Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

TeSaKu > Epiteeli ja iho > Flashcards

Epiteeli ja iho Flashcards

1
Q

Posken limakalvolla, ruokatorvessa, anuksessa ja vaginassa on samantyyppinen pintaepiteeli. Miksi?

A

Koska epiteelikudos (pintakudos) on kudos, joka muodostuu toisissaan kiinni olevista epiteelisoluista, ja joka verhoaa kehon ulko- ja sisäpintoja.

Epiteelit muun muassa välittävät valikoivaa diffuusiota, imeytymistä ja/tai erittymistä. Lisäksi ne antavat fyysistä suojaa. Koska epiteelit reunustavat lähes kaikkia kehomme sisä- ja ulkopintoja, käytännössä lähes kaikki, mikä otetaan elimistön sisään ja poistetaan sieltä, kulkee epiteelin läpi. Epiteelit osallistuvat myös tuntoaistimusten tuottamiseen. Värekarvalliset epiteelit poistavat pölyä ja elimistölle vieraita kappaleita hengitysteissä. Ihon epiteelisolut myös suojaavat auringon ultraviolettisäteilyltä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Ihon epiteeli poikkeaa edellisestä sijainniltaan, ympäröivien olosuhteiden puolesta ja rakenteeltaan. Miten?

A

Iho on elimistön uloin ja suurin elin, jonka kerroksia ovat orvaskesi, verinahka ja ihonalaiskerros. Iho on jatkuvasti kosketuksissa ulkomaailmaan, sen täytyy olla paikoittain paksu, joutuu kestämään kovaa rasitusta.

Kerrokset tarkemmin apikaalipinnalta kohti tyvikalvoa:
1. Orvaskesi (epidermis): Yleisin solutyyppi keratinosyytit, joiden kaksi tärkeintä tehtävää ovat 1) keratiinin muodostaminen ja 2) ekstrasellulaarisen vesiesteen muodostaminen liitosten avulla.

  1. Stratum lucidum (SC): Paksussa ihossa, myös kuolleita soluja.
  2. Jyvässolukerros, stratum granulosum SG: Keratohyaliinijyväsiä tonofilamenttikimppujen lisäksi.
  3. Okasolukerros, stratum spinosum SS:
    Langerhansin solut; peräisin luuytimestä.
    -> Toimivat osana immuunisysteemiä esittelemällä antigeenejä T-lymfosyyteille. Muodostavat melanosyyttien tapaan ulokkeita keratinosyyttien väleihin, mutta eivät kiinnity näihin desmosomeilla.
    -> Sytoplasmassa näkyy Birbeck:in jyväsiä.
    -> Sytokeratiinirihmojen muodostavat tonofilamentit näkyvät mikroskooppikuvassa säikeinä.
  4. Tyvisolukerros, stratum basale SB
    - Epidermis uusiutuu jatkuvasti tyvisolujen jakautumisen kautta. Erilaistuessaan solut siirtyvät seuraavaan kerrokseen “keranosyyttilinjaa” pitkin.
    - Kantasolut sijaitsevat karvatupen yläosan pullistumissa, minkä vuoksi karvoittuneiden alueiden ihovauriot paranevat nopeemmin kuin esimerkiksi kämmenen.
    - Tyvisolut pystyvät erilaistumaan vain eri epidermiksen kerroksiksi, aikuisen “committed” kantasoluja.
    - SB:n solut ovat kuutiomaisia, levyepiteelinimi tulee pintasolujen mukaan.
  5. Tyvikalvo=basement membrane / basal membrane. Sijaitsee siis orvaskeden eli epidermiksen ja dermiksen eli verinahan välissä.
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Suoliston eri osissa vallitsee sama epiteelityyppi. Mistä toiminnoista se vastaa?

A

Suolistossa (paksu- ja ohutsuolessa) on lieriöepiteeli (simple columnar), joka vastaa imeytymisestä eli absorboinnista, ja erityksestä esim. Goblet solujen (pikarisolujen) erittämä lima, sekä estää haitallisten aineiden pääsyn elimistöön eli sillä on puolustustehtävä. Lieriöepiteelissä solut selkeästi polarisoituneita: tumalla basaalinen sijainti. Solujen pinnalla voi olla värekarvoja/mikrovillusta (erityisesti ohutsuolessa).

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Virtsateiden epiteeli muodostaa oman epiteelityyppinsä. Mitä vaatimuksia virtsa sille asettaa?

A

Välimuotoinen epiteeli/uroteeli/siirtymäepiteeli (transitional epithelium) kestää virtsan toksisia aineksia ja mukautuu venytykseen.

Tunnusomaista muita epiteelisoluja suojaavat ja muita suuremmat pintaepiteelin “umbrella cells”, joissa voi olla kaksi tumaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Kun tarkastelet esim. lieriöepiteelin yhtä kypsää solua tai seroosia rauhassolua, niin miten polaarisuus heijastuu solun valomikroskooppisessa rakenteessa?

A

Tumat ovat basaalilla puolella

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Miten polaarisuus heijastuu solukalvon ominaisuuksissa?

A

Solukalvon vapaana oleva apikaalinen pinta ja tyvikalvoon kiinnittyvä basaalinen pinta poikkeavat ominaisuuksiltaan. Samoin lateraalisella pinnalla on sille ominaisia rakenteita. Keskeinen elementti tässä jaossa on tiivisliitos-vyöhyke, joka jakaa solukalvon erillisiin alueisiin.

Polaarisuus näkyy solun sisäisessä
organellien järjestyksessä, esim.:
Erittävässä solussa tuma-sentrioli-RER-Golgi-erittävä pinta. Toinen esimerkki: Apikaalisella pinnalla ovat mikrovillukset ja toisella puolella, basaalisesti kiinnittyminen tyvikalvoon.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Mikä soluväliliitos mahdollistaa polaarisuuden? Miten?

A

Epithelial polarity is defined, in part, by apical cell–cell tight junctions that separate the plasma membrane into the apical domain and the basolateral domain, as well as the zonula adherens that mediate intercellular adhesion.

Tiivis liitos sulkee soluvälitilan ja siten estää molekyylien kulun liitoksen ohi niin elimistöstä ulos kuin elimistöön päinkin. Tiivis liitos estää myös molekyylien kulkeutumisen ao. solun solukalvoa pitkin liitoksen ohi. Toisin sanoen solun tyvenpuoleisen (basolateraali) solukalvon kalvorakenteet (pumput, reseptorit, jne) eivät pääse kärjenpuoleiselle (apikaaliselle) solukalvolle. Tämä mahdollistaa, että toinen kalvoalue pumppaa ainettaX solun sisään ja toinen samaa ainetta solusta ulos

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Miten epiteelit saavat ravintoaineensa?

A

Epiteelisolut saavat ravintoaineensa tyvikalvon läpi alla olevasta sidekudoksesta (ja sen verenkierrosta) diffuusiolla.

Epiteelin alainen (tai rauhasepiteeliä ympäröivä) sidekudos on laadultaan löyhää sidekudosta, jossa on tiheä kapillaariverkosto. Diffuusio on tehokasta löyhän sidekudoksen soluväliaineessa samoin kuin tyvikalvon läpi. Kerrostuneessa epiteelissä ravinnon saanti on pintasolulla heikompi kuin tyvisoluilla.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Miten nopeasti epiteelit normaalisti uusiutuvat? Miten epiteelit uusiutuvat?

A

Riippuu epiteelistä, esim. kovaa kulutusta kestävä epiteeli uudistuu hyvin nopeasti esim. suoli.

Epidermis uusiutuu jatkuvasti tyvisolujen jakautumisen kautta. Erilaistuessaan solut siirtyvät seuraavaan kerrokseen “keranosyyttilinjaa” pitkin.

Kantasolut sijaitsevat karvatupen yläosan pullistumissa, minkä vuoksi karvoittuneiden alueiden ihovauriot paranevat nopeemmin kuin esimerkiksi kämmenen.

Tyvisolut pystyvät erilaistumaan vain eri epidermiksen kerroksiksi, aikuisen “committed” kantasoluja.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Mitkä epiteelisolujen rakenteet lisäävät toimivaa absorbtio pinta-alaa?

A

Mikrovillukset

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Mikä on melanosyyttien sijainti epidermiksessä?

A

Tyvikalvon päällä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Minkälaista tehtävää toimittaa Langerhansin solu epidermiksessä?

A

Immuunipuolustus: toimivat osana immuunisysteemiä esittelemällä antigeenejä T-lymfosyyteille. Muodostavat melanosyyttien tapaan ulokkeita keratinosyyttien väleihin, mutta eivät kiinnity näihin desmosomeilla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Miten Merkelin solu toimittaa tehtävänsä?

A

Mekanoreseptori

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Dermiksessä erotetaan kaksi kerrosta, retikulaarinen ja papillaarinen. Mitä niillä tarkoitetaan ja miten ne eroavat rakenteensa ja toimintansa puolesta?

A

Dermis=verinahka:
• Löyhää sidekudosta; yläosissa hiussuonia ja hermopäätteitä, dermal papillae (DP) joiden hiussuonet ruokkivat epidermiksen alakerroksia. Muodostavat kämmenten viivat/harjut.

  • P eli papillaarikerros: tiivistä sidekudosta jossa talirauhaset, hikirauhaset, karvatupet ja erector pili-lihakset. Hermopäätteitä, alaosissa isompia verisuonia ja hermoja.
  • R eli retikulaarinen kerros: tyypin 1 kollageenia ja elastisia säikeitä.
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Millaisilla liitoksilla keratinosyytit kiinnittyvät toisiinsa?

A

Desmosomeilla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Millä tavalla keratinosyytin rakenne muuttuu välikokoisten (keratiini)säikeiden suhteen sen kypsyessä ja siirtyessä ylemmäksi epidermiksessä? Miksi keratiinisäiekimppuja kutsutaan?

A

Okasolukerroksessa keratinosyyttien sytoplasmaan kertyy runsaasti sytokeratiinirihmoja eli tonofilamentteja ja ne kimppuuntuvat valomikroskoopilla nähtäviksi säikeiksi, tonofibrilleiksi.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Miten ja mihin talirauhanen erittää?

A

Talirauhaset=sebaceous glands
§ Kaikilla karvaisilla alueilla. Karvatuppi toimii talirauhasen erityskanavana ja talirauhanen muodostuu karvatupen epiteelin erilaistumana sen viereen. Erite öljymäistä talia joka tekee marraskeden vettä hylkiväksi ja estää bakteerien kasvua.
§ Eritys holokriinistä: kun solu täyttyy eritteestä, se joutuu apoptoosiin. Solu hajoaa ja sen osat poistuvat eritteen mukana karvatupen kautta ihon pinnalle.
§ Aknessa talirauhaset tulehtuvat sukupuolihormonien vilkastuneen toiminnan vuoksi.

18
Q

Missä hikirauhaset sijaitsevat? Miten ne erittävät?

A

Ekkriiniset hikirauhaset
§ Kaikkialla kehossa. Erite vapautuu eksosytoosilla rakkulasta, toimivat erityisesti lämmönsäätelyssä. Yksinkertaisia kierteisiä putkimaisia rauhasia.
§ Sijaitsevat syvällä dermiksessä/subcutiksen pintaosissa.
§ Rauhastiehyt ihon pinnalle asti.
§ Erite hypotonista (=veriplasmaa laimeampaa) ultrafiltraattia jossa hieman ureaa, virtsahappoa ja ammoniumioneja.

19
Q

Melaniinin mekanismi (tuman suojaus)

A

x

20
Q

Ihon vanheneminen

A

(kollageeni yms)

21
Q

Ekkriinisen hikirauhasen rauhasosa sijaitsee syvällä dermiksessä tai sen alla (hypodermis, subcutis). T/ET

A

T

Hikirauhasella on yllättävän pitkä eritystiehyt.

22
Q

Kerrostuneen levyepiteelin basaalikerroksen solut ovat litteitä (levymäisiä). T/ET

A

ET

Basaalikerroksen solut ovat kuutiomaisia, levyepiteelinimi tulee pintasolujen mukaan.

23
Q

Epidermiksen kerrostuneelle levyepiteelille tyypillinen soluväliliitos on desmosomi (macula adherens). T/ET

A

T

Desmosomit pitävät solut tiukasti yhdessä.

24
Q

Keratinosyyttien sytoplasman lamellaariset kappaleet (lamellar granules) osallistuvat keratiinin muodostamiseen. T/ET

A

ET

Lamellaariset kappaleet liittyvät kulkuesteen vesitiiviyteen, ei keratinisaatioon.

25
Q

Keratinosyyttien sytoplasmassa esiintyy stratum granulosumissa runsaasti keratohyaliinijyväsiä. T/ET

A

T

Stratum granulosum on saanut nimensa näistä jyväsista (granuloista), jotka näkyvät valomikroskoopissakin.

26
Q

Koagulaationekroosissa solujen tumat häviävät. T/ET

A

T
Koagulaationekroosi eli hyytymisnekroosi.
- Proteiinit denaturoituvat sytoplasman happamoitumisen vuoksi.
- Yleinen kudosrakenne säilyy hetkellisesti, mutta tumat häviävät.
-> RNAasit ja DNAasit pystyvät toimimaan muiden proteiinien denaturoitumisesta huolimatta.
-> HE-värjätyissä kuvissa tumattomia punertavia eosinofiilisiä rakenteita.
-> Lähes kaikissa kudoksissa aivoja lukuunottamatta.

27
Q

Melanosyytin tuma (ja soluruumis) sijaitsee epidermiksen basaalikerroksessa. T/ET

A

T

Melanosyytin sooma sijaitsee basaalikerroksessa, lonkerot stratum spinosumissa.

28
Q

Ihon Langerhansin solut ovat immunologisesti aktiiveja soluja. T/ET

A

T
Toimivat antigeeneja prensentoivina soluina, jotka sijaitsevat epidermiksesä, mutta menevät esittelemään antigeeninsa imusolmukkeeseen.

29
Q

Soluvaurio voi aiheuttaa kalkkeumia. T/ET

A

T

30
Q

Talirauhanen (sebaceous gland) erittää holokriinisesti eli solu hajoaa eritystapahtumassa. T/ET

A

T

Talirauhanen todella erittää holokriinisesti, johon kuuluu solun hajoaminen.

31
Q

Mitkä kolme asiaa ovat tärkeimpiä peittoepiteelisolujen luokittelussa?

A
  1. solujen muoto:
    levymäinen, kuutiomainen tai lieriömäinen,
  2. solukerrosten määrä epiteelissä:
    yksinkertainen, kerrostunut tai valekerrostunut,
  3. epiteelisolun pinnan ominaisuudet: mikrovillukset, värekarvat ja keratinisaatio.
32
Q

Epiteelien tyypilliset ominaisuudet (3kpl)

A
  1. Koostuvat vieri-vieressä sijaitsevista soluista
  2. Polaarisia
  3. Ei juurikaan soluväliainetta
  4. Ei sisällä verisuonia eikä imusuonia
  5. Epiteelidolut kiinnittyvät toisiinsa spesifisin liitoksin
  6. Epiteelisolujen tyvipinnalla on tyvikalvo
  7. Vapaalla pinnalla ulkokkeita ja ‘epiteelisolun ominaisuudet’ (mikrovillukset yms.)
  8. Epiteelisolujen välikokoiset säikeet ovat spesifisesti sytokeratiinisäikeitä
33
Q

Liitoskompleksi (junctional complex)

A

Vierekkäin tiivis liitos, vyöliitos ja desmosomi (voi olla myös aukkoliitoksia)

34
Q

Tyvikalvon rakenne

A

Verkkomainen rakenne, joka muodostuu laminiinista ja kollageeni IV (4.):stä. Verkon väleissä mm. proteoglykaani perlekaania, ja säikeiden linkkiproteiineina entaktiini ja nidogeeni.

35
Q

Miten epiteelisolut kiinnittyvät tyvikalvoon?

A

Hemidesmosomeilla tai tarttumispisteillä (focal adhesion). Kummassakin integriinit ovat solukalvoa lävistävinä kiinnittymismolekyyleinä.

36
Q

Terminal web

A

Epiteelisolun apikaalipuolen säiemäinen rakenne, mikrovilluksia sisältävissä soluissa. Koostuu aktiinista ja spektriinistä. Sis. myös myosiini II:sta ja tropomyosiinia, jotka auttavat verkkoa supistumaan. Supistuessaan terminal webin läpimitta supistuu solun apikaalipäässä, jollloin mikrovillukset leviävät -> mikrovillukset auttavat tällöin imeytymisessä.

37
Q

Sytokeratiinifilamentit

A

Epiteelisolujen välikokoiset säikeet ovat spesifisesti
sytokeratiinisäikeitä. Esimerkiksi orvaskeden, epidermiksen soluissa on runsaasti sytokeratiinifilamentteja, rihmoja, jotka antavat mekaanisen kestävyyden soluille ja kun tämä solun tukirangan osa on hemidesmosomien kautta kiinni tyvikalvossa ja runsaiden desmosomien kautta kiinni naapurisoluissa, syntyy koko epiteelille mekaaninen kestävyys.

38
Q

Mitä muita soluja tyvisolukerroksessa (stratum basalessa on) kuin

A

Merkelin solut; toimivat mekanoreseptoreina.

  • Eniten tarkasti aistivilla alueilla, kuten sormenpäissä.
  • Näkyvät valomikroskooppikuvassa kirkkaina. Sytoplasmassa hermovälittäjäaineita sisältäviä granuloita.
  • Solulle tulee hermosäie tyvikalvon läpi.
  • Modifioitunut epidermaalinen solu ja se kiinnittyy desmosomeilla keratinosyytteihin.

Melanosyytit; tuottavat melaniinipigmenttiä ja muodostavat keratinosyyttien väleihin ulokkeita, joiden avulla pigmenttiä voidaan kuljettaa ympäröiviin soluihin.

  • Valko- ja tummaihoisilla ei ole merkittävää eroa melanosyyttien määrässä, vaan ihon värin erot johtuvat melaniinin muodostumis- ja hajotusnopeuksista.
  • Eritys sytokriinista - keratinosyytit fagosytoivat melanosyyttien ulokkeiden kärjet ja saavat siten sytoplasmaansa pigmenttijyväsiä.
  • “Muualta tullut solu” Langerhansin solujen tapaan, joten eivät kiinnity desmosomeilla keratinosyytteihin.
39
Q

Keratinisaatio ja sen vaiheet

A
  1. Okasolukerroksessa keratinosyyttien sytoplasmaan kertyy runsaasti sytokeratiinirihmoja eli tonofilamentteja ja ne kimppuuntuvat valomikroskoopilla nähtäviksi säikeiksi, tonofibrilleiksi.
  2. Jyvässolukerroksessa solun sytoplasmaan muodostuu tonofibrillien lisäksi keratohyaliinijyväsiä ja lamellaarisia kappaleita. Lamellaarikappaleita eritetään keratinosyyteistä ja niiden avulla ihoon muodostuu läpäisemätön lipidirikas membraani. Vapauttavat ihon hilseilyyn vaadittavia molekyylejä.
    Keratohyaliinijyväset edistävät solun dehydraatiota ja tonofilamenttien kimppuuntumista.
  3. Marraskedessä varsinainen keratinisaatio eli apoptoosiin johtava keratohyaliinijyvästen vapautuminen sytoplasmaan. Solun sisäpuolelle muodostuu solukuori isoista proteiineista, joihin tonofibrillit kiinnittyvät. Samalla solut erittävät soluvälitilaan myös lipidiainesta lamellaarikappaleista –> epidermiksen vesieste.
  4. Kuolleet, keratinisoituneet solut kiinnittyvät edelleen toisiinsa desmosomeilla hilseilläkseen lopulta pinnalta. Hilseily on säädelty prosessi, jossa desmosomit heikkenevät solujen liikkuessa kohti ihon pintaa.
40
Q

Dermis

A

Dermis=verinahka:
• Löyhää sidekudosta; yläosissa hiussuonia ja hermopäätteitä, dermal papillae (DP) joiden hiussuonet ruokkivat epidermiksen alakerroksia. Muodostavat kämmenten viivat/harjut.

41
Q

Subcutis

A

Subcutis=ihonalaiskerros:
• Löyhää sidekudosta ja rasvaa. Vaihtelevan paksuinen - toimii lämmöneristeenä ja rasvavarastona.
• Hormonaaliset toiminnot, kuten estrogeenin eritys.
- Matala-asteinen tulehdus

42
Q

Ihon eri rauhastyypit

A

1) Ekkriiniset rauhaset: Kaikkialla kehossa. Erite vapautuu eksosytoosilla rakkulasta, toimivat erityisesti lämmönsäätelyssä.
2) Apokriiniset hikirauhaset: Vain kainaloissa, nännipihan alueella, ulkoisissa sukuelimissä ja anaalialueella. Erona eksokriinisiin rauhastiehyt avautuu karvatuppeen.
3) Talirauhaset=sebaceous glands: Kaikilla karvaisilla alueilla. Karvatuppi toimii talirauhasen erityskanavana ja talirauhanen muodostuu karvatupen epiteelin erilaistumana sen viereen. Erite öljymäistä talia joka tekee marraskeden vettä hylkiväksi ja estää bakteerien kasvua. Eritys holokriinista.

TeSaKu (8 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2024 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions