U7 Julkisen ja yksityisen sektorin suhde sisämarkkinoilla Flashcards

Question 1

Q

Valtiontukien valvonta on kilpailupolitiikan väline, jonka avulla pyritään…

Answer

A

…estämään sisämarkkinoiden toiminnan vääristyminen yritysten kilpailunvastaisen toiminnan vuoksi tai siksi, että jäsenvaltiot suosivat eräitä toimijoita toisten kustannuksella.

Question 2

Q

Tukipalkkion (subsidy) määritelmä?

Answer

A

Tukipalkkio viittaa johonkin rahanarvoiseen suoritukseen julkiselta vallalta yksityiselle.

Question 3

Q

Tukitoimen (aid) määritelmä?

Answer

A

Tukitoimi puolestaan kattaa myös julkisen vallan toimenpiteet, joilla kohennetaan tietyn yrityksen tai tuotannonalan taloudellista asemaa.

Question 4

Q

Tukitoimen sallivuutta arvioitaessa olennaista ei ole sen tarkoitus tai tavoite, vaan…

Answer

A

…todellinen vaikutus markkinoiden kannalta.

Question 5

Q

Millainen valtion tuki on kielletty SEUT 107(1) artiklassa?

Answer

A

Jäsenvaltion myöntämä taikka sen varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa. Tällainen tuki ei sovellu yhteismarkkinoille siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

Question 6

Q

Tukitoimen kiellettävyyden neljä kriteeriä?

Answer

A

tukitoimen lähde
selektiivisyys
vaikutus kilpailuolosuhteisiin
vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kauppaan (kauppakriteeri)

Question 7

Q

Tukitoimesta ei aiheudu jäsenvaltiolle kuluja. Kuuluuko tällainen tukitoimi SEUT 107(1) artiklan soveltamisalaan?

Answer

A

Ei. Olennaista on se, että kielletyn tukitoimen täytyy olla jäsenvaltion varoista peräisin muodossa tai toisessa.

Question 8

Q

Valtion käsite ymmärretään EU-oikeudellisissa yhteyksissä laajasti. Niinpä myös valtion tukitoimien yhteydessä rahoituslähteenä voi olla…

Answer

A

…jäsenvaltion keskus-, alue- tai paikallishallintoyksikkö, alueellinen tai paikallinen julkisviranomainen tai ns. julkinen yritys.

Question 9

Q

EU-tuomioistuin tulkitsee valtiontukea nykyisin kaksivaiheisesti - eli miten?

Answer

A

Ensin tutkitaan, onko tuki valtion varoista ja jos vastaus on myönteinen, sen jälkeen tutkitaan, onko varoja siirretty.

Question 10

Q

Ladbroke Racing -tapaus?

Answer

A

Kansallinen toimenpide luokiteltiin valtiontueksi siitä huolimatta, ettei siihen näennäisesti liittynyt valtion varojen suoraa tai välillistä siirtoa edunsaajille.

Kyse oli hevoskilpailuja järjestävän yrityksen mahdollisuuksista käyttää lunastamattomia voittoja. Olennaista tapauksessa oli valtion valvonta. EU-tuomioistuin katsoi, että mikäli käytetyt rahavarat ovat jatkuvasti valtion valvonnassa ja siten myös toimivaltaisen kansallisen viranomaisen käytettävissä, voidaan käytettyjä varoja pitää SEUT 107(1) artiklan tarkoittamina valtiolta peräisin olevina varoina, vaikka ne eivät ole pysyvästi valtion suorassa omistuksessa.

Question 11

Q

PreussenElektra-tapaus?

Answer

A

Sähkönjakeluyrityksille asetettu kiinteä vähimmäishintainen ostovelvoite ei ollut kiellettyä valtiontukea, koska järjestelyyn ei liittynyt valtion varojen suoraa tai edes välillistä siirtämistä ns. vihreää sähköä tuottaville yrityksille.

Valtiontukea tulkittiin suppeasti.

Question 12

Q

Pearle-tapaus?

Answer

A

Alankomaiden käsiteollisuusalan toimialajärjestö oli määrännyt jäsentensä maksettavaksi maksuja, joiden tarkoituksena oli rahoittaa optikkoalan yritysten yhteistä mainoskampanjaa. Varat oli kerätty mainoskampanjasta hyötyviltä jäseniltä maksuina ja näin ollen toimenpiteellä ei aiheutettu kustannuksia valtiolle. EU-tuomioistuin katsoi, ettei tällainen toimenpide kuulu SEUT 107(1) artiklan soveltamisalaan.

Toimialajärjestö oli julkisoikeudellinen tai osittain julkisvallan kontrollissa ollut elin. Maksuista ei ollut mahdollista kieltäytyä.

Question 13

Q

Uteca-tapaus?

Answer

A

TV-toiminnan harjoittajien tuli vuosittain osoittaa osa liiketoimintansa tuloista sellaisille elokuville, joita tuotti lähinnä Espanjan elokuvateollisuus.

Järjestelyssä ei siirretty valtion varoja eikä valtio voinut vaikuttaa niiden käyttöön. Kyseessä ei ollut kielletty elokuva-alalle myönnetty valtiontuki.

Question 14

Q

Bouygues-tapaus?

Answer

A

Ranskan hallituksen ministeri oli lehtihaastattelussa antanut lausuman, jossa hän lupasi valtion auttavan vakaviin talousvaikeuksiin joutunutta ja valtion osaksi omistamaa France Télécomia (FT). Ministerin lausunto ja siihen liittynyt luottoluokituksen pysyminen keinotekoisen korkealla tarkasteltuna yhdessä osakaslainatarjouksen kanssa on SEUT 107 artiklan tarkoittamaa sisämarkkinoille soveltumatonta valtiontukea.

Toiminta alensi FT:n kustannuksia, joten kyseessä oli kielletty valtiontuki.

Question 15

Q

Tulkintaongelmia on myös synnyttänyt SEUT 107(1) artiklassa on tehty ero ”jäsenvaltion myöntämän tuen” ja ”valtion varoista” myönnetyn tuen välillä.

Mitä eroa?

Answer

A

Erottelun tarkoituksena on sisällyttää valtion tuen käsitteeseen valtion suoraan myöntämät edut ja valtion nimeämiensä tai perustamiensa julkisten tai yksityisten elinten välityksellä myöntämät edut. Olennaista valtion varojen käsitteen kannalta on se, että ne ovat jatkuvasti valtion valvonnassa ja siis toimivaltaisten kansallisten viranomaisten käytettävissä.

Question 16

Q

Tukitoimen selektiivisyyttä korkeva edellytys täyttyy, kun…

Answer

A

…tukitoimi suosii jotain yritystä tai tuotannonalaa verrattuna muihin.

Question 17

Q

Selektiivisyysharkinnassa valtiontuen mahdollisen saajan kannalta on olennaista selvittää…

Answer

A

…, onko tukea saavan yrityksen asema vahvistunut taloudellisesti muihin kilpaileviin yrityksiin nähden, eli onko jokin yritys saanut sellaista etua, jota se ei normaaleissa markkinaolosuhteissa voinut saada.

Question 18

Q

Selektiivisyyskriteerin tulkinta - suppea vai laaja?

Answer

A

Valikoivuuskriteeriä tulkitaan oikeuskäytännössä melko laajasti, sillä tuki voidaan kohdistaa määrittelemättömälle määrälle tuensaajia, joita ei ole alun perin yksilöity.

Kielletyn valtiontuen saajina voivat olla esimerkiksi tietyn alueen yritykset tai tietyn kokoiset yritykset. Valikoivuus-kriteeri täyttyy myös silloin, kun esimerkiksi verotukseen liittyvä toimenpide koskee tietyn ajankohdan jälkeen perustettuja yrityksiä.

Question 19

Q

Mikä on selektiivisyyskriteerin tarkoitus?

Answer

A

Selektiivisyys-kriteerin tarkoituksena on rajata ns. yleiset toimenpiteet SEUT 107(1) artiklan soveltamisalan ulkopuolelle. Toimenpiteet, jotka hyödyttävät erotuksetta kaikkia jäsenvaltion alueella sijaitsevia yrityksiä, eivät lähtökohtaisesti ole valtiontukea.

Question 20

Q

Tukea myöntävän viranomaisen harkintavallan merkitys selektiivisyyskriteerin täyttymistä arvioitaessa?

Answer

A

Saattaa olla olennaista.

Ecotrade-tapauksessa valikoivaksi katsottiin lainsäädäntö, jonka nojalla tietyt konkurssissa olevat suuryritykset asetettiin ministerin päätöksellä erityishallintoon siten, että ne nauttivat erityistä suojaa velkojia vastaan. Nimenomaan ministerin harkintavalta täytti edellytyksen tuen erityisyydestä, joka on yksi valtiontuen käsitteen tunnusomaisista piirteistä.

Question 21

Q

Valtiontuen käsitys ei kata ainoastaan positiivisia suorituksia kuten avustuksia. Se kattaa myös toimenpiteet, jotka….

Answer

A

…eri tavoin alentavat yrityksen vastattavaksi tavallisesti kuuluvia kustannuksia.

Question 22

Q

Azorit-tapaus?

Selektiivinen verotus ja tietyn alueen saama tuki

Answer

A

Azorit-tapauksessa katsottiin, että keskushallintoon nähden oikeudellisesti, institutionaalisesti ja taloudellisesti riittävän autonominen alue saattaa yksinään muodostaa sen alueen, jonka poliittinen ja taloudellinen ympäristö on verotuksellisen tukitoimen selektiivisyysarvioinnin taustana. Portugalille kuuluvilla Azoreilla ei tulkittu olevan tapauksen asiayhteydessä siinä määrin autonomista asemaa taloudellisesti, että sille kohdistetut tukitoimet kuuluisivat vain Azoreiden muodostamaan kontekstiin. Kun tukitoimia verrattiin koko Portugalin alueeseen, tulkittiin ne valikoiviksi.

Question 23

Q

Keskeiset tulkintakysymykset kilpailuvaikutuksen kannalta?

Answer

A

Keskeiset tulkintakysymykset kilpailuvaikutuksen kannalta liittyvät siihen, kuinka vähämerkityksiset tukitoimet voivat kuulua SEUT 107(1) artiklan soveltamisalaan ja soveltuuko tukitoimeen ryhmäpoikkeus.

Question 24

Q

De minimis -sääntö ja valtiontuet?

Answer

A

Nykyisin de minimis -sääntö on omaksuttu koskemaan myös valtiontukia.

Question 25

Q

Säädöspohja nykyään sovellettavalle de minimis -ajattelulle?

Answer

A

De minimis -asetus (EU) N:o 1407/2013

- valtuusasetus (EU) 2015/1588

Question 26

Q

De minimis -asetuksessa asetetut euromääräiset rajat?

Answer

A

De minimis -asetuksen (EU) N:o 1407/2013 mukaan tukitoimi ei kuulu SEUT 107(1) artiklan soveltamisalaan, jos yhdelle yritykselle myönnettävän vähämerkityksisen tuen kokonaismäärä ei ylitä 200 000 euroa minkään kolmen verovuoden jakson aikana. Lisäksi yhdelle maantiekuljetusten alalla toimivalle yritykselle myönnettävän vähämerkityksisen tuen kokonaismäärä ei saa olla yli 100 000 euroa minkään kolmen verovuoden jakson aikana.

Question 27

Q

De minimis -asetus ja SGEI-palvelut?

Answer

A

Yleisen de minimis -asetuksen rinnalla on käytössä SGEI-palveluita koskeva asetus SGEI-palveluja tuottavalle yritykselle myönnettävän vähämerkityksisen tuen kokonaismäärä ei saa olla enemmän kuin 500 000 euroa minkään kolmen verovuoden jakson aikana.

Question 28

Q

Erityiset de minimis -asetukset?

Answer

A

SGEI-asetus
maatalousala
kalastus- ja vesiviljely

Question 29

Q

Yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen idea?

Answer

A

Tukiohjelmat, jotka täyttävät asetuksessa säädetyt edellytykset, ovat yhteismarkkinoille soveltuvia ja ne vapautetaan sen vuoksi SEUT 108(3) artiklan mukaisesta ilmoitusvaatimuksesta komissiolle. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että tukiohjelmasta myönnettävät yksittäiset tuet täyttävät asetuksessa mainitut edellytykset.

Question 30

Q

Mihin ryhmäpoikkeusasetus ei sovellu?

Answer

A

Monet valtiontukitilanteet eivät kuulu yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen soveltamisalaan. Sitä ei sovelleta:

vientiin myönnettävä tuki
tuki, jolla suositaan kotimaisia tuotteita tuontituotteiden kustannuksella
tietty toiminta kalastus- ja vesiviljeylyalalla
tietty toiminta maatalousalalla
alueellinen tuki terästeollisuudessa, hiilialalla, laivanrakennusalalla, kuljetusalalla tai synteettikuitujen alalla
vaikeuksissa olevat yritykset

Question 31

Q

Kauppakriteeri valtiontukimielessä?

Answer

A

Valtion tukitoimi on yhteismarkkinoille soveltumaton vain siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Niinpä 107(1) artikla ei sanamuotonsa perusteella koske jäsenvaltion sisäisesti vaikuttavia tukia eikä tukia, jotka vaikuttavat yksittäisen jäsenvaltion ja EU:n ulkopuolisen valtion välillä.

Question 32

Q

Lähtökohtaisesti kauppakriteerin vastainen tukitoimi on kyseessä silloin, kun…

Answer

A

…tukitoimi on tarkoitettu vientiyrityksen tukemiseksi.

Tilannekohtainen tulkinta on kuitenkin tarpeen - kauppavaikutus voi täyttyä myös silloin, kun tuen saajana ei ole vientitoimintaa harjoittava yritys.

Question 33

Q

Markkinataloustoimijaperiaatteeseen kuuluvat johdannaiset?

viisi kappaletta

Answer

A

Takaaja, velkoja, sijoittaja, myyjä, lainaaja.

Question 34

Q

Millaiseen toimintaan markkinataloustoimijaperiaatetta sovelletaan ja mihin puolestaan ei?

Answer

A

Markkinataloussijoittajaperiaatetta sovelletaan kaikenlaiseen kaupalliseen toimintaan. Periaate ei näin ollen sovellu esimerkiksi verotukseen tai sosiaaliturvaan liittyviin toimenpiteisiin, koska ne ovat tyypillisesti julkisen vallan käyttöä.

Question 35

Q

Milloin valtion sijoitus on sallittu markkinataloussijoittajaperiaatteen mukaan?

Answer

A

Valtion sijoituspäätös on tehty sellaisin perustein, jotka olisivat hyväksyttäviä myös vastaavassa tilanteessa tavanomaisin markkinatalouden ehdoin toimivan yksityisen sijoittajan kannalta. Sijoituksen markkinaehtoisuutta arvioitaessa tulee markkinatilannetta tarkastella kokonaisuutena.

Question 36

Q

Verlipack-tapaus?

markkinataloussijoittajaperiaate

Answer

A

Vallonian hallintoalue antoi yksittäiselle yritykselle ilmeisen tappioriskin vallitessa lainarahoitusta niin, että toinen laina oli myönnetty ilman vakuuksia ja toiseen oli liitetty ehto lainasta luopumiseksi, mikäli yritys menisi myöhemmin konkurssiin.

Vastaavilla ehdoilla kyseistä lainarahoitusta ei olisi saatu yksityisiltä pääomamarkkinoilta.

Question 37

Q

Jäsenvaltion tukitoimenpiteen sallittavuus yksin markkinataloussijoittajaperiaatteen perusteella ei riitä takaamaan valtiontukisäännösten tavoitteiden toteutumista kaikissa tilanteissa, vaan arvioinnissa tulee huomioida…

Answer

A

…myös toimenpiteen vaikutukset markkinoilla toimivien kilpailijoiden kannalta, ei siis vain sijoittajan näkökulmasta.

Question 38

Q

EDF-tapaus?

Answer

A

Yhtiölle syntyi 889 miljoonan euron verovelka, josta Ranskan valtio päätti luopua säätämällä lain, jolla saatavat alaskirjattiin yhtiön taseessa. EU-tuomioistuin tulkitsi asiaa niin, että perimättä jätetyt verot ovat verrattavissa siihen, että yksityinen sijoittaja olisi tehnyt vastaavan suuruisen sijoituksen EDF:ään. Oli siis arvioitava, olisiko kooltaan julkista sektoria hoitaviin organisaatioihin rinnastuva yksityinen sijoittaja tehnyt samankaltaisissa olosuhteissa yhtä suuren pääomasijoituksen vastaavilla ehdoilla.

Markkinataloustoimijaperiaatteen käyttöala on viime aikoina laajentunut jopa sellaiseen julkisen vallan toimintaan, jota yksityinen ei voi missään tilanteessa harjoittaa.

Question 39

Q

Mikä elin valvoo valtiontukia ja minkä säännöksen nojalla?

Answer

A

Keskeinen säännös valtiontukien valvonnan kannalta on SEUT 108 artikla, jonka nojalla komission valvonta kohdistuu sekä jo olemassa oleviin tukiin että uusiin ja muutettuihin tukiin. Olemassa olevien tukien valvonnasta todetaan SEUT 108(1) artiklassa, että komissio seuraa jatkuvasti jäsenvaltioiden kanssa niiden voimassa olevia tukijärjestelmiä.

Question 40

Q

Millaisiin toimenpiteisiin (ajallisesti) komission valvonta voi ulottua?

Answer

A

Voimassa olevien tukien seuranta voi johtaa vain vastaisuudessa sovellettaviin toimenpiteisiin. Komissio ei siten voi määrätä jo myönnettyä tukea takaisinperittäväksi. Tätä voidaan perustella oikeusvarmuudella.

Question 41

Q

Valtiontukien valvontamenettelyn pohja?

Answer

A

Jäsenvaltion ilmoitusvelvollisuus komissiolle, joka ilmenee SEUT 108(3) artiklasta.

Question 42

Q

Jäsenvaltion ilmoitusvelvollisuutta valtiontukien valvonnassa täydentää…

Answer

A

SEUT 108(3) artiklassa asetettu täytäntöönpanokielto, jonka mukaan jäsenvaltio ei saa toteuttaa ehdottamiaan tukitoimenpiteitä ennen kuin komissio on antanut asiassa tutkintamenettelyn jälkeen lopullisen päätöksensä tai sen voidaan päätöksenteon pitkittymisen vuoksi katsoa hyväksyneen tuen.

Question 43

Q

Kun komissio saa jäsenvaltiolta ilmoituksen valtiontuesta…

Answer

A

…aloittaa komissio alustavan tutkintamenettelyn siitä, soveltuuko tuki sisämarkkinoille.

Question 44

Q

Alustavan tutkinnan jälkeen komission on tehtävä valtiontuesta päätös, josta ilmenee…

Answer

A

…onko tuki

kiellettyä valtiontukea
poikkeuksellisesti sallittua
sisämarkkinoille soveltumaton

Question 45

Q

Jos komission alustavan tutkinnan mukaan valtiontuki on sisämarkkinoille soveltumaton, komissio…

Answer

A

…aloittaa SEUT 108(2) artiklassa tarkoitetun muodollisen tutkintamenettelyn.

Question 46

Q

Menettelyllisesti laittomaksi valtiontuen tekee…

Answer

A

uuden tuen täytäntöönpano ennen komission päätöstä
ilmoittamatta jättäminen
hyväksymispäätöksen vastaisesti toteutettu tuki

Näissä ei ole kysymys valtiontuen aineellisten edellytysten tarkastelemisesta.

Question 47

Q

Kenellä ja miten on oikeus käynnistää alustava tutkintamenettely?

Answer

A

Kenellä tahansa on oikeus käynnistää alustava tutkintamenettely ilmoittamalla komissiolle epäilys laittomasta tai väärinkäytetystä tuesta.

Intressi tähän on käytännössä usein tuensaajan kilpailijalla.

Question 48

Q

Oikeusturvamekanismi, jos komissio vitkuttelee valtiontukeen liittyvässä tutkintamenettelyssä?

Answer

A

Laiminlyöntikanne.

Question 49

Q

Missä tapauksissa valtiontuen muodollinen tutkintamenettely on käynnistettävä?

Answer

A

Jos komissio ei alustavan tutkinnan perusteella ole vakuuttunut tuen soveltuvuudesta sisämarkkinoilla.

Question 50

Q

Missä instrumentissa säädetään tarkemmin valtiontalouden tutkintamenettelystä?

Answer

A

Menettelytapa-asetuksessa.

Question 51

Q

Tutkintaedellytys valtiontuen takaisinperinnässä?

Answer

A

Takaisinperintä edellyttää muodollisen tutkinnan jälkeen annettua päätöstä tuen soveltumattomuudesta sisämarkkinoille.

Question 52

Q

Keneen valtiontuen takaisinperintä kohdistuu?

Answer

A

Takaisinperintä kohdistuu niihin yrityksiin, jotka tosiasiallisesti ovat hyötyneet tuesta, mikä voi toisinaan aiheuttaa kohdistamisongelmia.

Question 53

Q

Oikeusperiaatteet, jotka voivat estää valtiontuen takaisinperinnän?

Answer

A

Oikeusvarmuus ja luottamuksensuoja.

Question 54

Q

Edellytys sille, että Unionin toimielimen vakuutuksista voisi saada luottamuksensuojaa? Edellytyksen ehdottomuus ja joustaminen?

Answer

A

Vakuutusten täsmällisyys.

Täsmällisyysvaatimuksesta on kuitenkin joustettu esimerkiksi silloin, kun komission ratkaisukäytäntöä rasittaa perustelematon viivästys.

Question 55

Q

Valtiontuen takaisinperintä ja eurooppaoikeuden ensisijaisuus?

Answer

A

Lucchini-tapauksen mukaan lainvoimainen komission päätös, jossa kielletään valtiontuki, on ensisijaisuusperiaatteen mukaan sovellettavissa silloin, kun komission päätöksen jälkeen kansallinen tuomioistuin vastoin päätöstä myöntää saman tuen.

Question 56

Q

Lucchini-tuomion kohtalo myöhemmässä EUT:n ratkaisukäytännössä?

Answer

A

Lucchini-tuomiota on kuitenkin rajattu tiukasti EU-tuomioistuimen myöhemmässä oikeuskäytännössä. Lucchini-ratkaisun on todettu koskevan vain valtiontukisääntöjen noudattamista eikä esimerkiksi yhteisön arvonlisäverolainsäädännön noudattamista.

Question 57

Q

CELF-tapaus?

valtiontuen takaisinperintä

Answer

A

Vaikka komissio toteaa laittoman tuen myöhemmin sisämarkkinoille soveltuvaksi, se ei tee alkuperäistä päätöstä tuen myöntämisestä jälkikäteen lailliseksi, vaan kansallisen tuomioistuimen on määrättävä takaisinperintä tällöinkin poistaakseen tuen myöntämisestä aiheutuneen laittoman edun.

Laittomalla edulla tarkoitetaan lähtökohtaisesti niitä korkoja, joita tuensaajan olisi pitänyt maksaa markkinaehtoisen luotottajan rahoituksesta komission lopullista päätöstä odotellessa

Question 58

Q

Kansallisen tuomioistuimen toimivalta ryhmäpoikkeusasetuksen edellytysten tulkinnassa?

Answer

A

Jollei tuki kansallisen tuomioistuimen mielestä täytä ryhmäpoikkeusasetuksen edellytyksiä, sen on ilmoitettava asiasta komissiolle SEUT 108(3) artiklan mukaisesti. Kansallisilla tuomioistuimilla ei nimittäin ole valtaa todeta tukea sisämarkkinoille soveltumattomaksi.

Question 59

Q

Keskeisin kannetyyppi käsiteltäessä valtiontukiasioihin liittyviä kanteita?

Answer

A

SEUT 263 artiklan mukainen kumoamiskanne. Se nostetaan valtiontukiasioissa unionin yleisessä tuomioistuimessa, kun kantajana on yksityinen taho.

Question 60

Q

Millaisesta päätöksestä valtiontukiasioissa voi nostaa kumoamiskanteen?

Answer

A

Kanneoikeuden kannalta ratkaisevia ovat riitautetun toimenpiteen sisältö ja tarkoitus, ei sen muoto.

Kyseessä tulee lähtökohtaisesti olla komission hallinnollisen prosessin päättävä ratkaisu, jolla on oikeusvaikutuksia kantajaan. Esimerkiksi päätös muodollisen tutkinnan aloittamisesta ei pääsääntöisesti ole kannekelpoinen, vaan vasta tutkinnan lopettava päätös.

Question 61

Q

Milloin SEUT 265 artiklan tarkoittamat laiminlyöntikanteet voivat aktualisoitua valtiontukiasioissa?

Answer

A

Komission toimimattomuuden vuoksi. Yksityisen kantajan edellytykset nostaa laiminlyöntikanne rinnastuvat kumoamiskanteeseen.

Question 62

Q

SEUT 258 artiklan mukaiset rikkomuskanteet valtiontukiasioissa?

Answer

A

SEUT 258 artiklan mukaisesti myös rikkomuskanteet voivat toisinaan aktualisoitua valtiontukiyhteyksissä, kun komissio nostaa kanteen jäsenvelvoitteitaan rikkonutta jäsenvaltiota vastaan. Etenkin takaisinperinnän laiminlyönti tai ongelmat takaisinperinnässä voivat johtaa rikkomuskanteeseen.

Question 63

Q

Milloin valtio rinnastuu yritykseen?

Answer

A

Asiaa selventää ns. kilpailuoikeudellinen yritys-käsite, jolla tarkoitetaan jokaista yksikköä, joka harjoittaa taloudellista toimintaa, riippumatta yksikön oikeudellisesta muodosta tai rahoitustavasta. Siispä kun valtio tai muu julkisvaltaa edustava taho osallistuu taloudelliseen toimintaan tarjoamalla palveluita tai tavaroita markkinoilla, se rinnastuu yritykseen.

Question 64

Q

Valtion/kunnan/unionin jakamattomuus kilpailuoikeudellisessa mielessä?

Answer

A

Valtio on oikeushenkilö, joka ei ole kilpailuoikeudellisessa mielessä sillä tavalla jakamaton kokonaisuus, että siihen tai johonkin sen filiaaliin ei voitaisi soveltaa kilpailuoikeudelle tyypillistä funktionaalista yritys-käsitettä.

Answer 65

A

Toiminnan taloudellista luonnetta arvioitaessa tulee kiinnittää huomiota siihen, kilpaileeko julkisen yksikön toiminta yksityisten yritysten toiminnan kanssa. Sen sijaan sillä, tavoitellaanko toiminnalla voittoa, ei ole merkitystä toiminnan luonnetta arvioitaessa.

Answer 66

A

”luonteensa, tavoitteensa tai siihen sovellettavien sääntöjen perusteella” julkisen vallan käyttöön.

Answer 67

A

yhtiöt, joissa valtio, alueellinen tai paikallinen julkisyhteisö omistaa kontrolloivan enemmistön / liikkeenjohdollisen kontrollin
julkiset laitokset, jotka harjoittavat taloudellista toimintaa
yksityiset yritykset, joille julkinen valta on antanut monopolin tai taloudellisia erityisoikeuksia

Answer 68

A

Julkisen yrityksen käsitteestä on erotettava julkisen viranomaisen käsite, joka viittaa valtioon sekä alueellisiin ja paikallisiin julkisyhteisöihin.

Answer 69

A

yksinoikeudesta seuraava kohtuuton hinnoittelu
julkinen viranomainen suosii julkista yritystä
yksin- tai erityisoikeuksien vuoksi täyttämättä jäävä kysyntä

Answer 70

A

Höfner-tapauksessa työnvälitystoimistolle oli myönnetty yksinoikeus välittää työpaikkoja. Yksityiset yritykset eivät lakisääteisen määräyksen vuoksi saaneet tarjota johtavien työntekijöiden työpaikkojen välityspalvelua siitä huolimatta, ettei työnvälitystoimisto kyennyt tätä palvelua toteuttamaan.

Kysyntä jäi täyttämättä yksinoikeuden vuoksi, joten kyseessä oli määräävän markkina-aseman väärinkäyttö.

Answer 71

A

1) Julkisille yrityksille suodut yksinoikeudet ovat sallittuja vain, jos kilpailuoikeudellisia sääntöjä ja perusvapauksia (esim. tavaroiden vapaa liikkuvuus) ei loukata. Onko näitä säännöksiä loukattu?
2) Onko olemassa jokin yleiseen etuun liittyvä pakottava syy, jolla kyseessä olevan yksin- tai erityisoikeuden myöntäminen voidaan perustella niin, että tämän toimenpiteen kilpailua tai vapaata liikkuvuutta rajoittava luonne voidaan oikeuttaa?

Answer 72

A

Yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja

Services of General Economic Interest

Answer 73

A

Julkisvallan määrittelemiä yksityisten yritysten toteuttamia yleisölle erityisen merkittäviä taloudellisia toimia, joita ei toteutettaisi ilman julkisvallan asettamaa velvoitetta.

Answer 74

A

…antaa taloudellista tukea julkisen palvelun velvoitteesta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi joko kokonaan tai osittain.

Answer 75

A

Jäsenvaltioita, ei suoraan yrityksiä.

Answer 76

A

Julkisen vallan käyttö rajautuu SEUT 106(2) artiklan soveltamisalan ulkopuolelle.

Answer 77

A

Ei ole. Tarkempi määritely on jäänyt jäsenvaltioille ja siten poliittisen harkintavallan piiriin.

Answer 78

A

Yhteiskunnan infrastruktuuriin kuuluvat liikenne-, energia- ja viestintäpalvelut, eli konkreettisemmin erityisesti posti- ja satamapalvelut, yleisradiotoiminta sekä liikenneverkot.

Answer 79

A

Näiden tyypillisesti yhteiskuntien infrastruktuuriin liittyvien palvelujen toteuttaminen vaatii käytännössä valtion tukitoimia, joiden osalta voi syntyä soveltamisongelma SEUT 107(1) ja 106(2) artikloiden välillä. Sekundaarinormiston tasolla on ollut syytä tarkentaa näiden kahden artiklan soveltamisalaa.

Answer 80

A

Komission toimivalta rajoittuu sen tarkistamiseen, onko jäsenvaltio tehnyt ilmeisen virheen määritellessään palvelun SGEI-palveluksi.

Answer 81

A

1) Edunsaajayrityksen tehtäväksi on tosiasiassa annettava julkisen palvelun velvoitteiden täyttäminen ja nämä velvoitteet on määriteltävä selvästi kansallisessa lainsäädännössä tai yrityksen toimiluvassa.
2) Korvauksen laskemiseen liittyvät parametrit tulee etukäteen vahvistaa objektiivisesti ja läpinäkyvästi.
3) Korvaus ei saa ylittää sitä, mikä on tarpeen, jotta voidaan kattaa SGEI-palvelun aiheuttamat kustannukset, kun otetaan huomioon kyseisestä toiminnasta saadut tulot ja kyseisten velvoitteiden täyttämisestä saatava kohtuullinen voitto.
4) Jos SGEI-palvelun velvoitteiden täyttämisestä vastaavaa yritystä ei ole valittu julkisia hankintoja koskevassa menettelyssä, korvauksen taso on määritettävä tarkastelemalla sellaisia kustannuksia, joita hyvin johdetulle ja riittävällä kalustolla varustetulle keskivertoyritykselle aiheutuisi kyseisten velvoitteiden täyttämisestä.

Answer 82

A

tosiasiallinen, selkeä velvoite
korvauksen laskeminen läpinäkyvästi
korvaus ei saa ylittää kustannuksia + kohtuullista voittoa
jos yhtiötä ei ole valittu julkisten hankintojen menettelyssä, verrataan keskivertoyritykseen

Answer 83

A

…15 m€ vuodessa, kun kyse on muusta kuin liikenteestä ja infrastruktuurista. Sosiaali- ja sairaalapalveluista on tietyin edellytyksin myös säädetty vapautus ilmoitusvaatimuksesta.

Answer 84

A

BUPA-tapauksen keskeinen merkitys on siinä, että se estää Altmark-kriteereiden mieltämisen suppeasti tulkittaviksi teknisiksi normeiksi. BUPA-tapauksessa ovat nimittäin intressipunninnassa vastakkain terveydenhuoltosektoriin liittyvät kansanterveysintressit ja toisaalta valtiontukisääntelyyn niveltyvä markkinoiden vääristymättömän toiminnan vaatimus.

Answer 85

A

Markkinoiden vääristyneisyydestä oli BUPA:n näkökulmasta merkkinä se, että se joutui runsaasti nuoria asiakkaita omaavana maksamaan sairausvakuutusviranomaiselle riskintasausjärjestelmän mukaisia maksuja, mikä luonnollisesti vaikeutti sen asemaa markkinoilla ja loi tietyn kilpailuedun alaa edelleen dominoivalle VHI:lle. Vuonna 2008 ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoi BUPA-tapausta käsitellessään, ettei kuvailtu järjestelmä ole kiellettyä valtiontukea.

Answer 86

A

Jäsenvaltiot ovat ensisijaisesti vastuussa yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden määrittelemisestä toiminnan erityispiirteiden perusteella. Tätä määrittelyvapautta voidaan valvoa ainoastaan ilmeisten virheiden havaitsemiseksi. . Se, mikä palvelu katsotaan yleishyödylliseksi ja kuinka palvelua olisi tarjottava, ovat kysymyksiä, joista on päätettävä ensi sijassa paikallisella tasolla.

Answer 87

A

Avoimuusperiaate edellyttää esimerkiksi, että hankintamenettelyä koskevia tietoja ei salata, hankinnasta ilmoitetaan julkisesti, tarjouskilpailun ratkaisemisesta tiedotetaan tarjouskilpailuun osallistuneille ja hankintaa koskevat asiakirjat ovat lähtökohtaisesti julkisia.

Answer 88

A

Julkisissa hankinnoissa suhteellisuusperiaate edellyttää, että menettelyssä asetettavien vaatimusten on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään. Tarjoajan kelpoisuusvaatimusten tai vertailuperusteiden laatimisessa on otettava huomioon hankinnan laatu, kohde ja arvo.

Answer 89

A

Julkisia hankintoja ohjaa ns. taloudellisuusperiaate. Edullisimman tarjouksen tulee siis avoimessa tarjouskilpailussa voittaa ilman diskriminointia tai lainsäädännöllisiä rajoituksia. Tällöin puhutaan alhaisimmasta hinnasta tai kokonaistaloudellisesti edullisimmasta tarjouksesta.

Answer 90

A

…julkisyhteisön omaisuuden vuokraaminen tai myyminen.

Answer 91

A

134 000 euroa valtion keskushallintoviranomaisten tavara- ja palveluhankinnoissa tai näiden viranomaisten järjestämien suunnittelukilpailujen osalta
207 000 euroa muiden kuin valtion keskushallintoviranomaisten tavara- ja palveluhankinnoissa tai näiden viranomaisten järjestämien suunnittelukilpailujen osalta
5 186 000 euroa rakennusurakoissa
750 000 euroa tiettyjen sosiaalipalveluja ja muita erityispalveluja koskevien palveluhankintasopimusten osalta.

Answer 92

A

Hankintaviranomaisina voidaan pitää valtion viranomaisia, alue- tai paikallisviranomaisia, julkisoikeudellisia laitoksia sekä yhden tai useamman tällaisen viranomaisen tai julkisoikeudellisen laitoksen muodostamia yhteenliittymiä.

Answer 93

A

Oikeuskäytännössä on julkisten hankintojen piiriin kuuluvien palveluiden osalta katsottu, että hankintamenettely soveltuu aina, jos hankintaviranomainen tekee vastiketta vastaan sopimuksen siitä oikeudellisesti erillisen yhtiön kanssa, jossa se on osakkaana yhden tai useamman yksityisen yrityksen ohella.

Answer 94

A

Hankintayksikkö tekee hankinnan omalta sidosyksiköksi katsottavalta yritykseltään, esimerkiksi omistamaltaan osakeyhtiöltä

Answer 95

A

. Poikkeuksena kilpailuttamisvelvollisuutta koskevasta pääsäännöstä in house -hankinnat jäävät kilpailuttamisvelvoitteen ulkopuolelle.
Tulkintaongelmaksi voi muodostua kysymys siitä, milloin hankintayksiköllä on riittävä määräysvalta sidosyksikkönä arvioitavaan yritykseen.

Answer 96

A

Ensin tulkitaan kokonaisjärjestelyn asema sekamuotoisena sopimuksena (Mehiläinen-tapaus) ja mikäli sekaomistusyksiköltä tehtävä osto luetaan hankinnaksi, niin selvitetään tämän hankinnan kilpailuttamatta jättämisen mahdollisuudet yksityisen kumppanin kilpailutuksen kautta (Acoset-ratkaisu).

Answer 97

A

Kaikki halukkaat.

Answer 98

A

Rajoitetussa menettelyssä kaikki halukkaat talouden toimijat voivat jättää osallistumishakemuksen toimittamalla tarjouskilpailukutsun mukaisesti tiedot, jotka hankintaviranomainen vaatii laatuun perustuvaa valintaa varten. Osallistumishakemusten vastaanottamisen vähimmäismääräaika on 30 päivää hankintailmoituksen lähettämispäivästä. Tämän jälkeen hankintayksikkö pyytää tarjousta ainoastaan niiltä talouden toimijoilta, jotka se on valinnut tätä tarkoitusta varten osallistumishakemuksen jättäneiden joukosta

Answer 99

A

Tarjousperusteisessa ja kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä kaikki halukkaat talouden toimijat voivat jättää osallistumishakemuksen ja toimittaa tiedot, jotka hankintaviranomainen vaatii laatuun perustuvaa valintaa varten. Tämän jälkeen hankintaviranomainen esittää kutsun valitsemilleen talouden toimijoille lähettää tarjouksensa.

Answer 100

A

Kyllä vain.

Answer 101

A

Sopimuksen tekeminen on ehdottoman välttämätöntä, eikä säädettyjä määräaikoja voida noudattaa hankintayksiköstä riippumattomasta, ennalta arvaamattomasta syystä. Suorahankinta on OK.

Answer 102

A

Puitejärjestelyllä tarkoitetaan yhden tai useamman hankintaviranomaisen ja yhden tai useamman talouden toimijan välistä sopimusta, jonka tarkoituksena on vahvistaa tietyn ajan kuluessa tehtäviä hankintasopimuksia koskevat ehdot, erityisesti hinnat ja tarvittaessa suunnitellut määrät.

Answer 103

A

Neljä vuotta.

Answer 104

A

Puitesopimuksia käytetään etenkin silloin, kun tilaaja ostaa pitkällä aikavälillä suuren määrän yksittäisiä suoritteita ennakkoon täsmentymättömässä aikataulussa, jolloin kaikkien niiden kilpailuttaminen erikseen ei olisi tarkoituksenmukaista muun muassa toiminnan hidastumisen vuoksi.

Answer 105

A

Dynaamisella hankintajärjestelmällä tarkoitetaan täysin sähköistä hankintamenettelyä tavanomaisille ja markkinoilla yleisesti saatavissa oleville hankinnoille.

Answer 106

A

Rajoitetun menettelyn sääntöjä.

Answer 107

A

…suunnittelemistaan tulevista hankinnoista. Ajanjakso saa olla pääsääntöisesti enintään 12 kuukautta.

Answer 108

A

…hankintailmoitusta.

Answer 109

A

voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Answer 110

A

30 päivän kuluessa päätöksen tekemisestä.

Answer 111

A

Julkisia hankintoja koskevassa lainsäädännössä korostetaan tarjoajiin liittyvien soveltuvuusehtojen ja tarjousten vertailuperusteiden erottamista hankintamenettelyn yhteydessä siten, että soveltuvuus arvioidaan ennen vertailuperusteita. Nämä ovat kaksi eri toimenpidettä, joihin sovelletaan eri sääntöjä.

Brainscape's Knowledge GenomeTM

U7 Julkisen ja yksityisen sektorin suhde sisämarkkinoilla Flashcards

Brainscape's Knowledge Genome^TM