Sidekudos Flashcards
Sidekudossolujen ja sidekudosten yleisrakenne.
Sidekudokseen lasketaan solut ja soluväliaine.
Sidekudos kuuluu tukikudoksiin. Luut, rustot, jänteet, nivelsiteet, lihaksia ympäröivät peitinkalvot, sydämen läpät, aivoja tukevat liimamaiset verkostot, sarveiskalvo, hammasluu ja monet muut elimistön rakenteet koostuvat sidekudossoluista
Sidekudoksen keskeinen komponentti on soluväliaine, extracellular matrix (ECM), jonka koostumus vaihtelee nestemäisestä veriplasmasta kovaan luuhun.
Sidekudostyypit jaotellaan solujen, sidekudossäikeiden ja perusaineksen määrän ja laadun mukaan varsinaiseen (proper) ja erikoistuneisiin (specialized).
Varsinaista sidekudosta on kahta tyyppiä: löyhää sidekudosta ja jäykkää (tiivistä) sidekudosta!
Miten sidekudossolut ja -kudokset syntyvät ja korjaantuvat?
Sidekudokset muodostuvat mesenkyymistä. Kudosvaurioissa sidekudokset solut voivat aktivoitua: uusia soluja muodostuu mesenkymaalisista kantasoluista.
Kudosvauriossa syntyy ensin granulaatiokudos (=uutta sidekudosta ja hiussuonia, joita syntyy makrofagien siivoamaan haavakohtaan sen parantumisen alkuvaiheessa). Granulaatiokudos on
hyvin löyhää sidekudosta, joten ei kestä suurta rasitusta. Vahvistuu arpimuodostuksen edetessä.
Granulaatiokudoksen kypsyminen arveksi kestää noin viikon.
Connective tissues originate from embryonic mesen- chyme, a tissue developing mainly from the middle layer of the embryo, the mesoderm.
Sidekudosten histologinen värjäytyminen
Alkeissidekudos/mesenkyymi: säikeitä värjäytyy haalean liilaksi, solut pitkulaisia/harvassa, joissa tuma värjäytynyt liilaksi
Löyhä sidekudos: enemmän soluja kuin säikeitä eli tiivisti liiloja tumia näkyvissä
Tiivis järjestäytynyt sidekudos: tumia hyvin vähän näkyvissä, haalean punainen järjästäytynyt säiemäinen/sydänlihaksen näköinen rakenne (Kollageenisäikeet pakattu vierekkäin samansuuntaisiksi kimpuiksi.)
Tiivis järjestäytymätön sidekudos: Kollageenisäiekimppujen paksuus ja suunta vaihtelee. Punainen värjäytyminen, epämääräinen rakenne, liiloja tumia siellä täällä näkyvissä.
Erilaistunut sidekudos:
rasva, luu, veri ja rusto (käsitellään muualla)
Perusaineen (ground substance) koostumus ja ominaisuudet.
Perusaines on ECM:n geelimäistä täytettä, johon kuuluu kaikki muu kuin säikeiset proteiinit. Suurin osa vettä, muita tärkeitä rakenneosia GAG:t ja glykoproteiinit.
Huuhtoutuu pois mikroskopisen näytteen valmistuksessa, joten ei näy kuvissa.
Tehtäviä solujen tukeminen, veden varastoiminen, media molekyylien vaihtoa varten, kollageenisäikeiden välisen kitkan vähentäminen.
Soluväliaineen koostumus yleisesti
Soluväliainetta eli extrasellulaarista matriksia (ECM) on perusaines + säikeet.
- Perusaines on ECM:n geelimäistä täytettä, johon kuuluu kaikki muu kuin säikeiset proteiinit. Suurin osa vettä, muita tärkeitä rakenneosia proteoglykaanit, GAG:t (esim. hyaluronaani) ja glykoproteiinit.
- ECM:n säikeitä ovat kollageeni ja elastiini. Kollageeni pääproteiinina!
Säikeiden suuruusjärjestys:
Fiber (säie/syy) > fibrilli > filamentti (ryhmä)
Sidekudosten luokittelu
- Alkeissidekudos
2a. Löyhä sidekudos
(solut > säikeet)
2b. Tiivis sidekudos (säikeet > solut) --> Järjestynyt • yhdensuuntaiset kollageeni-säikeet • elastiset säikeet --> Järjestymätön
- Erilaistunut sidekudos:
– rasva, rusto, luu, veri
Rasvakudoksen ominaisuudet.
Rasvakudos on endokriininen elin:
- Rasvasolut erittävät mm. leptiiniä, joka vaikuttaa hypotalamuksen ruokahalua ja metaboliaa sääteleviin keskuksiin.
Sympaattinen hermotus lisää rasvasolujen metaboliaa
Puolustussolut sidekudoksessa
- Syöttösolut
- Muistuttaa veren basofiilejä, mutta esiintyy kudoksissa. Molemmat luuytimen kantasolusta.
- Pitkäikäisiä soluja.
- Löyhässä sidekudoksessa, erityisesti välittömästi epiteelien alla ja verisuonten ympärillä.
- Sytoplasma täynnä suuria granuloita, joissa on tulehduksen välittäjäaineita kuten histamiinia/proteaaseja/hepariinia/leukotrieeni-3:a.
- Granulat ja siten sytoplasma värjäytyy vahvasti basofiilisesti, tuma erottuu vaaleamman liilana.
Toiminta: 1) Altistus allergeenille stimuloi plasmasolut tuottamaan IgE:tä, joka sitoutuu syöttösolun Fc-reseptoriin. Tarvitaan siis ensin IgE:tä - syöttösolun “virittyminen”.
2) Toisella altistuksella allergeeni sitoutuu syöttösolujen pinnalla olevaan IgE:hen, joka aktivoi solunsisäisen signaloinnin ja käynnistää granuloiden eksosytoosin.
Plasmasolu
- Tärkein tehtävä vasta-aineiden muodostus. Tuottaa vain yhtä tiettyä vasta-ainetta, humoraalinen immuniteetti.
○ Syntyvät aktivoituneista B-lymfosyyteista, menevät löyhään sidekudokseen
- Eritys jatkuvaa, joten eritysrakkuloita ei näy.
- Runsaasti esim. suolen löyhässä sidekudoksessa (lamina propria).
- Valmistaa ja erittää immunoglobuliineja, joten sytoplasmassa on runsaasti rER.
- Golgin laite erottuu usein valomikroskoopissa HE-värjätyssä näytteessä muuten liilasta solusta vaaleana kohtana.
Makrofagit
- Tärkein tehtävä bakteerien ja solujätteen fagosytoosi. Sytoplasmassa runsaasti lysosomeja, endosomeja ja fagosytoitua ainesta
- Hajottaa väliaineen kollageenisäikeitä
- erittää proteaaseja, tulehdusta edistäviä sytokiineja ym.
- osa makrofageista antigeenin esittelijöinä auttaja T-lymfosyyteille (CD4), pinnalla MHC II
Granulosyytit: neutrofiilit, basofiilit ja eosinofiilit
- Löyhässä sidekudoksessa vierailevia soluja, joita kertyy normaalisti esim. suolen ja hengitysteiden epiteelien alle. Tulehduksissa niitä kertyy mihin tahansa löyhään sidekudokseen tai jopa parenkyymiin. Neutrofiilit ovat tulehduksen ja kudosvaurion ensilinjan (eli rekrytoidaan ensimmäiseksi paikalle) soluja makrofagien kanssa. Neutrofiili toimii hanakasti bakteereja fagosytoivana ja tuhoavana soluna, mutta ilmaantuu paikalle myös kudosvaurioissa. Eosinofiilit ja lymfosyytit kertyvät kudoksiin kroonisessa tulehduksessa.
Maksan sidekudos
Tyyppi III pelkästään, mutta jos löytyy tyyppi I -> arpikudosta / maksakirroosi
Fibronektiini
Multiadhesiivinen glykoproteiini, jota solut käyttävät hyväksi liikkuessaan. Solufibronektiinit tuotetaan paikallisesti kehityksen aikana ja esimerkiksi haavan parantuessa. Fibronektiini toimii mm. veren hyytymisessä muodostamalla ristisidoksia fibriinin kanssa. Plasman fibronektiiniä tuottaa maksa. Sitoo hepariinia, kollageenia, fibriiniä ja gelatiinia - kaikilla omat spesifiset sitoutumisalueensa.
Parenkyymi
Elimen varsinainen kudos. Parenkyymi tarkoittaa siis biologiassa perussolukkoa tai -kudosta.
Strooma
Sidekudosta joka on elimen varsinaisen kudoksen eli parenkyymin välissä tai ympärillä kutsutaan stroomaksi.
Verinahan sidekudostyypit (2kpl)
Papillaarinen kerros – löyhää sidekudosta
Retikulaarinen kerros
– tiivistä järjestäyty- mätöntä sidekudosta
Mesenkyymi ja mesenkymaaliset kantasolut
Mesenkyymi = sikiökautinen sidekudos
mesenkymaaliset kantasolut = kantasoluja, joita on aikuisenkin kudoksissa, etenkin verisuonten seinämissä mutta myös esim. luuytimessä ja verenkierrossa. mesenkymaaliset kantasolut voivat erilaistua mm. endoteeli, sidokudos, rusto, luu tai rasvasoluiksi.
Haavan parantuminen
Haava=epiteelipinnan tyvikalvon LÄPI ulottuva vaurio.
- Re-epitelisaatio kestää yleensä 3-7vrk, mutta haavan vetolujuus riippuu merkittävästi syvemmän sidekudoksen kestävyydesteä.
- Granulaatiokudoksen kypsyminen arveksi kestää noin viikon.
○ Tikkejä pidetään usein 7-14vrk ennen poistoa. Kesto vaihtelee sen mukaan, kuinka altis haava-alue on venytykselle.
○ Tikkien poisto ennen kudoksen kunnollista kypsymistä altistaa haavaa repeämiselle!
○ Haavan venyminen voi hidastaa paranemista ja kasvattaa muodostuvan arven kokoa.
Mekanismi tarkemmin:
1. Tyvikalvon läpi ulottuva vaurio on täyttynyt verisoluista, fibriinistä ja fibronektiinistä koostuvalla verihyytymällä. Makrofagit alkavat poistaa hyytymää ja vaurioitunutta kudosta, kemotaksis tuo paikalle uusia mesenkymaalisista kantasoluista muodostuneita fibroblasteja, verisuonia ja lisää syöjäsoluja.
- Dermikseen on ilmaantunut verisuonia ja uusia soluja eli granulaatiokudosta. Aktiiviset fibroblastit tuottavat uutta matriksia, kollageeni III:n synteesi on vilkasta. Osa fibroblasteista muuttuu myofibroblasteiksi ja kiristää haavaa umpeen.
- Kestävämmän kollageeni I:n synteesi on vilkasta ja tyyppi III poistetaan, granulaatiokudos vähenee.
- Epiteeli on ehjä ja dermikseen syntyy kollageeni I -pitoinen arpi. Kuukausien kuluessa myofibroblastit kurovat arpea pienemmäksi –> Arvet alkavat usein kiristämään. Jos sidekudoksen soluväliaineen muodostus ei vaimene, syntyy hypertrofinen arpi/keloidi.
