biologia Flashcards
1
Q
perinnöllinne muuntelu
A
tarkoittaa eliöyksilöiden välillä esiintyviä geenien aiheuttamia eroja, erityisesti populaation sisällä esiintyvää vaihtelua.
2
Q
biosfääri
A
kaikki ekosysteemit yhdessä muodostaa elonkehän elim mahdollisen alueen elämälle.
3
Q
mistä eliöiden elinympäristö koostuu
A
ympäristötekijöistä eli abioottisista ja bioottisista ympäristötekijöistä
4
Q
abioottiset ympäristötekijät
A
elottoman luonnon ympäristötekijöitä, jotka liittyvät maahan, ilmaan ja vesistöihin. Hyvänä esimerkkinä voidaan käyttää saimaan norpan kohdalla:
- lumen paksuus
- vedenlaatu
- lämpötilat
- rantojen geologia
5
Q
bioottiset ympäristötekijät
A
ne ovat elollisen luonnon ympäristötwkijöitä, esimerkiksi sne suhteen, että mikä vaikuttaa jonkun eliön esiintyvyyteen ja oloon alueella: esim
- Kilpailijat
- Saalistajat
- loiset
-lisääntymiskumppanit
-ravinto
-ihminen
6
Q
biotoopit
A
Elinympäristöt, missä menestyy samanlainen eliöstö. niitä voi olla esim suot, nevat, rämeet, havumetsä vyöhykkeet ja niin edelleen.
7
Q
miten kaupungin ympäristötekijät eroaa sitä ympäröivistä alueista
A
kaupungissa maaperä, valo ja lämpö poikkevat erilaisiksi kuin ympäröivillä alueilla. Kaupungeissa maaperä on kovaa ja usein muurattu eismerkiksi asfalttiin. Kaupungissa lämpötila on noin 3 astetta korkeammalla kuin muualla, lunta on vähemmän talvisin alueella kuon klaupungin ulkopuolella. Valoisan ajan pituus on eri, koska kaupungit on valaistuja myös öisin. Sademäärät on myös kaupungissa suurempia
kaupungissa kasvillisuus on niukkaa
8
Q
ekologia
A
biologian osa-alue, jossa tutkijat hakevat vastauksia siihen, miten elävä luonto toimii ja miten eliöt on riippuvaisia elottomasta ympäristötstään sekä toinen toisistaan. Ekologia tarkastee eliöiden ja niiden ympäristön välisiä vuorovaikutussuhteita.
Ekologian tärkeimpiä tutkimuskohteita on erilaiset ekosysteemit esim meret ja metsät.
9
Q
ekologinen tutkimus
A
Ekologisen tutkimulsen kautta saaduilla tiedoilla pystytään hyödyntämä’än luonnonvaroja. Nykyään ekologisessa tutkimuksessa käytetään apuna monenlaisia apuvälineitä.
10
Q
tutkimuksen vaiheet
A
1= havainto, ongelma
2= tutkimuskysymyksen muotoilu
3= olemassa olevaan tietoon tutustuminen
4= hypoteesin laatiminen
5= tutkimuksen suunnittelu
6= tutkimusken toteutus
7= tutkimusken käsittely ja analysointi
8= päätöksen teko ja hypoteesin hyväksymisestä tia kieltämisestä
9= tutkimusken julkaisu
11
Q
maallinnus
A
maastosta kerättyä aineistoa voidana yhdistää mallien laadinnassa. siinä tietoon lisätään ympäristöoloja kuvaava karttataso, joka on tuotettu esimerkiksi satelliittien avulla
12
Q
simulaatiot
A
simulaatiot on luoto, että pystyttäisiin ymmärtämään helpommin ekologisia prosensseja. Niiden avulla pystytään mahdollsiesti ennustamaan mitä luonnon ekosysteemissa tulee mahdollisesti tapahtumaan esim seuraavan 10 vuoden kuluttuessa.
13
Q
ekologinen lokero
A
jokaisella eliöllä on ympäristössään oma toiminnallinen asemansa tau tehtävänsä, jota kutsutaan tällä nimellä. Ekolokero kuvaa sekä sen elinympäristöä, etät miten se toimii omassa ympäristössään. Ekolokeor koostuu kakiksta asioista, mihin kysienen laji on elinympäristössään sopeutunut
14
Q
ympäristöresurssit
A
Ympäristön mahdollisuuksia, joita eliöt pystyvät ja käyttävät hyödykseen. Esim erilaiset ravinnot, suojapaikat, valo ja vesi.
15
Q
pitkäpäivänkasvit
A
suurin osa suomen kasveista on näitä. Ne tarvitsevat tarpeeksi valoa vuorokaudessa, että ne pystyy kukkimaan
16
Q
lyhyenpäivänkasvit
A
ne taas tarvitsevat vuorokaudessa riittävän pitkäjaksoisen pimeän ajan
17
Q
talvehtuminen
A
viileällä ja lauhkealla alueella lähtipuut talvehtuu, eli reagoivat omilla kyvyillään päivänb lyhentymiseen ja kylmenemiseen. Ne muuttavat lehtensä erilaisiksi. Punaiset, keltaiset oranssit. Kun on aika, niin lehdet tippuu puista alas puun saatua tarpeeksi ravintoa itselleen
18
Q
miten kasvit ja eläimet sopeutut ympäristömuutoksiin
A
kasvit: Lehtivihreän talteenotto, lehtivihreän variseminen, talvehtivat siemenet, talvehtivat juuristo ja maavarsi, lumen alla talvehtiminen ja kylmyyttä kestävät varret ja silmukat
eläimet: muutto lämpimilel alueille, talviuni, kylmänhorros, talvihorros, paksumpi karva tai hyöhenpeite, suojaväri, ruokavaston kerääminen, lumipeitteen hyödyntäminen, suojaan hakeminen
19
Q
minimitekijä
A
fysikaallisia tai kemiaallisia ympäristötekijöitä, joka voimakkaammin rajoittaa jonkin eliön menestymistä. Esim miten se vaikuttaa kasviin.
20
Q
laaja alaiset vs kapealaiset lajit
A
laaja-alaiset= lajit, joilla on laaja ekolokero. Ne sietää ympäristötekijöiden muutoksia hyvin. Järviruoko. kaupungin lajit on myös yleensä laaja-alaisia
kapealaiset lajit: ne sietää muutoksia rajallisesti ja niiden selviytyminen ehikenty yjos ympäristltekijät muuttuvat. limaska esim
21
Q
tulokaslajit vs vieraslaji
A
Tulokaslajit ovat siirtyneet alueelle ihan itsekseen yleensä lähialueilta
vieralajissa ihminen on sanaut aikaan lajin tulemisen alueelle, johon ihminen on verrattuna tuloslajeihin todella isossa osassa
22
Q
populaatio
A
tiettynä aikana tietyllä alueella olevia saman lajin yksilöitä. Siinä yksilöt pystyvät lisääntymään keskenänsä. Esim helsingin ja oulun siilipopuilaatiot on eri populaatioissa, koska ne on niin erossa toisistaan
23
Q
mitköä asiat vaikuttavat populaation kokoon ja tiheyteen
A
- syntyvyys
- tulomuutto
- lähtömuutto
- kuolevuus
- ikäjakauma
sukupuolijakauma - jakautuminen alueelle
24
Q
ekspontentiaalinen kasvun käyrä
A
kuvaa diagrammia, joka kuvaa populaation kasvua matemmaattisella mallilla
25
ympäristön vastus
Kaikkia populaation kasvua vastustavia tekijöitä kutsutaan yhteisnimellä ympäristön vastus.
26
kantokyky
Kantokyky on sellainen määrä tietyn eliölajin yksilöitä, jonka jokin ympäristö pystyy elättämään.
27
ravintospesialisti
ne on erikoistuneet käyttämään vaan tiettyä ravintoa, jos ruoka loppuu, niin ne joutuu lähtemään etsimään sitä muualta.
28
lajin sisäinen kilpailu
syntyy, kun popultaastion tiheys kasvaa, josta syntyy kilpailua niukoista resursseista johtuen esim ravinnosta tai tilasta.
29
paikallispopulaatio ja metapopulaatio
Yksi rajatulla alueella esiintyvä populaatio on paikallispopulaatio. Suuremmalla alueella esiintyvää paikallispopulaatioiden joukkoa kutsutaan metapopulaatioksi.
30
ekologiset käytävät
Ekologiset käytävät ovat kulkureittejä, joiden kautta eläimet ja myös kasvit voivat siirtyä alueelta toiselle niille muutoin epäsuotuisien alueiden läpi.
31
saallistajat
laiduntajat,loiset ja pedot
32
laiduntajat
aidunnus on ekologiassa tapahtuma, jossa saalistaja ei kuluta ravintokohdettaan loppuun, vaan syö vain osan siitä. Esimerkiksi verta imevä hyttynen ja ruohoa syövä lehmä ovat laiduntajia. Kaikki laiduntajat ovat kuluttajia.
33
symbioosi
lajien välistä vuorovaikutussuhdetta, josta molemmat osapuolet hyötyvät.
34
mutualismi vs ehdollinen mutualismi vs ehdoton mutualismi
eri lajien välinen vuorovaikutussuhde, josta molemmat hyötyvät.
ehdollisessa mutualismissa lajit hyötyy toisista, mutta voi pärjätä mutuenkin
Ehdoton mutualismi on ainakin toiselle osapuolelle välttämätöntä. Esimerkiksi lehmä on riippuvainen suolistossa elävistä bakteereista ja bakteerit eivät pysty elämään muualla kuin isäntäeläimen suolistossa.
35
mykorritsat
sienijuuria, jotka on kasvin juuristossa esiintyviä sienirihmaston ja solukon yhdessä muodostamia kokonaisuuksia. esim suomessa tatit muodostaa sienijuuria puiden kanssa.
36
mitä vuorovaikutussuhteita on
neutraali= ei vaikutusta
kilpailu= haittaa
laidunnus= haittaaa esim: hirvi syö mäntyä
petosaallissuhde= hyötyä ja haittaa. Saallistaja hyötyy ja saallistuksen kohde ei
loissuhde= hyötyä ja haittaa. loiselle hyötyä ja haittaa, jos ihminen vaikka saa sen
mutualismi= hyötyä molemmille, eli voivat olla riippuvaisia toisistaan
pöytävierassuhde= yhteiselosta on vaan hyötyä toiselle yksilölle. Varikset on ihmisten suhteeb pöytävieraita, kun ne syövät syötäväksi kelpaavia jätteitä. Luonnossa ne voi myös syödä raatoja, joka tekee siitä kans petojen pöytävieraita
37
ekosysteemi
metsä, järvi, suot. Kokonaisuus, johon kuuluu eliöyhteisö, eloton ympäristö ja biosfääri
38
aineen ja energian kierto
valoenergiaa saadaan menee tuottajille, osa vapautuu ilmaan ja osa menee teenpäin kulussa, joka siirtyy kuluttajille. kuluttahista ne voi siirtyä lämpönä ilmaan. sitten se menee hajottajille, jonka kautta epäorgaanisille ravinteille, jotka sitten taas antavat tuottajille voimaa
39
avainlajit
lajit, joista muut lajit on riippuvaisia, esim kekomuurahainen. se itse saallistaa muita ja on toisten ravintona.
40
autotrofit ja heterotrofit
autotrofit on omavaraisia ja toinen taas ei. omavaraisia on foto ja kemosynteesiin kykenevät eliöt
41
tuottajat
eliöitä, jotka pystyvät itse valmistamaan tarvitsemansa ravinnon eri raaka-aineista eli ne ovat omavaraisia.
42
toisenvaraiset
saavat ravintonsa ravinnostaan, esim kasvinsyöjät ja loiset ons ellaisia
43
perustuotanto
tuottajien foto tai kemosynteesissä tuottamaa orgaanista ainetta kutsutaan tällä nimellä.
44
eliön biomassa
tarkoitetaan kaikkea sen siltämää orgaanista ainetta
45
ekologinen tehokkuus
kertoo kuinka suuri osa ravinnosta saadusta energiasta kulkee kuluttajaportaissa eteenpäin
46
ohivirtaava energia
poistuvaa energiaa kutsutaan tällä nimellä
47
ekologinen sukkessio
tietyllä ajalla tapahtuvaa lajikoostuksen muutosta. se yleensä tapahtuu itsestään muuttuvista tekijöistä, kun olosuhteet muuttuu
48
pioneerivaihe ha kliimaksiveihe
ekassa tarkoitetaan ekologisen suksession ensimmäistä vaihetta ja toisessa viimeistä vaihetta, jossa lajisto ei enään muutu.
49
suksession vaiheet metsässä
eka tapahtuma, jossa tapahtuu luonnon katastrofi, joka tuhoaa metsän ja muuttaa sen tuhkaksi, jolloin tuhka lisöö maaperän ph arvoa, jolloin ravinteet in helpommin kasveille saatavilla.
Toisessa vaiheessa eli pioneerivaiheessa, alueelle alkaa syntymään lasvillisuutta, joka on todella pienelaista. sinne kasvaa eism maitohorsmia, vadelmia ja erilaisia heiniä, joilla on myös suuri valontarve ja ne leviää ja lisääntyy nopeasti.
seuraavaksi edellisen vaiheen kasvilajit katoavat ha alueen alkaa valloittamaan pajut ja erilaiset puiden taimet, myös varjoitus alueella lisääntyy
sitten sekametsävaoihe, jossa alueen lajimäärä on todella suuri ja monipuolinen. Tässä vaiheessa yleensä jaotellaan mitä jää metsään kasvamaan esimerkiksi puulajistoltaan suurimmaksi
klimaksi vaihe on viimeinen stoppi metsän kasvulle, jolloin metsä on päätepysäkkeessä ja s eon vanhaa. Maaperä on yleensä ravinteikas ja kostea. biomassan määrä on suurimmillaan ja erilaiset kolopesijät vioihtyvät tälläisillä alueilla.
50
lahoaminen
hajoittajien tekemää hajoitustyötä
51
mätäneminen
Mätäneminen on tapahtuma, jossa pääasiassa anaerobiset bakteerit hajottavat eloperäistä ainesta vähähappisissa tai hapettomissa olosuhteissa. sen päätksenä syntyy esim metaania ja rikkivetyä
52
hiilinielut
runsaasti hiiltä sisältäviä ekosysteemejä esim metsät
53
maahengitys
maaperän hajoittajaeliöiden soluhengitystä kutsutaan tällä
54
hiilen kierto
kasvit, levät ja syanobakteerit sitovat hiilidioksisdia fotosynteesissä
hiilidioksisidia vapautuu takaisin ilmaan eliöiden soluhengityksessä. Ja niiden hajoittajien soluhengistystä kutsuttiin maahengitykseksi
kuluttajat ja hajoittajat saavat orgaaniset hiiliyhdisteet ravinnostaan
osa hiilestä on varastoitunut fossiilisiin polttoaineisiin, joit ON ESIM ÖLJY JA MAAKAASU
55
nopeakiertoinen hiili
tuottajiwn ja kuluttajiwn välillä kiertävää hiiltä. vain osa maapallon hiilestä on mukana nopeassa kierrossa
56
pitkäaikainen varasto
paikka, jonne vaikka hiili on varastoitunut, kuten fossiilisiin polttoaineisiin
57
kerro kivihiilen synnystä
ennen dinosaurusten aikautaa eläneet rehevät saniaismetsät kuolivat, jolloin ne kuolleet kasvit hautautuivar veden ja pohjasedimenttien alle. Kova kuumuus ja paine muuttivat kuolleet kasvit kivihiileksi
58
öljyn ja maakaasun synty
pienet merieliöt kuolivat ja hautautuivat meren pohjalietteeseen, jolloin ajankuluessa ne peittyivät kerrosten alle. Miljoonien vuosien aikana nämä eliöt menivät syvemmälle ja valtavassa kuumuudessa ja paineessa ne muuttui öljyksi ja maakaasuksi
59
typpi
eliölle ja sen solujen toiminnalle välttämätön alkuaine, joka on tärkeä rakennusaineena, Myös ilmakehässä noin 78 prosenttia on typpeä
60
biologinen typensidonta
bakteereissa tapahtuvaa typensidontaa,
61
abiottinen typensidonta
JOTKIN MAAPERÄN BAKTEERIT PYSTYVÄT SITOMAAN ILMAKEHÄN TYPPEÄ JA MUUTTAMAAN SEN KASVEILLE KÄYTTÖKELPOISEEN MUOTOON.
62
typen kierto
ilmakehän typpeä kykenee biologisesti sitomaan vain jotkut sitojabakteerit. Sitomansa typen ne muuttaa ammonium ioneiksi
abiottiisessa typensidonnassa ekosysteemiin sitoutuu nitraatti-ioneja salamoinnin vaikutuksesta
kasvit ottaa tarvitsemansa typen ammonium tai nitraatti ioneina
eläimet saavat tarvitsevansa typen ravinnosta
hajoittajien hajoitustyön tuloksena kuolleiden elöiden sisältämistä typpiyhdisteistä syntyy maaperässä ammoniumioneita
bakteerit muuttavat ammonium ionit nitraatti ioneiksi
hapettomissa oloissa hajoittuu nitraatti ioneja, minkä seurauksena typpeä karkaa takaisin ilmakehään
typpeä vapautuu tulivuoreenpurkauksesta ilmakehään
63
fosforin kierto
kallioperän rapautuessa siitä liukenee fosfatteja veteen ja kallioperään
kasvit ottaa maaperästä niitä juurillaan
tuottajilla fosfori siirtyy orgaanisena yhdisteenä kuluttajille ja hajoittajille
hajoittajat hajoittaa kuolleiden eliöiden sisältämät orgaaniset fosforiyhdisteet takaisin epäorgaanisiksi fosfaatti-ioneiksi tuottajien käyttöön
näitä ioneita huuhtoutuu maaperästä vesistöihin
se sitoutuu pohjalietteeseen
hapettomissa oloissa sitoutunut fosfaatti pohjakuetteessä vapautuu veteen
64
bioversiteetti
luonnon monimuotoisuus on elämän erilaisuutta ja moninaisuutta maapallolla ja se ilmenee kolmella eri tasolla, Ekosysteemin ja elinympäristöjen monimuotoisuus, lajimonimuotisuus ja lajin sisäinen monimuotoisuus
65
lajin monimuotisuus
lajin määrä eliöyhteisössä esim kuinka monta käärmettä tai mäntyä tai kärpässientä on
66
lajin sisäinen muutnely
sama laji, mutta erilaisuus esim värissä ja kuvioinnissa
67
reunavaikutus
kahden ekosysteemin välillä esim pellon ja metsän rajaalueella on suuri sekalainen lajisto määrä.
68
biotooppi
elinymäristöä, jossa keskeiset ympäristötekijät, kuten d´veden ja ravinteiden määrä on samankaltaiset
69
avainbiotoopit
uonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäviä elinympäristöjä on monia erilaisia ja ne on merkittynä arvokkaiksi. Esim letot
70
perinnebiotooppi
niityt ja kedot ja sille tyypillsitä on maiseman avoimmuus ja suuri valon määrä- esim ahomansikka
71
monimuotisuuskeskustelu
alue, jossa on poikkeuksellisen suuri lajimonimuotoisuus ja jonka säilyminen on uhtattuna ihmisen toiminnan vuoksi.
72
endeemisyys
lajit ei esiinny missään muualla vain pelkästään tietyllä alueella, suurin osa sijaitsee esim sademetsissä ja muissa trooppisissa kohteissa.
73
ekosysteemipalvelu
ihmisen luomia aneettomia ja aineellisia hyötyjä
jaetaan 4 osaan
tuotantopalvelut: ravinto, rakennusainee tja lääkkeet
säätelypalvelut: ilman ja veden puhdistaminen, tulvien torjunta, pöytys
kulttuuripalvelut: luonnon tarjoamat virkistys mahdollisuudet, maisemat ja luonnon rauha
ylläpitävät palvelut: fotosynteesi, ravinteiden kierto
73
miten ihmisen vaikutus on kohdistunut biosfääriin
Ilmastonmuutos: İnsan toiminta, kuten fossiilisten polttoaineiden kuormitus ja metsien hakkuut, on johtanut kasvihuonekaasupäästöjen kasvuun, mikä vaikuttaa ilmaston lämpenemiseen. Tämä vaikuttaa ekosysteemeihin ja biologiseen monimuotoisuuteen.
Maankäyttö: Metsien kaataminen tai viljelysmaan laajentaminen on muuttanut suuria alueita ja vaikuttanut biotooppeihin. Tämä on johtanut elinympäristöjen tuhoutumiseen ja monien lajien uhkaantumiseen.
Saastuminen: Teollisuus, maatalous ja kaupunkiympäristöt aiheuttavat saastumista, joka vaikuttaa ilmaan, veteen ja maaperään. Esimerkiksi kemialliset yhdisteet ja muovit voivat kerääntyä luonnossa ja vaikuttaa ekosysteemien toimintaan.
Ihmisen toiminta on johtanut monien lajien sukupuuttoon. Elinympäristöjen tuhoaminen, ylihankinta ja invasiiviset lajit ovat keskeisiä syitä biodiversiteetin vähenemiseen.
Vesivarojen käyttö: Ihmiset käyttävät ja saastuttavat vesivaroja monin eri tavoin, mikä vaikuttaa vesiekosysteemeihin ja niiden asukkaisiin. Vesistöjen patoaminen ja kuormittaminen yleensä häiritsevät luonnollisia virtauksia ja elinympäristöjä.
73
biondikaattori ja sen ominaisuudet
Bioindikaattorilla tarkoitetaan eliölajia, joka on erityisen herkkä jollekin ympäristötekijälle ja jota voidaan tästä syystä hyödyntää ympäristön tilan arvioinnissa.
ominaisuudet:
- ekolokero tunntetaaan hyvin, yksilömäärä helppo laskea
-lajin reagointi tutkittavaan ympäristöön on suoraan negatiivinen tai positiivinen
- laji reagoi nopeasti
74
kestävä kehitys
toimintatapa, jossa tomitaan ja otetaan huomioon mahdollistaen tuleville sukupolville samanlaiset elinolot maailmassa.
75
soveltava ekologia
ekologian osa-alue, jossa tutkimustulosten perusteella tehdään päätöksiä esim luonnonsuojelualuiden tekemisen suhteen
76
korjaava ekologia
siinä pyritään viemään ihmisen muokkaamia ekosysteemejä mahdollisimaan lähelle sitä alkupeäristä- siinä ennallistaminen on sana, koska siitä elinympäristöstä täytyy saana tunnettavuutta hyvin.
77
kasvihuonekaasu
lämpösäteilyä sitoavia kaasuja
78
metaani
kasvihuonekaasu, joka on todella tehokas, jonka määrä on lisääntynyt maatalouden vaikutuksesta
79
hiilijalanjälki
yhden henkilön hiilidioksidi päätstö määristä
80
ilmastonmuutoksen ongelmat
- sääolot
-eliöyhteisöt: voi johtaa lajin katoamiseen
-ekosysteemit
- monimuotoisuus luonnossa vähenee ja suurin osa eliöistä ei pysty sopeutumaan, tundravyöhyke kaventuu ja samoin myös havumetsäalueet.
- lajit katoaa
81
ilmastonmuutoksne hyviä puolia
- kasvukausi pitenee
- osa eläimsitä hyötyy esim läpimiin vesiin sopeutuneet kalat ja tietyt kalat alkaa lisääntymään itämeressä
- uusia lajeja eism perhoset
82
keinoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen
- kestävä elämäntapa
- valitsee kävelemisen tai julkisen liikenteen oman auton sijasta
- ei hanki turhuuksia
- hiilinielujen lisääminen esli esim metsät
- pienet asiat esim valojen sammutus
terveellienn ruokavalio
83
syanobakteerit
virheelliset sinilevät
84
aerobiset ja aneorobiset
eka: happea tarvitsevat hajottajabakteerit ja hapea ei tarvitsevat bakteerit
85
biologinen hapenkulutus
happimäärä, jonka mikrobit kuluttaa
86
rehevöityminen ja sen syyt
Rehevöityminen on prosessi, jossa vesistöön tai kosteikkoon kertyvät ravinteet, erityisesti fosfori ja typpi, aiheuttavat kasviplanktonin ja vesikasvien määrän lisääntymistä. Tämä voi johtaa vesistön ekologisen tasapainon häiriintymiseen ja esimerkiksi hapen kulutuksen kasvuun, mikä voi vahingoittaa vesieliöitä ja heikentää veden laatua.
Rehevöitymisen syitä ovat muun muassa:
Pyynti ja maatalous: Lannoitteiden käyttö maataloudessa on yksi merkittävä syy. Lannoitteiden sisältämät ravinteet voivat huuhtoutua sadeveden mukana vesistöihin.
Teollisuus: Teollisuuden päästöt ja jätevedet voivat sisältää runsaasti ravinteita, jotka päätyvät vesistöihin.
Asutuksen lisääntyminen: Kaupunkialueiden laajentuminen ja siihen liittyvä infrastruktuuri tuovat mukanaan lisää ravinteita, kun hulevedet ja jätevedet päätyvät vesistöihin.
Vesistöjen kunnossapito: Rajaavien rakenteiden, kuten pato- ja muiden vesirakenteiden, rakentaminen voi muuttaa vesistön luonnollista virtausta ja vaikuttaa ravinteiden kertymiseen.
Ilmastonmuutos: Muutokset sään ja lämpötilan suhteen voivat edistää rehevöitymisprosessia, esimerkiksi lisäämällä vesistöjen lämpötilaa, mikä puolestaan tukee kasvien ja levien kasvua.
87
rehevöitymisen seuraukset
Veden laadun heikkeneminen: Ravinteiden liiallinen määrä voi johtaa veden kirkkauden vähenemiseen ja maku- ja hajuhaittoihin.
Levien kukinta: Rehevöityminen voi aiheuttaa haitallisia leväkukintoja, jotka voivat olla myrkyllisiä eläimille ja ihmisille sekä heikentää veden laatua.
Hapettomuus: Kun levät kuolevat ja hajoavat, se voi kuluttaa veteen liuenutta happea, mikä johtaa hapettomiin öljylle. Tämä voi vahingoittaa sekä pohjaeläimiä että kaloja.
Biodiversiteetin väheneminen: Rehevöityminen voi heikentää elinympäristöjä ja vähentää lajikatoa, mikä vaikuttaa ekosysteemin monimuotoisuuteen.
Kalakantojen heikentyminen: Hapettomuus ja leväkukinnat voivat vahingoittaa kalakantoja ja muita vesieläimiä sekä vaikuttaa kalastukseen.
Taloudelliset vaikutukset: Veden laadun heikkeneminen voi vaikuttaa kalatalouteen, matkailuun ja muihin vesirakenteisiin perustuvien elinkeinojen kannattavuuteen.
Terveyshaitat: Haitalliset leväkukinnat voivat aiheuttaa terveysriskejä uimareille ja muille vesistöjä käyttäville ihmisille.
Ympäristönmuutokset: Rehevöityminen voi muuttaa paikallisia ekosysteemejä pysyvästi, mikä voi vaikuttaa myös maaperän ja kasvillisuuden laatuun ympäristön ympärillä.
88
pistekuormitus
päästöjä, jotka voidaan selkeästi paikannallistaaa. niitä on esim jäteveden puhdistamoit, tehtaat ja voimalat
89
mitkä hyötyy rehevöittymisestä
joutsenet: Lisää ravintoa
kolmipiikit: rehevöityminen ja veden lämpeneminen lisää sen lisävyyttä
kaislat lisääntyy rehevissä vesistöissä
ulpukat hyötyy järvien lisääntyneestä ravinteiden määristä
90
hajakuortmituksen vähentäminen
- vähennetään lannoitteiden käyttöä ja vaan tarvittava määrä
- korvataan keinolannoitteet karjanlannalla
- käsitellään karjanlanta silleen, että sen kuljettamienn kauaakin olisi hyödyttävää
- lannoitteiden oikea aika kylvämisen suhteen, joka on keväällä ennen kylvö aikaa
- luodaan kosteikoita
- viljelymaan muokkaus
- kipsin lisääminen maaperään vähentää fosforin huuhtoutumista
91
happamoituminen
tarkoittaa pysyvää ph arvon laskua maaperässä tai vedessä. Täysin puhdas vesi tulisi olla ph:lta 7. Jos vesi on alle 5 niin se on happamaa sadetta
92
kriittinen kuormitus
toiminta, jossa suurinta mahdollista pitkäaikaista laskeumaa, jonka tietty esosysteemi kestää pitkäkestoisesti ilman merkittäviä vauroita
93
happamoittumisen haittoja
Vesiekosysteemit: Happamoittuminen voi johtaa vesistöjen pH:n laskuun, mikä vaurioittaa kaloja ja muita vesieläimiä. Esimerkiksi kalojen lisääntyminen ja kuolleisuus voivat häiriintyä, ja herkät lajit voivat tehdä kuolemaa.
Maaperä: Happamat sateet voivat muuttaa maaperän kemiallista koostumusta, mikä voi johtaa ravinteiden, kuten kalsiumin ja magnesiumin, menetykseen. Tämä voi heikentää kasvien kasvua ja maaperän hedelmällisyyttä.
metsä: Harsuuntuminen, neulasten vahingoittuminen
Kasvit: Happamoituminen voi vaikuttaa kasvien elinympäristöihin ja niiden kykyyn sitoa hiilidioksidia. Se voi myös heikentää kasvien vastustuskykyä tauteja ja tuhoeläimiä vastaan.
Ihmisten terveys: Happamoituminen voi seurata ilmakehän saastumista, mikä voi vaikuttaa ilman laatuun. Huono ilmanlaatu puolestaan voi aiheuttaa hengityselinsairauksia ja muita terveysongelmia.
Rakennukset ja infrastruktuuri: Happamoittuminen voi vahingoittaa rakennuksia, erityisesti niitä, jotka ovat tehty kivestä tai betonista. Happamat sateet voivat aiheuttaa korroosiota ja liuottamista, mikä lyhentää rakennusten ja infrastruktuurin eliniän.
Eläimistö: Happamoituminen voi vaikuttaa eläinpopulaatioihin, erityisesti vesieliöihin, mutta myös maalla eläviin lajeihin, mikä voi johtaa ekosysteemien epätasapainoon.
94
veden puskurikyky
kykyä neutraloida veteen liuonneet hapot
95
jäkäläautiot
hapamoittuneiden päsätöjen takia voi syntyä kokonaan jäkälöimättömiä alueita
96
selitä ympäristömyrkyt ja mitä niitä on
ne on ihmisen luontoon aj ympäristöön saatuja aineita, jotka tuottavat tuhoa sekä eliöille, että alueelle.
ympäristömyrkkyjä on raskasmetallit, esim lyijy ja elohopea, orgaaniset yhdisteet
97
vierasaine
kun ympäristömyrkkyä on elintarvikkeissa
98
rikastuminen
tapahtuvaa ympäristömyrkkyjen kertymistä
99
ympäristömyrkkyjen tuoma tongelmat
solussa
- mutaatiot
- syöpäsolujen synty
yksilö:
- kasvuhäiriöt
hormonalliset häiriöt
- erilaisia toimintahäiriöitä esim maksan suhteen
- vastustuskyky heikkenee
- sikiön epämuodostumat
- kasvaimet
eliöyhteisö:
- muutokset
kantojen romahdus
- muutokset lajien välisissä suhteissa
100
supermyrkyt
"Super myrkyt" viittaa yleensä ylivoimaisiin tai erityisen voimakkaisiin myrkkyihin, joita voi esiintyä luonnossa tai kemiallisessa muodossa. Niitä voi löytyä esimerkiksi tietyistä kasveista, eläimistä tai synteettisistä yhdisteistä. Onko sinulla jotain erityistä tarpeen tai kysymys myrkyistä, johon haluaisit tarkennusta?
101
muovit, niiden hyödyt ja haitat
Kestävyys: Muovit ovat yleensä erittäin kestäviä ja säänkestäviä, mikä tekee niistä erinomaisia monenlaisiin käyttötarkoituksiin.
Keveys: Muovi on kevyttä verrattuna moniin muihin materiaaleihin, kuten metalliin tai lasiin, mikä helpottaa tuotteiden käsittelyä ja kuljetusta.
Monipuolisuus: Muovia voidaan muotoilla erilaisiin muotoihin ja se on saatavilla monissa eri laaduissa. Se soveltuu niin kulutustavaroihin kuin teollisiin sovelluksiin.
Eristävyys: Muovilla on erinomaiset lämpö- ja sähköeristysominaisuudet.
Haitat:
Ympäristövaikutukset: Muovi on yksi suurimmista ympäristönsaastuttajista. Se hajoaa luonnossa hitaasti ja voi aiheuttaa merkittäviä ongelmia ekosysteemeille.
Muovijäte: Suuri osa tuotetusta muovista päätyy roskiin tai mereen, mikä johtaa muovijäteongelmaan. Meressä muovi voi vahingoittaa eläimiä ja ekosysteemejä.
Kemialliset aineet: Joissakin muovityypeissä voi olla haitallisia kemikaaleja, jotka voivat vuotaa ympäristöön tai ihmiskehoon.
Kierrätys: Vaikka muovien kierrättäminen on mahdollista, se ei aina ole taloudellisesti kannattavaa tai käytännöllistä. Monet muovityypit eivät voi olla kierrätettäviä tai niiden kierrättäminen on hankalaa.
102
missä suomessa käytetään muovia
pakkaaminen
rakwntaminen
sähkö ja elektroniikka
maanviljely
vaatteet
huonekalut
autot
kulkuvälineet
lelut
103
muoviroskien määrän vähentäminen keinot
- muovin käytön rajoitus ja valvonta
- muovipusseja ei
. kosmetiikassa ei muovia
- erilaisia materiaaleja muovin sijasta
104
mistä ympäristömyrkyt on peräisin
- teollisuus
- jätehuolto
- tuotteiden valmistus
- kaukokulkeuma
105
luontokato
biodiversiteettien väheneminen
106
trooppsien sademetsän piirteitä
- paljon lajeja
paljon kasvillisuutta
pitkä evolutiivinen historia
maaperän vähä ravinteikkuus
107
biodersiteetti uhattuna
- sademetsät
- koralliriutat
- suomen vanhat metsät
- joukkosukupuutto
- vieraslajit
108
mitkä uhkaa koralliriuttoja
veden samentuminen
- joihin vaikuttaa rantojen rakennus, hakkuut
turismi
- veneiden ankkurointi, koralleja kerätään, korallien myyminen matkamuistoksi
merten happamoituminen
109
talousmetsä
metsätalouden tarpeisiin kasvatettavaa metsää
110
aarniometsä
Aarniometsä on suomenkielinen termi, joka tarkoittaa englanniksi "vanhaa metsää". Näille metsille ovat ominaisia niiden monimuotoiset ekosysteemit, kypsät puut ja vähäinen ihmisen puuttuminen. Ne toimivat usein tärkeinä elinympäristöinä useille lajeille, mukaan lukien harvinaisille tai uhanalaisille kasveille ja eläimistölle. Vanhoilla metsillä on ratkaiseva rooli biologisen monimuotoisuuden säilyttämisessä, hiilen varastoinnissa ja ekologisen tasapainon ylläpitämisessä. Suomessa ja muualla maailmassa näitä ainutlaatuisia luonnonmaisemia pyritään suojelemaan ja säilyttämään usein. Jos sinulla on erityisiä kysymyksiä tai tarvitset lisätietoja aarniometsästä tai siihen liittyvistä aiheista, kysy rohkeasti!
111
lajin uhanalaisuuteen vaikuttavia asioita
- suuri koko
- laji esiintyy suppealla alueella
- ei pysty sopeutumaan muutoksiin
- laiton eläinkauppa
- laji on uhlka tai vihattu yksilö
- erikoinen ulkonäkö
112
pullonkaulailmiö
ullonkaulailmiö (englanniksi "bottleneck effect") on biologian ja evoluutioteorian käsite, joka viittaa tilanteeseen, jossa populaation koko vähenee huomattavasti jollakin tietyllä hetkellä, mikä johtaa geneettiseen pudotukseen ja vähentää populaation geneettistä monimuotoisuutta. Tämä voi tapahtua esimerkiksi ympäristökatastrofien, sairauksien, saalistuksen tai muiden voimakkaiden ympäristötekijöiden seurauksena.
113
luonnon suojelun vaiheet
Tutkimus ja arviointi: Ensimmäinen vaihe luonnonsuojelussa on ekosysteemien ja lajien kartoitus. Tutkijat arvioivat alueen biologista monimuotoisuutta, lajien elinympäristöjä, uhkia ja suojelun tarpeita.
Uhkien tunnistaminen: Luonnonsuojelun toisessa vaiheessa tunnistetaan tekijät, jotka uhkaavat ekosysteemejä ja lajeja. Näitä voivat olla esimerkiksi ilmastonmuutos, elinympäristöjen häviäminen, saastuminen, vieraslajit ja ylikalastus.
Suojelusuunnitelmien laatiminen: Kun uhkat on tunnistettu, kehitetään suojelusuunnitelmia ja strategioita tavoitteena suojella lajeja ja niiden elinympäristöjä. Tämä voi sisältää alueellisten suojelualueiden perustamista tai käytäntöjen muuttamista kestävän kehityksen suuntaan.
Säännösten ja politiikkojen toteuttaminen: Suojelusuunnitelmien toimeenpaneminen vaatii lainsäädännön ja poliittisten päätösten tukemista. Tämä voi tarkoittaa kansallisten ja kansainvälisten suojelusopimusten noudattamista.
Koulutus ja yleisön tietoisuuden lisääminen: Luonnonsuojelun onnistuminen vaatii myös yhteisöjen ja yksilöiden tietoisuuden lisäämistä luonnon suojelun tärkeydestä. Koulutustoiminta ja kampanjat voivat auttaa ihmisiä ymmärtämään omaa rooliaan luonnonsuojelussa.
Seuranta ja arviointi: Suojelutoimenpiteiden vaikutuksia on seurattava ja arvioitava säännöllisesti. Tämä auttaa ymmärtämään, mikä toimii ja mikä ei, ja mahdollistaa suojelustrategioiden mukauttamisen tarpeen mukaan.
Yhteistyö erilaisten sidosryhmien kanssa: Luonnonsuojelu vaatii usein yhteistyötä eri toimijoiden, kuten hallitusten, tutkimuslaitosten, kansalaisjärjestöjen ja paikallisyhteisöjen välillä. Yhteistyö voi vahvistaa suojelutoimia ja varmistaa niiden tehokkuuden.
114
kestävän kehityksen osa-alueet
taloudellinen: varmistetaan luonnonvarojen riittävyys
ekologinen kestävyys: turvataan maan ekosysteemien toimivuus
sosiaallinen kestävyys: kaikkien ihmiten kainoja ja sasioita liittyen luonnonvarojen turvaamiseen
kulttuurinen kestävyys: kulttuurillsiet eri arvoisuudet tulisi hyväksyä
115
kestävän kehitykawn tavoitteet
- poistaa köyhyys
turvata rauha
tasa-arvoisuus
vedenalainen elämä
puhdas vesi ja sanitaatio
hyvä koulutus
työ
terveys ja hyvinvointi
sukupuolten tasa-arvo
ariarvoisuuden vähentämien
116
ekologinen selkäreppu
arkoittaa luonnonvarojen määrää, joita tarvitaan tuotteen koko elinkaaren aikana. Toisin sanoen se ilmoittaa luonnonvarojen määrän, joka on kulunut tuotteen valmis- tuksessa, kuljetuksessa, käyttämisessä ja hävittämisessä
117
ekologinen velka
Luontovelka, tai toiselta nimeltään ekologinen velka, tarkoittaa luontopääoman kutistumista ihmisen toiminnan vuoksi. Kun luontoa käytetään nopeammin kuin se ehtii uusiutua, ekosysteemien tuottavuus vähenee.
118
jakamistalous
käytetään samassa yhteydesäs yhtä asiaa eism samaa autoa
