biologia 5 Flashcards
1
Q
kerro ihmisen rakenteiden ja toiminnan muuttumisesta evoluution aikana
A
vanhimmat ihmisen fossiilit on löydetty noin 300 000 vuotta sitten. Evoluution aikana ihmisen aivoissa mm koossa on tapahtunut muutoksia. Sen seurauksena ihmisen aivojen toiminta ja koko ovat kehittyneet muihin eläviin olentoihin nähden. Peruselintoiminnot eivät ole muuttuneet alkuajoista, vaikka ihminen on muokannut voimakkaasti elinympäristöään
2
Q
mitkä taidot on meillä parempia kuin muilla kädellisillä
A
ongelmaratkaisutaidot ja tietoisuus omasta itsestä
3
Q
kerro ihmisen solusta ja sen synnystä
A
ihmisen solut on peräisin hedelmöittyneestä munasolusta. hedelmöittyneestä munasolusta kehittyy monisoluinen yksilö lukuisten mitoottisten solunjakautumisten ja soluissa tapahtuvien muutosten seurauksena. Monisoluisen yksilön kehitys sisältää sarjoja samanlaisia ja peräkkäisiä tapahtumaketjuja.
4
Q
kerro ihmisen koko solun elämänkerta ja toiminta
A
ihmiselle syntyy soluja hedelmöittymisen seurauksena, jonka mahdollistaa munasolun ja siittiön yhdistyminen. Tsygootti eli hedelmöittynyt munasolu käy läpi monenlaisia vaiheita, joka loppujen lopuksi mahdollistaa solun jakautumisen moniksi uusiksi soluiksi. Tätä kutsutaan mitoosioksi. Solujen jakautumisen ja lisääntymisen jälkeen ihmisen solut alkavat erilaistua erilaisiksi solutyypeiksi. Tämä mahdollistaa eri soluille ominaisia piirteitä, joiden ansiosta niillä on erilaiset tehtävät kehossa. soluja voi erikoistua muun muassa lihassoluihin, hermosoluihin, epiteelikudossoluihin. Koska on erilaisia solutyyppejä, niin se myös mahdollistaa niiden toimimisen yhdessä monimutkaisissa tapahtumissa. sitten kun solut ovat erikoistuneet omalle tehtävälleen, niin ne alkvat toimimaan tehtäviensä mukaisesti. osa soluista voi esimerkiksi imeä ravintoaineita tai tuottaa viestintää muiden solujen kanssa. Solujen elinkaari ei ole ikuisesti kestävä, joten ne joutuvat jakautumaan todella monia kertoja ennen niiden lopullista kuolemista. tapahtuu siis meoosi, jossa solut puolittuvat keskenään. Solut kuolevat, kun niiden elinikä tuöee täyteen. Se tulee täyteen, kun solut eivät pysty enään jakautumaan ja tekemään tehtäviänsä. Lopulta ne kuolevat apoptoosiin, jota kutsutaan solukuolemaksi.
5
Q
Miksi kutsutaan hedelmöittynyttä munasolua
A
tsygootti
6
Q
mitoosio eli
A
solun jakautuminen
7
Q
mistä elimet muodostuu
A
useammasta kuin yhdestä kudostyypistä ja tosi usein ne muodostuu kaikista neljästä kudostyypistä.
8
Q
elimistö
A
koostuu elimistä, jotka tekevät samaa työtä yhteistyössä keskenään. Niitä on esim hengityselimistö ja verenkiertoelimistö. Hyvänä esimerkkinä verenkirto kuljettaa hengityelistön kautta otetun hapen soluille.
9
Q
selitä kantasolu
A
solu, joka pystyy jakaantumalla tuottamaan uusia kantasoluja sekä erilaistumaan toisenlaisiksi soluiksi.
10
Q
mitä nykyään kantasoluista saadaan tehtyä laboratorioissa
A
sydänlihassoluja, haiman soluja, jotka erittää insuliinia ja miniaivoja
11
Q
kerro ihmisen kantasolujen erilaistumisesta ihmisalkiolla
A
kun ihmisalkion solut on täysikäisiä, eli tällä tarkoitetaan, että hedelmöittynyt munasolu on jakautunut 4-5 kertaa, niin ne voivat erilaistua. Varhaisen alkion solut ovat vielä todella monikykyisiä. Niistä pystyy syntymään mitä tahansa soluja istukan soluja lukuunottamatta. Tämän jälkeen alkio voi jakautua kahteen osaan, muodostaen kuin identtiset kaksoset. Mitä enemmän alkio kehittyy, sitä enemmän sen kyky erilaistua eri solutyypeiksi vähenee.
12
Q
kerro aikuisen kantasoluista
A
myös aikuisilla on soluja, joilla on mahdollisuus jakautumiseen. Ne kuitenkin poikkeavat esim alkion soluihin nähden. Ne pystyvät vain erikoistumaan vaan tietyntyyppisiksi soluiksi. Ja niillä on tärkeä tehtävä esim kudosten uusimisessa.
13
Q
missä ihmisellä ja nisäkkäillä on kantasoluja
A
luuytimessä, ihossa ja keskushermostossa
13
Q
mihin tarvittaan solujen toimimista yhdessä
A
esim sydämmen supistumiseen, sillä siinä tarvitaan tarvitaan miljoonien sydänlihassolujen yhteistyötä ja vuorovaikutusta muihin soluihin.
14
Q
selitä viestintäaineet
A
Viestintäaineet, eli signaalimolekyylejä tai viestintäaineita, ovat kemiallisia yhdisteitä, jotka mahdollistavat solujen ja elinjärjestelmien välisen kommunikaation. Ne myös ohjaa solun erilaistumista ja solukuolemaa
15
Q
mitä erilaisia viestintäaineita on
A
hormonit: viesiaineita, jotka erittyy umpirauhasista, myös yksittäisitä, että soluryhmistä. Umpirauhasissa syntyneet hormonit kulkee veren mukana ympäri kehoa, mutta vaikuttavat vain tietyissä paikoissa, jotka sijaitsevat kaukana toisistaan
kasvutekijät: samantyylisiä kuin hormonit, jotka lisäävät ja hillitsevät solujen jakautumista. Kasvutekijä (tai kasvuhormoni) on biologinen yhdiste, joka vaikuttaa solujen kasvuun, jakautumiseen ja erilaistumiseen. Kasvutekijät ovat tyypillisesti proteiineja tai glykoproteiineja, ja niitä tuotetaan erilaisten solujen ja kudosten, kuten endokriinisten rauhasten, kautta. Kasvutekijöitä on monenlaisia, ja ne voivat vaikuttaa eri solutyyppeihin eri tavoin.
Neurotransmitters: Nämä ovat viestintäaineita, joita käytetään hermosoluissa signaalien siirtämiseen synapsien kautta.
16
Q
miten viestiaineet vaikuttavat soluihin
A
Viestin saatuaan solu pystyy jakautumaan, muuttumaan, vaihtaa paikkaansa tai jopa kuolla. Se vaikuttaa myös proteiinisynteesin käynnistymisen soluissa eli joka on biologinen prosessi, jossa solu tuottaa proteiineja DNA:n emäsjärjestyksen mukaisesti. Osa viestintäaineista voi esim kieltää geenin toiminnan
17
Q
vaste
A
vasteeksi kutsutaan kun solu reagoi viestiaineen antamaan käskyyn.
18
Q
miten se onnistuu, että solut pystyvät vaikuttamaan toistensa toimintaan?
A
koska viestiaineet ovat kiinnittyneet solujen reseptoreihin.
19
Q
homeostasia eli
A
keho ylläpitää sisäistä tasapainoa
20
Q
miten elimistö saa ylläpidettyä sisäistä tasapainoa
A
solujen yhteisen viestinnän avulla. esim Kehon lämpötilan säätely tapahtuu esim hikoilun ja verenkierron avulla. ja myös Verensokerin sääteleminen: Haima tuottaa insuliinia ja glukagonia, jotka säätelevät verensokeritasoja. Kun verensokeri nousee, insuliini vapautuu, ja kun se laskee, glukagonia vapautuu nostamaan tasoa.
21
Q
mihin janon tunne perustuu?
A
tapahtuu kun veri väkevöittyy esimerkiksi hikoilun takia, jollojn sitä nestettä lähtee kehosta. Tieto väkevöittymisestä kulkee aivon janokeskukseen ja se saa ainakin toivottavasti ihmisen juomaan.
22
Q
kerro apoptoosista
A
se on solkuolema, jossa tarpeettomat solut kuolevat tieltä pois. Apoptoosista on se hyöty esim aikuisella ihmisellä, että se merkitsee kudosten uusiutumisessa eli esim ihon suhteen
23
Q
miksi syöpä leviää niin nopeaa
A
koska syövän solut eivät osaa reagoida solujen lähettämiin viesteihin, joten s elevittäytyy ympäri ihmisen kehoa ja jopa kudoksiin.
24
mistä syöpä johtuu?
solujen jakautuminen hallittomattomasti kaikissa syöpätyypeissä on seurausta viestinnän häisiöistä. Elimistön normaalit ja hyvinvoivat solut voivat muuttua syöpäsoluiksi, esim jos niihin kohdistuu lyhytaaltoista ionisoivaa säteilyä tai ne joutu alttiiksi mutaatiota aiheuttaville aineille.
25
karsinogeeni eli
syöpää aiheuttavia tekijöitä
26
miksi syöpä on iäkkäillä ihmisillä yleisempää
koska kun ikää tulee, niin myös puolustusjärjestelmän toiminta heikkenee ja DNA muutosten määrä lisääntyy.
27
mitä hoitomuotoja on
jos etäpesäkkeitä ei ole levinnyt, niin voidaan tehdä leikkaus. Mutta toisissa tapauksissa mm: systostaatteja ja sädehoitoa. Systostaatti estää soluja jakautumasta ja sädehoito tuhoaa jakautumisessa olevia soluja. Kantasolujen ottaminen käyttöön syöpähoidoissa ja syöpäsoluja tunnistavia täsmälääkkeitä parhaillaan kehitetään.
28
mitä hyötyä parisiteestä on
ihmisen lapsuusikä on todella pitkä verrattuna monen muun yksilön lapsuusvuosiin. Tämä vaatii lapsista hyvin huolehtemisen, jotta ne selviävät aikuisuuteen asti. Kun molemmat vanhemmat osallistuu lapsen kasvattamiseen ja hoitamiseen, niin lapsen selviytyminen on suuremman todennäköisyyden varassa. Tämä takia esim ihminen ei saa paljon jälkeläisiä, kuin esimerkiksi joku kala. Ihminen hoitaa jälkeläisensä hyvin ja mahdollistaa tämän säilymisen
29
mitä tarkoittaa : Fyysinen sukupuolinen kypsyys
tarkoittaa sitä, että yksilöllä on mahdollisuus tulla vanhemmaksi sukupuoli yhteyden johdosta
30
miten murrosikä käynnistyy
hypotalamus alkaa erittämään aivolisäkkeen sukupuolihormonien eritystä kiihdyttävää ainetta, jonka seurauksena follitropiini( FSH) ja lutropiini( LH) määrä lisääntyy veressä. Nämä hormonit käynnistää sukuelimissä kasvun ja sukupuolihormonien erityksen sukurauhasissa
31
mitä LH JA FSH tekee miehen kehossa ja mihin testosteronin määrän lisääntyminen kehossa johtaa?
LH vaikuttaa mieshormonien eritykseen kiveksissä. Testosteronin määrän lisääntyminen vaikuttaa miehen kohdalla sukuelinten kasvuun, sekä miehelle tyypillisten sukupuoliominaisuuksien kehitykseen. Mm äänen madaltuminen ja lihakset kasvaa.
FSH hormooni vaikuttaa siittiöiden kehitykseen kiveksissä
32
Mitä LH JA FSH tekee naisen kehossa ja mihin ne johtaa
Tytöllä aivolisäkkeen FSH:n eritys alkaa murrosiässä, joka johtaa munasolujen kypsymiseen ja munasarjojen estrogeenituotantoon. Tämän estrogeenin tuotannon seurauksena naisen tyypilliset piirteet alkaa muokkautumaan. Esim: rintojen kasvu, rasvakudoksen lisääntyminen ja kuukautiset.
LH saa taas aikaan ovulaation eli munasolun irtoamisen, keltarauhasen synnyn ja ketltarauhashormonin eli progesteronin erityksen
33
mitä kuuluu miehen ulkoisin ja sisäisiin elimiin
sisäiset: kivekset, lisäkivekset ja siemenjohtimet
ulkoiset: siitin ja kivespussit
34
miten siittiötuotanto onnistuu?
se täytyy tapahtua pariastetta huoneenlämpötilan alapuolella, jonka takia kivekset sijaitsee kiveispusseissa.
35
miten erektio tapahtuu
siittimen paisuvaisten ontelut täyttyvät verellä, jolloin siitin kasvaa ja jäykistyy. Tätä kutsutaan erektioksi.
36
kerro kiveksien rakenteesta ja toiminnasta
kiveksistä löytyysatoja ohuita ja kiemuraisia siementiehyitä ja niiden välissä olevia välisoluja. Siementiehyissä olevista siittiöiden kantasoluista syntyy meioosin tuloksena siittiöitä ja välisolut tuottaa testosteronia. Siementiehyiden seinämissä sijaitsee tukisoluja, jotka pitää huolen siittiön ravinnonsaannista ja säätelee niiden kypsymistä.
37
miten siittiöitä syntyy
niitä syntyy, kun siementiehyissä olevista kantasoluista Kantasolu jakautuu ja siitä syntyneestä tytärsolusta syntyy uusi kantasolu ja se toinen tytärsolu kehittyy siittiöksi.
38
kerro siittiöiden kulusta miehen sisällä
kypsyminen kestää ensin 10 viikkoa. Samalla kun ne kypsyy, niin ne kulkeutuvat kohti siementiehyen onteloa. Kun siittiöt ovat kypsät, niin ne irtoavat ja kulkevat kiveksistä lisäkiveksiin. Ne on siellä 2-3 viikkoa, jonka aikana ne valmistautuvat olemaan liikkumis ja hedelmöitys kykyisiä. Sieltä ne sitten jatkaa vielä siemenjohtimeen
39
kerro siittiösolun rakenne
kolme osaa: pää,keskirakenne ja häntä. Päässä sijaitsee isän geenit ja tuma
keskikappaleessa on paljon mitokondrioita ja häntä vaan on
on myös kärkipiste pään päässä, jonka sisällä on entsyymejä.
40
siemensyöksy eli
siittiöt tällöin työntyvät siemenjohdinta pitkin virtsaputkeen ja täältä sitten ulos. Tämä neste sisältää eritteitä, joissa on mm limaa ja sokereita
41
mitä naisen ulkoisiin ja sisäisiin sukuelimiin kuuluu
ulkoiset: klitoris ja isot/pienet häpyhuulet
sisäiset: Munasarjat, munanjohtimet, kohtu ja emätin
42
kerro kuukautiskierron vaiheista
kuukautiskieeron keskimääräinen pituus on 28 vuorokautta ja sen puolvälissä tapahtuu ovulaatio. Hypotalamuksen erittämä hormoni aiheuttaa hormonierityksen.
Ensimmäistä päivää kutsutaan kuukautisvuodon alkamispäiväksi. Kuukautisvuoto syntyy siitä, että munasolu ei ole hedelmöittynyt. Myös vuodon mukana poistuu paksuuntunutta limakalvoa ja verta
Munasarjoissa kypsyy monta munasolua samana aikaan, mutta vain yksi kypsyy kokonaan kuukaudessa.
14 päiv'n kohdalla estrogeenin määrän nousu laukaisee Lh:ta ja FSH:ta enemmän kuin aiemmin ja tämä saa loppujen lopuksi aikaan ovulaation eli toisin sanottuna munasolun irtoamisen. Kun munasolu on irronnut, niin se muuttuu keltarauhaseksi, joka alkaa erittämään keltarauhashormonia. Tämän eritys saavuttaa huippunsa 10 päivää ovulaation jälkeen. Sitten kun keltarauhashormonien ja estrogeenin määrä vähenee, jolloin aletaan taas erittämään enemmän FSH:ta ja LH:ta ja silloin kierto alkaa alusta
43
miten hedelmöitys tapahtuu
monia satoja miljoonia siitiöitä päätyy naisen kehon sisälle, joista vaan parisataa selviää selviää munanjohtimeen, jossa mahdollinen hedelmöitys tapahtuu. Jotta hedelmöitys onnistuu, niin siittiön vielä täytyy tämän jälkeen tunkeutua munasolua peittävän solu-proteiinikerroksen läpi. Jos ja kun yksi siittiöistä on syövyttänyt entsyymiensä avulla reiän munasolun pintaan ja päässyt sisälle, niin samalla muilta siittiöiltä estyy pääsy munasolun sisälle. Sen jälkeen jakautuminen munasolussa jatkuu, jonka jälkeen siittiön ja munasolun haploidiset tumat yhdistyy ja kromosomiluvusta tulee kaksinkertainen
44
diploidinen selitä
kromosomiluvusta tulee kaksinkertainen
45
miten ihmisen sukupuoli määräytyy?
jos hedelmöityksen aikana saadaan kaksi x kromosomia, se tarkoittaa, että sukurauhasesta syntyy munasarjat ja jos sieltä tulee y kromosomi, niin sitten kivekset
46
millä tavalla äidin hormonitoiminta muuttuu kehossa, kun munasolu on hedelmöittynyt?
Munarakkulasta kehittyy keltarauhanen, joka erittää progesteronia alku raskauden aikana. Sitten kun istukka on kehittynyt raskauden edetessä, niin sen solut erittää useita hormoneja esim HCG hormonia
47
progesteroni eli
istukan erittämä hormoni, joka pitää yllä raskaustilaa sen pohjalta, että kohdun limakalvo pysyy paksuna ja uutta evoluutioita ei tapahdu
48
mitä vaiheita yksilönkehityksessä on
solunjakautumisvaihe,alkiovaihe ja varsinaiseen sikiönkehitykseen. Solunjakautumisen lopusta alkaa alkiovaihe, joka kestää 8 viikon ikään asti, jonka jälkeen alkaa varsinainen sikiönkehitys. Yksilönkehitys kestää 38 viikkoa, mutta 40 viikkoa kuukautisten alkamisen mukaan.
49
kehitysgeeni eli
geeni, joka ohjaa yksilön kehitystä, solujen välistä viestintää ja erilaistumista. Ihmisen yksilönkehityksern taustalla on alkioajoilta muodostunut pohjapiirrustus, joka toimii pohjana sikiön kolmiuloitteiselle kehitykselle.
50
yksilönkehityksen oleelliset tapahtumat KERRO
1. Kolmiulotteisuuden synty, joka tapahtuu ensimmäisellä kolmannella
2. Muotoutuminen eli elinten ja ruumiinosien synty, joka tapahtuu ensimmäisellä kolmannella
3. solujen erilaistuminen erilaisiksi solutyypeiksi, joka tapahtuu suurimmaksi osaksi ensimmäisellä kolmannella
4. solujen määrän kasvu, joka kasvaa koko raskauden ajan
51
mikä vaikuttaa muotoutumiseen kehitysvaiheessa?
kasvutekijät. Esim, jos äiti käyttää alkoholia, niin viestijärjestöön tulee häiriö, joka näkyy myös yksilön kehityksessä
52
alkiorakkula eli
kohtuun monien vaiheiden kautta tullutta solurypälettä kutsutaan tällä nimellä
53
apoptoosi
ohjelmoitunut solukuolema, joka poistaa alkiosta ylimääräiset solut
54
selitä hermosto ja sen tehtävä
kehon järjestelmä, jonka päätehtävä kehossa on välittää tietoa ja säätää kehon toimintaa. esim:
Tiedonvälitys: Hermosto kerää aistitietoa ympäristöstä (esimerkiksi näkö, kuulo, tunto) ja välittää sen aivoihin, joissa se käsitellään.
Reagointi: Aivot käsittelevät vastaanotettua tietoa ja antavat ohjeita, jotka vaikuttavat kehon toimintaan. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi lihasten supistumista tai rauhasten toimintaa.
Säätely: Hermosto säätelee kehon eri järjestelmiä, kuten hengitystä, sydämen sykettä ja ruoansulatusta, ja se osallistuu myös homeostaasiin, eli kehon sisäisten olosuhteiden tasapainottamiseen.
Oppiminen ja muisti: Hermosto mahdollistaa oppimisen, muistamisen ja kokemusten käsittelyn, mikä on tärkeää käyttäytymiselle ja vuorovaikutukselle.
Liikkeen hallinta: Hermosto koordinoi liikkeitä ja motorisia toimintoja, mikä mahdollistaa sekä tahdonalaiset että tahattomat liikkeet.
55
miten sisäinen tasapaino ja elinten toiminnan säätely tapahtuu
hermoston ja hormonien välityksellä. Hermoston tehtävä on säädellä nopean informaation välitystä ja hormonien taas hidasta säätelyä.
56
kerro hermostollisesta viestinnästä
se on sähköistä ja kemiaallista. Viestejä kuljettavat hermosolut eli neutronit, jotka siirtävät impulsseja suurella voimalla eteenpäin. Monet näistä hermosoluista muodostavat yhdessä hermon.
57
kerro hermoston rakenteesta
Se koostuu pitkistä haaraantuneista hermosuluista ja hermotukisoluista.Rakenteesta löytyy tuojahaarakkeita, solukeskus eli sooma, viejähaarakkeita, myeliinituppi.
58
tuojahaarakkeet selitä
toinen nimitys dendriitit. Ne ottaa vastaan toisilta hermosoluilta viestejä ja lähettävät niitä eteenpäin kohti solukeskusta. Ne on todella haaroittuneita ja todella lyhyitä
59
solukeskus selitä
ylempänä olevien tuojahaarakkeiden ympärillä oleva sooma, jossa sijaitsee yms tuma ja erilaiset soluelimet, esim mitokondriot. Myös jonkinlainen osa välittäjäaineista valmistetaan solukeskuksessa.
60
viejähaarake selitä
sen toinen nimi on aksoni ja se välittää hermoimpulssit poispäin solukeskuksen luota. Se on rakenteeltaan pidempi osa.
61
myeliinituppi selitä
se on hermostonsolun rakenne, joka koostuu hermotukisoluista. Se on kerros viejähaarakkeiden ympärillä ja se nopeuttaa kulkevan impulssin kulkua. Se myös auttaa mahdollista vaurioitunutta viejähaaraketta uusiutumaan
62
liikehermosolun loppu osa selitä
liikehermosolun rakenteen lopussa oleva osa, jossa viejähaarakkeiden laajentuneet päät muodostavat hermopäätteitä, jotka muutetaan myös sähköinen impulssi kemialliseksi.
63
mitä eri tyyppisiä hermosoluja on?
liikehermosolu, tuntohermosolu ja välittävä hermosolu
64
sensoriset hermot
tarkoitetaan tuntohermoja, jotka on yhteydessä aistinelimiin. Ne välittää viestejä keskushermostolle, sekä sisä, että ulkopuolelta.
65
motoriset hermot selitä
tarkoitetaan liikehermoja, jotka on yhteydessä lihaksiin ja tällöin ne välittää toimintakäskyjä keskushermostosta.
66
selitä hermorata
hermosolujen muodostama hermosolujen ketju
67
kerro hermoimpulssin synnystä
Jotta hermoimpulssi syntyy tarvitaan aistiensoluja kohtaan tuleva todella voimakas ärsytys esimerkiksi valon osuminen verkkokalvon aistinsoluun.
68
mikä vaikuttaa hermoimpulssin voimakkaaseen reaktioon
se, että mitä tiheämmin niitä peräkkäisiä impulsseja hermosolussa kulkee.
69
lepojännite
toinen nimitys lepotila, joka tarkoittaa yksinkertaisesti, että soluun ei ko´hdistu jännitteitä, jonka ansiosta se saa levähdettyä.
70
miten hermosoluissa viestit kulkee
ne kulkee aina samaan suntaan. Se menee seuraavan kaavan kautta: tuojahaarakkeista viesti lähtee solukeskusta kohti ja sieltä viesti lähtee eteenpäin viejähaarakkeita pitkin.
71
minkälainen on hermosolujen uusiutuminen
rajallista.
72
toimintajännite
paikallista ja hetkellistä jännitemuutosta solukalvon sisä ja ulkopuolella kutsutaan tällä nimellä.
73
hermoradat eli
ne on solujen järjestelmä, joka mahdollistaa hermostollisen viestinnän tapahtumisen elimistössä. Ne on toisinsanottuna soluketjuja.
74
selitä mikä on synapsi ja missä synapseja on
synapsi on hermosolun viejähaarakkeen ja toisen hermosolun tuojahaarakkeen välistä liitosta kutsutaan synapsiksi. Sitä esiintyy hermosolujen välissä ja esim lihassolun välissä.
75
synapsirakko eli
Synapsirakko, eli synapsiväli, on pieni tila kahden hermosolun (neuronin) välillä, jossa tapahtuu viestin siirto hermoimpulssista toiseen soluun.
76
mitä välittäjäaineita on ja kerro niiden kaikkien tehtävät
asetyylikoliini: Esetyylikoliini (asetyylikoliini) on tärkeä neurotransmitteri, joka sijaitsee pääasiassa hermostossa, erityisesti keskushermostossa ja ääreishermostossa. Se säätelee yms lihasten supistumista, vireystilaa ja oppimista
dopamiini: sijaitsee aivoissa ja se säätelee mielihyvää ja oppimista
gamma-aminovoihappo eli GABA: keskushermostossa sijaitsee ja se estää impulssien kulkua
Glutamaatti sijaitsee aivoissa ja se kiihdyttää erilaisten impulssien kulkua
glysiini: selkäytimessä sijaitsee ja se estää impulssien kulkua
noradrenaliini sijaitsee sympaattisessa hermostossa ja se kiihdyttää impulssien kulkua esim stressin aikana
serotoniini aivoissa ja se säätelee mielialaa ja ruokahalua.
77
mitä jos hermostoon vähäkäytteinen
silloin se heikentää synapseja ja se näkyy etenkin vanhuusiällä esim huonolla muistilla.
78
mitä keskus ja ääreishermostossa on.
keskus= aivot ja selkäydin. Ja aivot on siellä se päätoiminnallinen elin. Aivot käsittelee niihin varastoitunutta tietoa ja sen perusteella säätelee elimistön toimintaa.
ääreishermosto= kkostuu kaikesta mikä on keskushermoston ulkopuolella eli esim liike ja tuntohermoista. liikehermostojen tehtävänä on viedä viestejä kaikille elimistön lihaksille ja tuntohermot taas tuovat viestiä aistinsoluista.
79
kerro keskushermoston kehittymisestä
Keskushermosto kehittyy näin sanotun lapsen pitkän lapsuusajan aikana, jolloin aivot kehittyy. Hermosoluja syntyy jo sikiö vaiheessa, mutta suurin osa tuhoutuu apoptoosissa, mutta ne jäljelle jääneet muodostamaan paljon synapseja syntymän jälkeen ja hermosto alkaa kehittymään koko lapsuus ja nuoruusajan. Hermosto pystyy myös muokkautumaan aikuisuusiällä.
Ensimmäisen elinvuoden aikana aivojen paino kaksinkertaistuu ja ne saavuttaa aikuisen aivojen koon lapsen ollessa 3v.
Murrosiässä aivot ovat suuressa mylleryksessä otsalohkon alueella. Murrosiässä olevien tunnekuohujen seuraksena myös sukupuolihormonien eritys lisääntyy voimakkaasti.
Aivpjen lopullinen perusrakenne on valmis noin 29 vuoden iässä. Mutta tämänkin jälkeen aivot muokkautuu koko eliniän ajan.
80
selkäydin eli
keskushermostoon kuuluva osa, joka välittää hermoimpulsseja aivojen ja ääreishermoston välillä.
81
mitkä peittävät aivoja, mitkä peittää selkäydintä ja mitkä muut suojaa keskushermostoa
aivot: kallon luut
selkäydin: selkänikamat
muu keskushermosto: aivo-selkäydinkalvot ja aivo-selkäydinneste.
82
kerro aivoselkaydinnesteen tehtävästä
se toimii iskunvaimentajana, huolehtii joltain osin keskushermoston solujen ravinnonsaannista ja huuhtelee aivoista pois kuona-aineita, eli kehon aineenvaihdunnasta syntyviä jätteitä tai haitallisia yhdisteitä, jotka on poistettava elimistöstä sen normaalin toiminnan ylläpitämiseksi.
83
misttä aivot kkostuvat
sadasta miljardista toisiinsa kytkeytyneistä hermosoluista ja lukuisista hermotukisoluista
84
miten aivot tarvitsee nergiaa ja miten ne sitä saavat
ne tarvitsee eneriaa todella paljon ja ne saavat sitä eniten glukoosista, jonka takia normaali veren glukoosipitoisuus on aivojen toiminnalle välttämätön.
85
kerro verinesteen tehtävästä
se säätelee aineiden kulkua verenkierrosta aivosoluihin. se myös sisältää immuunijärjestelmän soluja, jotka auttaa torjumaan infektioita
86
Mihin osiin aivo voidaan jakaa
isoaivot,pikkuaivot,väliaivot ja aivorunko
87
kerro isoaivoista
90 prosenttia aivojen painosta. Ne on voimakkaasti poimittuneita. Poimujen pintaa peittää aivokuori, jota kutsutaan nimellä cortex. Se on harmaata ainetta, joka muodostuu hermonsolujen solukeskuksista. Aivokuoren alla on valkeaa ainetta.
Isoaivoissa on 2 aivopuoliskoa, jotka yhdistyvät aivokurkiaisen radat. Molemmat puolet jakautuu 4:jään osaan
takaivojen alueella Löytyy otsalohko, joka säätelee puheen tuottamista
ohimolohko, joka perustuu kuulemiseen ja äänen tunnistamiseen
päälaenlohko käsittelee kehoon tulevia erilaisia ärsykkeitä esim kipuärskykkeitä.
takaraivolohko muodostaa kuvan silmistä tulevasta informaatiosta
Etuaivojen alueella on tyvitumakkeita, jotka osallistuu liikkeen säätelyyn, ohimolohkossa sijaitseva mantelitumake tunteiden käsittelyyn ja hippokampus on tärkeä uusien asioiden oppimisen kannalta.
88
kerro pikkuaivoista
runsaasti poimuttuneet aivojen osa, joka osallistuu lihasliikkeiden säätelyyn. Pikkuaivot on evoluution aikana kehittynyt kookkaiksi. Kun isoaivo lähettää viestin muualle kehoon tulevasta liikkeestä niin se lähtee heti ekana pikkuaivoille. Näin se osaa vaikuttaa tilanteeseen myös
89
kerro väliaivoista
ne koostuu talamuksesta,hypotalamuksesta, aivolisäkkeestä ja käpyrauhasestA
90
TALAMUS SELITÄ
informaation väliasema aivojen aistinelimissä
91
hypotalamus selitä
ohjaa aivolisäkkeen kanssa elimistön hormonitoimintaa
92
limbinen järjestelmä
vastaa tunne elämän säätelystä
93
miksi nukkuminen on tärkeää
valveilla olon aikan syntyy paljon kuona-aineita, jotka saadaan poistettua vaan nukkumalla-. Elimsitössä tapahtuu kierto, jossa kuona-aineet lähtee jiiden mukana
94
refleksit selitä ja miten se tapahtuu
ne on heijasteita, jotka syntyy sensorisen ja motorisen hermoston nopeasta yhteistoiminnasta. Hyvänä esimerkkinä on, että jos kuumaa vettä kaatuu sun käden päälle, niin tulee raktion, että käsi vedetään nopeasti pois. Tämä tapahtuu siten, että isossa olevat ihohermopäätteet ärtyy ja viesti kulkee selkäytimeen asti, sieltä se siirtyy liikehermosoluihin, jonka kuljettaman tämä impulssi saa koukistajalihaksen supistumaan, jolloin käsi siirtyy pois kipua tuottavasta asiasta.
95
mitä synnynnäisiä refleksejä meillä ihmisillä on
koukistusrefleksi eli vetää raajan pois kipua erittävästä paikasta
oksennusrefleksi eli poistaa pilaantuneen ruoan pois elimistöstä ja samoin myös myrkyn
silmän räpytysrefleksi eli silmä sulkeutuu automaattisesti, jos esim jotaiun tulee sitä kohti
polvirefleksi kuuluu venytysrefleksiin, joka ohjaa niiden lihasten toimintaa
sukellusrefleksi, estää veden päätymisen hengitysteihin.
96
mikä on autonomisen hermoston tehtävä
säätelee tahdosta riippumatonta toimintaa
97
kerro sympaattisesta hermostosta
se lisää elimsitön suorituskykyä ja energianvarastojen käyttöä. Sen toiminta vilkastuu esim stressin aikana. Se esim lisää sydämmen sykettä ja laajentaa kauhkoputkia, kun tarvitaan lihaksissa happea.
98
parasympaattinen hermosto
se toimii parhaiten levon aikana, jolloin s evaikuttaa ja aktivoi esim ruoansulatuskanavan toimintaa
99
vertaile sympaattista ja parasympaattista hermostoa toimintojen suhteen
sympaattisessa hermostossa mustuainen laajenee, kun taas toisessa se pienenee
sympaattisessa hermostossa syljeneritys vähenee ja toisessa lisääntyy
Sympaattisessa hengitystiet aukenee ja parasympaattisessa ne supistuvat
sympaattisessa ruoansulatuselimistön toiminta hidastuu ja parasympaattisessa se kiihtyy
sympaattisessa syke kasvaa ja toisessa hidastuu
hien eritys lisääntyy sympaattisessa ja parasympaattisessa se taas vähenee
sympaattisessa adrenaalin tuotanto kiihtyy ja parasympaattisessa ei ole vaikutusta.
100
kemiaallinen viestiaine toinen nimi
hormoni
101
mikä säätelee elimistön toimintaa
hormonit ja hermosto yhdessä
102
miten hormonit vaikuttaa elimistön toimintaan
vaikuttaa sukupuoliseen kehitykseen, verenpaineeseen, ruoansulatukseen ja vaikuttaa kasvuun
103
kuinka paljon hormoneja on veressä ja mikä niiden vaikutus on
niiden määrä on alhainen, mutta ne vaikuttaa voimakkaasti.
104
sisäinen kello eli
Sisäinen kello, tai biologinen kello, viittaa kehon sisäisiin mekanismeihin, jotka säätelevät monia fysiologisia prosesseja, kuten uni-valverytmiä, hormonituotantoa ja aineenvaihduntaa. Tämä kello toimii 24-tunnin sykleissä, ja se reagoi ympäristön signaaleihin, kuten valoon ja pimeyteen, auttaen kehoa sopeutumaan päivittäisiin muutoksiin.
105
vaste selitä
eli reaktio jonka hormoni voi aiheuttaa. Pienikin hormonimäärän kasvu voi aiheuttaa suuren vasteen
106
mihin kahteen osaan hormonit jaetaan ja kerro niistä
Rasva ja vesiliukoisia hormoneja, mutta suurin osa on kuitenkin vesiliukoisia. Ne kulkeutuvat kaikialle elimistö helposti vereen tai kudosnesteeseen liuenneena.
107
miten vesiliukoiset hormonit kulkevat elimistössä helposti
vereen ja kudosnesteeseen liuenneena.
108
mitä rasvaliukoisia hormoneja on ja miten ne kulkevat elimistössä
niitä on esimerkiksi sukupuolihormoonit. Ne kulkevat veressä veriplasman kuljetta-proteiineihin sitoutuneina. ennen kuin rasvaliukoiset hormonit pääsee vaikuttamaan kohdesoluunsa niiden täytyy irrota kuljettajaproteiinistaan.
109
missä vaiheessa rasvaliukoiset hormonit pääsee vaikuttamaan kohdesoluun?
niiden täytyy irrota kuljettajaproteiinistaan.
110
mihin vesiliukoiset ja rasvaliukoiset hormonit menee kohdesolussaan
vesiliukoiset eivät pääsen solun sisälle, koska sen reseptorit o vat solukalvossa, jolloin ne eivät pääse solukalvon läpi. Kun ne on kiinnittyneet resepotoriin, niin ne saa aikaan reseptorin muodon muuttumisen, minkä seurauksena reseptori aktivoituu. Tämä aktivoitunut hormonireseptori siirtää viestin solulimaan, mistä toisiolähde lähettää viestiä eteenpäin. Tämä viesyi vaikuttaa esim solun aineenvaihduntaan.
rasvaliukset sitten taas pääsevät solukalvon läpi helposti ja niiden reseptorit sijaitsee solulimassa tai tumassa. Nämä saa aikaan muutoksen solun toiminnassa, kuten geenien toimimaan säätelyn suhteen.
111
selitä hypotalamus ja kerro sen tehtävistä
pieni väliaivojen pohjassa sijaitseva osa, joka koostuu tumakkeista solukeskuksen muodostamana.
Hormonaalinen säätely:
Hypotalamus tuottaa hormonit, jotka säätelevät aivolisäkkeen toimintaa.
Lämpötilan säätely: Hypotalamus auttaa säätelemään kehon lämpötilaa aistimalla kehon lämpötilaa ja käynnistämällä tarvittavat mekanismit, kuten hikoilun tai lämmöntuotannon, jotta keho pysyy tasapainossa.
Nälän ja janon säätely: Hypotalamus osallistuu ruokahalun ja janon säätelyyn. Se reagoi ravintoainetasapainoon ja nesteen saantiin, ja voi lähettää signaaleja, jotka kehottavat syömään tai juomaan.
Uni-valverytmi: Hypotalamuksessa sijaitsee myös rakenteita, jotka säätelevät unirytmiä ja vuorokausirytmiä. Se vaikuttaa kehon biologisiin kelloihin, jotka säätelevät unen ja hereilläolon jaksoja.
Emootioiden säätely: Hypotalamus on mukana tunne- ja käyttäytymisvasteiden säätelyssä. Se voi vaikuttaa muun muassa stressireaktioihin ja mielialaan.
Autonomisen hermoston säätely: Hypotalamus auttaa säätelemään autonomista hermostoa, joka vaikuttaa mm. sydämen sykkeeseen, ruoansulatukseen ja hengitykseen.
112
selitä aivolisäke ja sen tehtävä
aivolisäke eli tyoiselta nimeltä hypofyysi on herneen kokoinen umpirauhanen. Aivolisäke on pieni rauhanen, joka sijaitsee aivojen alapäässä ja on osa endokriinistä järjestelmää. Se säätelee monia kehon toimintoja erityisesti hormonien avulla. Aivolisäkkeen tehtävät kehossa ovat moninaiset, ja ne voidaan jakaa seuraaviin päätehtäviin:
Hormonin tuotanto: Aivolisäke tuottaa useita tärkeitä hormoneja, jotka vaikuttavat eri elimiin ja kudoksiin, kuten:
Kasvuhormoni (GH): Edistää kehon kasvua ja kehitystä.
Kilpirauhashormonien säätelevät hormonit (TSH): Vaikuttaa kilpirauhasen toimintaan ja hormoneihin.
Lisämunuaiskuoren hormonit (ACTH): Säätelee lisämunuaisten toimintaa ja kortisolihormonin tuotantoa.
Sukuhormonit (LH ja FSH): Säätelevät sukupuolihormonien tuotantoa sekä lisääntymistoimintoja.
Prolaktiini (PRL): Säätelee maidontuotantoa ja vaikuttaa lisääntymiseen.Autonominen säätely: Aivolisäke vaikuttaa kehossa tapahtuvaan homeostaasiin, eli kehon sisäiseen tasapainoon, säätämällä eri hormonien tuotantoa tarpeen mukaan.
Vuorovaikutus muiden rauhasten kanssa: Aivolisäke toimii tärkeänä säätelijänä muille hormoneja tuottaville rauhasille, kuten kilpirauhaselle, lisämunuaisille ja sukupuolirauhasille.
Stressivasteen sääteleminen: Aivolisäke reagoi stressiin vapauttamalla hormoneja, jotka auttavat kehoa sopeutumaan stressaaviin tilanteisiin, esimerkiksi lisäämällä kortisolia.
Kasvu ja kehitys: Aivolisäke on keskeinen hormonien tuotannossa, jotka vaikuttavat kehon kasvuun ja kehitykseen, erityisesti lapsuudessa ja nuoruusiässä.
113
kerro hypotalamuksen ja aivolisäkkeen yhdessä toimimisesta
aivolisäke on kiinnittynyt varrella hypotalamukseen.
114
palautesäätely selitä
Palautesäätely viittaa prosessiin, jossa järjestelmä säätää toimintaansa tai tilojaan sen perusteella, mitä palautetta se saa ympäristöstään tai toiminnastaan. Palautesäätelyn perusidea on, että kun jokin toiminta tuottaa tiettyjä tuloksia tai vaikutuksia, järjestelmä voi käyttää tätä tietoa muokatakseen omaa toimintaansa tulevaisuudessa.
115
kerro palautesäätelystä esimerkki
esimerkiksi jos testostereoinin määrä kasvaa veressä,niin se vähentää hypotalamuksen ja aivolisäkkeen erittämää kivesten toimintaa kiihdyttävien hormonien määrää
116
mitkä toiminnalliset alueet aivoliusäkkeessä on
siellä on etulohko ja takalohko
117
kerro etulohkosta
toimintaan vaikuttaa hypotalamuksen tuottama hormooni määrä. etulohkon hormonit säätelee esim munasarjojen ja kivesten toimintaa.
118
kerro aivolisäkkeen takalohkosta
se on osa keskushermostoa. Takalohkoon hormonit tulevat hypotalamuksen kautta, josta ne sitten kulkeutuu takalohkoon. Ne siirtyy veren mukana. Etulohkossa syntyviä hormoneja on esim kasvuhormoni.
119
miten kasvuhormoni vaikuttaa kudosten kasvuun
se aiheuttaa solujen proteiinisynteesin lisääntymisen, jonka seurauksena kudokset kasvaa.
120
mikä on tyroksiinin tehtävä elimistössä
sen tehtävä on tärkeä ja se säätelee esim aineenvaihduntaa. Myös sikiö ja vastsyntynyt tarvitsee tätä ainetta kehoonsa, jotta pystyy kehittymään.
121
mitä vaikutuksia kasvuhormonilla on
- lisää kasvutekijöiden tuotantoa, josta seuraa pituuskasvu
- lisää proteiinisynteesiä
- lisää rasvojen pilkkoutumista
- vähentää glukoosin ottoa soluihin joka perustuu veren glukoosipitoisuuden säätelyyn.
122
mitä vaikutuksia tyroksiinilla on
- lisää aineenvaihduntaa
- lisää proteiininsynteesiä
- lisää solujen jakautumista
- tehostaa hermoimpulssien kulkua
- ohjaa hermosotn kehitystä
123
stressi selitä
tarkoitetaan reaktiota johon keho reagoi fyysisissä tai psyykkisissä rasituksissa. Sitä voi aiheuttaa esim jännitys, kuumuss tai kylmyys.
124
lyhytaikainen stressi
stressi tilanne, joka syntyy esim urheilukilpailuiden ollessa käynnissä tai ilta just ennen koetta tai tilanne ennen kokeen alkua. lyhytaikainen stressi tuottaa enemmän mielihyvää ja saattaa parantaa onnistumista ja oppimista.
125
pitkäaikainen stressi
se miten keho kestää tätä stressiä riippuu kuorikerroksen erittämsitä hormoneista.
126
miksi stressaantunut ihminen on alttiimpi sairastumiselle
syntynyt kortisoli kehoon aiheuttaa sen, että mikrobia tuhoavien valkosolujen tuotasnto vähenee, joka vaikuttaa elimistön vastustuskyvyn heikkenemiseen.
127
miten sisäinen kello toimii
eli esimerkiksi pimeässä umpirauhanen erittää melatoniinihormoonia, joka aiheuttaa ihmiselle väsyneen olon. Mitten taas valossa melatoonin tuotto lakkaa ja alkaa tuntemansa olevan virkeä.
128
selitä aikaerorasitus
esim pitkät lennot vaikka amerikasta suomeen, niin aiheuttaa sisäisen kellons ekoittumisen ja rärä kutsutaan aikaerorasitukseksi.
129
mitkä kuuluu verenkiertoelimistöön
sydän ja verisuonet
130
mitä verisuonia tyyppejä on
valtimot,laskimot ja hiussuonet
131
kerro sydämmen rakenteesta mahdollisimman monipuolisesti
se on omistajansa nyrkin kokoinen ja painaa noin 350 grammaa. se on kauhkojen välissä pallean yläpuolella. sitä ympäröi ohut kaksikerroksinen sydänpussi. Kerrosten välissä on kapea, nesteen täyttämä sydänpussiontelo. Sydän jakutuu kahteen osaan: oikeaan ja vasempaan puoliskoon. Molemmissa on eteinen ja kammio. Näiden puopliskojen välissä on lihasseinämät, jotka estävät hapekasta ja hiilidioksisipitoista verta sekoittumasta toisiinsa. Oikea puolisko pumpaa verta pieneen verenkiertoon ja vaasen puolisko isoon verenkiertoon. Molemmissa puolissa eteisen seinämät on ohuita ja vasemman kammion lihasseinä on paksumpi. . Eteisten ja kammioiden ja kammioiden ja valtimoiden välissä olevat läpät varmistaa, että veri kulkee oikeaan paikkaan.
132
iskutilavuus
verimäärä, joka tulee yhdestä sydämmen iskusta
133
minuuttitilavuus eli
sydämmen läpi minuutissa menevä verimäärä. Se on ihmisellä noin 5 litraa.
134
miten sydän toimii
kokonaan tai ei periaatteela, eli kaikkien osien sydämmestä täytyy toimia tai muuten s eei pysty supistumaan.
135
mikä saa aikaan sydämmen sykkeen
oikean eteisen yläosassa sijaiseva lihassryhmä, sinnussolmuke. se toimii automaattisesti.
136
miten sinnussolmuke toimii
se toimii automaatisesti. se aiheuttaa sähköimpulssin, joka supistaa ensin eteiset, jonka jälkeen kammiot. Sydäslihaskudoksen verkkomainen rakenne auttaa supistumista leviämään nopeasti
137
kerro sydämmen toimintavaiheista veren kulussa.
vaihtelee lepovaiheen ja supistusvaiheen suhteen. Lepovaiheen kesto on noin 0,4 sekunttia. Sen aikana eteisen paine laskee ja happipitoista verta virtaa keuhkolaskimoista sydämmen vasempaan eteiseen ja hiilidioksidipitoista verta ylä ja alaonttolaskimoista oikeaan eteiseen. Eteisten ja kammioiden välillä olevat läpät aukeaa jolloin verta alkaa virrata myös kammioihin. Supistusvaiheessa ensin supistuu eteiset, jolloin veri siirtyy kammioihin. sitten kammiot supistuu, jolloin läppiä välillä aukenee, kun paine-erot on sen verran suuret. Tällöin veri virtaa aorttaan vasemmasta kammiosta ja oikeasta keuhkovaltimoon
138
miksi alapainetta kutsutaan ja miksi yläpainetta kutsutaan ja milloin ne on korkeimmillaan ja alhaisimmillaan
yläpäine eli systolinen verenpaine. Se on korkeimmillaan kun sydämmen kammiot supistuvat
Alapaine eli diastollinen verenpaine on matalammillaan levossa.
139
mitkä asiat vaikuttaa verenpaineeseen
sydämmeen pumppaavan veren määrä ja valtimoiden kirtävään vereen kohdistuva vastus
140
kerro veren kiertokulusta koko elimistössä
isosta verenkierrosta tulee hiilidioksidipitoista verta ylä-alaonttolaskimoa pitkin oikeaan eteiseen. Oikea kammio pumppaa veren keuhkovaltimoita pitkin keuhkoihin. Keuhkoverenkirrosta happipitoinen veri palaa keuhkolaskimoita pitkin vasempaan eteiseen ja sieltä vasempaan kammioon, joka pumppaa sen aortaan ja sieltä kaikkialle elimistöön
141
selitä kudosneste
solujen välille kertyvää nestettä. Esimerkiksi sitä tihkuu kudoksiin valtimoista harroittuvista hiussuonista
142
imusuonisto selitä
monet imusonet muodostaa yhdessä tämän
143
veri kerro
se on nestemmäistä sidekudosta
144
kerron veren koostumuksesta ja niiien koostumusten tehtävät
punasolut: hapen kuljetus ja joltain osin myös hiilidioksidin kuljetus
valkosolut: elimistön puolustaminen erilaisia syöpäsoluja ja mikrobeja vastaan
verihiutaleet: veren hyytyminen
145
veripslasma selitä
asia joka on suurimmaksi osaksi vettä, mutta siihen on liennut monia aineita. Sieltä löytyy esimerkiksi runsaasti proteiineja
146
fibrinogeeni eli
se on proteiini, joka on tärkeä veren hytyymisen kannalta.
147
kerro tarkemmin punaoslujen tehtävistä
ne kuljettaa happea keuhkoista kudosten soluille ja jonkin verran hiilidioksidia soluista keuhkoihin.
148
miksi puansolut on hyviä kuljetustehtävään
ne on todella taipuisia, sen takia ne pystyy hyvin puristautumaan ahtaiden itseään pienempien hiussuonten läpi.
149
kerro valkosoluista
toinen nimi leukosyytti ja niitä on veressä todella pieni osa. ne on suurempia kuin punaoslut ja niillä on tuma ja muita soluelimiä. Valkosoluja esiintyy eniten kudos-imu nesteessä ja imusolmukkeissa. ne puolustaa omaa kehooan omia haitallisisa soluja ja mikrobeja vastaan. esim bakteereja
150
kerro miksi verihiutalee ton tärkeitä
verihiutaleet on tekemisessä veren hyytymisen kannalta. veren hyytyminen on suojareaktio, joka pelastaa elimistön kuivumasta kokonaan. esim kun ihoon tulee pieni haava niin siitä saattaa tulla pari minuttia verta, mutta sitten se loppuu, koska verisuonet supistuvat ja silloin veri hyytyy.
151
mitä jos hyytyjätekijä puuttuu
se kertoo siitä, että siitä seuraa verenvuototauti eli hemofilia. tällöin pienikin haava voi tätä sairastavalle aiheuttaa suuria verenvuotoja.
152
miksi happi on välttämätäntä keholle.
jotta ravinnon sisältämä energia saataisiin muutettua soluille käyttökelpoiseen muotoon
153
mitä kuuluu hengitysteihin
nenäontelo sivuoneteloineen, nielu,kurkunpää, henkitorvi ja keuhkoputket.
154
hajuepitaali selitä
solukerros joka sijaitsee nenäontelon yläosassa, jossa sijaitsee hajun aistinsolut
155
kurkunkansi eli
kurkunpäänsulla oleva kansi, joka menee kiinni. se estää ruoan menesmästä näin sanottuun väärään kurkkuun eli hengitysteihin.
156
mitä flunssan aikana nenäonteloissa tapahtuu
nenän limakalvot turpoaa, jonka takia ihmisen täytyy hengittää enemmän suun kautta. tämä tapahtuu esim flunssassa
157
kerro uloshengityksestä
uloshengitys tapahtuu automaattisesti, kun sisäänhengityslihakset veltostuu. Kun pallea veltostuu, niin siitä seuraa kulkiluiden painuminen alas. Rintaontelo pienenee ja paine kasvaa, jolloin ilmaa virtaa ulos
158
hengityksen minuuttitilavuus selitä
minuutin aikana hengitetty ilmamäärä. Esim fyysisessä rasituksessa se voi korkeimmillaan mennä 200 litraan asti.
159
missä adrenaalihormoni erittyy
lisämunuaisissa.
160
perusainenevaihdunta selitä
tarkoitetaan perustoimintoja joitya kehon tulisi ylläpitää myös levon aikana.
161
mitkä on vaälttämättömiä aineita solun toiminnalle ja miksi
vitamiinit: esim joidenkin entsyymien muodostuksen tarvitaan c vitamiinia. se myös parantaa raudan imeytymistä
kivennäisaineet: esim rauta, jodi ja sinkki. sinkki on esim tärkeä entsyymien rakenneosa
162
hiviaine selitä
pieninä määrinä tarvittavia kivennäisaineita.
163
mitä kuuluu ruoansulatuskanavaan
7m pitkä ruoansulatuskanava ja ruoansultusrauhaset
164
ruoansulatus selitä
tapahtuma, jossa hienonnettu ruoka suusta päätyy vaiheiden kautta pilkotuksi sellaisiin osiin, että se on mahdollista antaa soluille hyöty käyttöön
165
mitä entsyymit tekee
pilkkooo ravintoaineita, jotyta ne pystyy jatkamaan matkaansa elimistössä.
166
kerro ruoansulatuksen vaiheet
pureskelu: Ruoansulatusprosessi alkaa suussa, jossa ruoka pureskellaan pienemmiksi paloiksi.
Ruokatorvi: Pureskeltu ruoka sekoittuu syljen kanssa ja muodostaa maapallon, jota nielaisemme. Ruoka kulkeutuu ruokatorven kautta vatsaan.
Vatsa: Vatsassa ruoka sekoittuu mahalaukunesteeseen, joka sisältää suolahappoa ja pepsiini-entsyymiä. Nämä aineet auttavat proteiinien pilkkoutumisessa. Mahalaukun seinämät sekoittavat ruoan nesteen kanssa, jolloin syntyy tilaa, joka jatkaa ruoan ruoansulatusta.
Ohutsuoli: Ruoansulatus jatkuu ohutsuolessa, jossa tapahtuu suurin osa ravinteiden imeytymisestä. Ravinteet imeytyvät verenkiertoon.
Paksusuoli: Ruoansulatus jatkuu paksusuolessa, jossa veden ja mineraalien imeytyminen tapahtuu. Ruoan jäämien koostumusta muokataan ja varastoidaan, ennen kuin ne poistuvat elimistöstä. Paksusuolessa myös suolistobakteerit pilkkovat osan ruoansulatusjätteistä, mikä tuottaa tärkeitä vitamiineja.
Peräsuoli ja ulostaminen: Kun ruoansulatuksen jäljelle jääneet tuotteet, eli uloste, saavuttavat peräsuolen, keho valmistautuu ulostamiseen. Ulostaminen tapahtuu, kun peräsuolen lihaksista tulee nykäisy, ja uloste poistuu kehosta.
167
mahaneste eli
Mahaneste on ruoansulatuskanavassa sijaitsevan mahakammion erittämä neste, joka on keskeinen osa ruoansulatusprosessia.
Mahanesteellä on useita tärkeitä tehtäviä:
Ruoan hajottaminen: Mahaneste auttaa pilkkomaan proteiineja, mikä on tärkeää ravintoaineiden imeytymisen kannalta.
168
mikä suojaa mahan seinämää
limakerros, jonka ansiosta esim hapan mahaneste ei pääse kosketuksiin seinämän solujen kanssa
169
mitä maksa tuottaa
sappinestettä
170
laktoosi intorelanssi selitäja oire
jos laktaasi entyymiä ei ihmisellä erity tarpeeksi tai ei ollenkaan niin silloin on kyse tästä. esimerkiksi ripuli kun syö maitotuotetta
171
mikrovillukset selitä
mikroskooppisen pieniä lisäkkeitä epiteelisoluissa
172
kerro mitä tapahtuu pilkkoutuneiden ravintoaineiden jälkeen
ne on pilkkoutunut noin 4 tunnin jälkeen ruokailusta. Tämän jälkeen nämä pilkkoutuneet ravintoaineet käytetään tai otetaan varastoon soluissa. Varastoiminen johtuu siitä, että solut tarvitsee päivittäistä energiaa, joten joskus on hyvä varastoida, niin sitä on tarpeen vaatiessa helpompi saada
173
mikä vaikuttaa kylläisyyden tunteeseen
Hormoonit: Erilaiset hormonit säätelevät ruokahalua ja kylläisyyden tunnetta. Esimerkiksi:
Leptiini: Rasvakudoksen tuottama hormoni, joka lisää kylläisyyden tunnetta ja vähentää ruokahalua.
Ghreliini: Maha-suolikanavassa tuotettu hormoni, joka stimuloi ruokahalua. Sen pitoisuudet nousevat ennen syömistä ja laskevat ruokailun jälkeen.
Insuliini: Haimasta erittyvä hormoni, joka vaikuttaa glukoosin aineenvaihduntaan ja voi myös vaikuttaa kylläisyyden tunteeseen.
Ruoan koostumus: Ruoan ravintosisältö, erityisesti proteiinit, rasvat ja hiilihydraatit, vaikuttavat kylläisyyden tunteeseen. Proteiinipitoiset ruoat voivat lisätä kylläisyyden tunnetta enemmän kuin hiilihydraatit tai rasvat.
Mahalaukun venytys: Ruokailun aikana mahalaukku venyy ja lähettää signaaleja aivoille, jotka kertovat, että se on täynnä. Tämä fysikaalinen venytys voi vaikuttaa kylläisyyden tunteeseen.
Verensokeritasot: Verensokerin nousu ruokailun jälkeen vaikuttaa kylläisyyden tunteeseen. Korkeampi verensokeri voi vähentää ruokahalua.
Aivot: Aivojen eri osat, kuten hypotalamus, ovat keskeisiä ruokahalun säätelyssä. Ne vastaanottavat signaaleja eri hormoneilta ja ruoka-aineilta, ja säätelevät siten ruokahalua ja kylläisyyden tunnetta.
Käyttäytyminen ja ympäristö: Vaikka biologiset tekijät ovat tärkeitä, myös psykologiset, sosiaaliset ja ympäristötekijät vaikuttavat ruokailutottumuksiin ja kylläisyyden tunteeseen.
174
glukagoni
haimasta erittyvä toinen hormoni, joka kulkeutuu verenkierron mukana maksaan
175
diapetes kerro laajasti
Diabetes on aineenvaihduntasairaus, joka vaikuttaa kehon kykyyn tuottaa tai käyttää insuliinia, mikä johtaa verensokerin (glukoosin) kohoamiseen. Diabetes jaetaan pääasiassa kahteen päätyyppiin: tyypin 1 diabetes ja tyypin 2 diabetes.
Tyypin 1 diabetes on autoimmuunisairaus, jossa kehossa olevat puolustusmekanismit hyökkäävät omia soluja vastaan, mikä johtaa insuliinin puutteeseen. Tämä tyyppi esiintyy usein lapsuudessa tai nuoruudessa, mutta se voi kehittyä myös aikuisilla. Tyypin 1 diabeetikot tarvitsevat insuliinikorvaushoitoa elinikäisesti, sillä heidän kehonsa ei kykene tuottamaan riittävästi tai ollenkaan omaa insuliinia.
Tyypin 2 diabetes tuottaa insuliinia mutta kohdesoluihin insuliiniherkkyys on vähentynyt. ja se kehittyy usein elintapojen ja ympäristötekijöiden myötä. Tyypin 2 diabetes on usein yhteydessä ylipainoon, liikkumattomuuteen ja epäterveellisiin elämäntapoihin. Se voi olla hallittavissa ruokavalion muutoksilla, liikunnalla ja tarvittaessa lääkityksellä.
Diabeteksen oireita ovat muun muassa lisääntynyt janon tunne, tiheä virtsaaminen, väsymys, näön hämärtyminen ja haavojen hidas parantuminen. Pitkällä aikavälillä hallitsematon diabetes voi johtaa vakaviin komplikaatioihin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin, munuaisten vajaatoimintaan, hermovaurioihin ja näön menetykseen.
176
suolistofloora eli
kaikkien mikrobien yhteisnimitys
177
mitä liikkumiseen tarvitaan
lihaksia,luustoa ja hermostoa
178
luusto selitä
tukiranka. luuston ansiosta lihasten yhteistyöllä syntyy kehon liikkeet ja antaa vartalolle sen muodon
179
kerro meidän luutyypeistä ja missä ne on ja toimii
putki,kuutio ja litteätluut.
putkiluut toimii lihasissa
kuutioluut ranteissa
ja litteät luut on niitä jotka suojaa sisäelimiä.
180
jänteet selitä
mahdollistaa lihasten ja luiden kiiinnittymisen
181
lihassolukimppu eli
tarkoittaa useiden lihassolujen ryhmää
182
kerro nopean ja hitaan tyypin lihassoluista
nopeat tuottaa atp:ta maitohappokäymisen kautta ja hitaat soluhengityksessä
183
kuona-aineet
solujen aineenvaihdunnassa syntyviä turhia ja tarpeettomia aineita
184
maksan tehtävät
Maksan tärkeimmistä tehtävistä yksi on aineenvaihdunnan säätely. Maksa osallistuu ravintoaineiden, kuten hiilihydraattien, proteiinien ja rasvojen käsittelyyn. Esimerkiksi, kun hiilihydraatteja nautitaan, maksa muuttuu glukoosiksi, jota käytetään energiana. Liiallisen glukoosin ollessa saatavilla maksa varastoi sen glycogeenin muodossa, jota voidaan tarvittaessa muuttaa takaisin glukoosiksi.
Proteiinien osalta maksa on vastuussa aminohappojen aineenvaihdunnasta. Se auttaa muodostamaan tärkeitä proteiineja, kuten albumiinia ja veren hyytymistekijöitä. Rasvojen osalta maksa osallistuu lipidien metaboliaan ja kolesterolin tuotantoon, mikä on välttämätöntä solukalvojen ja hormoneiden valmistamiseksi.
Detoksifikaatio
Maksa on tärkeä elin haitallisten aineiden, kuten alkoholin ja lääkeaineiden, käsittelyssä. Se muuntaa nämä yhdisteet vähemmän myrkyllisiksi ja helpommin eritettäväksi. Tämä prosessi tapahtuu useissa vaiheissa: ensiksi maksa tunnistaa ja muuttaa myrkylliset aineet vesiliukoisemmiksi, minkä jälkeen ne voidaan poistaa kehosta virtsan tai sapen kautta. Tämä detoksifikaatio on erityisen tärkeää, sillä se suojaa elimistöä myrkyiltä ja sosiaalisesti haitallisilta aineilta.
Varastointi
Maksa toimii myös varastona useille tärkeille ravintoaineille, kuten vitamiineille (esimerkiksi A, D, E ja K) ja mineraaleille (kuten rauta ja kupari). Maksa varastoi myös glykogeenia, jota se vapauttaa vereen tarpeen mukaan säätääkseen veren sokeripitoisuutta. Tämä varastointi- ja vapautusprosessi on keskeinen kehon energiatason ylläpitämisessä.
Verenmuodostus
Maksan toimituksiin kuuluu myös verenmuodostus, erityisesti sikiöaikana. Vaikka aikuisen ihmisen luuydin on pääasiallinen veren tuottaja, maksa osallistuu edelleen verisolujen, erityisesti punasolujen, tuottamiseen raskauden aikana. Maksa tuottaa myös tärkeitä proteiineja, kuten fibrinogeeniä ja albumiinia, jotka ovat olennainen osa veren hyytymistä ja nesteiden säätelyä kehossa.
185
nefroni
hiussuonikeräsen, kotelon ja munuaistiehyiden kokonaisuus
186
alkuvirtaus kerro
kotellon suodattunutta nestettä. se on siis veriplasmaa yksinkertiasesti.
187
kerro nefronin toimintavaiheet
alkuvitsaa suodattuu koteloon, josta sitten tarpeelliset aineet imeytyy vernekiertoon ja se erittää sitten esimerkiksi hormoneja ja lääkeaineita virtsaan.
188
antidiureettinen hormoni selitä
aivolisäkkeen takalohko erittää tätä, ja se säätelee elimsitöstä poistuvaa virtsan määrää
189
miten ärsyke, aistinsolu ja reseptori liitty toisiinsa
Ärsyke, aistinsolu ja reseptori ovat kaikki olennaisia osia aistimisen prosessissa, ja ne toimivat yhdessä mahdollistamaan ympäristön havaitsemisen. Tässä on lyhyt selitys siitä, miten ne liittyvät toisiinsa:rsyke on ulkoinen tekijä, joka vaikuttaa aistinsoluihin. Aistinsolut, jotka sisältävät reseptoreita, tunnistavat tämän ärsykkeen ja muuntavat sen sähköisiksi signaaleiksi, jotka lähetetään aivoihin tulkittaviksi. Näin aistimme ympäröivän maailman ja reagoimme siihen.
190
minkä ansioista nähdään silmällä värejä
tappisolujen avulla jotka on verkkokalvossa, voidaan havaita värejä valoisalla.
191
miten nähdään hämärässä
sauvasolujen avulla. Sauvasolut ovat herkkiä heikolle valolle ja mahdollistavat näön pimeässä.
192
selitä adaptaatio
aistien tottumista jatkuvaan ärsytykseen sanotaan mukautumiseksi eli adaptaatioksi.
193
miten ärsykkeitä otetaan vastaan
aistinelimet ottaa ne vastaan ja siirtää ne aivoihin tutkittavaksi.
194
mitä aisten välittämä tietoa me ei tiedosteta
Taustamelu: Kuulemme jatkuvasti erilaisia ääniä ympärillämme, mutta monet niistä, kuten liikenteen kohina tai taustapuhe, eivät aina kiinnitä huomiotamme.
Hajut: Vaikka aistimme hajuja koko ajan, emme välttämättä ole tietoisia kaikista hajutuntemuksista. Esimerkiksi huomaamaton haju voi jäädä huomaamatta, kunnes se muuttuu voimakkaammaksi.
Kosketus: Voimme tuntea vaatteemme ihoa vasten, mutta emme aina ole tietoisia tästä tunteesta, kunnes se muuttuu epämiellyttäväksi tai poikkeavaksi.
Näkö: Näemme ympärillämme jatkuvasti liikettä ja muutoksia, mutta emme aina tiedosta kaikkia yksityiskohtia, kuten pieniä liikkeitä, värejä tai tekstuureja.
Tasapaino ja kehon asento: Aistit, kuten sisäkorvan tasapainoelimet, auttavat meitä ylläpitämään tasapainoa ja kehon asentoa, mutta emme tiedosta tätä prosessia tietoisesti.
Tunne ja mieliala: Aistit voivat vaikuttaa tunteisiimme ja mielialaamme, mutta emme usein tiedosta, mistä tunteemme johtuvat.
Ihmiset ovat tottuneita suodattamaan aistimustietoa ja keskittymään vain tärkeimpiin ärsykkeisiin, mikä auttaa meitä selviytymään päivittäisessä elämässämme ilman, että olemme ylikuormitettuja liiallisesta tiedosta.
195
akkomodaatio
silmän mukautumiskyky
196
rodopsyniini
sauvojen näköpigmentti
197
mihin kolmiuloitteinen näkeminen perustuu
Kolmiulotteinen näkemys perustuu biologisesti ensisijaisesti ihmisen aivojen kykyyn prosessoida ja tulkita visuaalista informaatiota. Kolmiulotteinen näkemys syntyy useiden biologisten mekanismien ja prosessien yhdistelmästä:
198
taajuus
ääniaaltojen tiheyden vaihtelut ilmentyvät näinä
199
mihin korvan tehtävä on erikoistunut
ottaman vastaan eirlaisia pianeaaltoja ja muuntamaan ne hermoimpullseiksi, jotka tulkitaan sitten aivoissa erilaisina ääninä. Kuulo
Korva on ensisijaisesti tunnettu kuulon mahdollistajana. Se koostuu kolmesta pääosasta: ulkokorvasta, välikorvasta ja sisäkorvasta. Ulkokorva kerää ääniä ympäristöstään ja ohjaa ne korvakäytävään. Ääniaallot liikkuvat korvakäytävän kautta ja saapuvat tärykalvoon, joka värähtelee äänen voimakkuuden ja taajuuden mukaan. Tärykalvon värähtely siirtyy välikorvassa sijaitseviin kuuloluustoon (vasara, alasin ja jalustin), joka vahvistaa äänen ja siirtää sen sisäkorvaan.
Sisäkorvassa sijaitsee simpukka, joka on täynnä nestettä ja sisältää hiussuonia, jotka muuntavat ääniaallot sähköisiksi signaaleiksi. Nämä signaalit lähetetään aivoihin kuulohermon kautta, jossa ne tulkitaan erilaisiksi ääniksi, jolloin pystymme erottamaan puheen, musiikin ja muut äänet.
Tasapaino
Korva ei ainoastaan mahdollista kuulemista, vaan sillä on myös tärkeä rooli kehon tasapainon ylläpidossa. Sisäkorvan tasapainoaistimukset sijaitsevat niin sanotuissa kaarikäytävissä ja otoliiteissä. Kaarikäytävät ovat täynnä nestettä ja tuberkkeleitä, jotka reagoivat pään liikkeisiin. Kun pää liikkuu, neste liikkuu kaarikäytävissä ja aktivoi aistinsoluja, jotka lähettävät signaaleja aivoille. Tämä järjestelmä auttaa meitä ymmärtämään kehon asentoa ja liikettä, mikä on erityisen tärkeää kävellessä, juostessa tai muissa liikunnallisissa aktiviteeteissa.
Äänen havainnointi
Korva toimii myös instrumenttina, joka auttaa meitä havainnoimaan ääniä ympäristössämme. Erityisesti ihmisillä on kyky tunnistaa eri äänten suuntia ja niiden etäisyyksiä. Tämä johtuu osittain korvan muodosta, joka vaikuttaa äänen kulkuun. Vasemman ja oikean korvan välinen aikaero ja äänen voimakkuuden vaihtelut eri korvissa auttavat meitä paikantamaan äänen lähteen. Tämä kyky on tärkeä selviytymisen kannalta, sillä se auttaa meitä reagoimaan nopeasti uhkiin tai mahdollisiin vaaratilanteisiin.
200
kemiallinen lähiaisti
eli makuasiti, joka ilmaise kelpaako ruoka ravinnoksi
Makuaisti on yksi viidestä perusaistista, ja se liittyy aistimukseen ruokien ja juomien makujen kautta. Makuaistimme avulla pystymme tunnistamaan eri makuja, kuten makea, suolainen, hapan, karvas ja umami.
Makuaisti toimii yhteistyössä hajuaistin kanssa, joka vaikuttaa merkittävästi siihen, miten koemme makuja. Kun syömme tai juomme, ruoka aktivoi makunystyröitä, jotka sijaitsevat kielellä ja suussa. Nämä nystyrät lähettävät signaaleja aivoille, mikä mahdollistaa maun tunnistamisen ja arvioimisen.
Erilaiset kulttuuriset ja henkilökohtaiset tekijät voivat myös vaikuttaa siihen, miten ihmiset kokevat maut. Esimerkiksi joillekin ihmisille tietyt maut voivat olla miellyttäviä, kun taas toisille ne voivat olla epämiellyttäviä. Makuja voidaan myös yhdistää muistoihin ja tunteisiin, mikä tekee makuaistista erityisen merkityksellisen kokemuksen osan.
201
hajuepiteeli selitä
se on alue, jossa hajusolut sijaitsee
202
kerro hajuaistista
Hajuaisti on yksi viidestä perushajuaistista, ja se perustuu monimutkaiseen biologiseen prosessiin, jossa hajumolekyylit aktivoivat hajureseptoreita nenässä. Hajuaisti on erityisen tärkeä eläimille, koska se auttaa niitä tunnistamaan ruokaa, uhkia ja kumppaneita. Ihmisillä hajuaisti liittyy myös muistoihin ja tunteisiin.
Hajureseptorit sijaitsevat nenän yläosassa olevassa hajuepiteelissä. Nämä reseptorit ovat erikoistuneita sitomaan tiettyjä hajumolekyylejä, mikä laukaisee sähköisiä signaaleja, jotka kulkeutuvat aivoihin. Hajua ja makua pidetään usein yhteyksissä, ja ne vaikuttavat yhdessä mielihyvään ja ruokahalun säätelyyn.
Ihmisten hajuaisti ei ole yhtä kehittynyt kuin monilla eläimillä, mutta se on silti tärkeä osa vuorovaikutustamme ympäristön kanssa. Hajuaistin toimintaa voivat häiritä monet tekijät, kuten ikä, sairaudet tai tietyt lääkkeet.
203
kerro ihon tehtävistä kehossa
Suojatoiminto: Iho toimii ensimmäisenä puolustuslinjana ympäristöltä tulevia haittatekijöitä vastaan, kuten bakteereita, viruksia, haihtuvaa vettä ja kemikaaleja.
Lämpötilan säätely: Iho auttaa kehossa lämpötilan säätelyssä. Hikoilu viilentää kehoa kuumalla säällä, kun taas verisuonten supistuminen voi estää lämpöhälytyksiä kylmässä.
Tuntoaisti: Iho on täynnä hermopäätteitä, jotka mahdollistavat tuntoaistimukset, kuten kosketuksen, paineen, kipu- ja lämpötilatunteet.
Nesteen säilytys: Iho toimii myös nestevarastona ja auttaa estämään liiallista vettä haihtumasta kehosta.
Vitamiinintuotanto: Iho osallistuu D-vitamiinin tuotantoon auringon ultraviolettisäteilyn avulla, mikä on tärkeää luuston terveydelle ja monille muille kehon toiminnoille.
Immuunijärjestelmän tuki: Iho sisältää immuunijärjestelmän soluja, jotka auttavat suojaamaan kehoa infektoilta ja muilta haitallisilta aineilta.
Estetiikka ja viestintä: Iho vaikuttaa myös ulkonäköömme ja voi välittää tunteita, kuten punastumista tai kalpeutta.
204
kerron ihon kahdesta kerroksesta
orvakesi: todella ohut eikä siellä ole esim verisuonia. orvakesi muodostuu kerrostuneesta levymäisestä epiteelikudoksesta. Orvaskesi on tiivis rakenteeltaan jonka takia useasti erilaiset aineet ei pääse tunkeutumaan sen sisälle. orvaskeden uloimmat solut muodostuu marraskedestä eli kuolleista soluista. sitten on myös tyvikerros jossa syntyy koko ajan uusia soluja. tyviosassa sijaitsee myös melanosyytti, jossa syntyy melaniinia eli pigmenttiä.
verinahka. koostuu verestä ja imusuonista
205
mistä eri ihon värit johtuu
solujen melaniinin tuottamasta määrästä.
206
miten ihminen sopeutuu kylmyyteen
kun ollaan kylmässä, niin hypotalamus lähettä käsky ihossa oleville pikkuvaltimoille ja ne sillon supistuu, jolloin veri lähettä vähemmäm lämpöä iholle ja lämmönhukka vähenee. sen takia kylmässä ilmassa kannattaa puitää keho liikkeesä.
207
mikrobien uhka
Mikrobit, kuten bakteerit, virukset, sienet ja loiset, voivat uhata elimistöä monin tavoin. Tässä muutamia esimerkkejä:
Infektiot: Mikrobit voivat aiheuttaa erilaisia infektioita. Esimerkiksi bakteerit voivat aiheuttaa bakteriaalisia infektioita, kuten keuhkokuumetta tai virtsatieinfektioita, kun taas virukset voivat aiheuttaa influenssaa, flunssaa tai muita sairauksia.
Tulehdukset: Kun mikrobit pääsevät elimistöön, immuunijärjestelmä reagoi niihin tulehduksella. Tämä voi johtaa kivun, turvotuksen ja punoituksen tuntemuksiin. Joissain tapauksissa tulehdus voi olla krooninen ja aiheuttaa pitkäaikaisia terveysongelmia.
Myrkytykset: Tietyt mikrobit, kuten tietyt bakteerit, voivat tuottaa myrkyllisiä aineita (toksiineja), jotka vahingoittavat kehossa olevia soluja ja elimiä. Esimerkkejä ovat esimerkiksi salmonella ja listeria, jotka voivat aiheuttaa ruokamyrkytyksiä.
Immunsuppressio: Jotkut virukset, kuten HIV, voivat heikentää elimistön immuunijärjestelmää, jolloin keho on alttiimpi muille infektioille ja sairauksille.
Sairaudet ja krooniset tilat: Mikrobit voivat myös aiheuttaa kroonisia sairauksia. Esimerkiksi tietyt bakteerit on liitetty sydänsairauksiin ja diabetekseen.
Yhteisvaikutus: Mikrobit voivat myös vaikuttaa kehon omaan mikrobistoon. Epätasapaino mikrobistossa voi johtaa erilaisiin terveysongelmiin, kuten suoliston ongelmiin, allergioihin tai autoimmuunisairauksiin.
208
kerro syöjäsolusta
Syöjäsolut, eli makrofagit, ovat immuunijärjestelmän soluja, jotka ovat keskeisessä roolissa tunkeutuvien mikro-organismien ja vierasaineiden torjunnassa.
209
makrofagit selitä
ne on suuria syöpäsoluja, jotka syntyy tietyistä veren mukana kulkevista valkosoluista
210
immuunivaste selitä
Immuunivaste on kehon puolustusjärjestelmän reaktio, joka aktivoituu, kun elimistöön tunkeutuu vieraita aineita, kuten bakteereita, viruksia tai muita patogeenejä. Immuunivaste voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: synnynnäinen (tai ei-spesifinen) ja hankittu (tai spesifinen) immuunivaste.
Synnynnäinen immuunivaste: Tämä on kehon ensimmäinen puolustuslinja, joka toimii välittömästi tai muutamassa tunnissa infektion jälkeen. Synnynnäinen immuunivaste sisältää fyysisiä esteitä, kuten ihon ja limakalvojen, sekä solut, kuten makrofagit ja neutrofiilit, jotka tunnistavat ja tuhoavat tunkeilijat.
Hankittu immuunivaste: Tämä kehittyy ajan myötä ja on spesifinen tiettyä patogeeniä vastaan. Hankittu immuunivaste perustuu pääasiassa B- ja T-immuniteettisolujen toimintaan. B-soluja tuottaa vasta-aineita, jotka tunnistavat ja sitoutuvat spesifisesti tuhoaviin organismeihin, kun taas T-soluja on useita tyyppejä, jotka auttavat tai tuhoavat infektioita aiheuttavia soluja.
211
lymfosyytti
valkosoluihin kuuluva imusolu
212
antigeeni eli
Antigeeni on aine, joka voi aiheuttaa immuunivasteen elimistössä. Yleensä antigeenit ovat proteiineja tai hiilihydraatteja, jotka löytyvät patogeeneistä, kuten viruksista, bakteereista tai sienistä, mutta ne voivat olla myös kotoisia aineita, kuten elimistön omista soluista. Immuunijärjestelmä tunnistaa antigeenit, ja niiden läsnä ollessa se aktivoituu tuottamaan vasta-aineita tai mobilisoimaan immuunisoluja, jotka taistelevat infektioita tai muita uhkia vastaan.
213
vasta-aine välitteinen immuniteetti
b solujen aiheuttamaa immuniteettiä kutsutaan tällä nimityksellä.
214
kerro t tappajasoluista ja niiden toiminnasta
T-tappajasolut (CD8+)
T-tappajasolut ovat erikoistuneet tunnistamaan ja tuhoamaan infektoituneita soluja, erityisesti virusten aiheuttamia soluja. Ne tunnistavat solut, joissa on esillä virusantigeenejä, ja vapauttavat sitten sytotoksisia aineita, kuten perforiinia ja granzyymejä, jotka johtavat infektoituneiden solujen tuhoutumiseen. Tämä on erityisen tärkeää, sillä virukset voivat piiloutua elimistön omiin soluihin.
T-solujen aktivointi
T-solujen aktivointi tapahtuu yleensä kahdessa vaiheessa:
Antigeenin tunnistus: T-solut tunnistavat antigeenin erityisten T-solureseptorien (TCR) kautta. Tämä tapahtuu, kun antigeeni on esitelty apusoluissa (esimerkiksi dendriittisoluissa) MHC (major histocompatibility complex) -molekyylien avulla.
Käynnistäminen: T-solut tarvitsevat myös sopivan käsittelysignaalin, kuten sytokiinien tai co-stimulaatiotallenteiden (esimerkiksi CD28-reseptorin aktivoinnin) tuottamista, jotta ne voivat aktivoitua ja jakautua.
215
inferferoni
viestiaine, joka auttaa soluja puolustautumaan viruksia vatsaan.
216
kerro miten kulku menee kun virus tulee soluun ja miten t tappaja solu reakoi
virus eka tunkeutuu soluun ja sitten se infektioi sen solun ja se alkaa tuottaa virusproteiinia. Solu siirtää niitä proteiineja solunkalvon pinnalle ja t tappajasaolut tunnistaa sen saastuneen solun ja tuhoaa sen
217
kerro t auttajasolusta
Auttajasolu, eli apusolu, on immuunijärjestelmän solu, joka auttaa muita soluja, erityisesti B- ja T-solujen, toiminnassa. Auttajasolut ovat eräänlaisia T-soluja, ja niiden päätehtävä on aktivoida ja säädellä immuunivastetta infektioita vastaan. Ne tunnistavat mikrobin tai antigeenin, ja vapauttavat viestiaineita, kuten sytokiineja, jotka kutsuvat paikalle muita immuunijärjestelmän soluja hävittämään uhkan.
218
laumasuoja
kun suurin osa kansalaisista on rokoitettua jotain tautia vastaan, niin tauti ei voi enään levitä, joten rokottautumattomalla on pieni riski sairastua tautiin enään.
219
passiivinen immunisaatio
jos henkilö ei ole rokotettu, niin elimistöö voidaan ruiskuttaa vasta-ainetta. Sen vaikutus kestää pari kuukautta
220
kerro autonomimmuunisairaudesta ja mistä se johtuu
Autoimmuunisairaudet ovat tiloja, joissa kehon immuunijärjestelmä erehtyy tunnistamaan omat solut ja kudokset vieraiksi ja alkaa hyökätä niitä vastaan. Tämä voi johtaa tulehdukseen, kudosvaurioihin ja erilaisiin sairauksiin. Autoimmuunisairauksia on yli sata erilaista, ja ne voivat vaikuttaa moniin eri elimiin ja järjestelmiin, mukaan lukien nivelet, iho, hermosto ja ruoansulatuskanava.
Automaattisten sairauksien syyt
Autoimmuunisairauksien tarkkoja syitä ei aina täysin ymmärretä, mutta uskotaan, että useat tekijät voivat vaikuttaa niiden kehittymiseen:
Geneettiset tekijät: Jos perheessä on autoimmuunisairaus, riski sairastua näihin sairauksiin voi olla suurempi. Tietyt geenimuunnokset voivat lisätä alttiutta sairauksille.
Ympäristötekijät: Altistuminen tietyille ympäristötekijöille, kuten myrkyille, bakteereille tai viruksille, voi laukaista autoimmuunireaktion joillakin ihmisillä. Esimerkiksi ainakin jotkut virukset, kuten Epstein-Barr-virukset, on yhdistetty tiettyihin autoimmuunisairauksiin.
Hormonaaliset tekijät: Monet autoimmuunisairaudet, kuten lupus ja kilpirauhasen liikatoiminta (Gravesin tauti), ovat yleisempiä naisilla. Tämän vuoksi hormonaalisilla tekijöillä saattaa olla osuutta sairauksien kehittymisessä.
Muut terveydelliset tekijät: Tietyt terveydelliset tilat, kuten infektiot tai krooniset sairaudet, voivat myös vaikuttaa autoimmuunisairauksien riskiin.
221
selitä allergia allergeeni
allergia tarkoittaa immuunireaktioita, jossa elimistö reagoi johon aineeseen tai asiaan liian voimakkaasti.
allergeeni on taad allergiaa aiheuttava aine
222
mistä välitön allerginen reaktio johtuu
Välitön allerginen reaktio johtuu kehon immuunijärjestelmän ylikohtaamisesta tietyille aineille, joita kutsutaan allergeeneiksi. Kun herkistynyt henkilö altistuu uudelleen tälle allergeenille, immuunijärjestelmä reagoi voimakkaasti. Tärkeimmät mekanismit, jotka tähän reaktioon liittyvät, ovat seuraavat:
223
hylkimisrektio kerro
Hylkimisreaktio, eli hylkimisreaktio (englanniksi rejection reaction), on biologinen ilmiö, joka tapahtuu, kun elimistö tunnistaa ja puolustautuu vieraita aineita tai soluja vastaan. Tämä ilmiö on erityisen merkittävä elinsiirroissa, joissa potilaalle siirretään toisen henkilön elintä tai kudosta. Elimistön immuunijärjestelmä voi havaita siirretyt solut tai kudokset "vieraiksi" ja aloittaa hylkimisreaktion niiden torjumiseksi.
224
mitä ongelmia reesustekijä voi aiheuttaa raskaudessa
Reesustekijä (Rh-tekijä) voi aiheuttaa ongelmia raskaudessa, erityisesti jos äidin ja sikiön veri on yhteensopimaton. Tämä tarkoittaa, että äidillä on Rh-negatiivinen verenryhmä (Rh-), kun taas sikiöllä on Rh-positiivinen verenryhmä (Rh+). Jos äidin immuunijärjestelmä tunnistaa sikiön Rh+ veriryhmän vieraana, se voi alkaa tuottaa vasta-aineita Rh-tekijää vastaan, mikä voi johtaa seuraaviin ongelmiin:
Hemolyyttinen sairaus: Äidin vasta-aineet voivat siirtyä sikiöön ja hyökätä sikiön punasoluja vastaan, mikä voi aiheuttaa hemolyysia (punasolujen hajoamista). Tämä voi johtaa anemiaan, keltaisuuteen ja muihin komplikaatioihin sikiössä.
Sydämen kuormitus: Anemia voi aiheuttaa sydämen kuormittumista, mikä voi johtaa sydämen vajaatoimintaan sikiössä.
Verevuoto tai keuhkoventilaatio-ongelmat: Hemolyysin seurauksena voi olla myös muita komplikaatioita, kuten verevuoto tai hengitysvaikeuksia.
Sikiön kehityshäiriöt: Vaikeat tapaukset voivat vaikuttaa sikiön kehitykseen.
225
kerro laaja essee hormonien tehtävästä
Hormonit ovat elimistön kemiallisia viestijöitä, jotka säätelevät monia fysiologisia prosesseja. Ne tuotetaan erilaisissa umpierityselimissä, kuten kilpirauhasessa, haimassa, lisämunuaisissa ja aivolisäkkeessä. Hormonit vaikuttavat melkein kaikkiin kehon toimintoihin, mukaan lukien kasvu, aineenvaihdunta, lisääntyminen ja mielialat. Tässä esseessä tarkastellaan hormonaalisten mekanismien toimintaa, hormonien vaikutuksia eri elimiin ja niiden roolia terveyden ja sairauksien kannalta.
Hormonaalinen Säännöstö
Hormonitoiminta perustuu tarkkaan säädösten järjestelmään, jossa hormonit vapautuvat verenkiertoon ja kulkeutuvat kohde-elimiin. Tämä prosessi alkaa usein palautesysteemistä, jossa elimistön tarpeet säätelevät hormonien tuotantoa. Esimerkiksi, kun veren glukoosipitoisuus laskee, haima erittää glukagonia, joka stimuloi maksan glukoosivarastojen vapautumista. Tämä on esimerkki negatiivisesta palautesysteemistä.
Eri Hormonaalisten Järjestelmien Toiminta
Keho sisältää useita hormonaalisia järjestelmiä, jotka toimivat yhdessä. Yksi keskeisimmistä järjestelmistä on endokriininen järjestelmä, johon kuuluvat umpieritysurut, kuten aivolisäke, kilpirauhanen ja lisämunuaiset. Aivolisäke on erityisen tärkeä, sillä se säätelee muiden umpierityselinten toimintaa ja hormonituotantoa.
Suurempi osa hormoniaktiivisuudesta on seurausta erityisten hormonien tuotannosta, kuten insuliinista, joka säätelee veren sokeritasoja, ja kortisolista, joka vaikuttaa stressireaktioihin. Eri hormonit kohdistuvat erilaisiin elintoimintoihin. Esimerkiksi sukupuolihormonit, kuten estrogeeni ja testosteroni, säätelevät lisääntymiseen liittyviä prosesseja ja kehon kehitystä murrosiässä.
Hormonit ja Aineenvaihdunta
Yksi keskeinen alue, jossa hormonit ovat ratkaisevassa asemassa, on aineenvaihdunta. Hormonaaliset häiriöt voivat johtaa useisiin terveysongelmiin, kuten tyypin 2 diabetekseen tai kilpirauhasen toimintahäiriöihin. Esimerkiksi kilpirauhashormonit, kuten T3 ja T4, vaikuttavat kehon perusaineenvaihduntaan, energiansaantiin ja lämpötilan säätelyyn.
Aineenvaihdunnan hormonit vaikuttavat myös kehon painoon. Insuliini ja leptiin ovat keskeisiä hormooneja, jotka säätelevät ruokahalua ja energian varastointia. Minkä tahansa hormonin epätasapaino voi vaikuttaa merkittävästi kehon painoon ja terveyteen.
Hormonit ja Psyykkinen Hyvinvointi
Hormoneilla on myös merkittävä rooli psyykkisessä hyvinvoinnissa. Esimerkiksi serotoniini ja endorfiinit ovat hormoneja, jotka vaikuttavat mielialaan ja onnellisuuteen. Stressihormonit, kuten kortisolitasot, voivat vaikuttaa ahdistukseen ja masennukseen. Hormonihäiriöiden ymmärtäminen on siis tärkeää mielenterveyden hoidossa.
Erityisesti naisten hormonit, kuten estrogeeni ja progesteroni, voivat vaikuttaa huomattavasti mielialaan kuukautiskierron aikana. Monet naiset kokevat hormonivaihteluiden aiheuttamia mielialan vaihteluita, jotka voivat ilmetä PMS-oireina tai synnytyksen jälkeisenä masennuksena.
Hormonit ja Terveys
Hormonien tasapaino on ratkaisevaa hyvinvoinnin kannalta. Hormonaaliset häiriöt voivat johtua monista tekijöistä, kuten stressistä, ravitsemuksesta, ikääntymisestä tai geneettisistä tekijöistä. Esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminta voi aiheuttaa väsymystä, painonnousua ja masennusta, kun taas liikatoiminta voi johtaa painon laskuun, ahdistukseen ja sydämen rytmihäiriöihin.
Hormoniterapia on yksi hoitovaihtoehto, jota käytetään eri hormonaalisten häiriöiden hoidossa. Esimerkiksi vaihdevuosioireiden hoidossa käytetään usein estrogeenikorvaushoitoa. Vaikka hormonaalinen hoito voi olla tehokasta, siihen liittyy myös riskejä, kuten lisääntynyt sydän- ja verisuonitautien riski.
226
kerro hermoston tehtävistä
1. Tiedon vastaanottaminen
Hermosto vastaanottaa tietoa ympäristöstään ja kehosta aistien kautta. Tämä tapahtuu:
Aistinelimet: Näkö, kuulo, tunto, maku ja haju tuovat tietoa aivoille.
Proprioseptiiviset reseptorit: Näitä on lihaksissa ja nivelissä, ja ne antavat tietoa kehon asennosta ja liikkeistä.
2. Tiedon käsittely
Keskushermosto, joka koostuu aivoista ja selkäytimestä, käsittelee vastaanotettua tietoa:
Aivot: Eri osat aivoissa ovat erikoistuneet eri toimintoihin, kuten muistiin, oppimiseen, tunteisiin ja motorisiin taitoihin.
Käyttäytyminen: Aivot analysoivat aistimuksia ja päättävät, miten reagoida. Tämä voi sisältää tietoisen päätöksenteon tai automaattiset vastaukset.
3. Liikkeiden koordinointi
Hermosto koordinoi kehon liikkeitä ja reagoi aisti-informaation perusteella:
Motoriset hermot: Kuljettavat signaaleja aivoista lihaksiin, jolloin keho voi liikkua.
Refleksitoiminnot: Jotkut toiminnot, kuten vetäytyminen kuumasta pinnasta, ovat refleksitoimintoja, jotka tapahtuvat ilman tietoista ajattelua.
4. Kotitilan ja homeostaasin säilyttäminen
Hermosto auttaa ylläpitämään kehon sisäistä tasapainoa, eli homeostaasia, johon kuuluvat:
Autonominen hermosto: Säätää ruoansulatusta, hengitystä ja sydämen sykettä. Se jakautuu sympaattiseen (toimintaan) ja parasympaattiseen (rauhalliseen) hermostoon.
Endokriininen järjestelmä: Hermosto ja hormonit yhdessä vaikuttavat kehon reaktioihin esimerkiksi stressitilanteissa.
5. Oppiminen ja muisti
Hermosto on keskeinen tekijä muistin, oppimisen ja tietojen tallentamisen prosesseissa:
Neuroplastisuus: Aivojen kyky muovautua kokemusten myötä; synapsiyhteyksien vahvistuminen ja heikkeneminen oppimisen myötä.
Erilaiset muistitoiminnot: Työmuisti, pitkäkestoinen muisti ja episodinen muisti toimivat eri tavoin ja eri aivoalueilla.
6. Tunteet ja sosiaalinen käyttäytyminen
Hermosto on myös tärkeä tunne-elämän ja sosiaalisen käyttäytymisen osalta:
Aivojen limbinen järjestelmä: Käsittää alueita, jotka osallistuvat tunteiden säätelyyn ja muistamiseen.
Sosiaaliset vuorovaikutukset: Aivot käsittelevät sosiaalisia vihjeitä ja tunteita, mikä mahdollistaa empatiaa ja yhteisöllisyyden tunteen.
7. Kivun ja epämukavuuden aistiminen
Hermosto tunnistaa ja viestittää kipua ja epämukavuutta:
Kivunherkät hermopäätteet: Aistivat vaurioita tai uhkia, ja lähettävät signaaleja aivoihin reagoimisen mahdollistamiseksi.
Kivun säätely: Kehossa on mekanismeja, jotka voivat lievittää kipua tai säätää kivun kokemusta.
Yhteenveto
Hermoston tehtävät kattavat laajan kirjon toimintaympäristöjä, jotka ovat elintärkeitä kehon toiminnalle ja selviytymiselle. Se on monimutkainen ja hienovireinen järjestelmä, joka ei ainoastaan reagoi ympäröivään maailmaan, vaan myös muuttaa ja kehittää itseään kokemusten myötä. Hermoston tutkiminen ja ymmärtäminen on keskeistä sekä neurologian että psykologian alalla, ja se on tärkeää myös sairauden ja vamman hoidon kannalta.
227
kerro sympaattisen ja parasympaattisen hermoston tehtävistä
Sympaattinen ja parasympaattinen hermosto ovat osa autonomista hermostoa, joka säätelee kehon tahdosta riippumattomia toimintoja, kuten sydämen sykettä, hengitystä ja ruoansulatusta. Näiden kahden osan tehtävät ovat toisiaan täydentäviä ja ne auttavat ylläpitämään kehon tasapainoa.
Sympaattinen hermosto
Sympaattinen hermosto aktivoituu stressaavissa tilanteissa tai toiminnan aikana. Sen tehtävät sisältävät:
"Taistele tai pakene" -reaktio: Valmistaa kehon toimintaan vaaratilanteissa.
Sydämen sykkeen lisääminen: Lisätty sykettä auttaa pumpamaan verta tehokkaammin ja lisää hapen saantia lihaksiin.
Hengitysnopeuden lisääminen: Hengitys muuttuu pinnalliseksi ja nopeaksi, mikä myös parantaa hapensaantia.
Verenkierron ohjaaminen: Veri ohjautuu pääasiassa lihaksiin ja elintärkeisiin elimiin, kuten sydämeen ja aivoihin.
Energian vapautuminen: Kehon varastoituneita energiaravintoaineita, kuten glukoosia, vapautuu lisääntyneeseen energiantarpeeseen.
Ruoansulatuksen hidastaminen: Ruoansulatusprosessit yskitään epätärkeiksi kiireisessä tilanteessa.
Parasympaattinen hermosto
Parasympaattinen hermosto aktivoi rauhoittavia ja palauttavia prosesseja. Sen tehtävät sisältävät:
Relaatio ja lepo: Auttaa kehoa rentoutumaan ja palautumaan stressistä.
Sydämen sykkeen vähentäminen: Ruoansulatus ja energiaa säästävät toiminnot aktivoituvat.
Hengitysnopeuden hidastaminen: Hengitys rauhoittuu, ja keho saa riittävästi happea ilman liiallista rasitusta.
Ruoansulatuksen stimuloiminen: Lisää ruoansulatusmehujen erittymistä ja parantaa ruoansulatusprosessia.
Verenkierron säätely: Veri ohjautuu ruoansulatuselimiin ja muuhun tärkeään toimintaan, kuten rauhoittumiseen ja palautumiseen.
Energiavarastojen ylläpito: Edistää energian varastointia ja aineenvaihdunnan rauhoittamista.
