osa hoitoa. Psykoterapia: Terapiassa voi työstää mielen kuormitusta ja sen taustalla olevia syitä. Psykoterapeutit voivat auttaa henkilöä käsittelemään vaikeita tunteita ja oppimaan keinoja hallita stressiä. Tuki- ja kriisikeskukset: Kriisikeskukset tarjoavat tukea ja apua vaikeissa elämäntilanteissa, kuten avioeroissa, perheongelmissa tai itsetuhoisten ajatusten kanssa kamppaileville. Sosiaalipalvelut: Sosiaalityöntekijät voivat auttaa mielen kuormituksen hallinnassa esimerkiksi elämänhallinnan tukemisessa, talousvaikeuksien ratkaisemisessa tai sosiaalisten suhteiden parantamisessa. Kriisipuhelimet ja tukiryhmät Kriisipuhelimet, kuten Mieli ry:n kriisipuhelin, tarjoavat apua mielen vaikeuksissa. Mieli ry:n tarjoamat puhelinpalvelut tarjoavat keskusteluapua ja tukea vaikeissa elämäntilanteissa. Tukiryhmät voivat tarjota vertaistukea, jossa kokemusasiantuntijat jakavat omia kokemuksiaan ja tukevat toisiaan. Tällaiset ryhmät voivat tarjota osan yhteisön tukea, jota monet kokevat tarvitsevansa toipumisen aikana. Ennaltaehkäisy ja hyvinvointipalvelut Ennaltaehkäisevät ohjelmat, kuten mielen hyvinvointia tukeva terapia, stressinhallintakoulutukset ja liikuntapalvelut, voivat auttaa yksilöitä parantamaan omia selviytymiskeinojaan ja vähentämään mielen kuormitusta. Useilla hyvinvointikeskuksilla on palveluja, jotka keskittyvät mielen hyvinvointiin ja stressin lievitykseen, kuten joogaryhmät ja meditaatioharjoitukset.
185
mitä yhteisön voimavaroja mielen kuormittumisen estämiselle on
1. sosiaalinen tuki -ystävät - oppilaitos -typaikka -hararstukset
186
vertaile sosiaalista ja emotionaalista yksinäisyyttä
sosiaallinen - ei koe kuuluvans aminnekkään tai haluavans aryhmään - ei ole kavereit ayhteiseen ajanviettoont ai harrastamiseen emotionaalinen - ei ole läheistä ystävää - ei ole mahdollisuutta jakaa ajatuksia ja tunteita ymmärtävän ystävän kanssa
187
kerro kriisistä
tilanne jossa ihmisen turvallisuus tai psyykkinen tasapaino on uhattuna. Tilanteesta yli pääseminen usien vaatii aikaa. kriisit voidaan jakaa kehityskriiseihin, elämänkriiseihin ja äkillisiin kriiseihin
188
vertaile elämänkriisiä ja kehityskriisiä
elämänkriisi 1. syntyy oman elämän mullistamista tapahtumista esim: -. ihmissuhteen päättymisestä - kiusaamisesta - muutosta - oman tai läheisen sairastumisesta 2. piirteet - kehitty useiten vähitellen - pitkäkestoisia rasitustiloja -sopeutuminen pikkuhiljaa -lapset tarvii erityishuomiota 3. kesto - viikkoja, joskus kuukauisa tai jopa vuosia kehityskriisi 1. tapahtuu elämänmuutoksia ja siirtymävaiheita - kehon muutos -sisarusten syntymä -itsenäistyminen - uusi työpaikka - lapsen syntyminen -eläkkeelle siirtyminen 2. piirteet - voivat olla myönteisiä, kielteisiä - eivät tapaudu yleensä yhtäkkiä, joten niihin voi varautua - aaikaisemmat kokemusket samantyylisestä tilanteesta auttavat - voi tarkoittaa lupumista joka tarviis opeutumista 3. kesto - kuukausia jipa vuosia
189
mitä äkillsien kriisin tilanteita voi olla
- talon palaminne -irtisanoutuminen töistä - liikenne onnettomuus - läheisen yllättävä kuoleminen - lemmikin kuolema - väkivallan kohteeksi joutuminen
190
kerro äkillisen kriisiin vaihemallista
kriisin ensimmäinen vaihe, jossa henkilö kokee äkillisen ja järkyttävän tapahtuman. Tämä vaihe voi kestää muutamasta tunnista muutamaan päivään riippuen tapahtuman vakavuudesta ja henkilön reaktioista. Okkivaiheessa ihminen on usein shokissa ja saattaa kieltää tapahtuneen tai olla kykenemätön käsittelemään sen vaikutuksia. Shokki ja kieltäytyminen: Tässä vaiheessa henkilö saattaa kokea uskomattomuutta tapahtuneen suhteen. Esimerkiksi äkillinen läheisen kuolema voi aiheuttaa kieltämistä ja hämmennystä. Henkilö ei vielä täysin ymmärrä tapahtunutta tai kieltäytyy hyväksymästä sitä. Tämä voi ilmetä myös fyysisinä reaktioina, kuten huimauksena, unettomuutena tai ahdistuneisuutena. Tunne eristäytyminen: Okkivaiheessa ihminen saattaa sulkeutua tunteiltaan ja eristäytyä ympäristöstään. Tunteet voivat olla pinnan alla ja jollekin ulkopuoliselle saattaa vaikuttaa siltä, että henkilö ei ole reagoinut lainkaan kriisiin. Kognitiiviset reaktiot: Ajatukset voivat olla hämmentyneitä, ja henkilö saattaa toistaa itselleen, että "tämä ei voi olla totta" tai "ei voi olla näin". Kognitiivisesti henkilö ei ole vielä valmis käsittelemään tai ymmärtämään tapahtunutta syvällisesti. 2. Reaktiovaihe (tunteiden vyöry ja sopeutumisvaihe) Reaktiovaihe on kriisin seuraava vaihe, jossa ihminen alkaa reagoida tapahtuneeseen ja sen herättämiin tunteisiin. Tämä vaihe voi olla intensiivinen ja kestää useista viikoista kuukausiin. Tunteet tulevat esiin ja ne voivat olla äärimmäisen voimakkaita. Tunteiden vyöry: Tämä on vaihe, jossa ihminen kohtaa voimakkaita tunteita, kuten surua, vihaa, syyllisyyttä, ahdistusta ja pelkoa. Tunteet voivat tulla voimakkaina ja kaoottisina, ja ne saattavat vaihdella äärimmäisistä tunteista toisiin. Esimerkiksi, jos kyseessä on läheisen kuolema, henkilö saattaa kokea raivoa, turhautumista, tai epätoivoa. Sopeutumisprosessi: Tämän vaiheen aikana ihminen alkaa hitaasti sopeutua uuteen todellisuuteen. Vaikka henkilö ei vielä täysin hyväksy tapahtunutta, hän saattaa alkaa käsitellä tunteitaan ja alkaa miettiä, miten elämä voisi jatkua. Se voi myös tarkoittaa käytännön asioiden järjestämistä ja etsimistä siitä, kuinka selviytyä ja elää eteenpäin. Tunteiden ja ajatusten ristiriita: Reaktiovaiheessa henkilö voi kokea ristiriitaisia tunteita, ja ajatusmaailma saattaa olla hajanaista. Henkilö voi esimerkiksi kokea syyllisyyttä siitä, että hän ei ole kyennyt estämään tapahtumaa, tai hän saattaa olla vihainen itselleen, muille tai jopa tapahtumalle itselleen. 3. Käsittelyvaihe (sopeutumisen ja hyväksymisen vaihe) Käsittelyvaihe on viimeinen vaihe, jossa henkilö alkaa löytää keinoja sopeutua ja hyväksyä tapahtunut. Tämä on vaihe, jossa ihminen alkaa nähdä elämän uudessa valossa ja alkaa käydä läpi prosessia, jossa hän hyväksyy kriisin ja löytää tapoja edetä eteenpäin. Hyväksyminen: Tämä vaihe voi kestää kauemmin ja vaatia paljon aikaa ja työtä, mutta henkilön on mahdollista saavuttaa jollain tasolla hyväksyntä. Se ei tarkoita, että henkilö unohtaisi tai olisi täysin välinpitämätön tapahtuneelle, vaan hän alkaa ymmärtää sen osaksi elämäänsä. Hyväksyminen voi ilmetä siten, että henkilö pystyy jatkamaan elämäänsä, vaikka onkin kokenut suurta menetystä. Jatkaminen eteenpäin: Henkilö saattaa alkaa rakentaa uutta elämäänsä ja löytää uusia tapoja sopeutua tilanteeseen. Se voi olla esimerkiksi uudenlaista ajattelua, uusien tavoitteiden asettamista tai elämänlaadun parantamista jollain muulla tavalla. Tärkeintä on, että henkilö pystyy jatkamaan elämäänsä ja löytämään uuden merkityksen tai suunnan elämässään. Tunteiden käsitteleminen: Vaikka kriisin aiheuttamat tunteet eivät katoa kokonaan, henkilö oppii hallitsemaan niitä ja käyttämään niitä osana elämää. Tunteiden käsittely ei ole yhtä voimakasta kuin reaktiovaiheessa, mutta se on edelleen läsnä ja ihminen voi käyttää niitä omaksi edukseen, kuten kasvun ja oppimisen lähteenä.
191
kerro miten läheiset ja yhteiskunta voi auttaa kriisistä selviävää yksilöä
1. Tuki läheisiltä Läheiset ihmiset, kuten perhe, ystävät ja muut tärkeät ihmiset elämässä, voivat olla tärkeässä roolissa kriisin käsittelemisessä. He voivat tarjota emotionaalista tukea ja käytännön apua. a) Avoin kommunikointi Läheisille kertominen kriisitilanteesta ja omista tuntemuksista voi olla ensimmäinen askel kohti tukea. On tärkeää, että henkilö ei jää yksin kriisin kanssa. Läheisille kertominen voi avata mahdollisuuden saada tukea, ja se voi lievittää ahdistusta ja yksinäisyyden tunnetta. Avoimuus voi myös helpottaa läheisiä ymmärtämään, mitä ihminen käy läpi ja miten he voivat parhaiten tukea. Esimerkki: Jos joku on menettänyt läheisen, ystävä voi tarjota kuunteluapua ja keskustella surun käsittelystä. b) Emotionaalinen tuki Läheiset voivat tarjota lohtua ja myötätuntoa. He voivat olla tukena silloin, kun henkilö tarvitsee apua tunteidensa käsittelemisessä. Tunne siitä, että joku ymmärtää ja välittää, voi lievittää kriisin aiheuttamaa ahdistusta. Esimerkki: Surun tai pelon aikana läheiset voivat tarjota halausta, kuuntelevaa korvaa ja sanoja, jotka vahvistavat, ettei ole yksin. c) Käytännön apu Läheiset voivat myös tarjota käytännön apua, kuten kotitöiden tekemistä, lastenhoitoa tai jopa vain tarjoamalla seuraksi. Käytännön tuki voi olla erityisen tärkeää, jos henkilö on uupunut tai ei pysty hoitamaan päivittäisiä asioita kriisin vuoksi. Esimerkki: Jos henkilö on sairastunut tai kokenut suuren menetyksen, ystävät voivat auttaa hoitamaan arkisia asioita, kuten ruokaostoksia tai kokousten järjestämistä. 2. Tuki ammattilaisilta Jos kriisi on vakava tai jos tuki läheisiltä ei riitä, ammattilaisten apu voi olla tärkeää. Heillä on koulutus ja kokemusta auttaa ihmisiä käsittelemään vaikeita tilanteita ja tunteita. a) Psykoterapeutit ja psykologit Psykoterapeutti tai psykologi voi auttaa kriisin keskellä olevaa henkilöä käsittelemään tunteita ja löytämään keinoja sopeutua. Terapeutti voi tarjota ammatillista tukea, joka keskittyy erityisesti tunteiden ja ajatusten käsittelyyn. Esimerkki: Jos henkilö kokee suurta ahdistusta tai masennusta kriisin vuoksi, psykoterapeutti voi auttaa työstämään näitä tunteita ja kehittämään selviytymiskeinoja. b) Psykiatrit ja lääkärit Jos kriisi johtaa vakaviin mielenterveyden häiriöihin, kuten masennukseen, ahdistuneisuuteen tai posttraumaattiseen stressihäiriöön (PTSD), psykiatri voi määrätä lääkitystä ja tarjota asiantuntevaa hoitoa. Esimerkki: Jos kriisin jälkeen henkilö alkaa kärsiä vakavasta unettomuudesta tai masennuksesta, psykiatri voi arvioida tilanteen ja suositella lääkkeitä tai muuta hoitoa. c) Kriisityöntekijät Kriisityöntekijät, kuten sosiaalityöntekijät ja kriisityön asiantuntijat, ovat koulutettuja käsittelemään äkillisiä kriisitilanteita. He voivat tarjota nopeaa tukea ja ohjata asiakkaita oikeiden tukipalvelujen pariin. Esimerkki: Kriisityöntekijä voi auttaa ihmistä selviytymään traumaattisesta tapahtumasta, kuten läheisen kuolemasta tai onnettomuudesta, ja hän voi auttaa ohjaamaan asiakasta myös pitkäaikaiseen hoitoon tarvittaessa. d) Tukiryhmät Tukiryhmät tarjoavat vertaistukea henkilöille, jotka käyvät läpi samanlaista kriisiä. Näissä ryhmissä ihmiset voivat jakaa kokemuksiaan ja saada tukea toisiltaan. Ryhmässä voi olla turvallista puhua tunteista ja ajatuksista, koska jäsenet ymmärtävät toisiaan syvällisesti. Esimerkki: Vertaistukiryhmä, joka on suunnattu vaikkapa avioeroa tai päihderiippuvuutta kokeneille, voi tarjota tukea ja auttaa henkilöä tuntemaan, että ei ole yksin kokemuksissaan. 3. Apu ja tuki viranomaisilta ja yhteiskunnalta Kriisitilanteissa viranomaiset ja yhteiskunnalliset palvelut voivat tarjota tärkeää tukea. Erilaiset lait ja järjestöt voivat myös auttaa kriisin käsittelyssä ja varmistaa, että apu on saatavilla. a) Lait ja säädökset Monissa maissa on lainsäädäntöä, joka suojelee kriisitilanteessa olevia henkilöitä, erityisesti, jos kyseessä on väkivalta, hyväksikäyttö tai perheväkivalta. Esimerkiksi häirinnän tai väkivallan uhrin on mahdollista saada suojaa turvakodeista tai käyttää tukipalveluja. Esimerkki: Suomessa sosiaalihuoltolaki turvaa sen, että kriisitilanteessa olevat henkilöt voivat saada apua ja tukea nopeasti. Esimerkiksi perhesuhteiden kriiseissä, kuten väkivallan uhrina, voi saada turvapaikan ja tukea viranomaisilta. b) Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmät voivat tarjota apua ja tukea kriisin käsittelemisessä. Terveydenhuollon ammattilaiset voivat tarjota lääkärikäyntejä, psykologista tukea ja muita palveluja, kun taas sosiaalipalvelut voivat auttaa käytännön ongelmissa, kuten asunnon etsimisessä tai taloudellisessa avussa. Esimerkki: Kriisikeskukset tarjoavat henkistä tukea ja käytännön apua esimerkiksi väkivallan uhreille tai perhesurmatilanteissa oleville henkilöille. c) Kriisipuhelimet ja tukipalvelut Useissa maissa on kriisipuhelinpalveluja, jotka tarjoavat tukea kiireellisissä ja akuutissa tilanteissa. Puhelimitse saatava tuki voi olla ensimmäinen askel kriisissä, kun henkilö tarvitsee välitöntä apua. Esimerkki: Suomessa on valtakunnallinen kriisipuhelin, johon voi soittaa silloin, kun kokee ahdistusta tai kriisitilanteessa olevat henkilöt tarvitsevat keskusteluapua. Myös muualla maailmassa on samankaltaisia tukipuhelinpalveluja.
192
kerro opiskelukykymallista
Opiskelukykymalli on puolestaan tieteellinen tai teoreettinen malli, joka pyrkii kuvaamaan ja selittämään, mitä tekijöitä opiskelukyvyn taustalla on ja miten opiskelukykyä voidaan tukea ja edistää. siinä on 4 osaa: Omien Voimavarojen osa-alueet Terveys: Hyvä fyysinen ja psyykkinen terveys on tärkeä opiskelukyvyn perusta. Terveys vaikuttaa jaksamiseen, keskittymiskykyyn ja kykyyn käsitellä stressiä. Fyysiset sairaudet, väsymys tai pitkäaikaiset terveysongelmat voivat heikentää opiskelukykyä. Itsetunto: Positiivinen ja realistinen minäkuva tukee opiskelijan itseluottamusta ja kykyä kohdata haasteita. Itsetunto vaikuttaa siihen, kuinka opiskelija suhtautuu vaikeuksiin ja epäonnistumisiin. Hyvä itsetunto tukee opiskelijan motivaatiota ja hyvinvointia. Iloa ja hyvinvointia tuottavat asiat: Opiskelijan hyvinvointi kasvaa, kun hänellä on elämänsä tasapainossa asioita, jotka tuottavat iloa ja tyydytystä. Nämä voivat olla harrastuksia, ystävyyssuhteita tai muita rentoutumisen ja itsensä ilmaisemisen tapoja, jotka pitävät mielen virkeänä ja motivoituneena. Elämänhallinta: Kyky hallita elämäänsä ja omia tunteitaan, ajankäyttöään sekä muita ulkoisia ja sisäisiä stressitekijöitä on tärkeä osa opiskelukykyä. Elämänhallinta tukee stressin käsittelyä ja auttaa opiskelijaa sopeutumaan opiskelun vaatimuksiin. Sosiaaliset suhteet: Hyvät sosiaaliset suhteet, kuten perhe, ystävät ja tukiverkostot, ovat opiskelukyvyn tukipilareita. Tukevat ihmissuhteet auttavat opiskelijaa sopeutumaan opiskelun paineisiin ja jakamaan tunteitaan ja ajatuksiaan. Opetus ja Ohjaus Opetus: Opetuksen laatu vaikuttaa opiskelijan oppimismotivaatioon ja suoriutumiseen. Hyvä opetus tukee opiskelijan oppimista ja motivointia, ja se ottaa huomioon opiskelijan tarpeet ja oppimisprosessin yksilöllisyyden. Opetuksellinen osaaminen: Opettajien ja ohjaajien asiantuntemus ja kyky eriyttää opetusta tukevat opiskelijan oppimista. Hyvä opetuksellinen osaaminen mahdollistaa oppimateriaalien ja menetelmien soveltamisen niin, että ne tukevat kaikkia opiskelijoita. Yksilöllinen ja yhteisöllinen ohjaus: Yksilöllinen ohjaus antaa opiskelijalle mahdollisuuden saada henkilökohtaista tukea opiskeluun liittyvissä haasteissa. Yhteisöllinen ohjaus taas luo vahvan yhteisön, jossa opiskelijat voivat jakaa kokemuksiaan ja tukea toisiaan. Tutorointi: Tutorointi on tärkeä tukiväline, jossa kokeneet opiskelijat ohjaavat ja auttavat uusia opiskelijoita. Tutorointi auttaa opiskelijoita sopeutumaan opiskeluun ja korkeakouluelämään sekä tukee heidän hyvinvointiaan. Opiskeluympäristö Tilojen ja välineiden toimivuus ja terveellisyys: Hyvin varustellut ja terveelliset opiskelutilat tukevat opiskelua ja oppimista. Tilojen tulee olla ergonomisia ja turvallisia, jotta opiskelijat voivat keskittyä opiskeluun ilman ympäristön aiheuttamia häiriöitä. Yhteisöllisyys: Opiskeluyhteisön vahvuus on tärkeä osa opiskelukyvyn edistämistä. Yhteisöllisyys luo tunteen kuulumisesta ja tukee opiskelijoiden välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Ei kiusaamista: Kiusaamisen ja syrjinnän poissulkeminen on tärkeää, jotta opiskelijat voivat tuntea itsensä turvalliseksi ja arvostetuksi. Kiusaaminen heikentää opiskelumotivaatiota ja luo epäluottamusta oppimisympäristöön. Oppilaitoksen yhteisöt ja opiskelijakunta: Yhteisön tuki oppilaitoksessa, kuten opiskelijakunnat, voivat tarjota opiskelijoille mahdollisuuden osallistua, vaikuttaa ja saada vertaistukea. Tällaiset yhteisöt voivat tarjota turvallisen ympäristön ja kehittää opiskelijoiden yhteisöllisyyttä. Opiskelijoiden oma yhteisö: Opiskelijoiden muodostamat pienemmät yhteisöt ja ryhmät voivat tukea opiskelua ja yhteisöllisyyttä. Tämä yhteisö voi tarjota sosiaalista tukea ja yhteisiä aktiviteetteja, jotka parantavat opiskelijoiden hyvinvointia. Opiskelutaidot Oppimistavat: Hyvät oppimistavat, kuten aktiivinen oppiminen, itsearviointi ja ajattelun organisointi, tukevat opiskelua. Opiskelijan on tärkeää osata käyttää tehokkaita oppimisstrategioita, jotka auttavat tiedon omaksumisessa ja soveltamisessa. Ajattelun taidot: Kriittinen ajattelu ja ongelmanratkaisutaidot ovat keskeisiä opiskelukykyä tukevia tekijöitä. Opiskelijan kyky pohtia, analysoida ja tehdä johtopäätöksiä on tärkeä osa syvällistä oppimista. Yhteistyötaidot: Kyky työskennellä ryhmässä ja olla avoin muiden ideoille parantaa oppimista ja auttaa opiskelijaa kehittämään sosiaalisia taitoja. Yhteistyö on tärkeää erityisesti ryhmätöissä ja projekteissa. Ajankäyttö: Tehokas ajankäyttö ja kyky priorisoida tehtäviä ovat tärkeitä opiskelukykyä tukevia tekijöitä. Opiskelijan on tärkeää osata jakaa aikansa niin, että hän voi tasapainottaa opiskelu- ja vapaa-ajan. Opintojen suunnittelu: Hyvä opintojen suunnittelu auttaa opiskelijaa asettamaan tavoitteita ja tekemään realistisia aikarajoja. Opintojen suunnittelu mahdollistaa tehokkaan etenemisen ja vähentää stressiä. Motivaatio: Opiskelumotivaatio on tärkeä opiskelukyvyn tukipilari. Motivaatio vaikuttaa siihen, kuinka sitoutunut opiskelija on opintoihinsa ja kuinka hän jaksaa kohdata haasteet. Opiskelijan on tärkeää löytää syyt ja innostus opiskella, jotta hän voi saavuttaa tavoitteensa.
193
vertaile eustressiä ja distressiä
Stressi voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: eustressiin ja distressiin. Näiden kahden stressimuodon välillä on merkittäviä eroja vaikutuksissa ja kokemuksissa. Eustressi (positiivinen stressi): Määritelmä: Eustressi on stressimuoto, joka koetaan myönteisenä ja energisoivana. Se syntyy tilanteissa, jotka koetaan haastavina mutta hallittavina, kuten uuden työtehtävän aloittaminen tai harrastuksen parissa kehittyminen. MIELI RY Vaikutukset: Eustressi parantaa suorituskykyä, lisää motivaatiota ja edistää henkilökohtaista kasvua. Se auttaa sopeutumaan muutoksiin ja saavuttamaan tavoitteita. MIELI RY Distressi (negatiivinen stressi): Määritelmä: Distressi on stressimuoto, joka koetaan negatiivisena ja kuormittavana. Se ilmenee tilanteissa, joissa vaatimukset ylittävät henkilön resurssit tai kyvyt, kuten ylivoimainen työtaakka tai henkilökohtaiset kriisit. DUODECIM TERVEYSKIRJASTO Vaikutukset: Distressi voi johtaa fyysisiin ja psyykkisiin terveysongelmiin, kuten ahdistukseen, masennukseen, unihäiriöihin ja heikentyneeseen immuunijärjestelmään. Pitkittyessään distressi voi aiheuttaa vakavia terveysongelmia.
194
kerro asioita jotka aiheuttaa stressiä
Laukaisevat tekijät (käynnistävät stressireaktion) Elämänmuutos: Suuret muutokset, kuten työpaikan vaihto, muutto tai perheenlisäys. Menetys: Läheisen kuolema, ero tai työpaikan menetys voivat aiheuttaa voimakasta stressiä. Altistavat tekijät (lisäävät stressille herkistymistä) Traumat: Aiemmat vaikeat kokemukset, kuten onnettomuudet tai hyväksikäyttö, voivat lisätä stressiherkkyyttä. Herkkyys: Persoonallisuuspiirteet, kuten ahdistuneisuus tai perfektionismi, voivat altistaa stressille. Kuormittavat tekijät (lisäävät stressin määrää) Suorituspaineet: Korkeat odotukset opinnoissa, työssä tai urheilussa voivat uuvuttaa. Terveys- ja ihmissuhdehuolet: Pitkäaikainen sairaus tai konfliktit läheisten kanssa kuormittavat mieltä. Rahahuolet: Taloudelliset vaikeudet aiheuttavat jatkuvaa stressiä ja turvattomuuden tunnetta. Puutteelliset opiskelutaidot: Tehottomat opiskelumenetelmät voivat johtaa jatkuvaan stressiin ja paineeseen. Ylläpitävät tekijät (pidentävät ja pahentavat stressiä) Kiire: Aikataulujen hallinnan puute pitää stressitason korkeana. Jämäkkyyden puute: Kyvyttömyys sanoa "ei" johtaa ylikuormitukseen. Murehtiminen: Liiallinen huolehtiminen lisää henkistä kuormitusta. Univaje: Riittämätön uni heikentää stressinsietokykyä. Epäterveellinen ruoka: Huono ruokavalio voi vaikuttaa mielialaan ja energiatasoon. Päihteet: Alkoholi ja muut päihteet voivat hetkellisesti lievittää stressiä, mutta pitkällä aikavälillä pahentavat sitä.
195
kerro stressin oireista
fyysinen - univaikeudet -lihaskireys -väsymys -niskakivut - vatsavaivat - tärisevät kädet -sydämmen tykytys -huimaus psyykksiet - keskittymis ja musitivaikeudet - levottomuus - muutokset syömisessä - masentunut mieleiala - lisääntynyt päihteidenkäyttö sosiaaliset - tunteenpurkaukset -ärtyisyys -ihmisten seura ei kiinnosta
196
kerro stressihallintakeinoja
fyysinen/fysiologinen 1. tevreelliset elämäntavat esim syöminen, liikunta, nukkuminen, rentoutuminen ja päihteidne välttäminen 2. fyysinen tekeminen vaikka sellainen josta itse tykkää esim luonnossa oleilu 3. itkeminen ja nauraminen psyykkinen kognitiivisesti ja emotionaalisesti 1. tunteidne tuominen esiin ja hyväksyntä - aikataulutus elämän asioissa sosiaalinen - läheiset -tukiverkot - yhteisöllisyys, vertaisryhmät,rentoutuminen, harratsukset henkinen - hiljentyminen ja mietiskely - uskoon tukeutuminen
197
kerro medikalisaatiosta medikalisaation syistä medikalisaation haitat
medikalisataiolla tarkoitetaan yhteiskunnalista ilmiötä, joss auusia ja aikaisemmin lääketieteeseen kuulumattomia asioita aletaan määrittelemään lääketieteellsiesti. esimekriksi nykyään surua, hikoilua ja punastumista pystytään hoitamaan lääketieteen keinoin medikalisaation syyt: 1. Lääketieteen ja teknologian kehitys Lääketieteen kehittyessä uusia sairauksia ja häiriöitä voidaan diagnosoida tarkemmin. Esimerkiksi mielenterveysdiagnoosit ovat yleistyneet, kun ymmärrys niistä on lisääntynyt. Kehittyneet lääketieteelliset menetelmät, kuten kuvantamistekniikat ja geenitutkimus, ovat lisänneet kykyä tunnistaa ja hoitaa erilaisia vaivoja. 2. Lääkeyhtiöiden ja terveysbisneksen rooli Lääkeyhtiöt markkinoivat aktiivisesti uusia lääkkeitä ja hoitomuotoja, mikä voi laajentaa sairauden määritelmää ja lisätä lääkkeiden käyttöä. Esimerkiksi masennuksen ja ahdistuksen hoitoon tarkoitetut lääkkeet ovat yleistyneet, osittain lääkemarkkinoinnin ansiosta. Terveyden kaupallistuminen on johtanut siihen, että erilaisia hoitomuotoja tarjotaan jopa silloin, kun niille ei ole lääketieteellistä tarvetta. 3. Yhteiskunnalliset ja kulttuuriset muutokset Yhteiskunnassa on lisääntynyt halu hallita ja optimoida terveyttä. Esimerkiksi vanhenemista pidetään usein ongelmana, jota yritetään hidastaa erilaisin lääketieteellisin keinoin. Sosiaalinen media ja terveysvalistus ovat lisänneet tietoisuutta erilaisista sairauksista ja terveysongelmista, mikä voi johtaa siihen, että ihmiset kokevat itsensä sairaammiksi kuin ovatkaan. 4. Lääketieteen auktoriteetin vahvistuminen Lääketiede nähdään yhteiskunnassa erittäin arvostettuna tieteenalana, minkä vuoksi monet elämän ilmiöt määritellään lääketieteellisiksi ongelmiksi. Esimerkiksi keskittymishäiriöitä ja ylivilkkautta pidettiin aiemmin osana normaalia temperamenttia, mutta nykyään niitä diagnosoidaan ja hoidetaan lääkkeillä. 5. Muutokset sairauden ja terveyden määritelmissä Aiemmin terveyteen liittyviä kysymyksiä on pidetty yksilön ominaisuuksina tai normaaleina elämänvaiheina, mutta nykyään monet niistä nähdään sairauksina. Esimerkiksi vaihdevuodet, lihavuus ja lievät mielenterveyden ongelmat ovat saaneet yhä enemmän lääketieteellistä painoarvoa. medikalisaation haitat 1. Turhat lääkkeet ja hoidot voivat aiheuttaa haittavaikutuksia Liiallinen lääkkeiden käyttö voi johtaa haittavaikutuksiin, riippuvuuksiin ja lääkeresistenssiin. Esimerkiksi ahdistuksen ja unettomuuden hoitoon käytetyt rauhoittavat lääkkeet (bentsodiatsepiinit) voivat aiheuttaa riippuvuutta ja vieroitusoireita. Liiallinen antibioottien käyttö voi edistää antibioottiresistenssiä, mikä vaikeuttaa infektioiden hoitoa tulevaisuudessa. Tarpeettomat kirurgiset toimenpiteet voivat aiheuttaa komplikaatioita ja infektioita. 2. Psykologisten ja sosiaalisten ongelmien medikalisoituminen Mielenterveysongelmien medikalisaatio voi johtaa siihen, että elämäntilanteisiin liittyviä haasteita hoidetaan ensisijaisesti lääkkeillä sen sijaan, että keskityttäisiin esimerkiksi psykoterapiaan tai sosiaaliseen tukeen. Esimerkiksi suru tai stressi saatetaan diagnosoida masennukseksi ja hoitaa lääkkeillä, vaikka perimmäinen syy liittyisi elämäntilanteeseen. Tämä voi vähentää yksilön aktiivisuutta ongelmien ratkaisemisessa ja ohjata ihmisiä pois muista hoitomuodoista, kuten terapiasta, liikunnasta ja vertaistuesta. 3. Normaaliin elämään kuuluvien ilmiöiden patologisointi Monia normaaleja elämäntilanteita tai yksilöllisiä eroja pidetään yhä useammin lääketieteellisinä ongelmina. Tämä voi johtaa siihen, että: Vanhentuminen nähdään sairautena, ja sitä yritetään hoitaa esimerkiksi hormonihoidoilla tai kosmeettisilla toimenpiteillä. Lasten vilkkaus ja temperamenttierot tulkitaan häiriöiksi, mikä voi johtaa turhiin ADHD-diagnooseihin ja lääkityksiin. Vaihtelevat mielialat ja suru voidaan diagnosoida masennukseksi, mikä voi johtaa tarpeettomaan lääkitykseen. 4. Medikalisaatio voi lisätä terveyshuolia ja sairaudentuntoa Kun terveysriskejä korostetaan liikaa, ihmiset voivat alkaa kokea itsensä sairaiksi ilman todellista lääketieteellistä syytä (nocebo-vaikutus). Ihmiset voivat alkaa etsiä oireita itsestään, mikä voi lisätä ahdistusta ja tarpeettomia lääkärikäyntejä. Medikalisaatio voi luoda paineita "täydelliseen terveyteen", mikä voi aiheuttaa stressiä ja lisätä tarpeettomien hoitojen kysyntää. 5. kustannukset
198
kerro lääketieteen ulkopuolisista hoidoista
ne on hoitoja, joiden toimivuudesta ei ole lääketieteellsiesti todettua. tämmöisiä on esimekriksi kuppaus,homeopatia. Lääketieteen ulkopuolisia hoitoja ei seurata tevreydenhuollossa, joten jos saat jotain haittavvaikutuksia niint ekijällä ei ole vastuuta asian kanssa.
199
vertaile uskomushoitoa luontaishoitoa
uskomushoito= hoitoja, jotka perustuu uskomuksiin ja yksittäisiin ihmisten kokemuksiin hoidoista saaduista hyödyistä luontaishoito= Luontaishoidoilla tarkoitetaan hoitomuotoja, jotka perustuvat luonnonmukaisiin menetelmiin, kuten yrttilääkintään, akupunktioon ja hierontaan. vaihtoehtohoito=
200
kerro riippuvuudesta
riippuvuus tarkoittaa pakonomaista tai hallitsematonta tarvetta johonkin riippuvuuyeen aiheuttavan aineen tai toiminnan käyttöön. Riippuvuus voi kehittyä aineriippuvuuteen tai toiminnalliseen riippuvuuteen aineriippuvuus= aiheuttajana toimii joku kemiaallinen aine, joka koukuttaa ihmisen. Tällöisinä voi olla esimerkiksi tupakan ja nuuskan nikotiini ja esim kahvin ja energiajuoman kofeiini. Kofeiinistta aiheutuva riippuvuus on vähäisempää kun taas nikotiini tuotteista saatava riippuvuus on huomattavasti voimakkaampaa toiminnallinen riippuvuus= Toiminta, jolla pyritään tuottamaan mielihyvää ja hyvän olon tunnetta jostakin tekemisestä, vaikka sen tekeminen voi olla myös todella haitallista. Toiminnallisia riippuvaikuuksia voi olla rahapeliriippuvuudet,seksiriippuvuus, , ostoriippuvuus ja digipeliriippuvuudet
201
miten tunnistaa riippuvuus
riippuvuudella on erilaiisa kriteerejä joita tarkastelemalla pystytään havaitsemaan, että joko itse tai meidän läheinen on mahdollisesti riippuvainen jostain aineellisesta tai aineettomasta asiasta. - tietyn ainene tai toiminnan pakonomainen halu - kiinnostuksen kohdistuminen vain pakonomaista asiaa kohden - vaikeampi hallita käyttäytymistään - jatkaa toimintaa, vaikka tiedostaa haitat - vieroitusoireiden synty jos lopettaa asian tekemisen tai käytön tai vähentää sitä - sietokyky kasvaa - helpotuksen tunne kun saa tiettyä ainetta tai tekemsitä - sosiaalisuuden vähentyminen - muodostuu elämän keskeiseksi osaksi kaikkeen muuhun verrattuna
202
kerro toleranssista miten se syntyy ja sen vaikutukset
Toleranssi= tarkoittaa sietokyvyn kasvua jotakin ainetta tai toiminnalista tekemistä kohden. syntyy: Toleranssi syntyy nautitoista kerroista tai tekemisestä kohdistuen akdiktoivaan asiaan. jo ensimmäinen kerta voi johtaa addiktion syntyyn, riippuen ihan ihmisestä vaikutukset: Annoskoon kasvu: Toleranssin kehittyessä käyttäjä tarvitsee suurempia määriä ainetta saavuttaakseen aiemman vaikutuksen. Tämä voi johtaa lisääntyneeseen aineen kulutukseen ja suurempiin kustannuksiin. Fyysisen ja psyykkisen riippuvuuden riski: Suurempien annosten käyttö lisää riskiä kehittää fyysinen ja psyykkinen riippuvuus aineesta. Tämä voi vaikeuttaa aineen käytön lopettamista ja johtaa vieroitusoireisiin. Yliannostuksen vaara: Kun toleranssi kasvaa, käyttäjä saattaa ottaa vaarallisen suuria annoksia, mikä lisää yliannostuksen riskiä. Yliannostus voi olla hengenvaarallinen ja vaatia välitöntä hoitoa. Elinvauriot: Suuremmat annokset voivat aiheuttaa pitkäaikaisia vaurioita elimistölle, kuten maksalle, munuaisille ja sydämelle. Tämä voi johtaa vakaviin terveysongelmiin. Psyykkiset häiriöt: Toleranssin kasvu ja siitä johtuva aineen käytön lisääntyminen voivat lisätä riskiä mielenterveysongelmille, kuten ahdistukselle, masennukselle ja psykoottisille oireille. Sosiaaliset ja taloudelliset ongelmat: Lisääntynyt aineen käyttö voi johtaa ongelmiin työssä, ihmissuhteissa ja taloudellisessa tilanteessa, mikä heikentää elämänlaatua.
203
kerro vieroitusoireista ja mistä ne johtuu
vieroitusoireet esiintyy kun lopettaa jonkun asian tai aineen käyttämisen tai vähentää sitä, joka aiheuttaa reaktioita negatiivisella tavalla. Voi esiintyä esim hermostuneisuuutta, tärinää, ahdistuneisuutta, agressiivisuutta ja pakonomaista tarvetta saada tai tehdä asiaa. yön aikana myös nukkumisongelmat saatavat olla yleisiä. vieroitusoireet johtuu etenkin aivojen tottumisesta kyseisen tuotteen käyttöön. Siitä on tullut niinkuin perinne ja aivot on omaksunut sen normaaliksi ja osaksi päivittäistä tarvetta. kun ainetta tia tkeemsitä ei saa, niin se johtaa vieroitusoireisiin, jotkaa voivat olla myös todella pitkäkesotiisa riippuen miten useasti eismekriksi ainetta aina käytät
204
kerro riippuvuuden kierteestä
riippuvuuden kierre syntyy kun henkilöllä ahdistus ja syyllisyys kasvaa niin suureksi, että tätyy saada lohtua taas aineesta tai toiminnasta. Vaikka riippuvuus tuo onglemia mukanaa henkilö ei pysty hallitsemaan omai tekemisiään, joka johtaa loputtomaan kierteeseen kun itsehillintä retkahtaa sä alat taas vanhan kaavan mukaan käyttämään ainetta, joka normaalin tapaan kiihdyttää sinun aivoissasi mielihyväjärjestelmää. Heti päihteen saatua sinulle tulee paljon prempi olo. sellainen olo kuin iso taakka olisi poistettu hartioilta ja voi vihdoin hengittää. tämä voi kuitenkin ymöhemmin tuoda muita vaikutuksia jotka eivät ole ihan positiivisemmasta päästä. mitä enemmän käytät ainetta sitä enemmän sinun aivot oppii himoitsemaan sitä. esimerkiksi nuorilla se voi tapahtua jo ensimmäisten kokeiluiden jälkeen. Tämä sitten johtaa vieroitusoireihin, jotka syntyvät jos päihdettä ei saa. aineita käyttäyessä sietokyky lähtee kasvuun, joka tarkoittaa, että ihminen tarvitsee koko ajan vaan enemmnän ja enemmän, joka voi johtaa todella varaallisen tilaan esimekriksi yliannostukseen
205
kerro asioita jotka altistaa riippuvuuksille
geneettiset tekijät: 1. aivojen välittäjäainejärjestelm'n rakenne ja toiminta 2. aivojen dopamiinireseprorejen määrä ja toiminta johon vaikuttaa geenit voi vaikuttaa esimerkiksi ihmisen persoonallisiin piirteisiin persoonallsiet piirteet, joihin vaikuttaa geenit 1.impulsiivisuus 2. sopeutumattomuus 3. heikko ahdistuksen sieto 4. taipumus masentuneisuuteen psyykkiset tekijät 1. itsetunnon ongwkmat 2. kriisit 3. mielenterveysongelmat voidaan pyrkiä päihteillä lievittämään omaa paha aoloa, pakenemana pahanolon tunnetta, löytämään äärimmäisiä elämyksiä sosiaaliset tekijät 1. päihteiden käyttö ystäpiirissä tai kotona 2. päihteiden käyttöön reagoidaan positiivesti ympäröivässä yhteiskunnassa nämä tekijät vaikuttaa omana päihdeasiaan ja mahdollisen kokeiluun ympäristötekijät 1. aineiden runsas ja helppo saaminen 2. riippuvuutta aiheuttavia toimitoja terveyskäyttäytyminen 1. heikkot erveysosaaminen 2. varhainen ikä päihteiden aloittamiselle
206
kerro riippuvuuksia suuojaavia ja altistavia ympäristöjä
suojaavat 1. turvallinen ympäristö 2. tukiverkosto 3. yhteisöllisyys esim vapaaehtoistyö, koulu,harrastukset 4. hyvä itsetunto ja myönteinen minäkuva 5. keinot löytää mielhyvää muualta kuin päihteistä 6. hyvä tevreysosaaminen 7. hyvät sosiaaliset taidot altistavia tekijöitä 1. turvattomuus 2. kriisit lapsuudessa 3. biloginen perimä 4. lähiympäristön runsas päihteiden käyttö 5. varhain aloitet päihdekokeilut 6. toistuva altistuminen päihteiden vaikutuksille 7. oppimisvaikeudet 8. syrjäytyneisyys 9. kiusaamisen kohteeksi joutunut 10. väkivallan tai seksuaalirikoksen uhri
207
miksi nuorille kehittyy riippuvuus muita herkemmin
nuoret ovat vielä kehitysiässä, jolloin aivotoiminta ei ole vileä täysin kehittynyttä. Nuorien etuotsalohko on vielä kehitteillä,jonka tehtävä on osallistua tekojen ja seurauksien harkitsemiseen. nuorilla tämä ei ole vielä kehittynyttä jonka seurauksena harkitseminen tilanteissa voi olla hankalaa, joka johtaa sitten vääränlaisiin valintoihin. Kehitysvaihe on vielä kesken, joten aivot pystyy omaksumaan uusia asioita paljon laajemmin ja esimerkiksi yhden käyttökerran jälkeen nuori voi jo olla koukussa.
208
kerro addiktoitumisen etenemisestä
se etenee vähitelllen ja vaiheittain se alkaa siitä, että aletaan käyttämään aineita yleensä mielihyvän tuotantoon. Myöhemmin kun käyttö jatkuu, niin mielihyvän tuottamisene tarvitaankin enemmän, jolloin käytön määrä lisääntyy. Aivoissa tapahtuu tällöin rakenteellisia muutoksia, jotka voivat johtaa todella pahaan riippuvuuteen
209
kerro aivojen mielihyväjärjestelmän rakenteesta
1. etuaivokuori, joka liittyy mielihyvän tietoiseen kokemukseen 2. mesolimbinen rata, joka on hermorata, joka aktivoituu mielihyvää tuottavista toiminnoista. Jos tämän radan hermosolut aktivoituvat vapautuu dopamiinia 3. Accumbens tumake vapautt dopamiinia 4. tegmentum tuottaa dopamiinia
210
kerro tupakkatuotteista ja niiden vaikutuksesta kuolleisuuteen
tupakkatuotteita on esimekiksi: savuke, nuuska, vesipiippu, jotka kaikki sisältää tupakan valmisteita. Yleisin suomessa käytetettävä tupakkatuote on poltettava tupakka Kaikki ovat yhtä vaarallisia tupakkatuotteina riiippuen siitä, että miten sitä käytetään. Myös pureskeltavat tuotteet. vaikutus kuolleisuuteen: tupakkaa polttavia ihmisiä kuolee maailmassa vuosittain noin 7 miljoonaa ihmistä, josta suomessa kuolemia on noin 4300-4500 vuodessa. Henkilö joka tupakoi päivittäin, niin hänen keskimääräinen elinikä vähenee 8-10 vuodella who:n mukaan tupakka tappaa joka toisen käyttäjänsä
211
tupakoinnin aiheuttamia terveyshaittoja ja niiden vaikutusten mekanismeja
1. syöpä - puolet ihmisen emrkittävimmistä syövistä perustuu tupakointiin - 90 prosenttia keuhkosyövistä perustuu tupakointiin vaikutukset: 1. perimän vaurioit esim mutaatiot 2. tupakoitsijan paraneminen syövästä heikkenee tupakoinnin takia 2. sydän ja verisuonisairaudet - sydäninfarkti - sepelvaltimotauti - Aivoverenkiertohäiriöt - sydämmen rytmihäiriöt vaikutukset: 1. solujen hapen puute 2. haitallisten kolesteroolimäärien kohoaminen veressä 3. Hengityselinsairaudet - keukoahtaumatauti COPD - krooninen keuhkoputkentulehdus vaikutukset: .1. krooninen tulehdus 2.keuhkojen vauroituminen 3. keuhkojen toiminta heikkenee 4. ihon sairaudet ja oireet - ryppyisyys - ihon rakkulasairaudet vaikutukset: verenkiertä heikkenee jonka seurauksena hapen ja ravintoaineiden saanti vähenee 5. seksuaali ja lisääntmyisterveydenongelmat - hedelmättömyys, erektiohäiriöt - haitalliset vaikutukset raskauteen ja sikiön kehitykseen vaikutukset: 1. verenkierto heikkenee 2. hormonitoiminnan häiriöt 3. perimän vauroit 4. myrkyllinen vaikutus sikiöön 6. suun terveyden heikkeneminen - ien tulehdukset - pahanhajuinen hengitys - hampaiden ja limakalvojen värjääntyminen vaikutukset: 1. bakteeripeite ja hammaskivi lisääntyy 2. suun limakalvoilla muutoksia 3. puolustusjärjestelmä heikkenee 4. matala-asteinen tulehdus
212
kerro tupakkariippuvuudesta ja sen jakautumisesta
tupakkariippuvuus on fyysisen, psyykksien ja sosiaalisen riippuvuuden muodostama oireyhtymä. fyysinen riippuvuus= aiheutuu tupakkatuotteiden sisältämästä nikotiinista. Jatkuva nikotiinin käyttö aiheuttaa keskushermostoon pysyviä rakenteellisia muutoksia. Aivoiss aolevat nikotiinireseptorit herkistyy nikotiinille, jonak takia voi olla jo vaikea apääsät tästä käytöstä yli. Nikotiiiniriippuvuus voi syntyä viikoissa, mutta tupakkariippuvuus yleensä vaatii vähän enemmän aikaa psyykkinen riippuvuus= Kyse voi olla tapa ja tunneriippuvuudesta. tapariippuvuudessa tupakointi yhdistyy tiettyihi paikkoihin ja tilanteisiin tunneriippuvuus tarkoittaa, että tuotteit akäytetään hetkellisenä pakokeinoja jostain epämielyttävistä asioista sosiaallinen riippuvuus= Tarkoittaa tarvetta kuulua johonkin porukkaan tai yhteisöön, jonka takia sitten on aloittanut tupakkatuotteidne käytön
213
kerro mitkä on tupakan ekskeisiä myryllisiä aineita
1. terva - altistaa keuhkosyövälle - ärsyttää keuhkoputkia, joka lisää limaneritystä 2. häkä - sydämmen ja muidne lihasten hapensaanti heikkenee 3. nikotiini - lisää dopamiinin eritystä, joka aiheuttaa vahvaa riippuvuutta - suurina annoksina myrkyllisiä vaikutuksia
214
kerro nuuskasta ja sen terveyshaitoista
nuuska on tupakkatuote, joka on suomessa lisääntynyt etenkin nuorien poikien käytössä. Nuuska on jauhettua tupakkaa, johon on lisätty erillaisia maku ja muita lisäaineita. Nuuska sisältää nikotiinia, mutta noin 30 muuta esim syövälle altista aineita ja eirlaisia raskamettalleja esimerkiksi: nikkeliä. Nuuskan myyminen suomessa on laitonta ja nuuskan välittäminen ja vastaanottaminen on alitonta. terveyshaitat: 1. suun limakalvovauriot 2. hampaiden värjäytyminen ja kuluminen 3. syke nopeutuu 4. verenpaine kohoaa 5. sydämmen vajaatoiminnan riski kasvaa 6. insuliiniherkkyyden väheneminen 7. suorituskyky heikkenee eli esim vammoista palautuminen hidastuu 8. ennen aikaisen kuoleman riski kasvaa esim syövän takia
215
kerro sähkösavukkeesta ja sen oireista
nikotiinituote, joka toimii sähköllä. Se vaikuttaa käyttötavaltaan normaalia savuketta, mutta sen tupakanpurut on korvattu nikotiinipitoisella tai nikoonittomalla nesteellä. näistä on löydetty aineita, jotka ovat syövälle riskitekijöitä. sähkötupakan pitkäaiakisia seuraamuksia ei kunnolla vielä tiedetä, mutta niiden käyttö kuitenkin haittaa keuhkojen toimintaa ja alentaa toimintakykyä. oireita: 1. rintakipu 2. nopeutunut syke 3. pää-kurkkukipu 4. huimaus 5. kuivuminen 6. keuhkokuume
216
mitä tupakkatuotteiden käyttö aiheuttaa yhteiskunnalle
voidaan jakaa välittömiin ja välillisiin kustannuksiin välittömät kustannuset 1. sairauksien hoito 2. tupakoinnin aiheuttama ttulipalot 3. tupakoinnin ehkäisy ja sne valvonta välilliset kustannusket 1. tupakontikuolemien, työkyvyttömyyden ja sairaspoissaolojen aiheuttamat tuotanto ja työpanosmenetykset on arvioitu, että tupakoinnin välittömät ja välilliset kustannusket on yhteiskunnallemme niin 1,5 miljardia vuodessa.
217
kerro tupakan käytön uhasta ympäristölle
1. Tupakan viljelyyn käytetään 4 000 000 hehtaaria maata 2. tupakkaviljelmille vuosittain raivataan noin 6500 hehtaaria metsää 3. Tuottaa noin 25 000 000 tonnia jätettä vuosittain 4. Ympäristöön jää vuosittain noin 4,5 biljoonaa tupakantumppia
218
mitkä asiat vaikuttaa tupakoinnin aloittamiseen
- Mielikuvat minkälainen tupakoiva ihminen on - huono koulumenestys - masennus, mielialahäiriöt, käyttäytymishäiriöt - mainontaa ja myyntiä edistetään - ystävät tai vanhemmat käyttää tupakkatuotteita - stressaavat tekijät elämässä - ottaa mallia toisesta
219
mitä hyötyjä tupakoimisen lopettmaisessa on
- rahaa säästyy - ajan kanssa hengittäminen helpottuu - pienentää esim musitisairauksiin sairastumista - sääsätä ympäristöä - vähentää muiden tupakansavulle altistumista - lieventää astaman ja muiden keuhkosairauksien oireita - ehkäisee keskenmenoja ja mahdollista alapselle tevreellisemmän aksvun - parantaa hedelmällisyyttä
220
miten yhteiskunta voi viakuttaa tupakka ja nikotiinituotteiden käytön vähentämiseen
- tuotteidne mahdollisimmat korkeat hinnat( hintojen sääntely ja veropolitiikka) - mahdollistetaan savuttomia elinympäristöjä - lopettamisene tukea: vieroituslääkkeet. sosiaallinen tuki, nikotiinikorvaustuotteet - tupakoimattomuutta tuotetaan viestinnällisill äkeinoilla - nikotiini ja tupakkatuotteissa varoitusmekrinnät näkyviilä - rajoitetaan saatavuutta esim myyntikiellot alaikäisille - markkinointi kielletään
221
suomen tupakkapolitiikan keinoja tupakka ja nikotiinituotteiden haittojen ehkäisyyn
1. terveydne edistämisen tahot - järjestöjen tiedotus ja koulutus mahdollisuduet - terveystieodn opetus kouluissa 2. lainsäädäntö esim tupakkalaki - tupakkavero - mainontakielto - myynnissä ja hallussapidossa rajoituksia - varoitusmerkit - savuttoma tympäristöt 3. terveydenhuolto - vieroituspalvelut - käypä-hoitosuositukset - ammattilaisten koulutus 4. tutkimus ja kehittäminen - käytön ja teveyshaittojen seuraaminen esim kouluterveyskyselyllä - vieroituskäytännöt
222
kerro alkoholista ja sen tuomista terveyshaitoista
alkoholi on suomess akaikista käytetyin päihde. se sisältää etanolia, joka lamauttaa keksushermostoa. Alkoholin käyttö yleeensä perustuu sosiaalisiin tilanteisiine simekriksi juhlimiseen. Alkoholia yleensä käytetään positiivisten tunnetilojen ja mielihyvän takia terveyshaitat: 1. Lisääntyy agressiivisuus ja väkivalta 2. alkoholimyrkytys 3. seksitautien leviäminen 4. onnettomuuksien ja tapaturmien riski kasvaa 5maksan vauoriot 6. mielenterveysongelmat -7.univaikeudet 8. immuunijärjestelmä heikkenee 9- lisää perhe ja kaverisuhteiden ristiriitaisuuksia 10. sormien ja varpeiden tunnottomuus 11. sikiön kehityshäiriöt
223
akuuttiset ja krooniset
akuuttiset on äkillisiä haittoja liiaallsiesta alkoholin käytöstö krooniset ovat hitaasti kehittyviä ja pitkäkestoisia
224
kerro mikä vaikuttaa humalan tilaan
1- juoman vahvuus 2. määrä 3. ikä 4. sukupuoli 5. kehon koko 6. ravinnon määrästä mahalaukussa 7. e pillerit hormitoimintojen häirinnöissä
225
savuton suomi 2030 stragedia
stragedia jonka tavoitteena on lopettaa tupakkatuotteiden käyttö 2030 vuoteen mennessä. vain 2 prosenttia sa akäyttää tupakkatuotteita, jotta voidaan sanoa, että maamme on tupakoimaton
226
kerro alkoholiannoksista
keskiolut: siideri, lonkerot mieto viini väkevät alkoholijuomat
227
miksi nainen humaltuu herkemmin
- naisen pienempi koko - naisen kehon pienempi vesipitoisuus - suurempi rasvakudoksne määrä
228
kerro alkoholimyrkytyksestä ja krapulasta
alkoholi myrkytys= akuuttinen myrkytystila, jossa henkilö on juonut aivan liikaa, joka johtaa hengenvaaralliseen tilanteeseen. Alkoholimyrkytyksssä humalatila on todella vahva, jonak takia tarvitaan välitöntä hoitoa vakavassa tilanteess akeksushermosot lamaantuu jolloin henkilö menettää tajuutensa. Suuret annokset voivat myös lamata eismekriksi sydäntä ,joka vo iolla todella kohtalokasta. alkoholin riskiryhmässä on etenkin nuoret ja kokemattomat. Krapula= alkoholin käytön jälkeinen vieroitustila, joka esiintyy esimekriksi aamulla herääämisen jälkeen. Koko elimsitö ja hermosot pyrkii palautumaan normaalin tilaan. tällöin ei kannata liikkua vaan välttää sitä. tästä seuraa erillaisia oireita esim: - päänsärky -pahoinvointia - oksentelua - huimausta . - hikoilua
229
miteb alkoholin käyttö näkyy jokapäiväisessä elämisessä
1. Fyysinen hyvinvointi ja terveys Väsymys ja unenlaatu: Alkoholi häiritsee unirytmiä ja heikentää unen laatua, mikä johtaa päiväväsymykseen ja keskittymisvaikeuksiin. Ruokavalio ja paino: Alkoholi sisältää paljon kaloreita ja voi lisätä ylipainon ja aineenvaihduntasairauksien riskiä. Immuunijärjestelmä: Säännöllinen käyttö heikentää kehon vastustuskykyä ja lisää infektioalttiutta. 2. Mielenterveys ja tunne-elämä Mielialan vaihtelut: Alkoholi voi aluksi rentouttaa, mutta pitkäaikainen käyttö lisää masennuksen ja ahdistuksen riskiä. Riippuvuuden riski: Jatkuva alkoholin käyttö voi johtaa riippuvuuteen, jolloin elämänhallinta vaikeutuu. 3. Sosiaaliset suhteet ja perhe-elämä Perhesuhteet: Alkoholin liikakäyttö voi aiheuttaa riitoja, väkivaltaa ja perheongelmia. Lapset ja kasvatus: Vanhempien runsas alkoholin käyttö vaikuttaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuudentunteeseen. 4. Työelämä ja talous Heikentynyt työkyky: Alkoholin käyttö voi vähentää tuottavuutta, lisätä poissaoloja ja altistaa työtapaturmille. Rahankäyttö: Runsas alkoholin kulutus vie varoja muilta tärkeiltä elämänalueilta, kuten asumiselta ja terveydeltä. 5. Päätöksenteko ja riskikäyttäytyminen Heikentynyt harkintakyky: Alkoholi vaikuttaa aivojen toimintaan, mikä lisää väärien päätösten ja impulsiivisen käytöksen riskiä. Onnettomuusriski: Alkoholi lisää liikenneonnettomuuksia, tapaturmia ja loukkaantumista
230
luokittele alkoholin ongelmakäytöt
1. alkoholin riskikäyttö - riksikäytön rajat ylittyy, mutta ei ole vielä tullut merkittäviä alkoholihaittoja tai riippuvuutta ei ole vielä ilmaantunut 2. alkoholin haitallinen käyttö - selvästi havaittavissa alkoholin aiheuttamia haittoja, mutta ei ole riippuvuuttaa 3. alkoholiriippuvuus - tyypinomaisina piirteinä pakonomaisuus, vieroitusoireet ja juomisen jaktaminen haiotista huolimatta
231
kerro alkoholismista
tarkoittaa alkoholiriippuvuutta, joss aalkoholi on kyeiselle yksilölle todella elintärkeää eli toisisanottuna on pakkomielle saada kyseistä päihdettä. Alkoholiriippuvuuden riskiä lsiää avrhiaset lapsuudess akoetut esim traumt ja varhainen aloitusikä
232
kerro alkoholin haittoja eri asioille
terveys ja turvallisuus - pahoinpitelyt, tapot ja muut väkivaltarikokset - liikenneonnettomuudet - tulipalot - riskikäyttäytyminen - työturvallisuus vaarantuu yhetiskunta: - tevreydenhuollon kustannusket - järjestyshäiriöt julkisilla paikoilla - poliisin ja pelastustoimien kustannusket - ilkivallan kulut - oikeudenkäyntien kulut - alentuvus tuottavuus perheet ja lapset - lasten tarpeiden laiminlöynti - lähisuhdeväkivlata - vanhummuuden ongelmat ja avioerot - meilenterveys ja päihdeongelmat - taloudelliset ongelmat raskaudenaikainen käyttö ja sikiövauriot - alhainen syntymäpaino - keskenmenot - sikiövaurot esim: FASD, jossa lapsi tulee kärsimään kasvuhäiriöistä ja hänelle kehittyy oireen tyyliset kasvot ja hänellä on aivojen toimintahäiriö - muodostaa sikiön sydämmen, munuaisten ja lisääntymiselinten epämuotoisuutta
233
kerro tapoja joilla pyritään yhteiskunnassamme alkoholin käytön säätelyyn
tämän takana on suomalainen alkoholipolitiikka, jonka tavoitteena on ehkäistä alkoholin aiheuttamia haittoja ja vähentää alkoholin kokonaiskulutusta. Kulutusta rajoitetaan erilaisilla lainsäädännöllisillä keinoilla: 1. terveysosaamisen kehittäminen - päihdekasvatusta, varoitusmerkkejä myyntipakkauksissa, kohdennettuja valistuksia eism raskaana oleville 2. mahdollistetaan palveluista joilla pääsee eroon riippuvuudesta 3. päätöksenteko - ikärajat, myynti ja anniskeluaikojenr ajoitukset - juomien lisäverot 4. rakennetaan terveyttä edistäviä ympäristöjä, jossa mahdollistetaan päihdepalvelut 5. yhteisällisyyden lisääminen yhetisöt toimii yhdessä haittojen ehkäisyssä esimekriksi ravintoloiden, viranomaisten ja muiden tahojen paikallinen yhteistyö
234
kerro huumeista ja huumeista syntyviä haittoja
huumeet= päihtymistarkoitukseen käytettäviä laittomia aineita, joiden käyttämisestä tulee sakkoja ja vankeustuomio. Huumeiden käytössä ei ole raja,a vaan jo pienikin määrä tuo huomattavia haittavaikutuksia. Huumeiksi voidaan myös laskea hermostoon käytettävät lääkkeet, jos niiden käyttö on vääränalista. Huumeissa olevat psykoaktiiviset aineet vaikuttavat etenkionkin keskushermosotn toimintaan. Ne voivat kiidyttää, joka voi lisäät riskiä sydämmenpysähtymiselle tai lämpöhalvaukselle aiheuttaa lamaannuksen, jossa lamaantuu hengitys, joka voi johtaa sydämmen pysähdykseen hallusinaatioita eli aistinharhoja, joka voi aiheuttaa sekavuutta huumeesta syntyvät haitat yksilö: fyysiset - riippuvuus - ennenaikainene kuolema - liikenneonnettomuudet - itsemurhat - maksa, munuaisvauriot psyykkisiä: - riippuvuus - mielentevreysongelmat esim masennus ja psykoosi - kognitiiviset haitat esimekriksi opiskeluvaikeudet sosiaallisia: - ongelma esim perheiden ja ystävien välillä - rikosrekisteri - vankeusrangaistukset taloudelliset - tulomenetykset - sakot - korvauksien maksaminen yhteisölle ja yhteiskunnalle fyysiset - sairastuminen, luokkaantuminen, vammautuminen, kuolema - rikollisuus - ympäristöongelmat esim: likaiset neulat, jätteet psykososiaalliset - perheelle aiheutuvat haitat esim: perheiden rikkoutuminen, taloudellsiet ongelmat, lasten heitteillejättö - yhteisöllisyyden ehikentyminnen taloudelliset - kulut lisääntyy sosiaalipaveluissa, polisilla, vankilass aja vakuutksissa - tuottavuus heikentyy - poissaolot töistä
235
kerro kannabiksesta ja sne tuomista terveyshaitoista
kannabis on suomen ja koko maailman kaikista yleisin ja käytetyin päihde. Siitä valmistetaan esim marihuanaa ja hasista. Yleisiten käytetään marihuanaa polttamalla sitä käytössä. kannabin käytössä toivotaan sen tuovan rauhoittavuutta, laajentavaa tajuntaa ja yhteenkuluvaisuuden tunnetta. Kannabisken kokeilu on etenkin nuorten aikuisten keksuudessa lisääntynyt ilmiö. suurin osa kokeilusita tehdään alkoholin vaikutuksen alaisena sen haitat ja riskit riippuu todella paljon siitä, että kuinka käytät ainetta ja miten paljon. terveyshaitat: välittömiä 1. huonontunut ekskittymiskyky 2. muistin heikkeneminen 3. ahdisteneisuus 4. paniikki 5. pelot 6. vainoharhat 7. psyykksiet ongelmat pahenee pitkäaikaisia ja runsaan käytön seurauksia - passiivisuus - riippuvuus - oppimisvaikeudet - masennus - psykoosit - syöpäriski suurenee - hedelmällisyys alenee - krooninen yskä - keuhko-oireet
236
miten huumeet vaikuttaa koko yhteiskunnan toimintaan
huumehaitat kasvaa yhteiskunnassamme joka näkyy esim: - rikollisuus kasvaa - sairastavuus kasvaa - huumerappijuopumukset j - ennenaikaiset kuolemat - kustannukset: terveydenhuolto, eläkkeet ja sairauspäivärahat, järjestyksen ja turvallisuuden ylläpito ja vankeinhoito. Sosiaalipaveluihin menee kaikista eniten
237
kerro suomen huumausainepolitiikan tavoitteesta
Suomen huumausainepolitiikan tavoite on vähentää huumeiden tarjontaa, kysyntää ja niistä aiheutuvia haittoja yhteiskunnalle ja yksilöille. Tämä perustuu haittojen vähentämisen periaatteeseen sekä rikosoikeudelliseen sääntelyyn. Suomen huumausainepolitiikka on linjassa EU:n ja YK:n huumausainepolitiikan tavoitteiden kanssa. Suomen huumausainepolitiikan perusta Lainsäädäntö: Suomessa huumeet on kielletty huumausainelaissa (373/2008). Haittojen vähentäminen: Keskittyy erityisesti terveys- ja sosiaalipalvelujen kehittämiseen. Monialainen yhteistyö: Poliisi, terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut toimivat yhdessä ongelmien ehkäisemiseksi. Huumeiden käytön ennaltaehkäisy Panostetaan valistukseen ja ehkäisevään päihdetyöhön kouluissa ja työpaikoilla. Tuetaan nuorten hyvinvointia ja elämänhallintaa. Huumeiden saatavuuden vähentäminen Tehostetaan poliisin ja tullin toimintaa huumekaupan ja salakuljetuksen estämiseksi. Valvotaan lääkemääräyksiä ja reseptilääkkeiden väärinkäyttöä. Huumehaittojen vähentäminen Tarjotaan terveysneuvontaa ja puhtaita käyttövälineitä tartuntatautien ehkäisemiseksi. Toteutetaan matalan kynnyksen hoitopalveluja ja korvaushoitoa. Hoitoon pääsyn parantaminen Mahdollistetaan huumeongelmaisille riittävä hoito ja kuntoutus. Panostetaan avohoitoon, katkaisuhoitoon ja sosiaaliseen kuntoutukseen. Rikosoikeudellinen valvonta Huumeiden hallussapito, käyttö ja kauppa on rangaistavaa. Poliisi voi ohjata käyttäjän hoitoon vaihtoehtona rangaistukselle.
238
sekäkäyttö
Sekakäyttö tarkoittaa erilaisten päihteiden, kuten alkoholin, huumeiden ja lääkkeiden, samanaikaista tai peräkkäistä käyttöä. Se on erityisen vaarallista, koska eri aineiden yhteisvaikutukset voivat olla ennakoimattomia ja hengenvaarallisia. Sekakäytön yleisimmät yhdistelmät Alkoholi + lääkkeet alkoholi ja huumeet lääkkkeet ja huumeet
239
milloin intohimo vo imuuttua riippuvuudeksi
Intohimo johonkin harrastukseen tai tekemiseen voi muuttua toiminnalliseksi riippuvuudeksi, kun se alkaa hallita elämää haitallisella tavalla. Toiminnallinen riippuvuus tarkoittaa pakonomaista ja hallitsematonta käyttäytymistä, joka aiheuttaa negatiivisia seurauksia mielenterveydelle, ihmissuhteille ja arjessa selviytymiselle. Keskeiset erot intohimon ja riippuvuuden välillä Intohimo Toiminnallinen riippuvuus T1. uottaa iloa ja hyvinvointia 2. Aiheuttaa stressiä ja ahdistusta 1. Hallittavissa oleva käyttäytyminen 2. Käyttäytymisen hallinta heikkenee 1.Ei häiritse arkea tai ihmissuhteita 2.Haittaa työtä, opiskelua ja ihmissuhteita 1.Voidaan lopettaa ilman vieroitusoireita 2.Lopettaminen aiheuttaa ahdistusta tai muita oireita 1.Ei johda fyysisiin tai psyykkisiin haittoihin 2. Voi johtaa unihäiriöihin, masennukseen tai muihin ongelmiin
240
nettiriippuvuus, sen syyt ja mitä eri nettiriippuvuuksia on
Nettiriippuvuus (internetriippuvuus, digiriippuvuus) tarkoittaa pakonomaista ja hallitsematonta internetin käyttöä, joka haittaa mielenterveyttä, ihmissuhteita, opiskelua, työtä ja arjenhallintaa. Se kuuluu toiminnallisiin riippuvuuksiin ja voi ilmetä eri muodoissa, kuten sosiaalisen median, videopelien, nettishoppailun tai pornosivustojen pakonomaisena käyttönä. 1. Nettiriippuvuuden syyt Nettiriippuvuuden taustalla on biologisia, psykologisia ja sosiaalisia tekijöitä: ✅ Aivojen palkitsemisjärjestelmä: Internet tarjoaa nopeita ja voimakkaita mielihyvän kokemuksia, jotka voivat johtaa riippuvuuteen. Dopamiinin eritys kasvaa erityisesti sosiaalisessa mediassa ja videopeleissä. ✅ Henkinen hyvinvointi ja mielenterveys: Nettiriippuvuus voi liittyä masennukseen, ahdistukseen, stressiin ja yksinäisyyteen. Internet voi tarjota pakopaikan negatiivisista tunteista. ✅ Tavat ja käyttäytymismallit: Jatkuva internetin käyttö voi muuttua rutiiniksi ja hallitsemattomaksi tavaksi, jolloin siitä tulee riippuvuutta aiheuttava tekijä. ✅ Sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät: Digitaalinen viestintä ja viihde ovat yhä suurempi osa arkea, mikä voi lisätä internetin liikakäyttöä ja sen hyväksyttävyyttä. 3. Nettiriippuvuuden tyypit Nettiriippuvuus voi ilmetä eri muodoissa: Sosiaalisen median riippuvuus Pakonomainen tarve selata ja päivittää Instagramia, TikTokia, Facebookia, Twitteriä jne. Vaikuttaa itsetuntoon, mielialaan ja sosiaalisiin suhteisiin. Voi johtaa vertaillun aiheuttamaan ahdistukseen ja kehonkuvaongelmiin. Peliriippuvuus (Online Gaming Addiction) Liiallinen videopelien pelaaminen verkossa (esim. Fortnite, Call of Duty, World of Warcraft). WHO on luokitellut peliriippuvuuden (Gaming Disorder) mielenterveyshäiriöksi. Voi vaikuttaa opiskeluun, uneen ja fyysiseen terveyteen. Verkkoshoppailuriippuvuus Pakonomainen ostosten tekeminen verkkokaupoista (esim. Amazon, Zalando). Aiheuttaa taloudellisia ongelmia ja voi liittyä impulssikontrollin häiriöihin. Online-uhkapeliriippuvuus Liiallinen vedonlyönti, pokeri, kasinopelit ja muut rahapelit netissä. Lisää riskiä taloudellisiin ongelmiin ja mielenterveysongelmiin. Pornosivustojen riippuvuus Liiallinen aikuisviihteen kulutus voi johtaa dopamiinijärjestelmän häiriöihin ja seksuaalisiin ongelmiin.
241
kerro nettiriippuvuuden oireista
-A. Käytöksen hallinnan menetys 🔴 Jatkuva ja pakonomainen tarve käyttää nettiä, vaikka tietää sen haitalliset vaikutukset. 🔴 Vaikeus lopettaa tai vähentää internetin käyttöä. 🔴 Ajankäytön hallinnan puute – netissä vietetty aika venyy suunniteltua pidemmäksi. B. Psyykkiset ja fyysiset oireet 🔴 Ärtyneisyys, levottomuus ja ahdistus silloin, kun internetiin ei pääse. 🔴 Univaikeudet ja väsymys – valvominen netin käytön takia. 🔴 Alhainen mieliala tai masennusoireet. C. Sosiaaliset ja elämänhallinnan ongelmat 🔴 Ihmissuhteiden kärsiminen – internetin käyttö vie aikaa perheeltä ja ystäviltä. 🔴 Opiskelun ja työn laiminlyönti – nettiriippuvuus voi vaikuttaa suorituskykyyn ja keskittymiseen. 🔴 FOMO (Fear of Missing Out) – jatkuva tarve tarkistaa some, jottei jäisi mistään paitsi. - netin käytön vähentäminen tai hallinta epäonnistuu - kyky suorutua työstä ja opiskelusta vaikenee - käyttö lisääntyy toleranssin kasvamsien myötä
242
asioita jotka lisää sosaalisen median käytön jatkamista
1. jaktuva uutisvirta esim Facebookissa, youtubessa, tikotkissa tai twitterissä 2- sosiaalinen paine - esim whatsapissa näkyy milloin viesti on lähetetty ja milloin se on luettu 3. algoritmit, jossa sovellus tarjoaa tykkäysten ja julakisujen perusteella käyttäjälle lisää mielenkiintoista sisältöä 4. tykkäykset ja seuraajat koetaan sosiaallisen hyväksynnän merkeiksi 5. Ilmoitus tulleesta viestitä lisää dopamiinia aivoissa 6. Ulkopuolelle jäämsien pelko
243
peliriippuvuus, sen syyt ja sen oireet
​Peliriippuvuus on vakava toiminnallinen häiriö, jossa henkilön pelaamiskäyttäytyminen on hallitsematonta ja aiheuttaa merkittäviä haittoja hänen elämäänsä. Se voi ilmetä sekä rahapelien että digitaalisten pelien liiallisena pelaamisena.​ Peliriippuvuuden syyt Peliriippuvuuden taustalla voi olla monia tekijöitä, kuten: 1. Biologiset tekijät: Aivojen palkitsemisjärjestelmän yliaktiivisuus voi altistaa riippuvuuksille. ​ 2. Psykologiset tekijät: Masennus, ahdistus tai stressi voivat johtaa pelaamiseen keinona paeta negatiivisia tunteita. ​ 3. Sosiaaliset tekijät: Yksinäisyys tai sosiaalinen paine voivat lisätä pelaamisen houkuttelevuutta.​ Oireet ja seuraukset Peliriippuvuuden tunnusmerkkejä ovat: 1. Pakonomaisuus: Henkilö kokee voimakasta tarvetta pelata ja vaikeuksia lopettaa pelaaminen. ​ 2. Vieroitusoireet: Pelaamisen lopettaminen tai vähentäminen aiheuttaa levottomuutta, ärtyneisyyttä tai masennusta.​ 3. Haitalliset vaikutukset: Pelaaminen johtaa taloudellisiin ongelmiin, ihmissuhdeongelmiin ja työ- tai opiskeluelämän häiriöihin.
244
peliriippuvuulle altistavia tekijöitä
pelin ominaisuudet: - nopeatemposisuus - audivisuaalliset tehosteet - pelissä ei ole varsinaista päätepistettä - mieleikuvituksene vetoava tarina - mahdollisuus rahallisin isoihin voittoihin pelaajan ominaisuudet - kiinnostus rahasta - taloudellliset ongelmat - sukupuoli esim mies - kilpailuhenkisyys, impulsiivisuus - päihteiden käyttö - yksinäisyys, alakulo ympäristön ominaisuudet - olosuhteet jotka mahdollistaa pelaamisene keskittymisen: pelisalit ja omana kotona yksin ollessa - peleien helppo saatavuus ja näkyvyys - läheisten himisten suhatuutminen pelaamiseen positiivinen
245
peliriippuvaisuuden ongelmat
- sosiaallinen eristäytyminen - meilenterveysongelmat - lisääntynyt päihteiden käyttö - epätevreellinen ruoakvalio - päänsärky muut kivut elimsitössä - rahahuolet - elämänlaadun ementtäminen - yhteiskunnalle tulevat kustannusket - ihmisuhteet hajoaa - perheväkivalta, vaikutus lapsiin - sukupolvelta toiselle siirtyminen peliriippuvuudessa
246
selitä turvallisuus ja sen tasot
turvallisuus tarkoittaa erilaisten uhkien, vaarojen, riskien poissaoloa sekä ihmisen henkilökohtaista tuntua turvallisuudesta. turvallisuus on yksi ihmisen perustarpeista, joka on perusoikeuksissa merkittynä ihmisoikeudeksi Turvallisuus on todella laaja kokonaisuus, joka liittyy jokaisen yksilön jokapäiväiseen toimintaan. Turvallisuutta voidaan tarkastella: yksilön, yhteisötason ja yhteiskuntatason kautta. yksilötasossa on kyse yksilön omasta arkensa tuntemisesta turvalliseksi ja henkilön omista terveystaidoista ja turvallisuustiedoista. yhteisötaso= omaa lähiympäristön ja kodin turvallisuutta yhteiskuntatason= koko yhteiskunnan turvallisuutta
247
vertaile subjektiivista ja objektiivista terveyttä
subjektiivinen turvallisuus= jokaisella ihmisellä olevaa omaa turvallisuuden kokemusta. Jokainen yksilö voi tuntea eri osa-alueilla olevansa turvallinen. Joillakin se vaatii enemmän ja joillakin vähemmän. Tähän voi vaikuttaa esimekriksi aikaisemmat kokemukset omasta tervydestään. Yksilöllinen elämäntilanne on myös tekijänä. Asutko esimerkiksi asuinalueella jossa on huumejengejä ja katurikollisuutta, vai asutko uudella rakennetulla alueella missä kaikki ovat kuin parhaita kavereita keskenään. turvallisuuden tunne voi vaihdella eri tilanteissa objektiivinen turvallisuus= kuva yhteiskunnassa olevaa turvallisuustilannetta, joka on arvioitu jonkun yksittäisen asian pohjalta. Kyse voi olla esimerkiksi tapahtuneista rikoksista tai onnettomuuksista. objektiivista turvallisuutta yritetään mitata erilaisilla mittareilla joilla seurataan ja havainnollistetaan tilannetta.
248
turvallisuutta lisääviä asioita ja heikentäviä
lisäävät 1. riittävä terveys ja toimintakyky 2. ihmisuhteet ja niiden säilyminen 3. osallisuus ja yhteisöllisyys 4. työ 5. riittävä toimeentulo 6. koskemattomuus 7. yksilönvapaus 8. ihmisoikeuksien toteutuminen 9. turvallinen ympäristö, jossa voi toimia ilman rikoksen, tapaturman tai onnettomuuden riskiä 10. kansainvälinen yhteistyö 11. nopea tieodnvälitys heikentävät: Sairastuminen: Vakavat sairaudet voivat heikentää toimintakykyä, lisätä riippuvuutta muista ja aiheuttaa taloudellisia haasteita, mikä heikentää koettua turvallisuutta.​ Vammautuminen: Vammaisuus lisää haavoittuvuutta ja riskiä kohdata väkivaltaa. Invalidiliiton mukaan vammaiset henkilöt kokevat enemmän väkivaltaa kuin muu väestö, mikä vaatii toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi. ​ Invalidiliitto Yksinäisyys: Tilastokeskuksen mukaan lähes 30 % suomalaisista tunsi itsensä yksinäiseksi vuonna 2022. Yksinäisyys voi heikentää henkistä hyvinvointia ja lisätä turvattomuuden tunnetta. ​ Syrjäytyminen: Nuorten syrjäytymisen taustalla voivat olla perheen taloudelliset vaikeudet, vanhempien mielenterveysongelmat ja muut huono-osaisuuden tekijät. Syrjäytyminen voi johtaa yhteiskunnasta eristäytymiseen ja turvattomuuden tunteen lisääntymiseen. ​ Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lähialueen levottomuus: Alueelliset levottomuudet, kuten rikollisuus tai mellakat, voivat suoraan uhata asukkaiden fyysistä turvallisuutta ja heikentää yhteisön koheesiota.​ Työttömyys: Työttömyys voi johtaa taloudellisiin vaikeuksiin, mikä lisää köyhyys- ja syrjäytymisriskiä. Se voi myös heikentää itsetuntoa ja lisätä turvattomuuden tunnetta.​ Köyhyys: Perheen köyhyys on merkittävä lasten ja nuorten hyvinvointia vaarantava tekijä. Taloudelliset vaikeudet voivat aiheuttaa ahdistusta ja masennusta vanhemmille, mikä heijastuu lasten elämään. ​ Syrjintä: Syrjintä etnisen alkuperän, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn vuoksi on kielletty Suomen laissa. Syrjintä voi johtaa ulkopuolisuuden tunteeseen ja heikentää yksilön turvallisuuden tunnetta. ​ Invalidiliitto Tartuntataudit: Pandemiat ja muut tartuntataudit voivat aiheuttaa laajaa sairastuvuutta ja kuolleisuutta, mikä heikentää yhteiskunnan toimintakykyä ja turvallisuutta.​ Suuronnettomuudet: Luonnonkatastrofit, teknologiset onnettomuudet ja muut suuronnettomuudet voivat aiheuttaa merkittäviä menetyksiä ja heikentää yhteiskunnan turvallisuutta.​ Sodat ja konfliktit: Aseelliset konfliktit aiheuttavat suoraa fyysistä uhkaa, pakolaisuutta ja yhteiskunnallista epävakautta, mikä heikentää turvallisuutta.​ Ilmastonmuutos: Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä, kuten tulvia ja helleaaltoja, jotka voivat uhata ihmisten turvallisuutta ja hyvinvointia.​ Nopea tiedonvälitys: Vaikka nopea tiedonvälitys voi parantaa tietoisuutta, se voi myös levittää väärää tietoa ja aiheuttaa paniikkia, mikä heikentää koettua turvallisuutta.
249
Turvallisuuden osa-alueet
fyysinen turvallisuus tarkoittaa kaikilla ihmisillä olevaa kehon koskemattomuutta. Jokainen saa päättää kuka koskee kehoonsa ja milloin. fyysisellä turvallisuudella voidaan myös tarkoittaa erilaisten yksityisten ja julkisten tilojen turvallisuutta. turvallisuutta voivat edistää: rakentamismääräykset, rakennusten turvallisuussuunnitelmat ja viranomaisten tarkastukset psyykkinen turvallisuus tarkoittaa jokaisella ihmisellä olevaa elämää, missä hän saa elää rauhassa ilman minkäänlaista häirintä, kiusaamista tai väkivaltaa, joka aiheuttaisi pelon tunnetta hänen elämäänsä. sosiaalinen turvallisuus se sisältää yhdenvertaiset ja toimivat ihmisuhteet ja sen lisäksi vielä erilaiset sosiaaliset verkostot. Jokaista tulisi kohdella oikeudenmukaisesti henkinen turvallisuus rakentuu jokaisella olevasta omasta elämänkatsomuksesta ja tunteesta, että on sompi osa jotakin. jokaisella siis on oikeus omaan elämänkatomukseen henkinen turvallisuus voi vaarantua, jos ihminen kokee uhkailua tai epäasiallista kohtelua omien henkilökohtaisten näkemysten takia
250
kerro turvataidosta ja sen osa-alueista
kaikki taitoja ja keinoja, joita yksilö käyttää ylläpitääkseen turvallisuutensa ja estämällä mahdolliset turvallisuuden riskitekijät. näitä on esimerkiksi polkupörräilessä kypärän käyttö ja pelastusliivien käyttö kun lähdet kaveriesi kanssa mökkiviikunloppuna veneilemään. Turvataidot on hyödyksi myös sosiaalisessa mediassa, jossa varaudutaan esimerkiksi tietosuoja uhkiin. ei esimekriksi jaeta yksityisiä tietoja sinne kaikkien nähtäville osa-alueet 1. ennakointi ennen tilannetta olisi tärkeä ennakoida, jonka avulla pystyy ennaltaehkäsiemään mahdollista riskiä turvattomuudelle. - olisi tärkeä tutustua turvallisuus ohjeisiin ja noudatttaa sääntöjä - ensiaputaitojen ylläpitäminen on tärkeää, varovaisuutta tulee pitää ja tilannearvioi on tärkeää 2. Oikeat toimintatavat onnettomuustilanteessa osataan tilanteessa tehdä tilannearvio, jonak jälkeen hälytetään apua paikalle. mahdollsiesti antaa omaa ensiapua esim elvytystä. pitää myös varmistaa, että oma turvallisuus ei ole vaarassa 3. tilanteen jälkeinen: avun pyyntö hakea apua läheisiltä ja ammattilaiselta, joka takaa juttelun turvallisessa ilmapiirissä. jos on tarve niin lisäapua saa sosiaali ja kriisipäivystyksestä sekä kriisipuhelimesta
251
miten ympäristön turvallisuutta voidaan lisätä
1. pidetään huolta ympräistön sisä ja ulkotilojen kunnosta 2. huolehtimalla riittävästä valoistuksetsa 3. hankitaan palo ja pelastusvälineistöä 4. Naapuruston yhteisöllisyys: Kun naapurit tuntevat toisensa, he voivat paremmin pitää huolta toistensa hyvinvoinnista ja havaita poikkeavat tilanteet. Yhteiset tapahtumat ja säännöllinen yhteydenpito vahvistavat yhteisöllisyyttä. 5. Teknologian hyödyntäminen: Turvakamerat ja muut älykkäät turvallisuusratkaisut voivat auttaa valvomaan ympäristöä ja ennaltaehkäisemään rikoksia.
252
miten yksilö voi ylläpitää omaa turvallisuuttaan
1. Kotivara ja perustarvikkeet Pidä kotona riittävästi ruokaa ja vettä vähintään 72 tunniksi. Säilytä paristokäyttöinen radio, taskulamppu, varavirtalähde ja kynttilöitä sähkökatkojen varalta. Varmista, että sinulla on perusensiaputarvikkeet ja lääkkeet omiin tarpeisiisi. ➡ Katso ohjeet: Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK) 2. Tiedonhankinta ja hälytysjärjestelmät Seuraa virallisia tiedotuskanavia, kuten Yle ja pelastusviranomaiset. Asenna 112 Suomi -sovellus, joka lähettää hätätiedotteet ja paikantaa avuntarvitsijan. ➡ Lisää tietoa: Pelastustoimi.fi 3. Toiminta erilaisissa vaaratilanteissa Tulipalon sattuessa: Harjoittele poistumisreitit ja varmista, että palovaroittimet toimivat. Sähkökatkon aikana: Käytä paristokäyttöisiä valonlähteitä, vältä jääkaapin ja pakastimen avaamista. Säteilyn varalta: Pysy sisätiloissa, sulje ilmanvaihto ja varastoi joditabletteja. eläkä myöskään mene ulos. 4. Henkinen ja fyysinen valmius Pidä peruskunto hyvänä, jotta selviydyt haastavista tilanteista. Harjoittele stressinhallintaa ja päätöksentekoa paineen alla. 5. pidä pyöräily kypärää pylrräillessä 6. käytä pelastusliiviä
253
toiminta onnettomuustilanteessa
onnettomuustilanteessa tulee olla rauhallinen. rauhallinen toiminta pitää turvallisuuden yllä sekä itselle, että muille tilanteessa olijoille 1. tehdään nopea tilannearvio jossa samalla myös otetaan ja hulehditaan omasta turvallisuudesta 2. soitetaan hätänumeroon 112 3. pelasta hengenvaarassa olijat ja estä mahdollsiet lisäonnettomuudet, varoittaen paikalle saapuvia henkilöitä 4. anna tarvittavaa ensiapua, suojaa ja ruahoita henkilöä 5. Seuraa potilaan tilannetta niin kauan kun apu tulee paikalle. ohjaa pelastusväki paikalle ja osallistu omien kykyjesi mukaan pelastustoimenpiteisiin
254
oireet onnettomuuksien jälkeen
1. päänsärky 2. pahoinvointi 3. shokkitila 4. pelko 5. itkuisuus 6. tunnottomuus 7. onnettomuus jää pyörimään meileen 8. nukkumis ja univaikeudet
255
terveysturvallisuus, sen ehkäisy ja mahdollisten jo olemassa olevien haittojen korjaus
tarkoittaa väestöä uhkaavien vaaratekijöiden ehkäisyä, tunnistamista ja torjuntaa. Terveysturvallisuuteen vaikuttavia tkeijöitä voi olla globaalit asiat esimekriksi leviävät pandemiat tai tartuntataudit. Ehkäisy 1. Viestintä ja terveystietoisuus Tehokas viestintä ja kansalaisten terveystietoisuuden lisääminen ovat olennaisia terveysturvallisuuden kannalta. Selkeä ja ajantasainen tiedotus auttaa ihmisiä ymmärtämään terveysriskejä ja toimimaan oikein vaaratilanteissa. Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tarjoaa kattavaa tietoa terveysaiheista ja ajankohtaisista terveysuhkista. 2. Puhdas ruoka ja juoma Elintarvikkeiden ja juomaveden puhtaus on keskeistä tartuntatautien ehkäisyssä. Elintarviketurvallisuusvirasto Ruokavirasto valvoo elintarvikkeiden turvallisuutta Suomessa ja antaa ohjeita elintarvikehygieniasta. Vesilaitokset puolestaan vastaavat juomaveden laadusta ja turvallisuudesta. 3. Terveyden edistäminen Terveyden edistäminen sisältää toimet, joilla parannetaan väestön hyvinvointia ja ehkäistään sairauksia. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi liikunnan ja terveellisen ravinnon edistämistä sekä tupakoinnin ja alkoholin käytön vähentämistä. THL tarjoaa resursseja ja ohjelmia terveyden edistämiseksi. 4. Terveellinen elinympäristö Ympäristön terveellisyys vaikuttaa suoraan ihmisten hyvinvointiin. Tämä sisältää ilmanlaadun, melutason, asumisolosuhteiden ja viheralueiden huomioimisen. Ympäristöministeriö ja kunnat työskentelevät terveellisen elinympäristön edistämiseksi. 5. Terveet tuotanto- ja kotieläimet Eläinten terveys on tärkeää zoonoosien (eläimistä ihmisiin tarttuvien tautien) ehkäisyssä. Ruokavirasto valvoo eläinten terveyttä ja hyvinvointia sekä antaa ohjeita eläintautien ennaltaehkäisyyn. 6. Tarttuvien tautien seuranta, torjunta ja rokotukset Tartuntatautien seuranta ja torjunta ovat keskeisiä terveysturvallisuuden osa-alueita. THL vastaa tartuntatautien seurannasta ja rokotusohjelmien suunnittelusta Suomessa. Rokotusohjelmat ovat tehokas keino ehkäistä vakavia sairauksia. Toteutuneiden haittojen korjaus Sairaiden tehokas hoito 1. Laadukas ja tehokas terveydenhuolto varmistaa, että sairastuneet saavat tarvitsemansa hoidon. Suomessa julkinen terveydenhuolto tarjoaa kattavat palvelut kaikille kansalaisille. 2.Sosiaaliset turvaverkot Sosiaaliset turvaverkot, kuten sosiaaliturva ja -palvelut, tukevat ihmisiä kriisitilanteissa. Suomessa Kela ja kunnat tarjoavat sosiaalipalveluja ja taloudellista tukea sitä tarvitseville. 3.Pelastus ja ensihoito Pelastuslaitokset ja ensihoitopalvelut vastaavat hätätilanteisiin nopeasti ja tehokkaasti. Hätänumero 112 palvelee kaikissa hätätilanteissa Suomessa. 4. Henkilövarautuminen ja varmuusvarastointi Yksilöiden oma varautuminen, kuten kotivaran ylläpito, lisää kriisinsietokykyä. SPEK suosittelee kotivaraa, joka riittää vähintään 72 tunniksi. Valtion varmuusvarastot puolestaan turvaavat kriittisten tuotteiden saatavuuden poikkeustilanteissa.
256
10 globaalia uhkaa ja miten niiden vaikutukset
1. Ilmastonmuutos ja ilmansaasteet Ilmansaasteet aiheuttavat vuosittain noin seitsemän miljoonan ihmisen ennenaikaisen kuoleman. Ilmastonmuutos puolestaan lisää sään ääri-ilmiöitä, kuten kuivuuksia, tulvia ja metsäpaloja, jotka vaikuttavat elinolosuhteisiin ja terveyteen. 2. Tarttumattomat ja pitkäaikaissairaudet Sairaudet kuten diabetes, syöpä ja sydänsairaudet aiheuttavat vuosittain 41 miljoonaa kuolemaa, mikä vastaa 70 prosenttia kaikista kuolemista maailmanlaajuisesti. Näistä 15 miljoonaa on ennenaikaisia kuolemia 30–69-vuotiaiden keskuudessa. 3.Influenssapandemiat WHO odottaa maailman kohtaavan uuden influenssapandemian, mutta ajankohta ja vakavuus ovat epävarmoja. 4. Haavoittuvat väestöryhmät Yli viidennes maailman väestöstä elää kriisialueilla, joissa konfliktit, kuivuus ja nälänhätä ovat yleisiä. Nämä olosuhteet heikentävät terveyttä ja lisäävät sairastuvuutta. 5. Mikrobilääkeresistenssi Antibioottiresistenssi uhkaa palauttaa meidät aikaan, jolloin yleisiä infektioita, kuten keuhkokuumetta, tuberkuloosia ja salmonelloosia, ei voitu hoitaa helposti. Esimerkiksi tuberkuloosiin kuolee vuosittain 1,6 miljoonaa ihmistä, ja monet tapaukset ovat resistenttejä tavanomaisille antibiooteille. 6. Ebola ja muut korkean riskin mikrobit Ebolaepidemiat, kuten vuonna 2018 Kongon demokraattisessa tasavallassa ilmenneet tapaukset, osoittavat, että korkean riskin taudinaiheuttajat ovat edelleen merkittävä uhka. Myös muut virukset, kuten zika ja SARS, aiheuttavat huolta. 7. Heikko perusterveydenhuolto Alueilla, joilla perusterveydenhuolto on heikkoa, asukkaat ovat alttiimpia terveysuhille ja sairauksille, koska heillä ei ole pääsyä tarvittaviin terveyspalveluihin. 8. Rokotusten oton epäröinti Rokotevastaisuus uhkaa rokotuskattavuutta, mikä voi johtaa aiemmin hallinnassa olleiden tautien, kuten tuhkarokon, uudelleen ilmaantumiseen. WHO:n mukaan rokotteet estävät vuosittain 2–3 miljoonaa kuolemaa, ja rokotekattavuuden paraneminen voisi estää vielä 1,5 miljoonaa kuolemaa. 9. Denguekuume Denguekuume on hyttysten levittämä sairaus, joka on ollut kasvava uhka vuosikymmenten ajan. Arvioiden mukaan 40 prosenttia maailman väestöstä elää denguekuumeen uhan alla, ja vuosittain todetaan 390 miljoonaa infektiotapausta. Sairauden saaneista 20 prosenttia kuolee. 10. HIV Vaikka HIVin hoidossa on edistytty merkittävästi, ja tällä hetkellä 22 miljoonaa ihmistä saa hoitoa, HIViin ja AIDSiin kuolee vuosittain yhä lähes miljoona ihmistä.
257
kerro turvallisuuden ylläpitäisestä
siihen vaaditaan monenlaisia yhteistöitä. 1. lait ja asetukset 2. säännöt 3. sopimukset 4. viranomaisten valvonta 5. aluesuunnittelu 1. Viranomaisten yhteistyö Suomen turvallisuus perustuu viranomaisten keskinäiseen yhteistyöhön. Keskeisiä toimijoita ovat: Poliisi: Ennaltaehkäisee rikoksia, ylläpitää järjestystä ja tutkii rikoksia. Puolustusvoimat: Vastaa Suomen sotilaallisesta puolustuksesta ja osallistuu kansainväliseen turvallisuusyhteistyöhön. Pelastuslaitos: Vastaa tulipalojen sammuttamisesta, onnettomuuksien ehkäisystä ja pelastustoiminnasta. Rajavartiolaitos: Valvoo Suomen rajoja ja ehkäisee laittoman maahantulon. Huoltovarmuuskeskus (HVK): Varmistaa kriittisten palveluiden ja tavaroiden saatavuuden kriisitilanteissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL): Vastaa terveysturvallisuudesta ja tartuntatautien torjunnasta. 2. Kansalaisyhteiskunnan ja yritysten rooli Turvallisuus ei ole pelkästään viranomaisten vastuulla, vaan myös kansalaisyhteiskunnalla ja yrityksillä on tärkeä rooli. Yritykset: Ylläpitävät huoltovarmuutta ja varautuvat kyberuhkiin. Järjestöt (esim. SPR ja SPEK): Kouluttavat kansalaisia ensiavusta ja kriisivalmiudesta. Yksittäiset kansalaiset: Varautuvat itse kriiseihin ja noudattavat viranomaisten ohjeita. 3. Yhteiskunnan varautuminen kriisitilanteisiin Suomessa on käytössä kokonaisturvallisuuden malli, joka tarkoittaa sitä, että eri toimijat varautuvat yhdessä kriiseihin, kuten: Sähkökatkot: Kansalaisille suositellaan kotivaraa vähintään 72 tunniksi. Kyberuhat: Yritykset ja viranomaiset torjuvat verkkohyökkäyksiä. Terveyskriisit: Pandemioihin varaudutaan rokotusohjelmilla ja sairaalakapasiteetin turvaamisella. 4. Kansainvälinen yhteistyö Suomen turvallisuus kytkeytyy kansainvälisiin järjestöihin: EU ja NATO: Osallistuminen yhteiseen puolustus- ja turvallisuusyhteistyöhön. Yhteistyö Pohjoismaiden ja muiden EU-maiden kanssa: Jaetaan tiedustelutietoa ja varautumisstrategioita.
258
vertaile sisäistä ja ulkoista turvallisuutta
sisäinen turvallisuus jokaisella ihmisellä on oikeusjärjestelmän mukaiset oikeudet, jolloun he voivat elää turvallisessa ympäristössä ilan turvattomuuden tunneta, joita esimekriksi aiheuttaa: rikokset, häiirntä ja onnetotmuudet. Sisäinen turvallisuus yritetään turvata yhteiskunnallisilla asioilla, perus tevreydenhuollolla ja sosiaaliturvalla. Keskeinen osa sisäistä turvallisuutta on aluesuunnittelu, jossa raknneusvaiheesa pidetään huoli, että alue rakennetaan turvallisuutta mahdollistavaksi ympäristöksi. Ympäristöjä tulisi myös sosiaalisesti turvallisiksi kehittää ja panostaa tapaturmiin ja liikenneonnettomuuksiin ehkäisevään elinympäristöön. ulkoinen turvallisuus muodostuu valtiovallan harjoittamasta ulkopolitiikasta ja sotilaallsiesta maanpuolustuksesta. tämän ulkoisen turvallisuuden seurauksena syntyy yhfessä sisäisen turvallisuuden kanssa kokonaisturvallisuus, joiden tarkoitus on pitää suomen turvallisuustilanne vakaalla tilanteena.
259
kokoanisturvallisuus
sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden muodostuma
260
turvallisuuden lisääminen rakennetussa ympäristössä eli kaupungissa
1. Rikoksia ja ilkivaltaa ehkäisevä ympäristö Elävä ja virikkeellinen kaupunkiympäristö: Monipuolinen kaupunkitila, jossa on aktiivista toimintaa eri vuorokaudenaikoina, vähentää rikollisuuden mahdollisuuksia. Esimerkiksi kahvilat, kaupat ja kulttuuritapahtumat houkuttelevat ihmisiä liikkumaan, mikä lisää luonnollista valvontaa.​ Kaikille avoimet ja julkiset tilat: Esteettömät ja hyvin suunnitellut julkiset tilat edistävät yhteisöllisyyttä ja vähentävät syrjäytymisen tunnetta. Kun tilat ovat helposti saavutettavissa, ihmiset käyttävät niitä enemmän, mikä lisää turvallisuutta.​ Yhteisöllisyyttä luovat monipuoliset tapahtumat: Paikalliset tapahtumat, kuten markkinat, konsertit ja urheilutapahtumat, tuovat ihmisiä yhteen ja vahvistavat yhteisön sosiaalista verkostoa, mikä voi ehkäistä rikollisuutta.​ Turvatekniikka, esimerkiksi valvontakamerat: Teknologian, kuten valvontakameroiden, käyttö voi toimia sekä ennaltaehkäisevänä että rikosten selvittämistä tukevana keinona. On kuitenkin tärkeää tasapainottaa valvonta yksityisyyden suojan kanssa.​ Luonnollisesti valvotut tilat, esimerkiksi leikkivä lapsi keittiön ikkunan alla: Rakennusten ja pihojen suunnittelu siten, että asukkaat voivat helposti havaita ympäristönsä tapahtumat, lisää turvallisuutta. Tämä "silmät kadulla" -periaate vähentää rikosten mahdollisuutta.​ 2. Sosiaalisesti turvallinen ympäristö Välittäminen toisista: Yhteisöt, joissa jäsenet tuntevat vastuuta toisistaan ja tarjoavat tukea, ovat turvallisempia ja viihtyisämpiä.​ Oikeudenmukainen kohtelu: Kun kaikkia yhteisön jäseniä kohdellaan tasapuolisesti ja kunnioittavasti, luottamus ja turvallisuuden tunne vahvistuvat.​ Yhteenkuuluvuuden tunne: Yhteisöllisyyden edistäminen lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta, mikä vähentää sosiaalista eristäytymistä ja siihen liittyviä ongelmia.​ Mahdollisuus vaikuttaa omaan elämään ja yhteisön toimintaan: Osallisuus päätöksenteossa lisää sitoutumista yhteisöön ja parantaa turvallisuuden kokemusta.​ 3. Laadukas elinympäristö Rauhallisuus: Meluttomat ja häiriöttömät alueet edistävät asukkaiden hyvinvointia ja turvallisuuden tunnetta.​ Siisteys: Puhdas ja hyvin hoidettu ympäristö vähentää ilkivallan ja rikollisuuden riskiä.​ Theseus Luonnonläheisyys: Vihreät alueet ja luontoelementit parantavat mielenterveyttä ja lisäävät alueen viihtyisyyttä.​ Hyvät liikenneyhteydet: Toimiva julkinen liikenne ja selkeät kulkureitit lisäävät alueen saavutettavuutta ja turvallisuutta.​ Palvelujen läheisyys: Lähellä sijaitsevat palvelut, kuten kaupat ja terveyspalvelut, lisäävät asukkaiden turvallisuuden tunnetta ja mukavuutta.​ Ympäristön kauneus: Esteettisesti miellyttävä ympäristö lisää asukkaiden ylpeyttä ja halua pitää huolta alueestaan.​ 4. Tapaturmia ehkäisevä elinympäristö Tilanteen riskit huomioon ottava: Ympäristön suunnittelussa tulee tunnistaa ja minimoida mahdolliset vaaratekijät.​ Tarkoituksenmukainen toiminta: Rakenteiden ja tilojen tulee vastata käyttäjien tarpeita ja olla turvallisia käyttää.​ Ympäristön suunnittelu riskitekijät huomioon ottaen sen toteutuksessa ja ylläpidossa: Esimerkiksi liukkauden estäminen, riittävä valaistus ja selkeät opasteet vähentävät tapaturmien riskiä.​ 5. Liikenneturvallinen elinympäristö Turvalliset liikennejärjestelyt: Selkeä liikennesuunnittelu, kuten suojatiet ja liikennevalot, vähentävät onnettomuusriskiä.​ Hyväkuntoiset tiet: Säännöllisesti huolletut ja kunnossa pidetyt tiet ja kadut ehkäisevät liikenneonnettomuuksia.​ Riittävä valaistus: Hyvin valaistut kadut ja kulkureitit parantavat näkyvyyttä ja turvallisuutta erityisesti pimeään aikaan.​ Lainmukainen liikennekäyttäytyminen: Liikennesääntöjen noudattaminen ja valvonta ovat keskeisiä liikenneturvallisuuden ylläpitämisessä.
261
kerro kyberturvallisuudesta
turvallisuuden osa-alue, jola pidetään ja edistetään yhteiskunnan sähköisen ja verkostetun ympäristön turvallisuutta uhkaavia tekijöitä vo iolla esimekriksi erilaisten haittaohjelmien leviäminen ja tietoturvaltaan vanhevien laitteiden käyttö jos kyberturvallisuus vaarantuu, siitä seuraa terveysuhkia esim: 1. sanitaatio taso heikkenee 2. potilastiedot päätyy vääriin käsiin
262
mitä syrjäytyminen voi aiheuttaa
1. Yksilötason seuraukset 🔹 Psyykkiset ja fyysiset terveysongelmat - Mielenterveysongelmat, kuten masennus ja ahdistus, voivat pahentua. - Syrjäytyneet liikkuvat vähemmän ja syövät epäterveellisemmin, mikä altistaa sairauksille. 🔹 Työttömyys ja taloudelliset vaikeudet Pitkäaikainen työttömyys voi johtaa köyhyyteen ja velkaantumiseen. Toimeentulovaikeudet voivat lisätä riippuvuutta sosiaalituista. 🔹 Sosiaalisten suhteiden heikentyminen Yksinäisyys ja eristäytyminen muista pahentavat syrjäytymistä entisestään. Voi johtaa luottamuksen menettämiseen yhteiskuntaa kohtaan. 🔹 Kasvava riski päihteiden käyttöön ja rikollisuuteen Syrjäytyneet voivat turvautua alkoholiin tai huumeisiin selviytymiskeinona. Taloudelliset ongelmat voivat altistaa rikollisuudelle, kuten varkauksille. 2. Yhteiskunnalliset seuraukset 🔹 Kasvavat sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset Syrjäytymiseen liittyvät ongelmat, kuten päihderiippuvuus ja mielenterveysongelmat, lisäävät julkisen sektorin menoja. 🔹 Työvoimapulan paheneminen Jos suuri osa väestöstä syrjäytyy, työvoimapula kasvaa, mikä vaikuttaa talouteen ja palveluiden saatavuuteen. 🔹 Yhteiskunnallinen epävakaus Eriarvoisuuden lisääntyminen voi johtaa levottomuuksiin ja epäluottamukseen päätöksentekijöitä kohtaan. Syrjäytymisen ehkäisyyn panostaminen on tärkeää sekä yksilön hyvinvoinnin että koko yhteiskunnan vakauden kannalta. 💙 ​Syrjäytyminen on monivaiheinen prosessi, jossa yksilö tai ryhmä jää yhteiskunnan perustoiminnoista ja -verkostoista ulkopuolelle. Se voi johtua useista tekijöistä, kuten työttömyydestä, köyhyydestä, mielenterveysongelmista tai päihdeongelmista. ​ Sosiaali- ja terveysministeriö Syrjäytymisen seuraukset voivat olla laaja-alaisia: Psyykkiset ja fyysiset terveysongelmat: Syrjäytyminen altistaa mielenterveysongelmille, kuten masennukselle ja ahdistukselle, sekä fyysisille sairauksille. ​ Sosiaalisten suhteiden heikentyminen: Yksilöiden eristäytyminen voi johtaa ihmissuhteiden puutteeseen ja yhteisön tuen menetykseen. ​ Koulutuksen ja työllisyyden ulkopuolelle jääminen: Opintojen keskeyttäminen ja työttömyys voivat eristää nuoria ja estää heitä osallistumasta yhteiskunnan toimintoihin. ​ Päihdeongelmat ja rikollisuus: Syrjäytyminen voi johtaa päihteiden väärinkäyttöön ja lisätä rikollisuuden riskiä. ​ Köyhyys ja taloudelliset vaikeudet: Pitkäaikainen työttömyys ja taloudellinen epävarmuus voivat syventää köyhyyttä ja estää pääsyn peruspalveluihin
263
kerro turvallsiesta oppimisympräistötstä
jakautuu psyykkiseen, sosiaaliseen, fyysiseen ja henkisen turvallisuuskasvtukseen vuorovaikutus, roolit, käsitykset, asenteet, arvot, organisaastio, säännöt, normit, ilmapiiri lait, asetukset, opetussunnitelma, suositukset, tutkimustieto
264
ylisukupolvisuus
ongelmien siirtymistä vanhemmilta heudän omille lapsilleen on merkittävä riski syrjäytymiskehityksessä. Siksi koulu on todella tärkeässä roolissa kehityksen kannalta ja ylläpitää lasten hyvinvointia.
265
kerro osallisuudesta, sen osa aluiesta
tarkoitetaan ihmisen kokemusta, jossa hän kokee olevansa osana jotain kokonaisuutta. Hänet tullaan kuulluksi ja hän pystyy olemana oma itsensä tehden päätöksiä. Esimerkiksi koulu, harartsukset, yhdistykset ja työpaikat voi olla todella merkittävässä roolissa osa-alueet osallisuus omassa elämässä: 1. mahdollisuus elää oman näköistä elämää 2. mahdollisuus tehdä ja mennä sellaiseen toimintaan mistä itse tykkää osallisuus yhetisössä 1. mahdollisuus kuulua itselle törkeisiin ryhmiin ja yhteisöihin 2. mahdollisuus vaikuttaa itselle tärkeisiin asioihin 3. lisää yhteyksiä muhiin ihmisiin osallisuus yhteisestä hyvästä 1. mahdollisuus yhteisene tekemisene¨2. mahdollisuus osallistua yhteisen hyvän tekemiseen ja jakamiseen 3. lisää yhteisyyttä toisiin himisiin 4. toiminnasta seuraa kiitosta ja arvostusta
266
kerro väkivallasta ja who:n käsitys siitä, mikä on väkivaltaa
Kaikenlaiset teot ja seuraukset, jotka aiheuttavat toisessa ihmisessä. who:N käsitys mitä väkivalta on 1. väkivalta voi kohdistua ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön 2. Fyysien voiman tai vallan käyttämistä tai sillä uhkaamista vahingoitustarkoituksella 3. voi johtaa kuolemaan, fyysisen ja psyykksien vamman syntyyn, kehityksen häiriintmyiseen tai perustarpeiden tyydyttämättä jättämiseen
267
selitä lähisuhdeväkivalta ja perheväkivalta
lähisuhdeväkivalta= aiheuttajan on nykyinen tai entinen kumppani, perheenjäsen tai joku muu läheinen ihminen perheväkivalta= on kaikki perheen sisällä tapahtuva väkivalta tai siitä oleva uhka. se ei väkttämätää tarvitse olla fyysistä vaan vaikka uhkailua ja määräilyä. perhe sekä lähisuhdeväkivallan kohteena on yleensä lapsi tai nainen. Poliisien ja viraanomaisten tietoon tulee vain jäärvuoren huippu eli noin 10 prosenttia kaikista tapauksista
268
kerro millä tavoilla väkivalta voi esiintyä
fyysinen: fyysiseen väkivaltaan liittyy kaikki käsiksi käyminen joita voi olla löyminen, töniminen, repiminen ja jopa liikkumisen estäminen. Fyysiseen väkivaltaan voi liittyä myös syömisen ja nukkumisen estäminen tai laiminlöönti. psyykkinen: toisen ihmisen mitätöintiä, nöyryyttämistä, pelottelua ja uhkailua, joka tuottaa esimerkiksi pelkoa henkilössä. se alkaa yleensä huomaamattomalla tavalla, mutta se tulee pahenemaan ajan kanssa jos asiaan ei puututa. Pahimmassa tilanteessa psyykkistä väkivaltaa harjoittava hallitsee kokonaan toisen henkilön elämää ja tekemistä. Psyykkinen väkivalta voidana kokea jopa raskaammaksi kuin fyysinen väkivalta henkinen: pyritään toisen henkilön uskonnoliseen elämään vaikuttavasti kontrolloida. Henkilöä voidaan peloteela, uhkailla tai yrittää käännyttää muaalle väkisin sosiaalinen: väkivallan muoto, jossa kontrolloidaan henkilön ihmissuhteita ja eismerkiksi henkilö ei ole oikeutettu menemään töihin vana eism olla kotona kotiäitinä taloudellinen: toisen ihmisen rahojen tai avrallisuuden kontrollointia. Tässä säädellään toisen rahankäyttöä. mitö toinen saa ostaa ja tehdä rahalla. voidaan myös painostaa ostamaan luottoa tai velkaa, joka tuhoaisi toisen omaisuuden. Tällä pyritään itsetunnon murenemiseen seksuaalinen: väkivallan aiheuttaja ei kunnioita toisen henkilön koskemattomuutta ja seksuaalioikeuksia. seksuaallinen väkivalta voi olla koskettelua, pakottamista seksuaalisiin tekoihin, hyväksikäyttöä tai jopa raiskaamista. Tämä voi tuoda fyysisisä vauroita mutta myös pysyviä arpia eism mielen päälle, joka vaikuttaa tulevaisuudessa toimintakykyyn.
269
mikä lisää väkivaltaa
yksilö 1. biologiset tekijät 2. personallisuuteen liittyvät tekijät 3. henkilöhistorialliset tekijät, esimerkiksi lapsuudessa opitut käytösmallit lähisuhteet 1. alttius ystävien vaikutuksille 2. väkivaltainen kumppani 3. kasvuympäristön vaikutus yhteisö: yhteisössä ei arvosteta ja tueta riittävästi väkivallattomuutta, jolloin väkivallan riski kasvaa. esimerkiksi jossian ryhmässä voidaan käyttäytyä huonolla tavalla mutta siihen ei puututa 1. syrjäytyminen 2. sosiaalinen eristäytyminen 3. korkea työttömyys 4. rikollisuus yhteiskunta vallitsevilla kulttuurisilla normeilla ja asenteilla voi olla ratkaiseva vaikutus, minkälaista väkivaltaa ja kuinka paljon on jollain tietyllä alueella. 1. lainsäädännön puutteet 2. sosiaalinen ja taloudellinen eriarvoisuus 3. väkivallan käytön hyväksyvät kulttuuriset normit
270
reikäjuustomalli
reikäjuustomalli kuvaa väkivallan ehkäisyvään liittyvää työtä. jokainen juustoviipale mallissa edustaa yhtä väkivallan ehkäisyn keinoa. mitä enemmän viipaleita on sitä enemmän ehkäisytoimia juustossa on eli sitä vähemmän väkivaltaa esiintyy. ehkäisytoimia: 1. varhainen puuttuminen 2. päihteiden käyttöön puuttuminen 3. tiedollisuus
271
kerro väkivallan ehkäisykeinoja
1. terveysoaamisen kehittäminen - kotien ja koulujen opetus tämän vasaisuuteen - kampanjointi seuraamuksista 2. yhetiskunnallienn päätöksenteko - väkivalta lain mukaan rangaistava teko - säädetään rangaistusten ankaruus - uhrien ja todistajien oikesuapu ja suojelu - lähestymiskiellot 3. terveyttä tukevat ympäristöt - turvattomien ympäristöjen kohentaminen - turvallisuustekijöitä kohentava aluesuunnittelu - poliisin toimintavalmuuksien parantaminen - mielekkäät ympäristöt 4. terveydenhuolto - tukipalvelut saatavissa - riittävät resurssit ensi ja turvakodeille - lastensuojelutoimenpiteiden kohentaminen - terveydenhuoltotekijöiden kyky arvioida kuka lapsista on kokenut väkivaltaa - terveydehuollon ammattilaisten slekeät ohjeet väkivaltatapauksissa 5. yhteisöllisyys - lisätään yhteisöllisyyttä ja osallisuutta - vertaistukipalveluiden kehittäminen - kaikkiin väkivaltatapauksiin puututaan välittömästi
272
keror tunnetaidoista ja miten niihin voi vaikuttaa
tunnetaidot= ihmisen kyky tunnistaa omia sekä toisten tunteita, tunteiden ilmaisemisne keinoja ja miten säädellä tunteita. Tunteiden tunnistamiselle altistutaan jo lapsuudessa, jolloin vanhemmat auttavat tunteidne tunnistamisessa. ne voi olla sanallisia tai sanattomia, jotka tulee esiin kehonkielestä. Tunteiden säätelyllä saadaan aikaan tasapainoinen tila, josta ei synny isompia seuraamuksia tunnetaidoilla voidaan esimerkiksi hallita agressiivisuutta, joka syntyy agreesiosta, eli hastavista tunteista.
273
vertaile agressiota ja agressiivisuutta
aggressio= yhteisnimitys monille haastaville tunteille. Agressioon kuuluvia tunteita voivat olla esimekriksi ärsyyntyminen, suuttumus, kateus,viha, raivo ja kostonhimo. Näiden tunteidne takaa voi kutienkin löytyä pelkoa, yksinäisyyttä ja mustasukkaisuutta. näitä tunteita voidaan harjoittaa esimerkiksi liikennevalomallin avulla. jos aggressiota ei saa kuriin se voi johtaa aggressiivisuuteen aggressiivisuus= Tilanne jossa agression tunne purkautuu väkivallan keinoin. Tällöin tunne päästetään väärällä tavalla ilmoille. hyvän elämän saamiseksi olisi tärkeää oppia tunnitsemaan asiat jotka suututtaa sinua. agressiivinen käyttäytyminen voi johtaa tilanteeseen mitä tekijä ei edes its ehalua, esimerkiksi toisen ihmisen elottomuuteen. Agressiivisuudessa tehdyt teot ovat skeä itsellesi,että muille haitaksi. agressiivisuuteen voi itse vaikuttaa, mutta isot lähtökohdat on myös kotoa lähteneet. se miten vanhempasi ovat sinua opastaneet on tutkittu,e ttä lapset jotka käyttäytyy agressiivisesti jo varhaisess aiässä todennäköisesti käyttäytyy myös aikuisiällä, jos asiaan ei puututa tarpeeksi ajoissa.
274
liikennevalomalli
1. Pysähdy - tunnista vihan tunteesi, myönnä itsellesi, että olet vihainen - pyri katkaisemaan kielteiset ajatuksesi. älä pahenna vihaa - rauhoitu. laske kymmeneen, sataan tai vaikka tuhanteen hengittämäll'ä sisään ja ulos. Muista, että tunteet tulee ja menee, ne ei ole pysyviä ja viha kyllä hellittää 2. Pohdi - mikä herätti vihan tunteesi - miksi koit tilanteen niin voimakkaasti? - mitä muita tunteita löydät vihasi takaa - miten nyt kannattaisia toimia - mitä muutosta haluaisit tilanteeseen - mikä on reilua kaikkia kohtaan - miten saat tunteesi järkevällä tavalla perille ilman väkivaltaa 3. toimi - valitse toimi, jonka avulla kehität tilannetta. ota s ekäyttöön ja kokeile
275
SUTUHAKA-malli
1. kuvaile miksi olet suuttunut - keksity vain siihen mikä sua sillä hetkellä harmittaa esim: koulun parityössä joku ei te eomaa osuuttaan. sen sijaan,e ttä suutut ja olet agressiivinen voit sanoa vain, että jätit oman työsi tekemättä 2. Kerro miltä sinusta tuntuu - ilmaise omat tunteet lyhyillä ja yksinkertaisilla minä-lauseilla esim: minä olen vihainen koska sinä et suorittanut omaa tehtävääsi 3. Täsmennä, mitä haluat toisen tekevän - ehdota toimintatapoja, joka on rakentava ja tilannetta parantava esim: kirjoita huomiseen mennessä oma osuutesi 4. Kerro miksi yhteistyössä toimiminen kannattaa - osoita positiivisen kautta mitä hyötyjä yhteistyön tekemisestä on sekä projektin osalta, että kaikille tekijöille esim: molemmat hoitaa omat osuutensa, jonka avulla pääsemme parhaseen lopputulokseen. Samalla myös kaikki opitaan uutta.
276
selitä vuorovaikutus taidot ja vuorovaikutustyyli
vuorovaikutus taidot= Todella tärkeä osa ihmissuhteiden synnylle ja ylläpitämiselle. Siinä on itsensä kuulluksi tuleminen, toisen kohtaaminen, toisen kuuntelu ja tukeminen ja esim neuvottelutaidot. vuorovaikutstaitoja parannetaan siinä, kun esimekriksi on kyseessä uuteen parisuhteeseen aloitus tai uusi ystäväporukka. etenkin kun monikulttuurisuus lisääntyy, olisi myös tosi hyvä vuorovaikutustaitojen omaavina myös osata olla eri etnisistä taustoista olevien ihmisten kanssa vuorovaikutustyyli: tarkoittaa jokaisen yksilöllsitä tilannetta vuorovaikutustilanteissa, että miten sen hoitaa. jotkut voi olla enemmän sisäänpäin kääntyneitä eli introverttejä, jotka saattavat vältellä tilannetta. Taas liian ulospäin suuntautunut henkilö voi olla vuorovaikutustilanteissa todella hyökkäävän oloinen. ne voidaan jaotella alistuva-dominoiva akselille. alistuva henkilö yleensä on hiljaisempi yksilö, joka enemmän taipuu muiden ihmisten tahtoon ja mitä he haluaa. hän ei osaa sosiaalisissa tilanteissa pitää puoliaan vaan menee kuin koira hihnan perässä mukana. dominoiva ihminen eli jämäkkä persoona, joka pitää huolen omien mielipiteiden tulemisesta esille, mutta on silti kohtealias ja empaattinen muita kohtaan vuorovaikutuksessa voi esiintyä agressiivisuutta yllättäen ja s etulisi hoitaa muulla kuin väkivallla pois.
277
toimintatapoja kun olet agressivisen ihmisen kanssa
1. pysy rauhallisena ja pidä puheesi tasaisena 2. elä lähde yllytyksene mukaan 3. säilytä katsekontakti, mutta vältä tuijotusta 4. jos on tuut, niin käytä hänen nimeänsä 5. kerro sinun kantasi kunnioittavalla tavalla ja yritä asettua hänen tilanteesensa 6. toista kuulemasi ja kysy, että oelthan varmasti ymmärtänyt oikein 7. jos tilanne ei parane puhumalla, lähde paikalta pois. 6. kuuntele toista
278
vertaile suoria kiusaamisen muotoja ja epäsuoraa kiusaamista
koulukiusamaisessa on erillaisia muotoja jolloin s evoi olla suoraa tai epäsuoraa suora kiusaaminen= jakautuu sanalliseen kisuaamisen: 1. nimittely 2. haukkuminen 3. vihjailu fyysinen kiusaaminen: 1. töniminen 2. taklaaminen 3. lyöminen 4. tukistaminen 5. potkaisu kännykkä ja netti kiusaaminen 1. kuvien lähettäminen ilman lupaa 2. juorujen levittäminen 3. nimettömät pilkkaus ja uhkausviestit epäsuora kiusaaminen 1. ilkeiden juorujen levittämistä, 2. selän takana puhumista, 3. kiusatun eristämistä muusta luokasta tai ryhmästä, 4. ulkopuolelle jättämistä, 5. huomiotta jättämistä, 6. huokailua, 7. tuijotusta
279
kerro kisuaamisesta aiheutuvia seuraamuksia
yksilö: - huono itsentunto - masentuneisuus - syrjäytyneisyys - ruoanhalun menettäminen - univaikeudet - opiskelu ja keskittymisvaikeudet - agressiivisuus - vihamielisyys koulun ja työpaikan näkökulma: - sairaspoissaolot - opiskelun tai työn teon tehon heikkeneminen - kiusaamisen selvittelyyn kuluva aika - maineen menetys - oikeudenkäyntikulut
280
kerro kiusamaisesta ehkäisy keinoja ykislöllä, kotona, koulussa ja yhteiskunnassa
1. Yksilön tasolla - Itsevarmuuden vahvistaminen: Itsetunnon kehittäminen auttaa puolustamaan itseään. - Kommunikaatiotaidot: Harjoittele sanomaan "ei" ja ilmaisemaan omia rajoja selkeästi. - Tunneälyn kehittäminen: Opettele tunnistamaan omia ja muiden tunteita, mikä auttaa hallitsemaan reaktioita kiusaamiseen. - Apu ja vertaistuki: Puhu luotettavalle aikuiselle, ystävälle tai tukihenkilölle kiusaamisesta. 2. Kodin tasolla - Avoin keskustelu: Vanhempien tulisi puhua lapsilleen kiusaamisesta ja tukea heitä avoimesti. - Turvallinen ilmapiiri: Kodin tulisi olla paikka, jossa lapsi voi jakaa huoliaan ilman pelkoa tuomitsemisesta. - Esimerkkinä toimiminen: Vanhemmat voivat näyttää hyvää esimerkkiä kunnioittavalla ja empaattisella käytöksellään. - Roolileikit ja harjoittelu: Vanhemmat voivat auttaa lapsia harjoittelemaan, miten reagoida kiusaamistilanteissa. 3. Koulun tasolla Selkeät säännöt ja puuttuminen: Kouluilla tulisi olla kiusaamista ehkäisevät toimintamallit ja nollatoleranssi kiusaamiselle. Vertaisryhmät ja tukihenkilöt: Oppilaat voivat saada tukea esimerkiksi vertaistukiryhmistä tai nimetyistä tukihenkilöistä. Kiusaamisen tunnistaminen ja raportointi: Oppilaita ja opettajia tulee kouluttaa tunnistamaan ja ilmoittamaan kiusaamisesta. Hyvän ilmapiirin luominen: Yhteisöllisyys, ryhmätyöt ja ystävyyssuhteiden tukeminen vähentävät kiusaamista. 4. Yhteiskunnan tasolla 1. Lainsäädäntö ja politiikka: Kiusaamisen vastaisia lakeja ja säädöksiä tulisi valvoa ja tarvittaessa kehittää. 2. Valistus ja kampanjat: Kiusaamisen vastaiset kampanjat, kuten KiVa-koulu, auttavat lisäämään tietoisuutta. 3. Sosiaalisen median valvonta: Some-alustojen ja palveluntarjoajien tulisi puuttua kiusaamiseen verkossa. 4. Tukipalvelut ja kriisiapu: Tarjotaan matalan kynnyksen apua kiusaamisen uhreille ja heidän perheilleen.
281
miten niskan kuormituksen aiheuttamia kipuja voi vähentää
1. istu suorassa 2. pää pystyssä 3. vältä pitkäaikaista työnskentelyä niskat esim eteenpäin kallistuessa 4. sijoita tietokoneen näyttö niin, etät niskat pysyy keksiasennossa 5. huolehdi niskan liikkuvuudesta 6. pidä taukoja 7. suojaa niskat ja hartiat 8. säädä autossa olevat miskatuet riittävän korkealle, joka estää pään retkehtamisen taakse
282
iskiaiskipu, selän välilevyn pullistuma/ välilevytyrä, sen tekijät, oireet ja miten se paranee
iskiaiskipu aiheutuu iskiaishermon ärsytyksestä, joka tuottaa selkäkipua tekijä: - kuormittava työ - nostaminen - kantaminen - istuva elämäntapa - lihavuus oireet: - alaselän kipu - alaraajan kipu, pistely - tunnottomuus - lihasheikkous paranemuus: muutamassa viikoss aitsekseen
283
mitkä asiat voi aiheuttaa selkäkipuja ja kerro miten sitä voidaan hoitaa
1. ylipaino 2. väärät asennot 3. heikot vatsa ja selkälihakset, koska ne ei tue selkärankaa 4. selän rakenteelliset häiriöt 5. kehotärinä joka kohdistuu selkään 6. pitkän matkan juoksu kovalla alustalla 7. tupakointi, joka heikentää verenkeirtoa hoito: 1. särkylääke 2. jatkeyaan arjen asiotia kivun huomioon ottamalla 3. vuodelepo ei ole tarpeen 4. paranee itsestään 5. jos kivun lisäksi on esimekriksi vatsassa oireita, tulee ottaa yhteys lääkäriin 6. vähennetään ylipainoa - kuntoliikunta 7. riittävät lepotaot 8. riittävä rasituksesta palautuminen
284
lumbago
äkillinen alaselkäkipu, joak voi syntyä esimerkiksi jonkun heilahduksen tai äkillisen tilanteen seurauksena. Kipu johtuu selkärangan tukirakenteessa mahdollisesta revähdyksestä, sen oireena on usein todella voimakkaat lihaskrampit, jotka syntyy kun yritetään kehoss asuojella vaurioitunutta kohtaa hoito: kipulääke ja kevyt liikuskelu toipumsien tueksi tarvitaan selkäjumppaa, koska se saattaa jäädä jäykäksi, joka voi uusia asian
285
artroosi ja missä esiintyy
artroosi on nivelrikko, jossa nivelten pinnoilla olevat nivelrustot vaurioittuu ja ohenee. Nivelpinnat hankaa toisiaan vastaan joka aiheuttaa kipua ja särkyä ja vaikuttaa nivelen liikkeeseen. esiintyy: lonkissa, polvissa, sorminivelissä, selkärangassa
286
artroosin oireet, riskitekijät, hoito ja prevention eli ehkäisyn keinot
oireet: 1. jomottava kipu nivelen ympärill 2. kipu pahenee liikkeessä 3. nivelen toimintakyvyssä on rjaoituksia riskitekijät 1. ikääntmyinen, joka heikentää kudosten aineenvaihduntaa 2. perinnöllienn alttius 3. tapaturmien aiheuttamat vammat nivelille 4. fyysiesti raskas työ, joka ylikuormittaa niveliä 5. ylipaino hoito: 1. lääkitys ja kylmähoito kivun leivittämiseen 2. leikkaus esim virheasentojen korjaamiseen 3. kuntoutus prevention eli ehkäiseviä keinoja 1. kohtuullienn ja säännöllinen liikunta läpi elämän 2. tapaturmien ehkäisy 3. raskaan kuormituksen ja toistotyön välttäminen 4. painnonhallinta ja mahdollinen laihduttaminne 5. jos haasteita nivelten kanss aniin välttää: palloilulajeja, laskettelua, lumilautailua ja rullaluistelua.
287
kerro nivelreumasta, sen oireista, riskitkeijösitä, hodiosta ja prevention keinoista
nivelreuma= pitkäaikainen tulehdussairaus, jossa elimsitön immuunijärjestelmä virheellsietsi kohdistuu oman kehon kudoksia vastaan. vauriot syntyy nivelten rustoon, nivelsiteisiin ja luuhun. yleisin sairastamisikä on 60-65 vuotta, mutta sairaus voi alkaa missä iässä vain. suurinosa voi elää normaalia elämää tämän kanss akehittyneiden hoitomenetelmien ansiosta. oireet: 1. väsymys 2. kuumeilu 3. nivelten turvonneisuus 4. jäykät nivelet 5. tulehtunut nviel 6. liikearka riskitekijät: - tupakointi 2krt riskiä - muita riskitekijöitä ei tiedetä - perinnöllistä alttiutta ja ylipainoa tutkitaan hoito: 1- monilääkehoitoa, joka tehoaa tulehduksen hillitsemisene ja kipuun 2. nivelten virheasentojen estäminen 3. fysioterapia 4. apuvälineet arkea helpittavaksi preventio: - tupakoimattomuus - ei muita keinoja
288
mikä allergeeni on ja mitä allergeenien aiheuttajia voi olla
allergeeni on allergian aiheuttava tekijä 1. hengitystie oireisiin vaikuttavat - siitepöly - pienhiukkaset - eläinpöly - ruoka-aineet eism kala - kemikaalit - ilmansaasteet - jauhoply ja monet muut plyt 2. silmät - ilmassa leviävät pölyt - silmien kanss akosketuksessa olevat aineet 3. iho - siitepöly - eläinpöly - tietyt ruoka-aineet - kemikaalit - lääkeaineet - hyönteisten myrkkyt - nikkeli - kumi ruoansulatus: 1. ruoka-aineet eism amitotuotteet ja äyriäiset - lääkeaineet koko elimsitö 1. eläin ja kasviperäiset allergeenit - lääkeaineet - hyönteisten myrkyt - esim pähkinä, kala, muna
289
allergioiden oireet, riskitekijät, hoito ja prevention keinoja
oireet: 1. allerginen nuha 2. ihottuma 3- allerginen astma 4. iho kutisee 5. hengitystiet turpoaa( harvinainen ja vakava) riskitekijät: 1. vanhempien alttius 3. lapsen immuniteetti jää luontaisetsi vajaaksi esim kaupungissa asuessa hoito: 1. lääkehoito suurimmaksi osaksi 2. siedätyshoito hankaliin oireisiin prevention keinoja: 1. asenne muutos eli ei pidetä sairautena vaan allergiana joka voidaan hoitaa
290
anaflaktinen sokki
trakoittaa voimakasta, vakavaa ja äkillsitä kehon yliherkkyysreaktiota, jonak aiheuttaa eismekriksi mehiläisen tai ampiaisen psito tai esim joku ruoka aine esim pähkinä oireet alkaa yleensä parin minuutin pääsät kihemöitinä, kutinana, ihoon nousee nokkosrokkopaukaumia, huulet ja silmäluomet turvonneet, kurkkua kuristaa, ääni käheytyy, syke kiihtyy ja hengittäminen vaikeaa vakavimmissa itlantiessa vernepaine laskee ja sydämmeen tulee rytmihäiriöitä. täytyy soittaa 112 heti kun on anaflaktisesta sokista kyse. Jos sokin saajalla on muakanaan adrenaalikynäruisku, sitä voduaan käyttää ohjekirjan muakisesti. vuosittain noin 200 henkilöä saa kiireellistä ensihoitoa tämän sokin takia
291
mitä eri muistisairauksia on ja kerro nisitä
Alzheimerin tauti on yleisin etenevä muistisairaus, joka aiheuttaa hermosolujen tuhoutumista aivoissa. Se vaikuttaa ensisijaisesti muistiin, ajatteluun ja käyttäytymiseen. Keskeiset piirteet Oireet: Varhaisia oireita ovat lähimuistin heikkeneminen, unohtelu ja vaikeudet löytää sanoja. Taudin edetessä ilmenee haasteita ongelmanratkaisussa, suunnittelussa ja ajan sekä paikan hahmottamisessa. Myöhemmissä vaiheissa voi esiintyä persoonallisuuden muutoksia ja kyvyttömyyttä huolehtia itsestä. Aivojen muutokset: Beeta-amyloidiplakkien ja tau-proteiinisäikeiden kertyminen aiheuttaa hermosolujen rappeutumista. Aivojen surkastuminen (atrofia) alkaa tyypillisesti hippokampuksesta, joka on tärkeä muistille. Riskitekijät: Ikä on suurin riskitekijä (yleensä alkaa yli 65-vuotiailla). Perinnölliset tekijät, kuten APOE-ε4-geeni, lisäävät riskiä. Korkea verenpaine, diabetes ja vähäinen liikunta voivat altistaa sairaudelle. Hoito: Ei parantavaa hoitoa, mutta oireita voidaan lievittää lääkkeillä (esim. kolinesteraasin estäjät kuten donepetsiili). Kognitiivinen harjoittelu, liikunta ja terveellinen ruokavalio voivat hidastaa taudin etenemistä. Dementia Dementia ei ole itsenäinen sairaus, vaan oireyhtymä, joka liittyy moniin aivosairauksiin, kuten Alzheimerin tautiin. Se ilmenee muistihäiriöinä, kognitiivisten toimintojen heikkenemisenä ja elämänhallinnan vaikeutumisena. Keskeiset piirteet Oireet: Muistin heikkeneminen, vaikeudet ajattelussa ja päättelyssä. Käyttäytymisen ja persoonallisuuden muutokset. Arjen toimintojen vaikeutuminen (esim. rahankäyttö, pukeutuminen). Yleisimpiä dementian syitä: Alzheimerin tauti (noin 60–70 % kaikista dementiatapauksista). Aivoverenkiertosairaudet (verisuoniperäinen dementia). Lewyn kappale -tauti (johon liittyy myös Parkinsonin taudin oireita). Frontotemporaalinen dementia (vaikuttaa erityisesti käyttäytymiseen ja puheeseen). Hoito: Riippuu taustalla olevasta syystä – esimerkiksi verisuoniperäistä dementiaa voidaan ehkäistä riskitekijöihin vaikuttamalla. Lääkehoito (kuten Alzheimer-lääkkeet) voi hidastaa etenemistä joissakin tapauksissa. Kuntoutus ja kognitiivinen harjoittelu tukevat toimintakykyä.
292
kerro muistisairauksien oireosta, riskitekijöistä ja hoidosta
- ongelmat muistamisella - puhe takkuilee - laihtuminen - ei pysty huoehtimaan itsestään - perusaskareidne tkeo vaikenee eli tarvii muiden apua - kävely vaikeutuu - loppuu puhuminen - tunnistaminen vaikeaa riskitekijät - korkea ikä - liikkumattomuus - ei harjoita aivoille olennaisia asioita - päihteet ja tupakointi - perimä - ylipaino . tyypin 2 diapetes hoito: lääkinnällinen ja kuntoutus
293
kerro toimintakyvyn osa-alueet
fyysinen= kestövyys, voima, nopeus ja työhön kuuluvien liikkeiden hallinta. myös näkö ja kuulo on tätä osa-aluetta psyykkinen= personaallisia varoja, jotka auttaa yksilöä selivämään työn tuomista vaukeuksista ja vastoinkäymisistä. On tärkeää, että henkilö arvostaa itseään sosiaalinen= työntekijällä on sosiaalliset suhteet muihin työssä käyviin ihmisiin antaen heille tukea ja tueden positiivisuutta ilmaan. hän pystyy myös opastamaan uusia työntekijöitä kongnitiivinen= tiedonkäsittelyä, jonka ansiosta pystyy mahdollisutmaan erilaiset työtehtävät. kyse on tiedon vastaanottamisesta, käytöstä-
294
vertaile työkyky ja toimintakyky
Toimintakyky viittaa henkilön fyysisiin, psyykkisiin,sosiaalisiin ja kognitiivisiin valmiuksiin selviytyä arjen toiminnoista ja haasteista. Se kattaa muun muassa kyvyn liikkua, kommunikoida, tehdä päätöksiä ja ylläpitää sosiaalisia suhteita. Työkyky perustuu toimintakykyyn ja tarkoittaa työntekijän valmiuksia vastata työnsä asettamiin vaatimuksiin.
295
työkyky talo
kokonaisvaltainne käsitys työkyvystä perustuu suomalaiseen työkyky talomalliin. se on tehty tieteellisten tutkimusten pohjalta, jossa ollaan saatu selville, että mitkä asiat lisää työhyvinvointia Alimmasta ylimpään: Työkykytalon kerrokset: Terveys ja toimintakyky: Tämä kerros muodostaa talon perustan ja sisältää fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn sekä terveyden. Nämä tekijät vaikuttavat suoraan yksilön kykyyn selviytyä työn ja arjen vaatimuksista. ​ Osaaminen: Toinen kerros käsittää peruskoulutuksen, ammatilliset tiedot ja taidot sekä jatkuvan oppimisen ja osaamisen päivittämisen. Ammatillinen osaaminen kehittyy koulutuksen ja työkokemuksen kautta, ja sen ylläpitäminen on tärkeää työkyvyn kannalta. ​ Arvot, asenteet ja motivaatio: Kolmas kerros kuvaa työntekijän henkilökohtaisia arvoja, asenteita ja motivaatiota. Työn kokeminen mielekkäänä ja sopivan haasteellisena vahvistaa työkykyä, kun taas työn ja omien odotusten ristiriita voi heikentää sitä. ​ Työ, työolot, työyhteisö ja johtaminen: Ylin kerros edustaa itse työtä ja siihen liittyviä olosuhteita, kuten työympäristöä, työyhteisöä ja johtamista. Nämä tekijät vaikuttavat siihen, kuinka hyvin työn vaatimukset ja työntekijän voimavarat ovat tasapainossa.
296
työterveydenhuolto
tarkoituksena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, johon liittyy sairauksien ennaltaehkäisy ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitäminen on ennakoivia toimia ja korjaavia toimia ennakoivat: 1. neuvotaan terveyttä 2. terveystarkastukset 3. arvioidaan työkyky 4. kriisi ja ensiaputaitojen osaamisen varmistaminen korjaavat: 1. mahdollisen alentuneen työkyvyn arvioiminen 2. typaikka tarkastetaan 3. sairautta hoidetaan 4. kuntoutus, joka mahdollistaisi töihin palaamisen
297
Kerro ergonomiasta ja sen eri muodoista
​Ergonomia= tieteenala, joka tutkii ihmisen ja hänen toimintaympäristönsä välistä vuorovaikutusta tavoitteena sovittaa työ, työvälineet ja työympäristö ihmisen ominaisuuksiin sopiviksi. Tämän avulla pyritään parantamaan turvallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia sekä lisäämään työn sujuvuutta ja tehokkuutta Fyysinen ergonomia Fyysinen ergonomia tarkoittaa työn, työympäristön, työpisteiden ja työvälineiden suunnittelua siten, että ne sopivat ihmisen anatomiaan ja fysiologisiin ominaisuuksiin. Tavoitteena on vähentää fyysistä kuormitusta ja parantaa työolosuhteita. Esimerkiksi työpisteiden tulee olla säädettävissä työntekijän tarpeiden mukaan. Istumatyössä suositellaan säännöllisiä taukoja ja työasennon vaihtelua, kuten seisomisen ja istumisen vuorottelua. Kognitiivinen ergonomia Kognitiivinen ergonomia liittyy ihmisen tiedonkäsittelykykyyn ja sen huomioimiseen työssä. Se keskittyy esimerkiksi työssä vaadittuun tarkkaavaisuuteen, muistin kuormitukseen ja oppimiseen. Tavoitteena on suunnitella laitteet, ohjelmistot ja työmenetelmät niin, että ne tukevat ihmisen kognitiivisia kykyjä eivätkä aiheuta turhaa henkistä kuormitusta. Kun kognitiivinen ergonomia on kunnossa, työntekijä kokee työn mielekkääksi ja pystyy oppimaan uusia asioita helpommin. Organisatorinen ergonomia Organisatorinen ergonomia tarkoittaa työn organisointia, työnjaon suunnittelua sekä työyhteisön ja johtamisen kehittämistä. Se liittyy esimerkiksi työprosessien sujuvuuteen, tiedonkulkuun ja työntekijöiden väliseen yhteistyöhön. Hyvä organisatorinen ergonomia voi parantaa työhyvinvointia ja vähentää työpaikan ristiriitoja. Lisäksi se voi auttaa työntekijöitä sitoutumaan yhteisiin toimintatapoihin ja parantaa työolosuhteita.
298
mitä hyötyjä ergonomian kehitys tuo
1. mielyttävä ympäristö 2. työn sujuvuutta 3. vähemmän poissaoloja 4. uuden oppiminen helpompaa 5. vähemmän virheit 5. vähimmän haitallisuutta 6. työn laantu paranee 7, työyhteisö lisääntyy 8. olosuhteet parantuneet 9. yhteisöllisyys lisääntynyt
299
kerro terveydenlukutaidosta ja sen osa-alueista
Tiedon hankkiminen: Kyky tunnistaa tiedon tarve, suunnitella tiedonhaku, etsiä tietoa ja arvioida saatujen tulosten luotettavuutta. Tämä osa-alue korostaa aktiivista tiedon etsimistä ja kriittistä suhtautumista saatavilla olevaan informaatioon. ​ Tiedon ymmärtäminen: Kyky käsitellä ja sisäistää hankittua tietoa siten, että se voidaan soveltaa käytännön tilanteisiin. Tämä edellyttää sekä kognitiivisia että kielellisiä taitoja, jotta terveyteen liittyvät ohjeet ja suositukset voidaan ymmärtää oikein. ​ Tiedon arviointi: Kyky kriittisesti arvioida hankitun tiedon luotettavuutta ja merkitystä omalle terveydelle. Tämä sisältää esimerkiksi erottelukyvyn tunnistaa luotettava terveystieto epäluotettavasta ja soveltaa sitä omaan elämäntilanteeseen. ​ Tiedon soveltaminen: Kyky käyttää hankittua ja ymmärrettyä tietoa terveyttä edistävien päätösten tekemiseen ja toimintatapojen omaksumiseen. Tämä osa-alue korostaa tiedon käytännön hyödyntämistä arjessa terveyden ja hyvinvoinnin parantamiseksi.
300
kerro tiedonhankinnan vaiheista
1. Tiedon tarve Prosessi alkaa tiedon tarpeen tunnistamisella. Tässä vaiheessa määritellään, mitä tietoa tarvitaan ja mihin tarkoitukseen. On tärkeää hahmottaa aihealue ja sen laajuus sekä pohtia, millaista tietoa tarvitaan: esimerkiksi yleiskatsaus aiheeseen vai syvällisempää, spesifistä tietoa. Tiedon tarpeen selkeä määrittely helpottaa myöhempiä vaiheita. 2. Tiedonhaun suunnittelu Seuraavassa vaiheessa suunnitellaan, miten tiedonhaku toteutetaan. Tähän sisältyy relevanttien hakusanojen ja -lausekkeiden määrittely sekä sopivien tiedonlähteiden ja hakupalveluiden valinta. On hyödyllistä perehtyä aihealueen käsitteistöön ja terminologiaan, jotta hakusanat vastaavat mahdollisimman hyvin haettavaa tietoa. Suunnitteluvaiheessa päätetään myös, missä järjestyksessä ja millä menetelmillä hakuja tehdään. 3. Tiedon etsintä Tässä vaiheessa toteutetaan suunniteltu tiedonhaku käyttämällä valittuja hakusanoja ja -lausekkeita valituissa tietokannoissa tai hakupalveluissa. On tärkeää käyttää tehokkaita hakutekniikoita, kuten boolen operaattoreita (AND, OR, NOT), fraasihakuja ja katkaisumerkkejä, jotta hakutulokset olisivat mahdollisimman osuvia. Hakuprosessia voidaan joutua toistamaan ja muokkaamaan saadun palautteen perusteella, jotta saavutetaan halutut tulokset. 4. Hakutulosten arviointi Kun hakutulokset on saatu, ne tulee arvioida kriittisesti. Arvioinnissa tarkastellaan muun muassa tulosten relevanssia, luotettavuutta, ajantasaisuutta ja alkuperää. On tärkeää varmistaa, että löydetty tieto vastaa alkuperäistä tiedon tarvetta ja että se on peräisin luotettavista lähteistä. Mikäli hakutulokset eivät ole tyydyttäviä, voidaan palata takaisin aiempiin vaiheisiin, kuten hakusanojen määrittelyyn tai tiedonlähteiden valintaan, ja tehdä tarvittavia muutoksia hakustrategiaan.
301
selitä terveyshuuhaa ja miten se voidaan tunnistaa
​Terveyshuuhaa viittaa terveyteen liittyvään tietoon tai käytäntöihin, jotka eivät perustu tieteelliseen näyttöön ja voivat olla harhaanjohtavia tai jopa haitallisia. Tällainen tieto leviää erityisesti internetissä ja sosiaalisessa mediassa, missä sitä on helppo jakaa ilman asianmukaista tarkistusta. huuhaan tunnistaminen: 1. Liian hyvät lupaukset: Jos terveysväite kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se todennäköisesti ei ole totta. ​ 2. Tarinoiden käyttö: Huuhaata markkinoidaan usein tarinoiden muodossa, joissa korostetaan vastakkainasettelua kliinisen lääketieteen ja vaihtoehtoisten menetelmien välillä. ​ 3. Ylitulkinta tai liioittelu: Tieteellisiin tutkimuksiin perustuvia uutisia saatetaan ylitulkita tai liioitella, jolloin alkuperäinen viesti vääristyy. ​ 4. Kritiikin puute: Huuhaatiedon levittäjät saattavat yrittää estää kritiikin esittämisen tai väittää asiallista kritiikkiä kiusaamiseksi. 5. onko väitteen taustalla oikeita tutkimuskia 6. onko väitteen antajalla ollenkaan asian tuntijuutta
302
selitä ajattelun vinouma ja muut vinoumamuodot eli vahvistusvinouma, ankkurivinouma ja ylivertaisuusvinouma
​Ajattelun vinouma, eli kognitiivinen vinouma, tarkoittaa systemaattisia taipumuksia, jotka voivat johtaa virheellisiin päätelmiin tai arviointeihin. Nämä vinoumat vaikuttavat siihen, miten havaitsemme, muistamme ja tulkitsemme tietoa, usein ilman että olemme siitä tietoisia. ​ Wikipedia, vapaa tietosanakirja +1 Terra Cognita +1 Vahvistusvinouma: Tämä vinouma ilmenee, kun yksilö etsii tai suosii tietoa, joka tukee hänen olemassa olevia uskomuksiaan tai hypoteesejaan, ja jättää huomiotta tai vähättelee tietoa, joka on ristiriidassa niiden kanssa. Esimerkiksi henkilö saattaa lukea vain sellaisia uutislähteitä, jotka vahvistavat hänen poliittisia näkemyksiään, välttäen vaihtoehtoisia näkökulmia. ​ Ylivertaisuusvinouma: Tunnetaan myös nimellä Dunning-Kruger-efekti, tämä vinouma viittaa siihen, että yksilöt, joilla on rajalliset taidot tai tietämys tietyllä alueella, yliarvioivat pätevyytensä. Toisin sanoen, mitä vähemmän henkilö tietää jostakin aiheesta, sitä todennäköisemmin hän uskoo olevansa siinä taitava. ​ Terra Cognita Ankkurivinouma: Tässä vinoumassa päätöksentekijät painottavat liikaa ensimmäistä heille tarjottua tietoa (ankkuria) tehdessään arvioita tai päätöksiä. Esimerkiksi neuvotteluissa alkuperäinen hintatarjous voi toimia ankkurina, johon myöhemmät tarjoukset suhteutetaan, vaikka se ei olisi objektiivisesti perusteltu.
303
kerro tieteellsiestä tiedosta ja sen tunnusmerkeistä
Julkisuus: Tieteellinen tieto on avointa ja kaikkien saatavilla, mahdollistaen sen kriittisen tarkastelun ja arvioinnin. ​ Jyväskylän yliopisto Kriittisyys: Tieteellinen tieto on kyseenalaistavaa ja kriittistä. ​ Jyväskylän yliopisto Objektiivisuus: Tieteellinen tieto on objektiivista, yleistettävissä olevaa, testattavaa ja kriittistä. ​ Peda.net Itsensä korjaavuus: Tieteellinen tieto ei ole erehtymätöntä, mutta se korjaa itse itseään, kun asioita tarkastellaan uudelleen. ​ Peda.net Autonomisuus: Tieteellisen tutkimustyön on oltava vapaata poliittisesta vallankäytöstä. perusteltavuus: väitteet perustellaan tieteellisten mentelmien kautta toistettavuus<. tutkimus tulee raportoida niinh yvin, että sen pystyy toistamaan
304
vertaile teoreettistä ja empiiristä tutkimusta
Teoreettinen tutkimus keskittyy olemassa olevan tiedon, käsitteiden ja teorioiden analysointiin sekä kehittämiseen. Se ei perustu suoraan havaintoihin tai kokeisiin, vaan pikemminkin loogiseen päättelyyn ja aiempien tutkimusten tarkasteluun. Esimerkiksi laadullisessa tutkimuksessa teoriaa voidaan käyttää ohjaamaan aineiston keruuta ja analysointia, jolloin tutkija lähestyy aineistoa tietyn teoreettisen viitekehyksen kautta. ​ FSD Toisaalta empiirinen tutkimus perustuu havaintoihin, kokeisiin ja mittauksiin. Se pyrkii tuottamaan uutta tietoa keräämällä ja analysoimalla konkreettista dataa. Esimerkiksi brändikokemuksen vaikutusta verkkokauppaympäristöjen käyttäjäkokemukseen ja käyttöaikeeseen tutkittiin empiirisessä tutkimuksessa, jossa kerättiin määrällistä aineistoa ja analysoitiin sitä tilastollisin menetelmin.
305
tutkimuspronsenssin vaiheet
1. valitaan kohde 2. tutustutaan aiheeseen 3. rajataan aihe ja esitetään tutkimuskysymyksiä 4. valitaan tutkimus menetelmät 5. kerätään aineistoa 6. analysoidana aineistoa 7. tulkintaan tuloksia ja päätetään onko hyvä vai ei 8. julkaisu 9. tieteellinen keksustelu
306
mitä asioita kirjataan tutkimussuunnitelmaan
1. mitä aiheesta tiedetään 2. miksi tutkitaan 3. tutkimuskysymykset 4. miten aineistoa kerätään ja analysoidaan 5. milloin tutkimus aloitetaan 6. kuinka kauan ekstää 7. tarvitaanko tutkimuslupia 8. tutkimuksen toteutuksen hinta
307
selitä hypoteesi
hypoteesi on menetelmä, jota voidaan käyttää tutkimuskysymyksen kanssa. Tässä ennakoidaan mahdollinen lopputulema annettavan kysymyksen avulla. esim: opiskelijat nukkuu viikonloppuisin enemmän kuin kouluviikolla. tai nuoret tarvitsevat unta enemmän kuin 7h ja sitten arvoidaan hypoteesia, että pitikö se paikaansa vai ei
308
selitä tutkimusasetelma ja erilaisia tutkimus asetelmia
1. poikkileikkausasetelma - tilanne tiettynä ajankohtana 2. pitkittäisasetelma - muutokset pitkällä aikavälillä, jopa vuosikymmenien ajan - saadaan selville esim miten yleisiä sydän ja verisuonitaudit on tietyssä väestöryhmässä tai ikäryhmässä oleville. tunnetuin suomessa pidetty pitkäaikaistutukimus lapsesta aikuiseksi: 400 tyttöä ja poikaa, aloitettu 8 vuotiaana ja on edelleen käynnissä heidän ollessa 60 vuotiaita 3. vertailuasema - erot tutkimusjoukon ja vertailujoukon välillä. tässä tulee saada tietoon taustatiedot esimekriksi onko päiväkodin pihassa mahdollista juosta vai ei. 4. koeasetelma - tehdään syy-yhteyksien suraamista. annetaan 2 ryhmää. moelmpia mitataan ja vaan toiselle annetaan altiste
309
vertaile satunnaisotantoa ja harkinnanvaraista otantaa
Satunnaisotanta= Satunnaisotannassa jokaisella perusjoukon jäsenellä on yhtäläinen mahdollisuus tulla valituksi otokseen. harkinnanvarainen otanta tutkittavat valitaan harkitsevasti, sillä tavalaa, että pyritään saamaan kokoon mahdollisimman luotettava tutkimusjoukko. tällöin henkilöllä ei ole yhtä suurta todennäköisyyttä tulla valituksi
310
kerro tutkimusmenetelmästä ja sen 2 osasta
tutkimusmentelmä= tarkoitetaan tapoja, joilla tutkimusaineisto kerätään ja analysoidaan. se voidaan joka kvalitatiivisella menetelmillä eli laadullisilla tai kvantitaviisilla eli määrällisillä laadullinen: käytetään kun etsitään vastauksia kysymyksiin mitä ja miten määrällienn: kun on kyse kysymyksistä kuinka paljon ja miksi
311
obsevoiminen
​Havainnointi (tai observointi) on tutkimusmenetelmä, jossa tutkija tarkkailee systemaattisesti tiettyä ilmiötä, käyttäytymistä tai tapahtumaa luonnollisessa ympäristössään. Tavoitteena on kerätä ensikäden tietoa siitä, miten ihmiset toimivat ja vuorovaikuttavat todellisessa elämässään.​ Esimerkki havainnointitutkimuksesta: Tutkijat halusivat selvittää, vaikuttaako vanhempien älypuhelimen käyttö heidän vuorovaikutukseensa pienten lasten kanssa. He suorittivat havainnointeja perheiden arjessa ja kirjasivat ylös tilanteet, joissa aikuinen käytti puhelinta ja miten lapsi reagoi. Havainnot sisälsivät esimerkiksi merkintöjä siitä, kun aikuinen oli puhelimella ja lapsi haki huomiota. Tämänkaltaiset havainnot auttoivat ymmärtämään teknologian vaikutusta perhesuhteisiin
312
validiteetti ja reliabiliteetti
Validiteetti (pätevyys) ilmaisee, kuinka hyvin tutkimuksessa käytetty mittausmenetelmä mittaa juuri sitä ilmiön ominaisuutta, jota oli tarkoitus mitata. Esimerkiksi, jos tutkimuksessa pyritään arvioimaan opiskelijoiden matemaattisia taitoja, validi mittari olisi sellainen, joka todella mittaa matematiikan osaamista eikä esimerkiksi lukemisen taitoa. Validiteetin arviointiin liittyviä näkökulmia: Sisäinen validiteetti: Kuvastaa sitä, kuinka hyvin tutkimus onnistuu selittämään tutkittavan ilmiön omassa kontekstissaan, ilman ulkopuolisia häiriötekijöitä.​ Ulkoinen validiteetti: Kertoo, kuinka hyvin tutkimuksen tulokset voidaan yleistää muihin tilanteisiin, ryhmiin tai aikajaksoihin.​ Reliabiliteetti Reliabiliteetti (luotettavuus) puolestaan ilmaisee sen, kuinka johdonmukaisesti ja toistettavasti mittausmenetelmä mittaa haluttua ilmiötä. Korkea reliabiliteetti tarkoittaa, että mittaus tuottaa samanlaisia tuloksia samanlaisissa olosuhteissa. Esimerkiksi punnitusvaaka, joka näyttää aina saman painon samalle henkilölle useilla mittauksilla, on luotettava.
313
selitä kato sattuma harha sekoittava tekijä vilppi plagiointi
- Kato Kato (attrition) tarkoittaa tutkimuksen aikana tapahtuvaa osallistujien poistumista. Esimerkiksi pitkittäistutkimuksessa osa osallistujista saattaa keskeyttää osallistumisensa, mikä voi vaikuttaa tulosten yleistettävyyteen ja luotettavuuteen. Kadon hallinta on tärkeää tutkimuksen sisäisen validiteetin säilyttämiseksi.​ - Sattuma Sattuma (satunnaisvirhe) viittaa mittauksissa tai havainnoissa esiintyviin satunnaisiin vaihteluihin, jotka eivät johdu systemaattisista virheistä. Sattuma voi vaikuttaa tutkimustulosten tarkkuuteen, mutta toistettavilla mittauksilla satunnaisvirheitä voidaan vähentää. Esimerkiksi satunnaistetut kontrolloidut kokeet pyrkivät minimoimaan sattuman vaikutuksen.​ - Harha Harha (bias) on systemaattinen virhe, joka vääristää tutkimustuloksia. Se voi syntyä esimerkiksi valintaharhasta, tiedonkeruuharhasta tai analyysiharhasta. Harha voi johtua tutkimusprosessin suunnittelun, toteutuksen tai tulkinnan virheistä. Harhan tunnistaminen ja hallinta ovat keskeisiä tutkimuksen luotettavuuden varmistamiseksi.​ - Sekoittava tekijä Sekoitttava tekijä (confounding variable) on muuttuja, joka vaikuttaa sekä riippuvaan että riippumattomaan muuttujaan, luoden väärän yhteyden niiden välille. Esimerkiksi tupakointi voi olla sekoittava tekijä tutkimuksessa, jossa tarkastellaan kahvinjuonnin ja sydänsairauksien välistä yhteyttä, jos tupakointi vaikuttaa sekä kahvinjuontiin että sydänsairauksiin. Sekoitettavien tekijöiden huomioiminen on tärkeää tutkimuksen ulkoisen validiteetin varmistamiseksi.​ Plagiointitutkija - Vilppi Vilppi tieteellisessä toiminnassa tarkoittaa tiedeyhteisön harhauttamista väärien tietojen tai tulosten esittämisellä. Vilppi voidaan jakaa neljään pääkategoriaan:​ - Plagiointi Plagiointi on vilpin muoto, jossa käytetään toisen henkilön työtä ilman asianmukaista tunnustusta. Se voi sisältää suoran kopioinnin tai idean lainaamisen ilman viittausta alkuperäiseen lähteeseen. Plagiointi loukkaa tekijänoikeuksia ja tieteellistä rehellisyyttä
314
mediataidot ja mediakriittisyys
mediataidot= kaikkien kansalaisten perustaitoja esimekriksi lukea ja tuottaa mediasisältöä. myös pohtia kriittisesti näkemiänsä sisältöjä kohtaan hyvän mediantaidon osaavana pystyy välttämään median käytön riskejä mediakriittisyys= tietoa ei uskota vaan sitä tutkitaan kriittisellä tavalla. se ei ole negatiivisuutta vaan ideana tietää mihin kannattaa uskoa ja mihin ei.
315
kerro mediataidoista
- kriittinen ajattelu - luotettava tieodnhaku - huuhaan tunnistaminen - tunnetaidot - tiedonhaku - turvataidot esim salasanat ja verkko identiteetti
316
reilun somen säännöt
- keror vaan tietoa joka on totta - perustele väitteesi - myönnä ja korjaa virheesi - älä jankuta - kunnioita ihmiarvoa, yksityisyyttä ja lakia - älä aiheuta haittaa ja pahaa mieltä muille
317
kerro mainosten vaikuttamisen keinoista
- tuodaan esille joku tunnettu tai tiedetty aine tai esine - tuottaa turvallisuutta ja mielihyvää - havlavlta vaikuttavat hinnat - tuotteen ainutlaatuisuuden korostaminen - kauniit mallit ja julkisuuden henkilöt - hoikkuutta korostetaan - huumoria käytetään ja liioitellaan
318
terveyskampanja, sen hyödyt ja haitat
​Terveyskampanja on suunnitelmallinen toimenpidekokonaisuus, jonka tavoitteena on edistää väestön terveyttä ja hyvinvointia. Kampanjat voivat keskittyä esimerkiksi terveellisten elämäntapojen edistämiseen, sairauksien ehkäisyyn tai terveysriskien tiedostamisen lisäämiseen. Ne voivat kohdistua eri väestöryhmiin, kuten lapsiin, nuoriin, työikäisiin tai ikääntyneisiin. hyödyt - saavuttaa suuren joukon ihmisiä - parantaa terveystietoja - vahvistaa terveellisiä asenteita - vaikuttaa terveyskäyttäytymiseen - toteutustavat edullsiet haitat: - voivat antaa negatiivisen kuvan jostakin väestöryhmästä - voivat aiheuttaa ahdisteneisuutta - aiheuttaa ristiriitoja
319
median haitat ja hyödyt
hyödyt: Yhteydenpito ja verkostoituminen: Sosiaalinen media mahdollistaa yhteydenpidon perheen, ystävien ja muiden läheisten kanssa riippumatta maantieteellisistä rajoista. Se myös tarjoaa alustan uusien ihmissuhteiden luomiseen ja erilaisten yhteisöjen löytämiseen. ​ University of Helsinki Identiteetin kehittäminen: Erityisesti nuorille sosiaalinen media tarjoaa mahdollisuuden testata ja kehittää erilaisia identiteettejä sekä peilata itseään muihin. Tämä prosessi voi tukea itsetuntemusta ja henkilökohtaista kasvua. ​ Mielenterveystalo.fi Tiedonhaku ja oppiminen: Sosiaalinen media toimii tiedonlähteenä, josta voi löytää ajankohtaista tietoa, oppimateriaaleja ja asiantuntijalausuntoja. Se tukee elinikäistä oppimista ja tiedonhankintaa.​ Tukiverkostot ja vertaistuki: Erilaiset ryhmät ja yhteisöt sosiaalisessa mediassa tarjoavat vertaistukea ja mahdollisuuden jakaa kokemuksia. Tämä voi olla erityisen arvokasta esimerkiksi terveysongelmien kanssa kamppaileville.​ Itsetunnon vahvistaminen: Positiiviset vuorovaikutukset ja kannustavat kommentit sosiaalisessa mediassa voivat vahvistaa itsetuntoa ja lisätä hyvinvointia. ​ Viihde ja rentoutuminen: Sosiaalinen media tarjoaa monenlaista viihdettä, kuten hauskoja videoita ja meemejä, jotka voivat kohottaa mielialaa ja tarjota rentoutumisen hetkiä arjen keskellä. haitat: Ajan hukkaaminen: Liiallinen aika sosiaalisessa mediassa voi viedä aikaa muilta tärkeiltä aktiviteeteilta, kuten työltä, opiskelulta ja henkilökohtaisilta suhteilta.​ Vertailu ja itsetunto-ongelmat: Sosiaalisen median jatkuva altistuminen muiden ihmisten huomiota herättäville päivityksille voi johtaa itsetunto-ongelmiin ja jatkuvaan vertailuun.​ Tiedon vääristymä ja harhatieto: Sosiaalinen media voi levittää virheellistä tai harhaanjohtavaa tietoa nopeasti, mikä voi johtaa väärinkäsityksiin ja uskomuksiin ilman tieteellistä perustaa.​ Kyberkiusaaminen: Anonymiteetti ja etäisyys voivat rohkaista negatiivista käyttäytymistä, kuten kiusaamista ja häirintää, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi uhreihin.​ Riippuvuus: Sosiaalisen median jatkuva tarkistaminen ja siihen osallistuminen voi johtaa riippuvuuteen, mikä vaikuttaa negatiivisesti päivittäiseen elämään ja tuottavuuteen.​ Tietoturva- ja yksityisyysriskit: Henkilökohtaisten tietojen jakaminen sosiaalisessa mediassa voi altistaa yksityisyyden loukkauksille ja identiteettivarkauksille.​ Unen häiriöt: Sosiaalisen median käyttö ennen nukkumaanmenoa voi häiritä unirytmiä ja heikentää unen laatua. ärtyneisyys niska ja hartiakivut yksinäisyys
320
kerro fyysiestä, psykosiaallisesta ja toiminnallisesta ympäristöstä
fyysinen ympäristö - ihmisen rakentamaa tai koskematointa luontoa eism 1. kalusteet 2. valo 3. iilmanlaatu 4. äänet 5. lämpötila 6. siisteys 7. ilma puhdasta 10. vesi puhdasta 11. ruoka puhdasta psykososiaalinen: - ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta syntyvä ilmapiiri - sosiaalsiet kontaktit - yhteisöllisyys - paikan henkilökohtainen merkitys toiminnallinen ympäristö= fyysinen ja psykososiaalinen ympristö yhdessä
321
altiste ja vaste
Altiste (tai tekijä) on ulkoinen fysikaalinen, kemiallinen tai biologinen tekijä, joka voi vaikuttaa terveyteen. Esimerkkejä altisteista ovat melu, ilmansaasteet tai tietyt elämäntavat. ​ Vaste (tai seuraus) on altisteen aiheuttama muutos tai vaikutus, kuten terveyden heikkeneminen. Esimerkiksi melualtistus voi johtaa kuulon heikkenemiseen, joka on vaste melulle
322
suoria terveshaittoja aiheuttavia tekijöitä
- melu -säteily -tärinä - kulmyys - kuumuus - pakokaasut - ympäristömyrkyt - siitepolyhiukkaset - veden siältämät mikrobit
323
mitä kuonto tarjoaa
- lenkkeily mahdollisuus - rentoutuminen - retkeily - lintujen bongaaminen - hiihtäminen - suunnistaminen - maastopyörily - uiminen - piknik - teilttailu
324
kerro sosiaalsiesta tuesta ja sne muodoista
sosiaaline tuki on kaikeka tukea jota voi antaa toiselle 1. läsnäolo 2. tuki 3. turva 4. apu 5. luottamus 6. kuuntelu 7. tiedot 8. palveluksien tekeminene sim kodin siivous
325
fyysinen esteettömyys psykososiaallinen esteettömyys
fyysinen = liikkumisen, näkemisen ja kuulemisen estäviä tekijöitä poistetaan rakennetun ympäristön suunnittelussa psykosiaalinen esteettömyys ilmapiiri joss akaikki voivat elää, opsikella ja tehdä työtä ilman syrjintää ja kiusaamisen pelkoa
326
kestävän kehityksen arvot ja osa-alueet
arvot 1. yhteisöllisyys 2. monikulttuurisuus 3. luonnon arvostaminen 4. terveys ja hyvinvointi 5. yhdenvertaisuus 6. demokratia osa-alueet sosiaalinen= .- turva ajokaiselle koulutuksen, toimeentulon, turvallisuuden ja hyvinvointiplavelut - kaikkia ohdellaan yhdenvertaisesti - tukee voimaantumista taloudellinen kestävyys - arvioi mikä on taloudellisesti kannattavaa pitkällä aikavälillä - sopeutuu maailman talouden muutoksiin ja väestön ikääntymiseen kulttuurinen kestävyys - vahvista apaikallista kulttuuri-identiteettiä - lisää erilaisten kulttuurien tuntemusta ja arvostusta - vaalitaan kulttuurisesti tärkeitä perinteitä ja rakennuksia ekologinen kestävyys - turvaa maapallon elinolojen säilymisen myös tulevaisuudessa - sopeuttaa ihmisen toiminnat rajallisiin luonnonvaroihin ja kantokykyyn nähden
327
kerro kestävän kehityksen muaksista valinnoista
sosiaalinen= - kohtele kaikkia yhdenvertaisesti - puutu syrjintään - ehkäise kiusaamisya - käytä äänioikeuttasi vaikuttamisessa - tuo ielipiteesi esille kulttuurinen - ylläpidetään omaa kulttuuria ja perinteitä - edistetäänasioita, jotka lisää yhteisöllisyyttä - tutustutaan avoimin kielin uusiin kulttuureihin - otetaan mukaan mahdollisia uusia kulttuureja ekologinen - liiku luonnossa - suojele luontoa - älä roskaa - kierrätä jätteet - syö runsaasti kasviksia ja hedelmiä - vältä turhia pakkausmateriaaleja taloudellinen kestävyys - harkitse mitä ostat - kierrätä aina kuin voit - liiku jalkasin tai kävellen tai julkiset
328
miten voit vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin
- vaalit - äännestykset - tuot mielipteesi jyrkästi esille esim sosiaalisessa mediassa - osallistuu kansalaisjärjestöön - yhetyden otto päättäjiin ja politiikkoihin
329
kerro sanitaation hyödyt ja mitä syntyisi jos sanitaatiota ei olisi
Sanitaation hyödyt: Tautien ehkäisy: Oikein toimivat sanitaatiopalvelut, kuten wc-tilat, estävät ympäristön saastumisen ja vähentävät tautien, kuten koleran, lavantaudin ja ripulin, leviämistä. ​ Kansalliset tautikeskukset Vesistöjen suojelu: Hyvä sanitaatio estää jäteveden pääsyn juomaveteen ja vesistöihin, mikä vähentää veden saastumista ja suojelee ekosysteemejä. ​ UNDP +1 Turun Vesihuolto +1 Koulutus ja työelämä: Puhdas ja turvallinen sanitaatio ympäristö kouluissa ja työpaikoilla parantaa hygieniaa ja vähentää sairauspoissaoloja.​ Ilman sanitaatiota syntyvät ongelmat: Terveysriskit: Ilman asianmukaista sanitaatiota jätteet voivat saastuttaa ympäristön ja juomaveden, mikä johtaa tartuntatautien, kuten koleran ja lavantaudin, leviämiseen. ​ Köyhyyden ylläpitäminen: Huono sanitaatio altistaa sairauksille ja ylläpitää köyhyyttä, sillä sairaudet voivat estää ihmisten työkyvyn ja lisätä terveydenhuoltokustannuksia. ​ Unicef Koulutuksen ja tuottavuuden heikkeneminen: Sairaudet, jotka johtuvat huonosta sanitaatiosta, voivat estää lasten koulunkäynnin ja aikuisten työssäkäynnin, mikä heikentää yhteiskunnan tuottavuutta.
330
määrällinen nälkä ja laadullinen nälkä
Määrällinen nälkä: Määrällinen nälkä tarkoittaa sitä, että ihminen ei saa riittävästi energiaa päivittäisestä ruokavaliostaan. Tämä johtaa aliravitsemukseen, jossa elimistö ei saa tarpeeksi kaloreita normaalin toiminnan ylläpitämiseksi. Määrällistä nälkää esiintyy erityisesti köyhissä maissa, kuten Afrikassa, missä ruokaa ei ole riittävästi välttämättömän energian saamiseksi. ​ Laadullinen nälkä: Laadullinen nälkä puolestaan tarkoittaa sitä, että vaikka ruokaa olisi riittävästi määrällisesti, ruokavaliosta puuttuu tärkeitä ravintoaineita, kuten valkuaisaineita, kivennäisiä, vitamiineja tai kuituja. Tällöin ravinto ei ole monipuolista eikä täytä elimistön kaikkia ravitsemuksellisia tarpeita. Laadullista nälkää esiintyy erityisesti alueilla, joissa ruokavalio koostuu pääasiassa yhdestä tai kahdesta peruselintarvikkeesta, kuten riisistä tai maissista, mikä johtaa muiden tärkeiden ravintoaineiden puutteeseen.
331
ruoan turvallisuuden tekijät
Tuotantovaihe: Hygienia ja eläinten terveys: Eläinten hyvinvointi ja tautien ehkäisy tuotantotiloilla estävät taudinaiheuttajien pääsyn ruokaketjuun.​ Käsittely ja jalostus: Henkilökohtainen hygienia: Työntekijöiden siisteys ja terveydentilan seuranta estävät kontaminaation.​ Laitteistojen puhtaus: Säännöllinen puhdistus ja huolto estävät bakteerien ja muiden patogeenien leviämisen.​ Säilytys ja jakelu: Oikeat säilytysolosuhteet: Elintarvikkeiden oikea lämpötila ja kosteus estävät mikrobien kasvua.​ Kuljetusolosuhteet: Vakuumipakkaukset ja asianmukaiset kuljetusolosuhteet estävät kontaminaation.​ Kulutus ja valmistus: Ruoan valmistuksen hygienia: Käsien pesu, raaka-aineiden huolellinen pesu ja erillisten välineiden käyttö estävät ristikkäiskontaminaation.​ Kypsennyslämpötilat: Riittävä kypsennys tuhoaa haitalliset mikrobit.​ Säilytysohjeiden noudattaminen: Parasta ennen -päivämäärien kunnioittaminen ja oikea säilytys estävät elintarvikkeiden pilaantumisen
332
kestävä elintarviketuotanto 2030
- vähennetään lannoitteita - vähennetään ruokahikkiä - puolitetaan antibiottien käyttö tuotantoeläimillä - luomuviljelyn lisäämienen euroopassa - puolitetaan torjuntaianeiden käyttöä jja niistä seuraavia riskejä
333
kerro ilmastonmuutoke vaiktuukset
Helteiden lisääntyminen: Korkeammat lämpötilat voivat lisätä kuolleisuutta, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien, kuten vanhusten ja lasten, keskuudessa. ​ Äärimmäiset sääilmiöt: Myrskyt, rankkasateet ja tulvat voivat aiheuttaa suoria vammoja ja lisätä epäsuoria terveysriskejä, kuten veden ja ravinnon saastumista. ​ Ilmanlaadun heikkeneminen: Lämpötilan nousu voi pahentaa ilman saasteita, mikä lisää hengityselinsairauksien riskiä. ​ Hyönteisvälitteisten tautien leviäminen: Muutokset ilmastossa voivat laajentaa hyönteisten, kuten hyttysten, elinalueita, lisäten esimerkiksi malaria- ja denguekuumeen riskiä. ​ Mielenterveysongelmat: Ilmastonmuutoksen aiheuttamat ympäristömuutokset ja äärimmäiset sääilmiöt voivat lisätä stressiä, ahdistusta ja muita mielenterveysongelmia. ​ Ravinnon ja veden turvallisuuden heikkeneminen: Ilmastonmuutos voi vaikuttaa maatalouden tuottavuuteen ja veden saatavuuteen, mikä puolestaan vaikuttaa ravinnon ja veden laatuun ja riittävyyteen. ​ Sosioekonomisten erojen korostuminen: Ilmastonmuutoksen vaikutukset voivat eriarvoistaa yhteiskuntaa, sillä haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät kärsivät usein eniten terveysvaikutuksista. liukkaat kelit, jotka aiheuttaa tapaturmia talvet pimenee, koska lunta ei ole
334
liian kuumuuden haittoja
Lämpöuupumus: Liian korkeat lämpötilat voivat aiheuttaa lämpöuupumusta, jossa keho ei kykene jäähdyttämään itseään tarpeeksi. päänsärky, huonovointisuus. Tämä voi johtaa väsymykseen, heikentynyttä keskittymiskykyyn ja pahimmillaan pyörtymiseen. Dehydraatio (vedenpuute): Korkea lämpötila lisää hikoilua, mikä voi johtaa nestehukkaan ja dehydraatioon, jos nestetasapainoa ei korjata. (source) Hengitysvaikeudet: Korkeat lämpötilat voivat vaikeuttaa hengittämistä, erityisesti henkilöillä, jotka kärsivät hengitystieongelmista tai astmasta. (source) Sydänongelmat: Liiallinen kuumuus voi rasittaa sydäntä ja verenkiertoelimistöä, erityisesti vanhuksilla ja sydänsairauksista kärsivillä ihmisillä. (source) Iho- ja limakalvoärsytys: Kuuma ja kuiva ilma voi kuivattaa ihon ja limakalvot, mikä voi aiheuttaa ihoärsytystä, kuivumista ja jopa ihottumaa. (source) Mielialan vaihtelut ja stressi: Korkeat lämpötilat voivat vaikuttaa myös psyykkiseen hyvinvointiin, aiheuttaen ärtyneisyyttä, väsymystä ja mielialan laskua. (source) Yhteiskunnallinen ja taloudellinen kuormitus: Liiallinen kuumuus voi lisätä sairauspoissaoloja, heikentää työkykyä ja vaikuttaa tuottavuuteen, erityisesti kuumina kesäpäivinä. (source) Univaikeudet: Liian kuuma ympäristö voi haitata unta, aiheuttaa unettomuutta ja heikentää unen laatua. (source) lämpöhalvaus - elimistö kuumenee liikaa esim urheilusuoritus kuumassa kelissä voi vaikuttaa. voi menettää äkillsiesti tajunnan, syke kasvaa ja kehon lämpötila nousee yli 40. hengenvaarallista tulee soittaa 112.
335
vektorivälitteiset taudit
​Vektorivälitteiset taudit ovat tartuntatauteja, joita levittävät vertaimevät niveljalkaiset, kuten puutiaiset ja hyttyset. Nämä taudit voivat olla bakteeri-, virus- tai loistautiperäisiä ja ne tarttuvat ihmisiin tai eläimiin vektorin, kuten hyttysen piston tai puutiaisen pureman kautta. ​ Esimerkkejä vektorivälitteisistä taudeista Suomessa: Puutiaisaivotulehdus (TBE): Viruksen aiheuttama tauti, jota levittää pääasiassa puutiainen. ​ Ilmastonmuutoksen vaikutus: Ilmastonmuutoksen myötä leudommat talvet ja lämpimämmät kesät voivat laajentaa vektorien, kuten puutiaisten ja hyttysten, elinalueita. Tämä voi johtaa vektorivälitteisten tautien leviämisen lisääntymiseen uusille alueille Suomessa. ​
336
epäterveellisen sisäilman syitä ja ehkäisykeinoja
syyt - asukasmäärä - mahdollinen radon joka pääsee asuntoon maan kautta. - tupakointi - ruoanlaitto - takkatuli - kynttilät - hajusteet - tekstiilipöly - eläinpöly ehkäisykeinot: - toimiva ilmanvaihto - ilmanvaihtokavat putsataan 10 vuoden välein - radon mittaukset - tuuletus - säännöllinen siivous - tupakointikielto sisätiloissa - viherkasvit - talon alapohjan hyvä tiivistys - asunnon kunnossapito - rakennusten kostetutusmittaus
337
akuuttinen meluvamma ja krooninen meluvamma
Akuutti meluvamma: Akuutti meluvamma syntyy äkillisestä, voimakkaasta meluimpulssista tai lyhytkestoisesta voimakkaasta melusta, joka ylittää sisäkorvan sietokyvyn. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi kovaääniset työkoneet, moottoriurheilu, ampumaurheilu tai kovaääninen musiikki festivaaleilla tai klubeilla. Krooninen meluvamma: Krooninen meluvamma kehittyy pitkäaikaisen altistuksen seurauksena jatkuvalle tai toistuville melutasoille, jotka ylittävät turvalliset rajat. siinä sisäkorvassa sijaitsevat aistinsolut tuhoutuu, jotka ei pysty ennään uusiutumaan, joka vaikuttaa kuuloon
338
impulssimelu ja tinnitus
​Impulssimelu on äkillinen, lyhytkestoinen ja voimakas äänenpurkaus, kuten laukaus, räjähdys tai iskuääni. Tällainen melu voi aiheuttaa välittömiä kuulovaurioita, kuten akuuttia meluvammaa, joka ilmenee äkillisenä kuulon heikkenemisenä ja tinnituksena (korvien soiminen). ​ Tinnitus on tila, jossa henkilö kokee ääniä, kuten soimista, huminaa tai kohinaa korvissaan ilman ulkoista äänilähdettä. Se voi olla tilapäistä tai pysyvää, ja sen voimakkuus vaihtelee. Impulssimelu voi vaurioittaa sisäkorvan aistinsoluja, mikä johtaa tinnituksen kehittymiseen
339
liiallisen säteilyn terveysvaikutukset
- iho palaa - riski ihosyövälle kasvaa - iho rypistyy - vanhenee ennenaikaisess avaiheessa - silmän linssi vuarioituu - nestehukka - lämpöhalvaus - lämpöuupumus -nukahtamisvaikeudet
340
kerro liian vähäisen säteilyn vaikutuksista
- D vitamiinin muodostuminen ihossa vöhenee, joka joihtaa tämän vajeeseen - ihon pintaa hoitavia rasvoja syntyy normaalia vähemmän joka johtaa kuivuuteen ja kutinaan - paleltumat - väsyttävä vaikutus