Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

TeSaKu > Tentti > Flashcards

Tentti Flashcards

1
Q

Monitumainen solu luussa on …

A

osteoklasti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

osteosyytti sijaitsee tilassa nimeltä …

A

lacuna

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

____ kiinnittää periosteumin luuhun

A

sharpeyn säikeet

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

osteoblasti tuottaa …

A

mineralisoitumatonta matriksia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Apoptoosille tunnusomaista on

A

apoptoottisten solujäämien fagosytoosi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

sentraalinen toleranssi (itsetietoisuus): ____ valinta

A

negatiivinen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

MHC-molekyylin tunnistus: ____ valinta

A

positiivinen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

_____ heikentää T-soluvastetta ikääntyneillä

A

involuutio

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

sydänlihaksessa ja sileässä lihaksessa, mutta ei luurankolihaksessa, tuma _____

A

sijaitsee solun keskellä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

mikä lihassolu on monitumainen?

A

luurankolihassolu

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

missä lihastyypeissä lihassupistus perustuu aktiini ja myosiinin liukumiseen toistensa nähden

A

kaikki lihastyypit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

missä lihastyypeissä on motorinen yksikkö?

A

luurankolihaksessa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

akuutissa tulehduksessa selektiinit ja integriinit ovet _____

A

tärkeitä adheesiomolekyylejä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

autoimmuunisairauksissa immunologinen toleranssi on ____-

A

häiriintynyt

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

metaplasia on yleinen kudoksen reaktiomalli. se tarkoittaa ___

A

kudoksen muuntumista toiseksi kypsäksi kudostyypiksi

Metaplasia (Greek: “change in form”) is the transformation of one differentiated cell type to another differentiated cell type. The change from one type of cell to another may be part of a normal maturation process, or caused by some sort of abnormal stimulus.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

sydämen hypertrofiassa ___

A

sydänlihassolujen koko kasvaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

mihin erilaistumisprosessiin spesifiset granulat liittyvät?

A

granulopoieesiin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

mihin erilaistumisprosessiin polykromatofiilinen solu liittyy?

A

erytropoieesi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

mihin erilaistumisprosessiin variaabelin aluees somaattinen rekombinaatio liittyy?

A

lymfopoieesi

20
Q

mihin erilaistumisprosessiin endomitoosi liittyy?

A

trombosytopoieesi

21
Q

punainen kantasolu on luuytimen ___

A

myeloidinen kantasolu

22
Q

kypsyvien punasolujen värjäytyminen on ensin ____ ja sitten _____

A

basofiilinen ja sitten eosinofiilinen

23
Q

kypsyvä punasolu vapautuu verenkiertoon ns. _____ vaiheessa, jolloin solussa ei ole enää tumaa.

A

retikulosyytti

24
Q

kypsän punasolun muoto

A

kaksoiskovera

25
Q

kypsän punasolun kaksoiskovera muoto tehostaa ___

A

kaasujenvaihtoa

26
Q

kypsän punasolun kaksoiskoveraa muotoa ylläpitää ____

A

spektriinisäieverkko eli solukalvokuorikko

27
Q

erytosyytti elää verenkierrossa n. ___

A

3 kk

28
Q

punasolujen hajottamispaikka

A

perna

29
Q
  1. mitkä solutyypit epidermis sisältää ja 2. mitkä ovat kunkin solutyypin toiminnat ja toimintaan liittyvät rakenteet
A

epidermis eli orvaskesi jaetaan ulkoota päin:

  1. marraskesi/stratum corneum
  2. kirkassolukerros/stratum lucidum
  3. jyvässolukerros/stratum granulosum
  4. okasolukerros/stratum spinosum
  5. tyvisolukerros/stratum basale
  6. (tyvikalvo)

Näistä
1. Marraskeden solut ovat keratinisoituneita ja litteitä, ja niiden tuma ja soluorganellit ovat hävinneet. Marraskeden paksuus vaihtelee suuresti, ja sen paksuus onkin suurin ohuen ja paksun ihotyypin ero.

  1. Kirkassolukerros löytyy ainoastaan paksusta ihosta. Solut ovat eosinofiilisiä ja saattavat värjäytyä huonosti. Solut ovat jo osaksi keratinisoituneita, ja tuma ja soluorganellit alkaneet hävitä.
  2. Jyväiskerros koostuu 1-5 kerroksesta litteitä soluja. Solut sisältävät keratohyaliinijyväsiä, jotka ovat basofiilisia ja jotka erottuvat valomikroskoopillakin.
  3. Okasolukerroksessa on useita soluja päällekkäin. Erityisesti kämmenissä ja jalkapohjissa tämä kerros on paksu. Solut ovat isompia kuin tyvikerroksessa ja kuutiomaisia. Soluilla on myös useita sytoplasmisia ulkokkeita, jotka ovat usein helposti havaittavissa preparoinnissa levenneiden soluvälien ansiosta. Ulokkeet kiinnittyvät desmosomeilla toisten solujen ulokkeisiin, ja valomikroskoopilla katsottaessa desmosomit erottuvat pieninä tihentyminä. Okasolukerroksessa on myös Langerhansin solut, jotka toimivat osana immuunisysteemisä esittelemäsllä antigeeneja T-lymfosyyteille.
  4. Tyvikerros on orvaskeden alin kerros. Se koostuu yhdestä kerroksesta kuutiomaisia tai lieriömäisä soluja heti tyvikalvon päällä. Tyvikerroksessa on kantasoluja, jotka jakaantuvat: epidermis uusiutuu jatkuvasti tyvisolujen jakautumisen kautta. Erilaistuessaan solut siirtyvät seuraavaan kerrokseen “keranosyyttilinjaa” pitkin. Solut ovat basofiilisia. Niillä on vain vähän sytoplasmaa, minkä takia tumat pistävät silmään. SB:ssä on myös Merkelin soluja, jotka toimivat mekanoreseptoreina sekä melanosyyttejä, jotka tuottavat melaniinipigmenttiä ja muodostavat ulokkeita, joiden avulla pigmenttiä voidaan kuljettaa ympäröiviin soluihin.
30
Q

Mikä seuraavista on neutrofiilin granulosyytin esiaste?

A

Sauvatumainen solu

31
Q

Millä sarkomerin alueella nähdään ainoastaan paksuja filamentteja?

A

H-vyöhyke

32
Q

Sikiön luuranko koostuu alunperin?

A

Lasirustosta

33
Q

mitkä solutyypit epidermis sisältää ja sijoita ne stratum korneumin ja tyvikalvon väliin

A

epidermis eli orvaskesi jaetaan ulkoota päin:

  1. marraskesi/stratum corneum
  2. stratum lucidum
  3. jyvässolukerros/stratum granulosum
  4. okasolukerros/stratum spinosum
  5. tyvisolukerros/stratum basale
  6. (tyvikalvo)

Näistä
1. SC:ssä ja 2. SL:ssä on keratinisoituneita soluja
3.

34
Q

Sikiöllä todetaan luuston kehityshäiriö, jossa kylkiluut, raajojen pitkät luut ja selän nikamat ovat lyhyet mutta kallon luutuminen suhteellisen normaali. Minkä kollageenin geenivirhe sopii parhaiten selittämään kehityshäiriön.

A

Kollageeni II

35
Q

Artefaktalla tarkoitetaan histologiassa

A

Teknisestä syystä johtuva muutosta

36
Q

Mikä solu erilaistunut hematopoieettisesta kantasolusta (kondroblasti, osteoblasti, osteosyytti vai osteoklasti?)

A

Osteoklasti

37
Q

Mitä soluliitosta ei nähdä epiteelissä?

A

Kytkylevy

38
Q

Mikä on nopeiden lihassyiden (tyyppi IIb) tyypillinen ominaisuus?

A

Korkea glykogeenipitoisuus

39
Q

Erytropoeitiini tuotetaan

A

Munuaisissa

40
Q

Yhdistä oikein:

  1. HE-värjäys
  2. Periodihappo-Schiff-värjäys
  3. Giemsa värjäys
  4. Hopeavärjäys
    a. Nukleiinihappojen värjäys
    b. Retikulaarisäikeet värjäys
    c. Tuma ja solukalvo
    d. Sokerirakenteet
A

1c
2d
3a
4b

41
Q

Mikä seuraavista on tumaton solu?

Erytroblasti, retikulosyytti, normoblasti, metamyelosyytti

A

Retikulosyytti

??

42
Q

Mikä kollageenityyppi esiintyy tyvikalvossa?

A

Kollageeni IV

43
Q 
Mikä rakenne seuraavista EI sisällä kollageenimolekyylejä:
Retikulaarisäikeet
Osteoidi
Rustomatriksi
Elastiset säikeet
A

Elastiset säikeet

44
Q

Mitä tarkoittaa epiteelisolun polaarisuus. Miten se ilmenee esim. ohutsuolen epiteelisolussa. Piirrä kuva epiteelisolusta ja nimeä siihen polarisaatiolle keskeiset rakenteet/ominaisuudet!

A

Polaarisuus tarkoittaa että solut ovat suuntautuneita tyvikalvon ja solujen vapaan pinnan välillä. Solukalvon vapaana oleva apikaalinen (ulospäin oleva) pinta ja tyvikalvoon kiinnittyvä basaalinen pinta poikkeavat ominaisuuksiltaan. Samoin lateraalisella (solujen välisellä) pinnalla on sille ominaisia rakenteita. Keskeinen elementti tässä jaossa on tiivisliitos-vyöhyke, joka jakaa solukalvon erillisiin alueisiin. Esim. ohutsuolen epiteelissä on yksinkerainen lieriöepiteeli (simple columnar), jossa solut ovat selkeästi polarisoituneita: tuma on basaalilla puolella. Apikaalilla pinnalla on mikrovilluksia. Kuvan piirtäminen: pitkulaisia kolumnaarisia soluja vieriviereen, tummat tumat solujen alareunaan, yläreuna röpelöiseksi (mikrovilluksia).

45
Q

Ihossa epiteelin alla on verinahka, dermis. Selvita dermiksen perusrakenne. Mikä merkitys dermiksen eri kerroksilla on ihon kokonaisuuden kannalta?

A

Orvaskeden ja sen alla olevan tyvikalvon alla on 0,5-1,5 millimetrin paksuinen pääosin sidekudoksinen verinahka eli dermis. Eli tyvikalvo sijaitsee siis orvaskeden ja verinahan välissä.
Verinahka koostuu kahdesta kerroksesta: nystykerros (Stratum papillare tai dermal papillae) ja verkkokerros (Stratum reticulare). Nystykerros on löyhää sidekudosta: sen yläosissa hiussuonia ja hermopäätteitä joiden hiussuonet ruokkivat epidermiksen alakerroksia. Verkkokerros on tiivistä sidekudosta, jossa sijaitsee talirauhaset, hikirauhaset, karvatupet ja erector pili-lihakset. Hermopäätteitä, alaosissa isompia verisuonia ja hermoja.
Verinahassa on runsaasti verisuonia ja hermopäätteitä. Myös karvatupet, hikirauhaset ja talirauhaset ovat lähtöisin verinahasta. Karvatupet ja hikirauhaset alkavat siis dermiksestä, mutta ulottuvat ihon pinnalle asti.
Epidermiksen ja dermiksen kiinnittymistä toisiinsa tehostavat epidermiksen tyven poimut ER ja dermiksen pienemmät papillat.

46
Q

Mikä rakenne ei värjäydy H&E värjäyksellä

A

Kolesteroli

TeSaKu (8 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2024 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions