Lihas Flashcards
Miten epimysium, perimysium, endomysium ja sarcoplasma suhtautuvat lihaksen myofibrilliin, lihassäikeeseen, lihasjuosteeseen ja lihakseen?
Epimysium on ulkoinen lihasta ympäröi lihaskalvo, joka koostuu tiiviistä sidekudoksesta.
Lihassyykimppujen väleissä kulkee lihaskalvosta lähteviä sidekudosväliseiniä eli perimysium.
Yksittäisiä lihassoluja ympäröi ohut sidekudoskerros, endomysium ja external lamina.
Lihassoluilla solun osista käytetään yleisestä nimeämistavasta poikkeavia käsitteitä:
- Sarkoplasma=sytoplasma
- Sarkolemma=solukalvo
- Sarkoplasmakalvosto=ER
Miten seuraavat ominaisuudet liittyvät luurankolihaksen, sydänlihaksen ja sileälihaksen toimintaan ja vertaa miten ao. lihastyypit poikkeavat toisistaan:
a. solujen koko ja muoto,
b. supistumis-impulssin saapuminen soluun
c. ohuiden ja paksujen filamenttien määrän suhde,
d. solunsisäisen kalvoston järjestys ja määrä,
e. tumien lukumäärä ja sijainti solussa,
f. supistumisen salunsisäinen säätely,
g. hiussuonten lukumäärä,
h. uusiutumiskyky
x
Kuvaile hermo-lihasliitosta
x
Kuvaa vaiheittain miten paikallinen postsynaptinen kalvodepolarisaatio leviää lihassäikeeseen/soluun ja aiheuttaa supistuvan yksikön toiminnan.
a. luurankolihaksessa
b. sydänlihaksessa
c. sileälihaksessa
x
Vertaile punaista ja valkeaa lihassyytä seuraavissa suhteissa:
a. myoglobiinipitoisuus,
b. sytokromipitoisuus,
c. supistumisnopeus,
d. energian päälähde,
e. kyky jatkuvaan pitkäaikeiseen toimintaan,
f. sijaintipaikat elimistössä.
x
Sydänlihaksessa on erityiset kytkylevyt (intercalated disc) solujen päiden välillä.
a. Mistä rakenneosista kytkylevy koostuu?
b. Mikä on kunkin rakenneosan merkitys sydänlihaksen toiminnan kannalta?
x
Lihassolujen ja -kudosten sekä yleisrakenne
Lihassolut- ja kudos vastaa kehon liikkeistä ja mahdollistaa sisäelinten koon ja muodon muutokset. Kaikille tyypeille yhteinen tunnuspiirre supistumiskykyiset solut. Lihassolun supistumista aikaansaavia myofilamentteja on kahta eri tyyppiä: (ohuet) aktiinifilamentit ja (paksut) myosiinifilamentit
Kolme päätyyppiä: luurankolihaskudos, sydänlihaskudos ja sileälihaskudos.
Näistä luurankolihas sis. pitkiä monitumaisia soluja, joissa sarkomeerirakenne (poikkijuovaista). Luurankolihaksen supistuminen nopeaa, voimakasta ja pääosin tahdonalaista. Luurankolihaksessa on lihassolujen lisäksi satelliittisoluja, jotka toimivat kantasoluina. Lihasvauriossa niistä voi suotuisissa olosuhteissa kehittyä uusia poikkijuovaisen lihaksen osia.
Sydänlihassolut ovat yksittäisiä pieniä poikkijuovaisia soluja (vrt. luurankolihassoluhin). Sydänlihaksessa ei ole uudistumiskykyisiä satelliittisoluja. Sydänlihasolukkokin saattaa uudistua kantasoluista, joskin ilmeisen hitaasti. Sydänlihaksessa myös sarkomeerirakenne, sisältää haarakohtia.
Sileälihassolut ovat sukkulamaisia, niissä on yksi tuma keskellä solua ja ne muodostavat yhtenäisiä solukkolevyjä. Sileälihassoluja/-kudosta on esim. verisuonen seinämissä, suolessa, värikalvossa, virtsateissä ja kohdussa. Sileälihasolulle on ominaista poikkijuovaista hitaampi ja pitkäaikaisempi supistuminen.
Miten lihassolut ja -kudokset elävät, toimivat ja uusiutuvat?
Luurankolihaksen synty: kun yksittäiset esisolut, myoblastit liittyvät toisiinsa –>. muodostuu monitumaisia, sylinterimäisiä jättisoluja. Nämä kiinnittyvät päistään tiiviiseen sidekudokseen, jänteeseen tai jännekalvoon puolittaista vyöliitosta muistuttavan liitoksen (adherens junction) avulla.
Luurankolihaksen uusiutuminen: Pienten vammojen jälkeen, jos tyvikalvo on säilynyt ehjänä, satelliittisolut muuttuvat myoblasteiksi, lisääntyvät ja fuusioituvat, kuten kehityksen aikanakin, muodostamaan uuden lihassyyn. Kuitenkin, jos vamma tuhoaa tyvikalvon, ei satelliittisoluilla ole valmista mallia, minkä mukaan toimia –> korjaantuminen ei onnistu. Lisäksi isommassa vauriossa tulehdusreaktio ja granulaatiokudos kerkiää tekemään paikalle arven ennen kuin solut lisääntyvät. Hyvin tärkeää laittaa kylmää repeämä kohtaan asap!
Lihassolujen ja -kudosten erikoisrakenteiden merkitys ja miten ne liittyvät solun/kudoksen toimintaan
x
Lihassolujen ja -kudosten erikoistoiminnat tapahtumasarjana ja miten ne heijastuvat solun/kudoksen rakenteeseen
x
Miten lihassolujen ja -kudosten ominaisuudet ja toiminnat näyttäytyvät tyypillisessä histologisessa valmisteessa. Toisin sanoen: minkä rakenne- ja värjäytyvyysominaisuuksien perusteella lihassolut/kudokset voi erottaa toisista soluista/kudoksista mikroskoopissa?
x
