terkka Flashcards
Terveyden lukutaito
tarkoittaa kykyä hankkia, omaksua, arvioida ja soveltaa luotettavaa tietoa, jonka ansiosta ihminen pystyy paremmin ymmärtämään itseään, muita ja ympäröivää maailmaa terveyden näkökulmasta. Terveydenlukutaidolla on 4 osa-aluetta
Tiedon hakemisen vaiheet
Tiedon hakemisella on vaiheita
1= Määrritellään ja rajataan aihe, jolloin voidaan aloittaa käymään aihetta läpi kysymysten avulla esim: minkälaista tietoa tarvitaan
2= Suunnitellaan mistä erilaisista tiedonlähteistä haetaan tietoa ja selvitetään minkälaisia hakukonevaihtoehtoja on ESIM: Google
3= Lähdetään etsimään tietoa monipuolisesti esimerkiksi internetistä. Mahdollistetaan samalla, että tieto on myöhemminkin helposti saatavilla
4= Sitten arvioidaan tieto ja lähteiden luotettavuus, jolloin valitaan parhaat ja luotettavat lähteet. Tuolloin myös mietitään, että onko tarvittava tieto jo löydettävissä vai tarvitaanko uutta tiedonhakua.
terveyden lukutaidon osa-alueet
tiedon hakeminen: Nykyään internetti ja sosiaallinen media on etenkin suomen kaltaisessa maassa itsestään selvyys. Internetistä on todella helppoa löytää tietoa, mutta pitää kuitenkin mahdollistaa luotettavan ja oikean tiedon saannin. luotettavan tiedon etsimiseen meneekin yleensä oma aikansa. Tiedon haku käy läpi vaiheita, joissa tapahtuu yrittämisistä, erehdyksiä ja mahdollisesti päättyen onnistumiseen.
tiedon vastaanottaminen: Luotettavan tietolähteen saatua lähdetään käsittelemään ja ymmärtämään paremmin saatua tietoa. Tuodaan esille uusia ajatuksia tietoon liittyen
tiedon arviointi: Terveystaidon osa-alueista haastavin tehtävä ja todella tärkeä, joka on taito erottaa luotettava tieto epäluotettavasta. Yksi merkki luotettavasta on puolueettomuus, eli, että kenenkään yms henkilökohtaiset tai poliittiset näkemykset tai mielipiteet. Saatujen tietojen välillä pidetään vertailu, jossa vertaillaan näiden tietolähteiden luotettavuutta.
tiedon soveltaminen: Tiedon soveltaminen tarkoittaa tietojen käytön ja hyödyntämisen prosessia eri konteksteissa, kuten työelämässä, tutkimuksessa tai arkielämässä. Se voi käsittää tietojen analysointia, päätöksentekoa, ongelmanratkaisua sekä uusien toimintamallien ja innovaatioiden kehittämistä. Tiedon soveltaminen on keskeinen osa monia toimialoja, kuten liiketoimintaa, koulutusta, terveydenhuoltoa ja teknologiaa.
rajoittunut havaintokyky
ihmisen taipumus, jolloin hän pystyy näkemään vaan muutamia asioita kerralla. Ihmisellä on taipumus keskittyä pelkästään kaikista tärkeimpiin asioihin. Rajoittuneen havaintokyvynt akia voi kuitenkin joitakin asioita jäädä huomioimatta.
Miten havaintokyky vaihtelee
se vaihtelee ympäristön mukaan. mitä enemmän ympäristössä on meteliä ja erilaisia ääniä, sitä vähemmän ihminen pystyy niistä kaikista erottamaan niiden yksityiskohtia.
mitkä asiat kuormittavat aivoterveyttä
aivoterveyttä kuormittavat etenkin päihteet, univaje ja pitkäaikainen stressi eli distressi. Pitkäaikainen stressi luo uupumista ja univajeessa aivot eivät saa tarpeeksi lepo ja huoltoaikaa itselleen, joka on välttämätöntä niien terveyden ja pidempi aikaisen toiminnan kannalta.
mistä muistivirheet johtuu
ne johtuu siitä, että työmuistilla on vaikeuksia käsitellä kaikkia suuria tietomääriä samalla aikaa. Uutta tietoa tulee meille kokoajan lisää, jolloin aina ei työmuistin kapasiteetti pysty pitämään kaikkea kasassa, jolloin tapahtuu muistivirheitä, joissa saattaa jopa todella olennaiset asiat unohtua
kerro muistin toiminnasta
Tapahtuu havannointia tai tarkkaavaisuutta, josta tieto menee muistiin. Muistissa on kaksi osiota, joss aon työ ja säiliömuisti.
Työmuistiin menee tieto, joka tulee unohtumaan lyhyen ajan kuluessa joko kokonaan tai suurimmaksi osaksi. Säiliömuistiin menee sitten taas tieto, joka on jäänyt mieleen ja sitä pystytään sieltä kaivamaan myös pitkän ajan jälkeen.
terveyshuuhaa
harhaanjohtavaa, virheellistä terveystietoa kutsutaan tällä käsitteellä. Sillä tarkoitetaan seismerkiksi lääketietene ulkopuolella olevia menetelmiä, joilla annetaan ihmiselle kuva, että ne toimii, vaikka niistä ei ole mitään virallista todistusta. esimerkiksi kuppausterapiat ja muut joihin yhdistetään kupit mukaan.
Niiden tuotteita ja palveluita myydään sillä periaatteella, että kerrotaan ihmeparantumisista, kaikkien oirieiden katoamisesta ja jopa todella nopeasta laihtumisesta. Siellä on tapana myös esittää tiedon lähdettä, joka ei saata olla edes ollenkaan olemassa
mitä ongelmia terveyshuuhaasta tulee
esimerkiksi jotkut todella sairaat potilaat saattaa lopettaa lääkinnällsiet hoidot ja ,mennä näihin muihin hoitoihin, joita ei olla lääkillisesti todistettu toimiviksi. Esimerkiksi netissä myydyt tuotteet saattavat tuoda terveysvaikutuksia esille.
miten terveyshuuhaa tunnistetaan
- mahdolliset viittaukset salaliittovitteisiin
- selvitetään, että onko väitteen taustalla oikeita tutkimuksia, jonka jälkeen arvioidaan tukevatko ne sitten mahdollista väitettä ja onko ne tehty luotettavasti
- Merkilliset ja hämmästyttävät väitteeet eivät yleensä ole totta
- Arvio, että onko esittäjällä asiantutntemusta asiaan vai ei
Ajattelun vinoumat kerro
ne on yms imhisen luontaisia taipumuksia tehdä ja ymmärtää havaintoja, tulkintoja ja hankittua tietoa, jollakin tietyllä tavalla. Ajattelun vinoumia tapahtuu kaikille ja ne perustuvat ihmiseen.
ajattelun erot
voidaan jakaa :
nopea, intuitiivinen ajattelu
- automaattista
- tiedostamatonta
- voi liittyä kehossa oleviin aisteihin
- yleisiä on ajattelun vinoumat
kriittinen ajattelu:
- selkeää
- järkiperäistä
yrittää ymmärtää ilmiön syitä ja seurauksia
perusteiden etsiminen
- tutkii luotettavuutta
- pohtii eri näkökulmia
miten vinoumat vaikuttaa ihmiseen
se saa ihmisen kuvittelemaan, näkemään ja ajattelemaan ympäristöä eri tavalla, Ne voivat haitat terveystiedon oppimista, elämäntapavalintoja ja terveyden edistämistä
positiivisia on kuitenkin. Ajattelun automaattinen oikotie, joka nopeuttaa ja helpottaa päätöksentekoa.
vahvistusvinouma
Ihminen etsii ja uskoo helpoiten sellaista tietoa, joka vahvistaa hänen aiempaa käsitystään = vahvistusvinouma. Vahvistusvinoumaa ruokkivat usein myös sosiaalisen median kanavat ja hakukoneet. Ne tarjoavat sellaista sisältöä, jota käyttäjä on aiemminkin klikannut. Hakukoneissa on myös mahdollista ostaa näkyvyyttä.
kuplautuminen
Sosiaalinen kupla, samanmielisten kupla[1] tai kaikukammio[2] on viestinnän tutkimuksen piirissä kehitetty käsite, jolla tarkoitetaan 2010-luvulla merkittäväksi mediailmiöksi nousseita samanmielisten yhteisöjä, ”joissa ei tarvitse välittää omaa maailmankuvaa horjuttavasta tiedosta tai vasta-argumenteista” ja ”joissa mielipiteet vahvistuvat”[3] eikä saada muuta kuin ”samanlaista sisältöä eikä mitään yllättävää”
eli yksinkertaisesti ollaan ryhmissä, joissa on omatyylisiä ihmisiä, koska niissä on helppo olla
ylivertaisuusvinouma
ajattelun harja, jossa yksilö yliarvioi omat tietonsa ja taitonsa. Se usein liittyy oman tiedon rajallisuuteen eli ei riittävään tietoon. Esim, jos aihe tai asia on todella monimutkainen, niin saattaa silti uskoa osaavansa ja ymmärtävänsä sen hyvin.
ankkuri vinouma
ihminen antaa todella ison painoarvon ensimmäiselle havainnolle tai tiedolle minkä saa käsiinsä. Tämä voi johtaa ja usein johtaakin päätöksen teon vääristymiseen.
voiko eri viumat toimia yhdessä
se on normaalia. esimerkiksi ankkurointi ja vahvistusvinoama on hyvänä esimerkkinä
mitä eri ajattelun vinoumia on
strutsi ilmiö= yksilön taipumus vältellä negatiivisia tai vaarallisia tietoja
sädekehävaikutus: ilmiö tai stereotypia, jossa asiaan, jossa on myönteinen gaikutus, liitetään lisää erilaisia ja muita positiivisia piirteitä
optimistiharha: yksilön taipumus ajatella, Että itsellä on matalampi riski kokea negatiivisia asioita elämässä, kuin muilla
nykyharhaisuus: Perustuu painotukseen lähempänä tulevaisuudessa olevaa asiaa
saatavuusvinouma: Taipumus painottaa asioita, jotka tulevat jostain syystä helpommin mieleen
miten ajattelun vinoumien haittoja voidaan ehkäistä
- Tiedostus, että ajattelun vinoumia on olemassa
- Tutustuminen kyseiseen aiheeseen lisää omaa tietoisuutta asiaan liittyen ja pystyy tällöin pohtimaan monipuolsiemmin
- Mahdollistaa turvallisen ympäristön ja kasvupaikan
Kritiikkikynnyksen alentaminen: Ole avoin kritiikille ja erilaisille näkökulmille. Tämä voi auttaa sinua näkemään asiat laajemmasta perspektiivistä.
Tietoinen ajattelu: Harjoita tietoisempaa ajattelua. Kun huomaat ajattelevasi automaattisesti tai pinnallisesti, pysähdy ja arvioi ajatuksiasi.
Yksityiskohtaisen analyysin tekeminen: Ennen päätöksentekoa, tarkastele perusteellisesti kaikkia saatavilla olevia tietoja ja vaihtoehtoja. Tee lista eri vaihtoehdoista ja niiden seurauksista.
Mielipiteiden kyseenalaistaminen: Kyseenalaista omia uskomuksiasi ja mielipiteitäsi. Kysy itseltäsi, mistä ne juontavat juurensa ja onko niillä todellisia todisteita.
Erilaisten näkökulmien hakeminen: Keskustele aiheista eri henkilöiden kanssa, jotka voivat tarjota erilaisia näkökulmia. Tämä voi auttaa vähentämään omia vinoumia.
Koulutus ja tiedon jakaminen: Osallistuminen koulutuksiin tai työpajoihin, joissa käsitellään päätöksenteon periaatteita ja kognitiivisia vinoumia, voi lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä.
Reflektointi: Ota aikaa pohtia omia päätöksiäsi ja niiden taustalla olevia ajatuksia. Tällainen itsearviointi voi auttaa tunnistamaan mahdollisia vinoumia.
arkitieto
Arkitietoa saadaan perheeltä, ystäviltä ja mediasta.
Ihmisen havaintoja ja kokemuksia terveydestä
tieteellinen tieto
Tieteellinen tieto perustuu tutkimukseen eli se täytyy voida perustella ja osoittaa tutkimuksen avulla todeksi. se on siis järkiperäistä perusteltua tietoa.
Tietoa kerätään mahdollisimman huolellisesti ja puolueettomasti.
Siinä myös kriittisyys on osana, jossa osataan ottaa ssioihin liittyen tulkinta kriittisestä näkökulmasta
Tieteellisen tiedon tunnusmerkit
- perusteltavuus: Väitteet on perusteltavissa
- Toistettavuus: Raportointi liittyen tutkimukseen täytyy olla hyvä, jotta se voidaan tarvittaessa toistaa
- Edistyvyys: Saa lisäystä uusista tutkimustuloksista ja virheellinen tieto kumotaan
- julkisuus: Saatavilla muille ja tutkijoille
objektiivisuus: tulokset ei saa riippua havainnoijitsojista tai hänen tavastaan tulkita ilmiötä - kriittisyys
monitieteisyys
tutkimukseen, jossa hyödynnetään eri tieteenaloja.
Tämä on yhteistyötä, joka on monitieteisyydelle ominaista. Sen avulla saadaan tietoa, jota ei pystyisi saamaan tietoon pelkästään yhden tieteenalan avulla.
Tutkimusprosenssi
tarkoitus saada tutkimuksen aiheesta paikkaansapitävää tietoa luotettavien menetelmien avulla. Eli on joku kysyys tai pulma, jota lähdetään ratkaisemaan ja saamaan vastauksia kysymyksien avulla
tutkimusprosenssin vaiheet
ensimmäisenä selvitetään tutkimusongelma tai kiinnostuksen kohde, jossa kriittinen pohdinta on olenaista. Sen jälkeen lähdetään tutustumaan kyseiseen aiheeseen paljon monipuolisemmin ja paremmin. On tärkeää saada selville, että mitä aihealueesta jo mahdollisesti tiedetään. Tämän jälkeen rajataan aihe ja sillä mahdollistetaan tutstumisen aiheeseen kysymysten kautta, esimerkiksi, että mistä ja miten aiheesta lähdetään etsimään tietoa.
Tutkimusalue rajataan todella suppeaksi, joka mahdollistaa sen, että sen kaiken pystyy tutkimaan samassa tutkimuksessa. Tutkimuskysymys voidaan joskus jopa esittää hypoteesina, eli olettamuksena tutkinnan mahdollisista lopullisista tuloksista. Sitten etsitään mahdolliset tutkimusmenetelmät, jonka jälkeen lähdetään hakemaan tietoa aineistoista, jotka on sovittuna. Seuraavaksi analysoidaan aineistoa, jossa täytyy osata ajatella myös kriittisellä tavalla. Tulokset tämän jälkeen tutkitaan ja saadaan tuloksista johtopäätöksiä. Tässä kohtaa päätetään, että onko tutkimus valmis julkaistavaksi. Jos se on, niin s ejulkaistaan muolle näkyväksi ja muille tutkijoille käytettäväksi. Tieteellsitä keskustelua Tieteellisessä argumentoinnissa keskeistä on perustella tehdyt valinnat, tulkinnat ja päätelmät eli esimerkiksi tutkimusaiheen, teoreettisten lähtökohtien, tutkimusmenetelmän ja aineiston valinta sekä analyysi ja sen pohjalta tehdyt tulkinnat sekä tulokset.
tutkimuskysymys
se tarkoittaa tutkittavan ilmiön käsitteellistämistä tieteen kielelle
Mitkä muodostavat ihmisen elinympäristön
fyysinen ja psykososiaallinen ympäristö
fyysinen ympäristö
ihmisen rakentama ympäristö tai koskematon puhdas luonto. Luo mahdollisuudet esimerkiksi liikkumiselle, rentoutumiselle ja opiskelulle
psykososiaalinen ympäristö
ilmapiiri ja erilaiset kokemukset ja tunteet, jotka syntyy sosiaalisissa vuorovaikutuksissa. Se vaikuttaa siihen, miten ihminen reagoi ihmisen tarjoamiin toimintamahdollisuuksiin
toiminnallinen ympäristö
fyysinen ja psykosoialisen ympäristön muodostama kokonaisuus
fyysisen ympäristöntekijät
- tila
- kalusteet
- valo
ilmanlaatu - äänet
-lämpötila
