Histologinen valmiste

Question 1

Minkä väriseksi hematosykliini värjäytyy?

Answer 1

Siniseksi

Question 2

Hematosykliini

Answer 2

Ionisoituu kationeiksi (+), joten värjää neg. yhdisteet kuten DNA, RNA, tuma, rER. Värjäytyy basofiilisesti SINISEKSI/LIILAKSI.

myös happamat proteiinit, ruston glukosamino- glykaanien (GAG) sulfaatti ryhmät

Muistisääntö: H-ematosykliini: H-appo (happo on aine, joka luovuttaa H+:n eli varautuu sitten negatiivisesti)

Question 3

Yleisin histologinen valmiste sisältää vaiheet (3 kpl)

Answer 3

formaliini-kiinnitys, paraffiinileike ja hematoksyliini-eosiini-värjäys

1. Jotta kudosnäytteen rakenne säilyy, näytteeseen laitetaan/näyte laitetaan formaldehydin vesiliuokseen (formaliiniin). Tämä reagoi kudoksen makromolekyylien kanssa liittäen ne toisiinsa ja näytteeseen.
2. Tämän jälkeen näytteen vesi korvataan alkoholilla, sitten xyleenillä ja lopuksi kuumalla parafiinilla, joka jähmettyy jäätyessään. Pehmeää kudosta ei voi leikata!
3. Näyte leikellään sitten 5-10 mikronin ohuiksi levyiksi.
4. Värjäyksen valmistelu (parafiini pitää poistaa käänteisesti kohdan 2 suhteen, koska parafiini estää värjäytymisen).
5. Värjäys hematosykliini-eosiini (HE)
6. Jos näytteestä halutaan kestovalmiste, se päällystetään peitinlasilla.

Question 4

Miksi histologisia näytteitä leikellään ohuiksi?

Answer 4

Elintä tai kudospalaa ei voi tarkastella sellaisenaan, koska solukerrokset projisioituvat päällekkäin. Joten on parempi tehdä ohut leike ja värjätä se.

Question 5

Miten HE värjäyksellä voi tunnistaa aktiivisen/passiivisen solun (proteiinisynteesin kannalta)?

Answer 5

Aktiivisesti luettava kromatiini (DNA:n ja siihen liittyneiden proteiinien kompleksi) on avoin ja muodostaa löyhän rakenteen = eukromatiinin, joka värjäytyy huonosti. Suuri määrä eukromatiinia = aktiivinen solu.

Passiivinen kromatiini on pakattu tiiviisti syrjään heterokromatiiniksi -> sitoo paljon väriä tilavuusyksikköä kohti, joten se värjäytyy
intensiivisesti hematoksyliinilla.

Question 6

Eosiini

Answer 6

HE-värjäyksen E

Hapan väriaine, joka ionisoituu vesiliuoksessa neg. (-) anioneiksi, jotka värjäävät pos. yhdisteet kuten proteiinien aminoryhmät (esim. lihassolun proteiinit, sytoplasma, kollageeni, sER jonkin verran, ja mitokondriot). Värjäytyy eosinofiilisesti PUNAISEKSI.

Question 7

Rasvojen värjäytyminen

Answer 7

Eivät värjäydy: neutraalit rasvat liukenevat pois näytteestä voimakkaiden rasvaliuottimien (alkoholi ja xyleeni) takia. Saadaan näkyviin erikoiskäsittelyllä kuitenkin. Muutoin näytteessä rasvasolu itsessään vaalea kohta, ja rasvasolun sytoplasma erottuu ohuena juosteena kadonneen rasvapisaran ympärillä.

Question 8

Hiilihydraattien värjäys

Answer 8

Hiilihydraatit eivät värjäydy HE- värjäyksellä. Esim. pikarisolujen erite näyttäytyy epiteelin värjäytymättömänä alueena, mutta hiilihydraatit saadaan värjäytymään PAS-värjäyksellä (perjodihappo-schiff). Se värjää pikarisolun eritteen kirkkaan punaiseksi sekä tyvikalvon glykoproteiinit ja
glykokalyksin punertavaksi

Question 9

Mihin immunohistokemia perustuu?

Answer 9

Elimistön immuunipuolustusjärjestelmän tuottamiin vasta-aineisiin (antibody). Vasta-aine tunnistaa antigeenin spesifisti -> sitoutuu kudosnäytteeseen tiettyyn antigeeniin -> vasta-aine voidaan värjätä

Vasta-aineen värjäys joko
1) suoralla immuunireaktiolla: Kudosleikkeeseen laitetaan vasta-aineliuosta. Vasta-aine tarttuu spesifisesti antigeeniinsä. Kun vasta-aineeseen on jo aiemmin liitetty merkkiaine, esim. fluoresoiva molekyyli, voidaan näytettä tarkastella UV valaistuksessa fluoresenssimikroskoopilla.
TAI
2) epäsuoralla immunohistokemiallisella tekniikalla: primäärinen vasta-aine sitoutuu antigeenin epitooppiin -> sitten laitetaan sekundäärinen vasta-aine (jossa usein fluoresoiva merkkiaine), joka sitoutuu primääriseen vasta-aineeseen

Question 10

Hybridisaatiotekniikka

Answer 10

Perustuu siihen, että yksinkertainen RNA tai DNA ketju (probe, koitin) sitoutuu spesifisesti vastinsekvenssiinsä kohteessa (DNA, mRNA). Koittimet merkitään usein fluoresoivalla merkkiaineella. Kudoksissa voidaan tällä tekniikalla osoittaa tietyn mRNA:n esiintyminen, mikä tarkoittaa että solu parhaillaan valmistaa sitä vastaavaa proteiinia.

Question 11

In situ hybridisaatio

Answer 11

Jos hybridisaatioreaktion (yksinkertainen RNA tai DNA ketju (probe, koitin) sitoutuu spesifisesti vastinsekvenssiinsä kohteessa (DNA, mRNA)) annetaan tapahtua kudosleikkeessä

Question 12

Epitooppi

Answer 12

Antigeenin kohta, johon vasta-aine voi sitoutua. Antigeenissa voi olla useampi epitooppi.