Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

saksa > biologia > Flashcards

biologia Flashcards

1
Q

perinnöllinne muuntelu

A

tarkoittaa eliöyksilöiden välillä esiintyviä geenien aiheuttamia eroja, erityisesti populaation sisällä esiintyvää vaihtelua.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

biosfääri

A

kaikki ekosysteemit yhdessä muodostaa elonkehän elim mahdollisen alueen elämälle.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

mistä eliöiden elinympäristö koostuu

A

ympäristötekijöistä eli abioottisista ja bioottisista ympäristötekijöistä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

abioottiset ympäristötekijät

A

elottoman luonnon ympäristötekijöitä, jotka liittyvät maahan, ilmaan ja vesistöihin. Hyvänä esimerkkinä voidaan käyttää saimaan norpan kohdalla:
- lumen paksuus
- vedenlaatu
- lämpötilat
- rantojen geologia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

bioottiset ympäristötekijät

A

ne ovat elollisen luonnon ympäristötwkijöitä, esimerkiksi sne suhteen, että mikä vaikuttaa jonkun eliön esiintyvyyteen ja oloon alueella: esim
- Kilpailijat
- Saalistajat
- loiset
-lisääntymiskumppanit
-ravinto
-ihminen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

biotoopit

A

Elinympäristöt, missä menestyy samanlainen eliöstö. niitä voi olla esim suot, nevat, rämeet, havumetsä vyöhykkeet ja niin edelleen.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

miten kaupungin ympäristötekijät eroaa sitä ympäröivistä alueista

A

kaupungissa maaperä, valo ja lämpö poikkevat erilaisiksi kuin ympäröivillä alueilla. Kaupungeissa maaperä on kovaa ja usein muurattu eismerkiksi asfalttiin. Kaupungissa lämpötila on noin 3 astetta korkeammalla kuin muualla, lunta on vähemmän talvisin alueella kuon klaupungin ulkopuolella. Valoisan ajan pituus on eri, koska kaupungit on valaistuja myös öisin. Sademäärät on myös kaupungissa suurempia
kaupungissa kasvillisuus on niukkaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

ekologia

A

biologian osa-alue, jossa tutkijat hakevat vastauksia siihen, miten elävä luonto toimii ja miten eliöt on riippuvaisia elottomasta ympäristötstään sekä toinen toisistaan. Ekologia tarkastee eliöiden ja niiden ympäristön välisiä vuorovaikutussuhteita.
Ekologian tärkeimpiä tutkimuskohteita on erilaiset ekosysteemit esim meret ja metsät.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

ekologinen tutkimus

A

Ekologisen tutkimulsen kautta saaduilla tiedoilla pystytään hyödyntämä’än luonnonvaroja. Nykyään ekologisessa tutkimuksessa käytetään apuna monenlaisia apuvälineitä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

tutkimuksen vaiheet

A

1= havainto, ongelma
2= tutkimuskysymyksen muotoilu
3= olemassa olevaan tietoon tutustuminen
4= hypoteesin laatiminen
5= tutkimuksen suunnittelu
6= tutkimusken toteutus
7= tutkimusken käsittely ja analysointi
8= päätöksen teko ja hypoteesin hyväksymisestä tia kieltämisestä
9= tutkimusken julkaisu

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

maallinnus

A

maastosta kerättyä aineistoa voidana yhdistää mallien laadinnassa. siinä tietoon lisätään ympäristöoloja kuvaava karttataso, joka on tuotettu esimerkiksi satelliittien avulla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

simulaatiot

A

simulaatiot on luoto, että pystyttäisiin ymmärtämään helpommin ekologisia prosensseja. Niiden avulla pystytään mahdollsiesti ennustamaan mitä luonnon ekosysteemissa tulee mahdollisesti tapahtumaan esim seuraavan 10 vuoden kuluttuessa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

ekologinen lokero

A

jokaisella eliöllä on ympäristössään oma toiminnallinen asemansa tau tehtävänsä, jota kutsutaan tällä nimellä. Ekolokero kuvaa sekä sen elinympäristöä, etät miten se toimii omassa ympäristössään. Ekolokeor koostuu kakiksta asioista, mihin kysienen laji on elinympäristössään sopeutunut

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

ympäristöresurssit

A

Ympäristön mahdollisuuksia, joita eliöt pystyvät ja käyttävät hyödykseen. Esim erilaiset ravinnot, suojapaikat, valo ja vesi.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

pitkäpäivänkasvit

A

suurin osa suomen kasveista on näitä. Ne tarvitsevat tarpeeksi valoa vuorokaudessa, että ne pystyy kukkimaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

lyhyenpäivänkasvit

A

ne taas tarvitsevat vuorokaudessa riittävän pitkäjaksoisen pimeän ajan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

talvehtuminen

A

viileällä ja lauhkealla alueella lähtipuut talvehtuu, eli reagoivat omilla kyvyillään päivänb lyhentymiseen ja kylmenemiseen. Ne muuttavat lehtensä erilaisiksi. Punaiset, keltaiset oranssit. Kun on aika, niin lehdet tippuu puista alas puun saatua tarpeeksi ravintoa itselleen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

miten kasvit ja eläimet sopeutut ympäristömuutoksiin

A

kasvit: Lehtivihreän talteenotto, lehtivihreän variseminen, talvehtivat siemenet, talvehtivat juuristo ja maavarsi, lumen alla talvehtiminen ja kylmyyttä kestävät varret ja silmukat

eläimet: muutto lämpimilel alueille, talviuni, kylmänhorros, talvihorros, paksumpi karva tai hyöhenpeite, suojaväri, ruokavaston kerääminen, lumipeitteen hyödyntäminen, suojaan hakeminen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

minimitekijä

A

fysikaallisia tai kemiaallisia ympäristötekijöitä, joka voimakkaammin rajoittaa jonkin eliön menestymistä. Esim miten se vaikuttaa kasviin.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

laaja alaiset vs kapealaiset lajit

A

laaja-alaiset= lajit, joilla on laaja ekolokero. Ne sietää ympäristötekijöiden muutoksia hyvin. Järviruoko. kaupungin lajit on myös yleensä laaja-alaisia

kapealaiset lajit: ne sietää muutoksia rajallisesti ja niiden selviytyminen ehikenty yjos ympäristltekijät muuttuvat. limaska esim

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

tulokaslajit vs vieraslaji

A

Tulokaslajit ovat siirtyneet alueelle ihan itsekseen yleensä lähialueilta

vieralajissa ihminen on sanaut aikaan lajin tulemisen alueelle, johon ihminen on verrattuna tuloslajeihin todella isossa osassa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

populaatio

A

tiettynä aikana tietyllä alueella olevia saman lajin yksilöitä. Siinä yksilöt pystyvät lisääntymään keskenänsä. Esim helsingin ja oulun siilipopuilaatiot on eri populaatioissa, koska ne on niin erossa toisistaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

mitköä asiat vaikuttavat populaation kokoon ja tiheyteen

A
  • syntyvyys
  • tulomuutto
  • lähtömuutto
  • kuolevuus
  • ikäjakauma
    sukupuolijakauma
  • jakautuminen alueelle
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

ekspontentiaalinen kasvun käyrä

A

kuvaa diagrammia, joka kuvaa populaation kasvua matemmaattisella mallilla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q

ympäristön vastus

A

Kaikkia populaation kasvua vastustavia tekijöitä kutsutaan yhteisnimellä ympäristön vastus.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
26
Q

kantokyky

A

Kantokyky on sellainen määrä tietyn eliölajin yksilöitä, jonka jokin ympäristö pystyy elättämään.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
27
Q

ravintospesialisti

A

ne on erikoistuneet käyttämään vaan tiettyä ravintoa, jos ruoka loppuu, niin ne joutuu lähtemään etsimään sitä muualta.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
28
Q

lajin sisäinen kilpailu

A

syntyy, kun popultaastion tiheys kasvaa, josta syntyy kilpailua niukoista resursseista johtuen esim ravinnosta tai tilasta.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
29
Q

paikallispopulaatio ja metapopulaatio

A

Yksi rajatulla alueella esiintyvä populaatio on paikallispopulaatio. Suuremmalla alueella esiintyvää paikallispopulaatioiden joukkoa kutsutaan metapopulaatioksi.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
30
Q

ekologiset käytävät

A

Ekologiset käytävät ovat kulkureittejä, joiden kautta eläimet ja myös kasvit voivat siirtyä alueelta toiselle niille muutoin epäsuotuisien alueiden läpi.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
31
Q

saallistajat

A

laiduntajat,loiset ja pedot

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
32
Q

laiduntajat

A

aidunnus on ekologiassa tapahtuma, jossa saalistaja ei kuluta ravintokohdettaan loppuun, vaan syö vain osan siitä. Esimerkiksi verta imevä hyttynen ja ruohoa syövä lehmä ovat laiduntajia. Kaikki laiduntajat ovat kuluttajia.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
33
Q

symbioosi

A

lajien välistä vuorovaikutussuhdetta, josta molemmat osapuolet hyötyvät.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
34
Q

mutualismi vs ehdollinen mutualismi vs ehdoton mutualismi

A

eri lajien välinen vuorovaikutussuhde, josta molemmat hyötyvät.

ehdollisessa mutualismissa lajit hyötyy toisista, mutta voi pärjätä mutuenkin

Ehdoton mutualismi on ainakin toiselle osapuolelle välttämätöntä. Esimerkiksi lehmä on riippuvainen suolistossa elävistä bakteereista ja bakteerit eivät pysty elämään muualla kuin isäntäeläimen suolistossa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
35
Q

mykorritsat

A

sienijuuria, jotka on kasvin juuristossa esiintyviä sienirihmaston ja solukon yhdessä muodostamia kokonaisuuksia. esim suomessa tatit muodostaa sienijuuria puiden kanssa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
36
Q

mitä vuorovaikutussuhteita on

A

neutraali= ei vaikutusta

kilpailu= haittaa

laidunnus= haittaaa esim: hirvi syö mäntyä

petosaallissuhde= hyötyä ja haittaa. Saallistaja hyötyy ja saallistuksen kohde ei

loissuhde= hyötyä ja haittaa. loiselle hyötyä ja haittaa, jos ihminen vaikka saa sen

mutualismi= hyötyä molemmille, eli voivat olla riippuvaisia toisistaan

pöytävierassuhde= yhteiselosta on vaan hyötyä toiselle yksilölle. Varikset on ihmisten suhteeb pöytävieraita, kun ne syövät syötäväksi kelpaavia jätteitä. Luonnossa ne voi myös syödä raatoja, joka tekee siitä kans petojen pöytävieraita

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
37
Q

ekosysteemi

A

metsä, järvi, suot. Kokonaisuus, johon kuuluu eliöyhteisö, eloton ympäristö ja biosfääri

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
38
Q

aineen ja energian kierto

A

valoenergiaa saadaan menee tuottajille, osa vapautuu ilmaan ja osa menee teenpäin kulussa, joka siirtyy kuluttajille. kuluttahista ne voi siirtyä lämpönä ilmaan. sitten se menee hajottajille, jonka kautta epäorgaanisille ravinteille, jotka sitten taas antavat tuottajille voimaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
39
Q

avainlajit

A

lajit, joista muut lajit on riippuvaisia, esim kekomuurahainen. se itse saallistaa muita ja on toisten ravintona.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
40
Q

autotrofit ja heterotrofit

A

autotrofit on omavaraisia ja toinen taas ei. omavaraisia on foto ja kemosynteesiin kykenevät eliöt

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
41
Q

tuottajat

A

eliöitä, jotka pystyvät itse valmistamaan tarvitsemansa ravinnon eri raaka-aineista eli ne ovat omavaraisia.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
42
Q

toisenvaraiset

A

saavat ravintonsa ravinnostaan, esim kasvinsyöjät ja loiset ons ellaisia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
43
Q

perustuotanto

A

tuottajien foto tai kemosynteesissä tuottamaa orgaanista ainetta kutsutaan tällä nimellä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
44
Q

eliön biomassa

A

tarkoitetaan kaikkea sen siltämää orgaanista ainetta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
45
Q

ekologinen tehokkuus

A

kertoo kuinka suuri osa ravinnosta saadusta energiasta kulkee kuluttajaportaissa eteenpäin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
46
Q

ohivirtaava energia

A

poistuvaa energiaa kutsutaan tällä nimellä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
47
Q

ekologinen sukkessio

A

tietyllä ajalla tapahtuvaa lajikoostuksen muutosta. se yleensä tapahtuu itsestään muuttuvista tekijöistä, kun olosuhteet muuttuu

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
48
Q

pioneerivaihe ha kliimaksiveihe

A

ekassa tarkoitetaan ekologisen suksession ensimmäistä vaihetta ja toisessa viimeistä vaihetta, jossa lajisto ei enään muutu.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
49
Q

suksession vaiheet metsässä

A

eka tapahtuma, jossa tapahtuu luonnon katastrofi, joka tuhoaa metsän ja muuttaa sen tuhkaksi, jolloin tuhka lisöö maaperän ph arvoa, jolloin ravinteet in helpommin kasveille saatavilla.

Toisessa vaiheessa eli pioneerivaiheessa, alueelle alkaa syntymään lasvillisuutta, joka on todella pienelaista. sinne kasvaa eism maitohorsmia, vadelmia ja erilaisia heiniä, joilla on myös suuri valontarve ja ne leviää ja lisääntyy nopeasti.

seuraavaksi edellisen vaiheen kasvilajit katoavat ha alueen alkaa valloittamaan pajut ja erilaiset puiden taimet, myös varjoitus alueella lisääntyy

sitten sekametsävaoihe, jossa alueen lajimäärä on todella suuri ja monipuolinen. Tässä vaiheessa yleensä jaotellaan mitä jää metsään kasvamaan esimerkiksi puulajistoltaan suurimmaksi

klimaksi vaihe on viimeinen stoppi metsän kasvulle, jolloin metsä on päätepysäkkeessä ja s eon vanhaa. Maaperä on yleensä ravinteikas ja kostea. biomassan määrä on suurimmillaan ja erilaiset kolopesijät vioihtyvät tälläisillä alueilla.

50
Q

lahoaminen

A

hajoittajien tekemää hajoitustyötä

51
Q

mätäneminen

A

Mätäneminen on tapahtuma, jossa pääasiassa anaerobiset bakteerit hajottavat eloperäistä ainesta vähähappisissa tai hapettomissa olosuhteissa. sen päätksenä syntyy esim metaania ja rikkivetyä

52
Q

hiilinielut

A

runsaasti hiiltä sisältäviä ekosysteemejä esim metsät

53
Q

maahengitys

A

maaperän hajoittajaeliöiden soluhengitystä kutsutaan tällä

54
Q

hiilen kierto

A

kasvit, levät ja syanobakteerit sitovat hiilidioksisdia fotosynteesissä

hiilidioksisidia vapautuu takaisin ilmaan eliöiden soluhengityksessä. Ja niiden hajoittajien soluhengistystä kutsuttiin maahengitykseksi

kuluttajat ja hajoittajat saavat orgaaniset hiiliyhdisteet ravinnostaan

osa hiilestä on varastoitunut fossiilisiin polttoaineisiin, joit ON ESIM ÖLJY JA MAAKAASU

55
Q

nopeakiertoinen hiili

A

tuottajiwn ja kuluttajiwn välillä kiertävää hiiltä. vain osa maapallon hiilestä on mukana nopeassa kierrossa

56
Q

pitkäaikainen varasto

A

paikka, jonne vaikka hiili on varastoitunut, kuten fossiilisiin polttoaineisiin

57
Q

kerro kivihiilen synnystä

A

ennen dinosaurusten aikautaa eläneet rehevät saniaismetsät kuolivat, jolloin ne kuolleet kasvit hautautuivar veden ja pohjasedimenttien alle. Kova kuumuus ja paine muuttivat kuolleet kasvit kivihiileksi

58
Q

öljyn ja maakaasun synty

A

pienet merieliöt kuolivat ja hautautuivat meren pohjalietteeseen, jolloin ajankuluessa ne peittyivät kerrosten alle. Miljoonien vuosien aikana nämä eliöt menivät syvemmälle ja valtavassa kuumuudessa ja paineessa ne muuttui öljyksi ja maakaasuksi

59
Q

typpi

A

eliölle ja sen solujen toiminnalle välttämätön alkuaine, joka on tärkeä rakennusaineena, Myös ilmakehässä noin 78 prosenttia on typpeä

60
Q

biologinen typensidonta

A

bakteereissa tapahtuvaa typensidontaa,

61
Q

abiottinen typensidonta

A

JOTKIN MAAPERÄN BAKTEERIT PYSTYVÄT SITOMAAN ILMAKEHÄN TYPPEÄ JA MUUTTAMAAN SEN KASVEILLE KÄYTTÖKELPOISEEN MUOTOON.

62
Q

typen kierto

A

ilmakehän typpeä kykenee biologisesti sitomaan vain jotkut sitojabakteerit. Sitomansa typen ne muuttaa ammonium ioneiksi

abiottiisessa typensidonnassa ekosysteemiin sitoutuu nitraatti-ioneja salamoinnin vaikutuksesta

kasvit ottaa tarvitsemansa typen ammonium tai nitraatti ioneina

eläimet saavat tarvitsevansa typen ravinnosta

hajoittajien hajoitustyön tuloksena kuolleiden elöiden sisältämistä typpiyhdisteistä syntyy maaperässä ammoniumioneita

bakteerit muuttavat ammonium ionit nitraatti ioneiksi

hapettomissa oloissa hajoittuu nitraatti ioneja, minkä seurauksena typpeä karkaa takaisin ilmakehään

typpeä vapautuu tulivuoreenpurkauksesta ilmakehään

63
Q

fosforin kierto

A

kallioperän rapautuessa siitä liukenee fosfatteja veteen ja kallioperään

kasvit ottaa maaperästä niitä juurillaan

tuottajilla fosfori siirtyy orgaanisena yhdisteenä kuluttajille ja hajoittajille

hajoittajat hajoittaa kuolleiden eliöiden sisältämät orgaaniset fosforiyhdisteet takaisin epäorgaanisiksi fosfaatti-ioneiksi tuottajien käyttöön

näitä ioneita huuhtoutuu maaperästä vesistöihin

se sitoutuu pohjalietteeseen

hapettomissa oloissa sitoutunut fosfaatti pohjakuetteessä vapautuu veteen

64
Q

bioversiteetti

A

luonnon monimuotoisuus on elämän erilaisuutta ja moninaisuutta maapallolla ja se ilmenee kolmella eri tasolla, Ekosysteemin ja elinympäristöjen monimuotoisuus, lajimonimuotisuus ja lajin sisäinen monimuotoisuus

65
Q

lajin monimuotisuus

A

lajin määrä eliöyhteisössä esim kuinka monta käärmettä tai mäntyä tai kärpässientä on

66
Q

lajin sisäinen muutnely

A

sama laji, mutta erilaisuus esim värissä ja kuvioinnissa

67
Q

reunavaikutus

A

kahden ekosysteemin välillä esim pellon ja metsän rajaalueella on suuri sekalainen lajisto määrä.

68
Q

biotooppi

A

elinymäristöä, jossa keskeiset ympäristötekijät, kuten d´veden ja ravinteiden määrä on samankaltaiset

69
Q

avainbiotoopit

A

uonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäviä elinympäristöjä on monia erilaisia ja ne on merkittynä arvokkaiksi. Esim letot

70
Q

perinnebiotooppi

A

niityt ja kedot ja sille tyypillsitä on maiseman avoimmuus ja suuri valon määrä- esim ahomansikka

71
Q

monimuotisuuskeskustelu

A

alue, jossa on poikkeuksellisen suuri lajimonimuotoisuus ja jonka säilyminen on uhtattuna ihmisen toiminnan vuoksi.

72
Q

endeemisyys

A

lajit ei esiinny missään muualla vain pelkästään tietyllä alueella, suurin osa sijaitsee esim sademetsissä ja muissa trooppisissa kohteissa.

73
Q

ekosysteemipalvelu

A

ihmisen luomia aneettomia ja aineellisia hyötyjä

jaetaan 4 osaan

tuotantopalvelut: ravinto, rakennusainee tja lääkkeet

säätelypalvelut: ilman ja veden puhdistaminen, tulvien torjunta, pöytys

kulttuuripalvelut: luonnon tarjoamat virkistys mahdollisuudet, maisemat ja luonnon rauha

ylläpitävät palvelut: fotosynteesi, ravinteiden kierto

73
Q

miten ihmisen vaikutus on kohdistunut biosfääriin

A

Ilmastonmuutos: İnsan toiminta, kuten fossiilisten polttoaineiden kuormitus ja metsien hakkuut, on johtanut kasvihuonekaasupäästöjen kasvuun, mikä vaikuttaa ilmaston lämpenemiseen. Tämä vaikuttaa ekosysteemeihin ja biologiseen monimuotoisuuteen.

Maankäyttö: Metsien kaataminen tai viljelysmaan laajentaminen on muuttanut suuria alueita ja vaikuttanut biotooppeihin. Tämä on johtanut elinympäristöjen tuhoutumiseen ja monien lajien uhkaantumiseen.

Saastuminen: Teollisuus, maatalous ja kaupunkiympäristöt aiheuttavat saastumista, joka vaikuttaa ilmaan, veteen ja maaperään. Esimerkiksi kemialliset yhdisteet ja muovit voivat kerääntyä luonnossa ja vaikuttaa ekosysteemien toimintaan.
Ihmisen toiminta on johtanut monien lajien sukupuuttoon. Elinympäristöjen tuhoaminen, ylihankinta ja invasiiviset lajit ovat keskeisiä syitä biodiversiteetin vähenemiseen.

Vesivarojen käyttö: Ihmiset käyttävät ja saastuttavat vesivaroja monin eri tavoin, mikä vaikuttaa vesiekosysteemeihin ja niiden asukkaisiin. Vesistöjen patoaminen ja kuormittaminen yleensä häiritsevät luonnollisia virtauksia ja elinympäristöjä.

73
Q

biondikaattori ja sen ominaisuudet

A

Bioindikaattorilla tarkoitetaan eliölajia, joka on erityisen herkkä jollekin ympäristötekijälle ja jota voidaan tästä syystä hyödyntää ympäristön tilan arvioinnissa.

ominaisuudet:
- ekolokero tunntetaaan hyvin, yksilömäärä helppo laskea
-lajin reagointi tutkittavaan ympäristöön on suoraan negatiivinen tai positiivinen
- laji reagoi nopeasti

74
Q

kestävä kehitys

A

toimintatapa, jossa tomitaan ja otetaan huomioon mahdollistaen tuleville sukupolville samanlaiset elinolot maailmassa.

75
Q

soveltava ekologia

A

ekologian osa-alue, jossa tutkimustulosten perusteella tehdään päätöksiä esim luonnonsuojelualuiden tekemisen suhteen

76
Q

korjaava ekologia

A

siinä pyritään viemään ihmisen muokkaamia ekosysteemejä mahdollisimaan lähelle sitä alkupeäristä- siinä ennallistaminen on sana, koska siitä elinympäristöstä täytyy saana tunnettavuutta hyvin.

77
Q

kasvihuonekaasu

A

lämpösäteilyä sitoavia kaasuja

78
Q

metaani

A

kasvihuonekaasu, joka on todella tehokas, jonka määrä on lisääntynyt maatalouden vaikutuksesta

79
Q

hiilijalanjälki

A

yhden henkilön hiilidioksidi päätstö määristä

80
Q

ilmastonmuutoksen ongelmat

A
  • sääolot
    -eliöyhteisöt: voi johtaa lajin katoamiseen
    -ekosysteemit
  • monimuotoisuus luonnossa vähenee ja suurin osa eliöistä ei pysty sopeutumaan, tundravyöhyke kaventuu ja samoin myös havumetsäalueet.
  • lajit katoaa
81
Q

ilmastonmuutoksne hyviä puolia

A
  • kasvukausi pitenee
  • osa eläimsitä hyötyy esim läpimiin vesiin sopeutuneet kalat ja tietyt kalat alkaa lisääntymään itämeressä
  • uusia lajeja eism perhoset
82
Q

keinoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen

A
  • kestävä elämäntapa
  • valitsee kävelemisen tai julkisen liikenteen oman auton sijasta
  • ei hanki turhuuksia
  • hiilinielujen lisääminen esli esim metsät
  • pienet asiat esim valojen sammutus
    terveellienn ruokavalio
83
Q

syanobakteerit

A

virheelliset sinilevät

84
Q

aerobiset ja aneorobiset

A

eka: happea tarvitsevat hajottajabakteerit ja hapea ei tarvitsevat bakteerit

85
Q

biologinen hapenkulutus

A

happimäärä, jonka mikrobit kuluttaa

86
Q

rehevöityminen ja sen syyt

A

Rehevöityminen on prosessi, jossa vesistöön tai kosteikkoon kertyvät ravinteet, erityisesti fosfori ja typpi, aiheuttavat kasviplanktonin ja vesikasvien määrän lisääntymistä. Tämä voi johtaa vesistön ekologisen tasapainon häiriintymiseen ja esimerkiksi hapen kulutuksen kasvuun, mikä voi vahingoittaa vesieliöitä ja heikentää veden laatua.

Rehevöitymisen syitä ovat muun muassa:

Pyynti ja maatalous: Lannoitteiden käyttö maataloudessa on yksi merkittävä syy. Lannoitteiden sisältämät ravinteet voivat huuhtoutua sadeveden mukana vesistöihin.

Teollisuus: Teollisuuden päästöt ja jätevedet voivat sisältää runsaasti ravinteita, jotka päätyvät vesistöihin.

Asutuksen lisääntyminen: Kaupunkialueiden laajentuminen ja siihen liittyvä infrastruktuuri tuovat mukanaan lisää ravinteita, kun hulevedet ja jätevedet päätyvät vesistöihin.

Vesistöjen kunnossapito: Rajaavien rakenteiden, kuten pato- ja muiden vesirakenteiden, rakentaminen voi muuttaa vesistön luonnollista virtausta ja vaikuttaa ravinteiden kertymiseen.

Ilmastonmuutos: Muutokset sään ja lämpötilan suhteen voivat edistää rehevöitymisprosessia, esimerkiksi lisäämällä vesistöjen lämpötilaa, mikä puolestaan tukee kasvien ja levien kasvua.

87
Q

rehevöitymisen seuraukset

A

Veden laadun heikkeneminen: Ravinteiden liiallinen määrä voi johtaa veden kirkkauden vähenemiseen ja maku- ja hajuhaittoihin.

Levien kukinta: Rehevöityminen voi aiheuttaa haitallisia leväkukintoja, jotka voivat olla myrkyllisiä eläimille ja ihmisille sekä heikentää veden laatua.

Hapettomuus: Kun levät kuolevat ja hajoavat, se voi kuluttaa veteen liuenutta happea, mikä johtaa hapettomiin öljylle. Tämä voi vahingoittaa sekä pohjaeläimiä että kaloja.

Biodiversiteetin väheneminen: Rehevöityminen voi heikentää elinympäristöjä ja vähentää lajikatoa, mikä vaikuttaa ekosysteemin monimuotoisuuteen.

Kalakantojen heikentyminen: Hapettomuus ja leväkukinnat voivat vahingoittaa kalakantoja ja muita vesieläimiä sekä vaikuttaa kalastukseen.

Taloudelliset vaikutukset: Veden laadun heikkeneminen voi vaikuttaa kalatalouteen, matkailuun ja muihin vesirakenteisiin perustuvien elinkeinojen kannattavuuteen.

Terveyshaitat: Haitalliset leväkukinnat voivat aiheuttaa terveysriskejä uimareille ja muille vesistöjä käyttäville ihmisille.

Ympäristönmuutokset: Rehevöityminen voi muuttaa paikallisia ekosysteemejä pysyvästi, mikä voi vaikuttaa myös maaperän ja kasvillisuuden laatuun ympäristön ympärillä.

88
Q

pistekuormitus

A

päästöjä, jotka voidaan selkeästi paikannallistaaa. niitä on esim jäteveden puhdistamoit, tehtaat ja voimalat

89
Q

mitkä hyötyy rehevöittymisestä

A

joutsenet: Lisää ravintoa

kolmipiikit: rehevöityminen ja veden lämpeneminen lisää sen lisävyyttä

kaislat lisääntyy rehevissä vesistöissä

ulpukat hyötyy järvien lisääntyneestä ravinteiden määristä

90
Q

hajakuortmituksen vähentäminen

A
  • vähennetään lannoitteiden käyttöä ja vaan tarvittava määrä
  • korvataan keinolannoitteet karjanlannalla
  • käsitellään karjanlanta silleen, että sen kuljettamienn kauaakin olisi hyödyttävää
  • lannoitteiden oikea aika kylvämisen suhteen, joka on keväällä ennen kylvö aikaa
  • luodaan kosteikoita
  • viljelymaan muokkaus
  • kipsin lisääminen maaperään vähentää fosforin huuhtoutumista
91
Q

happamoituminen

A

tarkoittaa pysyvää ph arvon laskua maaperässä tai vedessä. Täysin puhdas vesi tulisi olla ph:lta 7. Jos vesi on alle 5 niin se on happamaa sadetta

92
Q

kriittinen kuormitus

A

toiminta, jossa suurinta mahdollista pitkäaikaista laskeumaa, jonka tietty esosysteemi kestää pitkäkestoisesti ilman merkittäviä vauroita

93
Q

happamoittumisen haittoja

A

Vesiekosysteemit: Happamoittuminen voi johtaa vesistöjen pH:n laskuun, mikä vaurioittaa kaloja ja muita vesieläimiä. Esimerkiksi kalojen lisääntyminen ja kuolleisuus voivat häiriintyä, ja herkät lajit voivat tehdä kuolemaa.

Maaperä: Happamat sateet voivat muuttaa maaperän kemiallista koostumusta, mikä voi johtaa ravinteiden, kuten kalsiumin ja magnesiumin, menetykseen. Tämä voi heikentää kasvien kasvua ja maaperän hedelmällisyyttä.

metsä: Harsuuntuminen, neulasten vahingoittuminen

Kasvit: Happamoituminen voi vaikuttaa kasvien elinympäristöihin ja niiden kykyyn sitoa hiilidioksidia. Se voi myös heikentää kasvien vastustuskykyä tauteja ja tuhoeläimiä vastaan.

Ihmisten terveys: Happamoituminen voi seurata ilmakehän saastumista, mikä voi vaikuttaa ilman laatuun. Huono ilmanlaatu puolestaan voi aiheuttaa hengityselinsairauksia ja muita terveysongelmia.

Rakennukset ja infrastruktuuri: Happamoittuminen voi vahingoittaa rakennuksia, erityisesti niitä, jotka ovat tehty kivestä tai betonista. Happamat sateet voivat aiheuttaa korroosiota ja liuottamista, mikä lyhentää rakennusten ja infrastruktuurin eliniän.

Eläimistö: Happamoituminen voi vaikuttaa eläinpopulaatioihin, erityisesti vesieliöihin, mutta myös maalla eläviin lajeihin, mikä voi johtaa ekosysteemien epätasapainoon.

94
Q

veden puskurikyky

A

kykyä neutraloida veteen liuonneet hapot

95
Q

jäkäläautiot

A

hapamoittuneiden päsätöjen takia voi syntyä kokonaan jäkälöimättömiä alueita

96
Q

selitä ympäristömyrkyt ja mitä niitä on

A

ne on ihmisen luontoon aj ympäristöön saatuja aineita, jotka tuottavat tuhoa sekä eliöille, että alueelle.

ympäristömyrkkyjä on raskasmetallit, esim lyijy ja elohopea, orgaaniset yhdisteet

97
Q

vierasaine

A

kun ympäristömyrkkyä on elintarvikkeissa

98
Q

rikastuminen

A

tapahtuvaa ympäristömyrkkyjen kertymistä

99
Q

ympäristömyrkkyjen tuoma tongelmat

A

solussa
- mutaatiot
- syöpäsolujen synty

yksilö:
- kasvuhäiriöt
hormonalliset häiriöt
- erilaisia toimintahäiriöitä esim maksan suhteen
- vastustuskyky heikkenee
- sikiön epämuodostumat
- kasvaimet

eliöyhteisö:
- muutokset
kantojen romahdus
- muutokset lajien välisissä suhteissa

100
Q

supermyrkyt

A

“Super myrkyt” viittaa yleensä ylivoimaisiin tai erityisen voimakkaisiin myrkkyihin, joita voi esiintyä luonnossa tai kemiallisessa muodossa. Niitä voi löytyä esimerkiksi tietyistä kasveista, eläimistä tai synteettisistä yhdisteistä. Onko sinulla jotain erityistä tarpeen tai kysymys myrkyistä, johon haluaisit tarkennusta?

101
Q

muovit, niiden hyödyt ja haitat

A

Kestävyys: Muovit ovat yleensä erittäin kestäviä ja säänkestäviä, mikä tekee niistä erinomaisia monenlaisiin käyttötarkoituksiin.
Keveys: Muovi on kevyttä verrattuna moniin muihin materiaaleihin, kuten metalliin tai lasiin, mikä helpottaa tuotteiden käsittelyä ja kuljetusta.
Monipuolisuus: Muovia voidaan muotoilla erilaisiin muotoihin ja se on saatavilla monissa eri laaduissa. Se soveltuu niin kulutustavaroihin kuin teollisiin sovelluksiin.
Eristävyys: Muovilla on erinomaiset lämpö- ja sähköeristysominaisuudet.
Haitat:
Ympäristövaikutukset: Muovi on yksi suurimmista ympäristönsaastuttajista. Se hajoaa luonnossa hitaasti ja voi aiheuttaa merkittäviä ongelmia ekosysteemeille.
Muovijäte: Suuri osa tuotetusta muovista päätyy roskiin tai mereen, mikä johtaa muovijäteongelmaan. Meressä muovi voi vahingoittaa eläimiä ja ekosysteemejä.
Kemialliset aineet: Joissakin muovityypeissä voi olla haitallisia kemikaaleja, jotka voivat vuotaa ympäristöön tai ihmiskehoon.
Kierrätys: Vaikka muovien kierrättäminen on mahdollista, se ei aina ole taloudellisesti kannattavaa tai käytännöllistä. Monet muovityypit eivät voi olla kierrätettäviä tai niiden kierrättäminen on hankalaa.

102
Q

missä suomessa käytetään muovia

A

pakkaaminen
rakwntaminen
sähkö ja elektroniikka
maanviljely
vaatteet
huonekalut
autot
kulkuvälineet
lelut

103
Q

muoviroskien määrän vähentäminen keinot

A
  • muovin käytön rajoitus ja valvonta
  • muovipusseja ei
    . kosmetiikassa ei muovia
  • erilaisia materiaaleja muovin sijasta
104
Q

mistä ympäristömyrkyt on peräisin

A
  • teollisuus
  • jätehuolto
  • tuotteiden valmistus
  • kaukokulkeuma
105
Q

luontokato

A

biodiversiteettien väheneminen

106
Q

trooppsien sademetsän piirteitä

A
  • paljon lajeja
    paljon kasvillisuutta
    pitkä evolutiivinen historia
    maaperän vähä ravinteikkuus
107
Q

biodersiteetti uhattuna

A
  • sademetsät
  • koralliriutat
  • suomen vanhat metsät
  • joukkosukupuutto
  • vieraslajit
108
Q

mitkä uhkaa koralliriuttoja

A

veden samentuminen
- joihin vaikuttaa rantojen rakennus, hakkuut

turismi
- veneiden ankkurointi, koralleja kerätään, korallien myyminen matkamuistoksi

merten happamoituminen

109
Q

talousmetsä

A

metsätalouden tarpeisiin kasvatettavaa metsää

110
Q

aarniometsä

A

Aarniometsä on suomenkielinen termi, joka tarkoittaa englanniksi “vanhaa metsää”. Näille metsille ovat ominaisia ​​niiden monimuotoiset ekosysteemit, kypsät puut ja vähäinen ihmisen puuttuminen. Ne toimivat usein tärkeinä elinympäristöinä useille lajeille, mukaan lukien harvinaisille tai uhanalaisille kasveille ja eläimistölle. Vanhoilla metsillä on ratkaiseva rooli biologisen monimuotoisuuden säilyttämisessä, hiilen varastoinnissa ja ekologisen tasapainon ylläpitämisessä. Suomessa ja muualla maailmassa näitä ainutlaatuisia luonnonmaisemia pyritään suojelemaan ja säilyttämään usein. Jos sinulla on erityisiä kysymyksiä tai tarvitset lisätietoja aarniometsästä tai siihen liittyvistä aiheista, kysy rohkeasti!

111
Q

lajin uhanalaisuuteen vaikuttavia asioita

A
  • suuri koko
  • laji esiintyy suppealla alueella
  • ei pysty sopeutumaan muutoksiin
  • laiton eläinkauppa
  • laji on uhlka tai vihattu yksilö
  • erikoinen ulkonäkö
112
Q

pullonkaulailmiö

A

ullonkaulailmiö (englanniksi “bottleneck effect”) on biologian ja evoluutioteorian käsite, joka viittaa tilanteeseen, jossa populaation koko vähenee huomattavasti jollakin tietyllä hetkellä, mikä johtaa geneettiseen pudotukseen ja vähentää populaation geneettistä monimuotoisuutta. Tämä voi tapahtua esimerkiksi ympäristökatastrofien, sairauksien, saalistuksen tai muiden voimakkaiden ympäristötekijöiden seurauksena.

113
Q

luonnon suojelun vaiheet

A

Tutkimus ja arviointi: Ensimmäinen vaihe luonnonsuojelussa on ekosysteemien ja lajien kartoitus. Tutkijat arvioivat alueen biologista monimuotoisuutta, lajien elinympäristöjä, uhkia ja suojelun tarpeita.

Uhkien tunnistaminen: Luonnonsuojelun toisessa vaiheessa tunnistetaan tekijät, jotka uhkaavat ekosysteemejä ja lajeja. Näitä voivat olla esimerkiksi ilmastonmuutos, elinympäristöjen häviäminen, saastuminen, vieraslajit ja ylikalastus.

Suojelusuunnitelmien laatiminen: Kun uhkat on tunnistettu, kehitetään suojelusuunnitelmia ja strategioita tavoitteena suojella lajeja ja niiden elinympäristöjä. Tämä voi sisältää alueellisten suojelualueiden perustamista tai käytäntöjen muuttamista kestävän kehityksen suuntaan.

Säännösten ja politiikkojen toteuttaminen: Suojelusuunnitelmien toimeenpaneminen vaatii lainsäädännön ja poliittisten päätösten tukemista. Tämä voi tarkoittaa kansallisten ja kansainvälisten suojelusopimusten noudattamista.

Koulutus ja yleisön tietoisuuden lisääminen: Luonnonsuojelun onnistuminen vaatii myös yhteisöjen ja yksilöiden tietoisuuden lisäämistä luonnon suojelun tärkeydestä. Koulutustoiminta ja kampanjat voivat auttaa ihmisiä ymmärtämään omaa rooliaan luonnonsuojelussa.

Seuranta ja arviointi: Suojelutoimenpiteiden vaikutuksia on seurattava ja arvioitava säännöllisesti. Tämä auttaa ymmärtämään, mikä toimii ja mikä ei, ja mahdollistaa suojelustrategioiden mukauttamisen tarpeen mukaan.

Yhteistyö erilaisten sidosryhmien kanssa: Luonnonsuojelu vaatii usein yhteistyötä eri toimijoiden, kuten hallitusten, tutkimuslaitosten, kansalaisjärjestöjen ja paikallisyhteisöjen välillä. Yhteistyö voi vahvistaa suojelutoimia ja varmistaa niiden tehokkuuden.

114
Q

kestävän kehityksen osa-alueet

A

taloudellinen: varmistetaan luonnonvarojen riittävyys

ekologinen kestävyys: turvataan maan ekosysteemien toimivuus

sosiaallinen kestävyys: kaikkien ihmiten kainoja ja sasioita liittyen luonnonvarojen turvaamiseen

kulttuurinen kestävyys: kulttuurillsiet eri arvoisuudet tulisi hyväksyä

115
Q

kestävän kehitykawn tavoitteet

A
  • poistaa köyhyys
    turvata rauha
    tasa-arvoisuus
    vedenalainen elämä
    puhdas vesi ja sanitaatio
    hyvä koulutus
    työ
    terveys ja hyvinvointi
    sukupuolten tasa-arvo
    ariarvoisuuden vähentämien
116
Q

ekologinen selkäreppu

A

arkoittaa luonnonvarojen määrää, joita tarvitaan tuotteen koko elinkaaren aikana. Toisin sanoen se ilmoittaa luonnonvarojen määrän, joka on kulunut tuotteen valmis- tuksessa, kuljetuksessa, käyttämisessä ja hävittämisessä

117
Q

ekologinen velka

A

Luontovelka, tai toiselta nimeltään ekologinen velka, tarkoittaa luontopääoman kutistumista ihmisen toiminnan vuoksi. Kun luontoa käytetään nopeammin kuin se ehtii uusiutua, ekosysteemien tuottavuus vähenee.

118
Q

jakamistalous

A

käytetään samassa yhteydesäs yhtä asiaa eism samaa autoa

saksa (10 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2024 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions