Veri Flashcards
Verisivelyvalmisteen tekeminen ja tarkastelu
x
perusverenkuva ja valkosolujen erittelylaskenta
Perusverenkuva on useita osatutkimuksia sisältävä tutkimus, jossa mitataan veren hemoglobiinipitoisuus ja lasketaan verisolut: valkosolut (leukosyytit), punasolut (erytrosyytit) ja verihiutaleet (trombosyytit). Lisaksi lasketaan punasoluja ja trombosyyttejä kuvaavat indeksit.
Leukosyyttien 5-osainen erittelylaskenta koneella, esitetään sekä prosentuaalisesti että absoluuttisina määrinä: neutrofiilit eosinofiilit basofiilit lymfosyytit monosyytit
Esim. Infektion, allergian, malignin sairauden tai immunosuppression diagnosointiin leukosyyttien kokonaismäärän sekä valkosoluerittelylaskennan muutosten perusteella.
__
valkosolujen erittelylaskenta eli (B-Diffi) laskenta lähinnä valkosolujen kokonaismäärän (fB-Leuk) ollessa suuri sen selvittämiseksi, mitkä valkosolulajit ovat lisääntyneet tai vähentyneet; tällöin ilmoitetaan seuraavien valkosolujen suhteelliset määrät: neutrofiilit sauvatumaiset (Neut-st tai NST), neutrofiilit liuskatumaiset (Neut-lt tai NLT), eosinofiilit (Eos), basofiilit (Baso), lymfosyytit (Lymf) ja monosyytit (Mono)
punasolu
Kuljettavat O2 ja CO2
Tuma ja suuri osa muista soluelimistä puuttuu
Halkaisijaltaan 7-8µm kaksoiskoveria kiekkoja. Koko kohtalaisen vakio, joten erytrosyyttien avulla on hyvä arvioida veren muiden solujen kokoja.
==> Rakenteen ansiosta punasolun pinta-ala on mahdollisimman suuri suhteessa sen tilavuuteen.
Syntyminen ja kypsyminen kestää noin 7vrk ja elinikä on noin 4kk. Tämän jälkeen punasolut fagosytoidaan maksan, pernan ja luuytimen makrofageissa
EPO:n vaikutuksesta progenitorsoluista syntyy proerytroblasteja, jotka alkavat muodostaa hemoglobiinia
B-Hb normaaliarvot naisilla 120-150 g/l ja miehillä 130-170 g/l.
valkosolut
x
granulosyytit
Jyvässolut eli granulosyytit ovat polymorfonukleaarisia leukosyyttejä (valkosoluja), joiden päätehtävä on fagosytoosi eli solusyöminen, mutta jotka kykenevät myös ekstrasellulaarisiin puolustusreaktioihin. Granulosyytit kuuluvat myeloidiseen solulinjaan ja ne voi tunnistaa solussa värjättäessä näkyvistä hiukkasista eli granuloista
Granulosyytit jaetaan värjäytyvyytensä mukaan neutrofiileihin, basofiileihin ja eosinofiileihin.
neutrofiili
x
eosinofiili
- Sytoplasman granulat oranssin eosinofiilisiä ja sisältävät:
§ Myrkyllisiä aineita parasiitteja, alkueläimiä ja loisia vastaan.
§ Tulehduksen välittäjäaineita hillitseviä entsyymejä histaminaasia ja arylsulfataasia (neutraloi leukotrieenejä). - Hillitsee tulehdusta myös fagosytoimalla antigeeni-antibody-komplekseja.
Kaksilohkoinen tuma
basofiili
Basofiilisten granulosyyttien tuma on suuri ja epäsäännöllisen muotoinen. Basofiilien granuloissa on hepariinia ja histamiinia, joillakin kotieläimillä lisäksi serotoniinia. Allergisen reaktion yhteydessä tiettyjen immunoglobuliinien liittyminen basofiilien solukalvoon aiheuttaa granuloiden sisällön vapautumisen verenkiertoon. Nämä vapautuneet aineet puolestaan osallistuvat allergiaoireiden syntyyn: esimerkiksi histamiini aiheuttaa verisuonten seinämien läpäisevyyden kasvamista, jolloin plasmaa siirtyy kudoksiin.
mononukleaariset valkosolut
x
lymfosyytti
x
monosyytti
x
T-lymfosyytti
x
B-lymfosyytti
x
NK-solu
x
verihiutale (trombosyytti)
Verihiutale eli trombosyytti on keskeinen osa verenhyytymisjärjestelmää. Verihiutaleet ovat tumattomia solukalvon ympäröimiä solulimakappaleita, jotka varastoituvat pernaan. Maksan trombopoietiini stimuloi verihiutaleiden synteesiä luuytimessä. Verihiutaleiden vähäisyys (trombosytopenia) ilmenee verenvuototaipumuksena.
- Toimivat veren hyytymisessä ja hyytymän liukenemisessa.
- Kiertävät veressä tarkkailemassa onko endoteeli ehjä ja toimiiko se normaalisti.
- Valmiit elävät noin 10pv
Hematopoieettinen kudos ja hematopoieesi
Hematopoieettinen kudos = verta muodostava kudos
Hematopoieesi = verisolujen muodostus
Hemosytoblasti=kantasolu, josta kaikki veren solut muodostuvat
Aikuisella hematopoieesi tapahtuu punaisessa luuytimessä (huom! keltainen luuydin tarkoittaa inaktiivista luuydintä, koska suurin osa siitä on adiposyyttejä eikä hematopoieettisesti aktiivista, mutta tämä kuitenkin säilyttää hematopoieettisen potentiaalinsa ja voi tarvittaessa muuttua punaiseksi luuytimeksi)
veren solutyyppien synnyn ja erilaistumisen pääpiirteet
1) Hemosytoblasti=kantasolu, josta kaikki veren solut muodostuvat
- -> Pluripotentti solu, joka voi veren solulinjojen lisäksi tuottaa myös muiden solulinjojen soluja
2) Hemosytoblastista syntyy kahdenlaisia multipotentteja progenitorisoluja:
- Myeloidinen ja lymfoidinen progenitorisolu.
3) Myeloidisesta progenitorista muodostuu edelleen granulosyytti-monosyytti progenitori (myeloblasti) ja megakaryosyytti-erytrosyytti progenitori.
verisolujen kantasolut
x
myeloinen kantasolu (myeloid stem cell)
x
lymfoinen kantasolu (lymphoid stem cell)
x
megakaryosyytti
x
Veren koostumus
- 7-8% kehonpainosta ==> ihmisen koosta riippuen noin 5-6 litraa.
- Tilavuudesta 55% plasmaa ja loppuosa soluja
- Soluista suurin osa on punasoluja ja vain noin 1% tilavuudesta valkosoluja.
Hematokriitti Hkr
punasolujen osuus veren tilavuudesta
matala hematokriitti viittaa pieneen erytrosyyttimäärään ==> merkki anemiasta
seerumi
veriplasma ilman hyytymistekijöitä
veriplasman proteiinit
Suurin osa albumiinia, jota on noin puolet plasman proteiineista
Määrää kolloidiosmoottisen paineen eli veren proteiinien aiheuttaman osmoottisen paineen, joka on tärkeä nesteen liikkumisessa kudoksista verisuoniin ja takaisin
Kuljetustehtäviä:
Hormonit (tyroksiini)
Metaboliitit (bilirubiini ja rasvahapot)
Lääkeaineet
Hyytymiseen osallistuvia proteiineja, kuten plasman suurinta proteiinia fibrinogeeniä.
Globuliinejä:
○ Immunoglobuliinit (gamma-globuliini): Plasmasolujen erittämiä vasta-aineita - tärkeä osa humoraalista immuunipuolustusta
Komplementtiproteiinit:
○ Osa synnynnäistä immuniteettia.
○ Komplementin aktivaatio: C3-proteiinia pilkkoutuu, minkä voi aiheuttaa suoraan vieras mikrobi tai antigeeni-vasta-aine-kompleksi.§
Veren hyytymisen pääpiirteet
1) Verisuonen seinämän vaurioituessa sen endoteelin alla sijaitsevan tyvikalvon negatiivisesti varautuneet kollageenimolekyylit paljastuvat.
2) Verihiutaleet tarttuvat vauriopinnan kollageeniin ja vWF, aktivoituvat erittämään ADP:ta, serotoniinia ja tromboksaani A2:sta, sekä muuttuvat takertuviksi.
3) Uusia verihiutaleita takertuu kohtaan ja syntyy trombosyyttitulppa eli primaarinen hemostaattinen tulppa.
4) Erittyy serotoniinia, joka supistaa verisuonta ja vähentää verenvuotoa.
5) Verihiutaleiden alfajyväsistä vapautuu fibrinogeeniä ja hyytymistekijöitä, jotka muodostavat varsinaisen hyytymän.
6) Endoteelisolun TPA eli tissue plasminogen activator aktivoi plasminogeenista plasmiinia, joka liuottaa verihyytymää vauriokohdan parannuttua.
