U4 EU-oikeuden normijärjestelmä

Question 1

Oikeusjärjestys Euroopassa koostuu…

neljä kohtaa

Answer 1

…integraatiota edistävistä tavoitteista, periaatteista, politiikoista ja säännöistä.

Question 2

Periaatteiden ristiriita?

Answer 2

Periaatteet eivät lähtökohtaisesti voi olla punnintanormeina loogisessa normiristiriidassa keskenään eivätkä siten sulje toistensa vaikutusta kokonaan pois.

Question 3

Keskeiset primaarinormit?

Answer 3

• Lissabonin sopimukseen perustuvat perussopimukset SEU ja SEUT
• Euroopan unionin perusoikeuskirja
• liittymissopimukset
• Euroopan yhtenäisasiakirja 1986
• Amsterdamin sopimus 1997
• Nizzan sopimus 2001
• Euratomin perussopimus

Question 4

SEUn ja SEUTin tausta? Mitkä sopimukset?

Answer 4

Euroopan yhteisön perustamissopimus 1957 (Rooma)

Sopimus Euroopan unionista 1992 (Maastricht)

Question 5

Mistä EU:n tavoitteet käyvät ilmi?

Answer 5

Perussopimuksista

Question 6

Sitovat sekundaarinormit?

Answer 6

Asetukset, direktiivit ja päätökset (SEUT 288 artiklan mukaan)

Question 7

Milloin komissio voi antaa muussa kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttyjä soveltamisalaltaan yleisiä säädöksiä?

Answer 7

Kun lainsäätämisjärjestyksellä hyväksytyssä säädöksellä on annettu komissiolle toimivalta tähän.

Question 8

Direktiivien sitovuus?

Answer 8

Direktiivit sitovat jäsenvaltioita vain sisältämänsä lainsäädäntötavoitteen osalta.

Direktiivit eivät ole yleisesti sovellettavia, vaan ne vaativat kansallisia lainsäädäntötoimia toisin kuin asetukset.

Question 9

Direktiivien ja asetusten ero käytännössä?

Answer 9

Käytännössä direktiivien ja asetusten välinen ero ei ole kovin suuri, koska ne osoitetaan usein jäsenvaltioille ja koska ne laaditaan toisinaan hyvin yksityiskohtaisiksi, niin ettei jäsenvaltioille juurikaan jää harkintavaltaa sen suhteen, kuinka direktiivin tavoitteet tulee säätää kansalliseksi laiksi.

Question 10

Direktiivit ja kansallinen oikeuslähdeoppi?

Answer 10

Direktiivit on saatettava osaksi kansallista oikeusjärjestelmää pakottavilla oikeussäännöillä, joilla on sama asema lainsäädännöllisessä hierarkiassa kuin niillä oikeussäännöillä, joita on muutettava.
Täytäntöönpanossa on kuitenkin siis mahdollista ottaa huomioon kunkin jäsenvaltion oikeuslähdeopin erityispiirteet.

Question 11

Keitä päätökset sitovat?

Answer 11

Päätökset sitovat kokonaisuudessaan kohdettaan, jona voi olla jäsenvaltio(t) tai yksityiset luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt.

Question 12

Päätösten luonne?

Answer 12

Monet päätökset ovat erittäin yksityiskohtaisia, ja niiden voidaankin sanoa olevan luonteeltaan enemmän hallinnollisia kuin lainsäädännöllisiä ohjailukeinoja

Question 13

Päätökset ja välitön vaikutus?

Answer 13

Päätöksillä voi olla myös välitön vaikutus, eli yksityiset oikeussubjektit, joiden etuja päätös koskee, voivat vedota jäsenvaltiolle päätöksen muodossa osoitettuun velvoitteeseen kansallisissa tuomioistuimissa.

Question 14

EU:n soft law -oikeuslähteet?

Answer 14

Näiden juridista sitovuutta ei ratkaise otsikko vaan sisältö.

• suositukset
• lausunnot
• päätöslauselmat
• puiteohjelmat
• tiedonannot
• käytännesäänteet
• suuntaviivat

Question 15

Vilpittömän yhteistyön periaate?

Answer 15

Vilpittömän yhteistyön periaatteen mukaisesti unionin ja jäsenvaltioiden tulee kunnioittaa ja avustaa toisiaan perussopimuksista johtuvien tehtävien täyttämisessä.

Question 16

Keneen vilpittömän yhteistyön periaate kohdistuu?

Answer 16

Jäsenvaltioihin. Niinpä se sopii hyvin jäsenvelvoitteden rikkomista koskevien kanteiden taustaksi.

Question 17

Jäsenvaltioiden lisäksi lojaliteettiperiaate velvoittaa myös…

Answer 17

…Euroopan unionia suhteessa jäsenvaltioihin. Oikeuskäytännössä myös toimielinten välisiä suhteita sekä jäsenvaltioiden suhteita toisiinsa.

Question 18

Millaiseen yhteistyöhön lojaliteettiperustetta on sovellettu?

Answer 18

• ennakkoratkaisujärjestelmä
• komission vaikutus kansallisiin tuomioihin kilpailuoikeuden alalla
• EU-rikosoikeus

Question 19

Tehokkuusperiaatteen määritelmä

Answer 19

Tehokkuusperiaate velvoittaa jäsenvaltiot takaamaan kansalaisilleen ja yksityisille oikeushenkilöille tehokkaat oikeussuojakeinot heidän eurooppaoikeuteen perustuvien oikeuksiensa toteuttamiseksi kansallisissa viranomaisissa ja tuomioistuimissa.

Question 20

Vastaavuus- eli assimilaatioperiaate?

Answer 20

Vastaavuus- tai assimilaatioperiaate puolestaan viittaa jäsenvaltioiden velvollisuuteen käyttää EU:n asettamien velvoitteiden täytäntöönpanossa yhtä tehokkaita keinoja kuin kansallisten säädösten täytäntöönpanossa käytetään.

Question 21

Solidariteettiperiaate?

SEUT 174 artikla

Answer 21

SEUT 174 artiklan mukaan unioni pyrkii edistämään sisämarkkinoiden sopusointuista kehitystä EU:n alueiden taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lujittamiseksi muun muassa pyrkimällä vähentämään EU:n alueiden välisiä kehityseroja sekä muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyttä.

Question 22

Toissijaisuus- eli subsidiariteettiperiaate?
SEU 5(3) artikla

Answer 22

Toissijaisuusperiaatteen lähtökohtana on, että EU:n tulee toimia vain siinä laajuudessa ja siinä määrin kuin tietty toiminta voidaan toteuttaa paremmin unionin kuin jäsenvaltioiden tasolla.

Question 23

Toissijaisuusperiaatteen välitön vaikutus?

Answer 23

SEU 5(3) artiklalla ei ole välitöntä vaikutusta eli siihen ei yksityinen voi vedota oikeuksiensa toteuttamiseksi kansallisessa tuomioistuimessa. Toissijaisuusperiaate on liian ohjelmallinen ja täsmentymätön saadakseen välittömän vaikutuksen

Question 24

Toissijaisuusperiaate ja perusoikeuskirja?

Answer 24

Perusoikeuskirjan määräykset koskevat unionin toimielimiä ja laitoksia toissijaisuusperiaatteen mukaisesti sekä jäsenvaltioita ainoastaan silloin, kun ne soveltavat unionin oikeutta.

Question 25

Annetun toimivallan periaate
SEU 5(1) artikla

Answer 25

Annetun toimivallan periaatteen (principle of conferral) mukaisesti unioni toimii ainoastaan jäsenvaltioiden perussopimuksissa antaman toimivallan rajoissa ja kyseisissä sopimuksissa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Question 26

Toimivalta, jota ei ole annettu unionille…

Answer 26

…kuuluu SEU 5(2) artiklan nojalla jäsenvaltioille.

Question 27

Unionin toimivallan käyttö perustuu…

Answer 27

…suhteellisuusperiaatteen ja toissijaisuusperiaatteen mukaan.

Question 28

Unionin toimivalta perustuu…

Answer 28

…annetun toimivallan periaatteelle.

Question 29

Mitä asioita (toimivaltamielessä) toissijaisuusperiaate koskee?

Answer 29

Toissijaisuusperiaate koskee vain niitä asioita, joissa EU:lla ei ole yksinomaista toimivaltaa, siis käytännössä ns. jaetun toimivallan aloja. Jaetun toimivallan aloilla jäsenvaltiot voivat toimia lainsäätäjinä niin kauan kuin unioni ei ole käyttänyt toimivaltaansa tai niiltä osin kuin unioni on palauttanut niille toimivaltaa.

Question 30

Euroopan unionin tuomioistuin käsittelee unionin toimivaltaa kaksivaiheisesti. Miten?

Answer 30

Alkuun se tutkii, onko unionilla ylipäänsä toimivaltaa kyseisellä alalla, jolloin arvioitavaksi tulee se, onko toimivalta nimenomaista vai implisiittistä. Selvitettyään EU:n toimivallan olemassaolon Euroopan unionin tuomioistuin tarkastelee seuraavaksi unionin toimivallan luonnetta, siis sitä, onko toimivalta luonteeltaan yksinomaista vai jäsenvaltioiden kanssa jaettua.

Question 31

Mihin kysymykseen toissijaisuusperiaate vastaa?

Answer 31

Tuleeko jäsenvaltion vai EU:n käyttää toimivaltaa kyseisellä alalla?

Question 32

Mihin kysymykseen suhteellisuusperiaate vastaa?

Answer 32

Suhteellisuusperiaatteen avulla puolestaan arvioidaan sitä, millaisia menettelytapoja tulee omaksua tavoitteen saavuttamiseksi eli kuinka toimivaltaa tulee käyttää.

Question 33

Tarpeellisuustesti?

Answer 33

Komission on sen mukaan aina ennen ryhtymistään uusiin lainsäädäntövalmisteluihin harkittava, voiko unioni toimia, tulisiko sen toimia ja kuinka sen tulisi toimia.

Question 34

Pre-emption-doktriini?

Answer 34

Jäsenvaltioilla on toimivalta toimia niin kauan kuin EU ei ole käyttänyt toimivaltuuksiaan EU:n yksinomaisten toimivaltuuksien aloilla.

Question 35

Implied powers -doktriini?
SEUT 352(1)

Answer 35

Neuvosto voi komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan päättää yksimielisesti ryhtyä toteuttamaan jotakin toimintaa, jonka sinänsä katsotaan kuuluvan EU:n tavoitteisiin, mutta jonka osalta perussopimuksissa ei ole nimenomaista toimivaltuutta.

Question 36

Nykykäytäntö Euroopan unionin toimivallan johtamisessa?

Answer 36

Euroopan unionin toimivaltaa ei johdeta pelkästään perussopimusten nimenomaisista määräyksistä, vaan se voi yhtä lailla olla johdettavissa myös perussopimusten muista säännöksistä ja niiden pohjalta syntyneestä unionin toimielinten oikeus- ja hallintokäytännöstä.

Question 37

Implied powers -doktriinin laajentava tulkinta?

Answer 37

Laajentavan tulkinnan mukaan implied powers merkitsee, että mikäli perustamissopimuksissa annetaan unionin toimielimelle tietty tehtävä, samassa yhteydessä tuo toimielin saa käyttöönsä kaikki mahdolliset valtuudet tehtävän suorittamiseksi.

Question 38

Implied powers -doktriinin laajentavan tulkinnan hyväksyttävyys?

Answer 38

Se ei kertakaikkiaan käy, vaikkei selkeitä rajoituksia implied powers -toimivallalle voidakaan asettaa.

Question 39

Pick and choose -malli suhteessa joustavuusperiaatteeseen?

Answer 39

Pick and choose -mallin mukaan jäsenvaltiot voivat osallistua vain itse valitsemiinsa osiin integraatioprosessissa. Tätä joustavuus ei kuitenkaan merkitse. Tarkoitus ei ole, että jäsenvaltioiden välille jäisi pysyviä eroja. Kyseenalaista on myös tiiviimmän yhteistyön hyväksyttävyys, mikäli etukäteen tiedetään, etteivät kaikki jäsenmaat tule siihen liittymään tulevaisuudessakaan.

Question 40

Ensisijaisuusperiaate?

Answer 40

Eurooppaoikeuden ensisijaisuusperiaatteesta seuraa, että eurooppaoikeuden kanssa ristiriitaisen kansallisen normin soveltaminen on kiellettyä.

Question 41

Ensisijaisuusperiaatteen synty oikeuskäytännössä?

Answer 41

Costa v. ENEL

Question 42

EU-tuomioistuimen luonnehdinta eurooppaoikeudesta?

Costa v. ENEL -tapauksessa esiin tullut.

Answer 42

Eurooppaoikeus voidaan mieltää omaa laatuaan olevaksi, sui generis -luonteiseksi oikeusjärjestelmäksi, jonka tavoitteiden saavuttamiseksi jäsenvaltiot ovat rajoittaneet suvereeneja oikeuksiaan.

Question 43

Saksan perustuslakituomioistuin vuonna 2006 tietyistä Lissabonin sopimusta koskevista asioista?

Answer 43

Karlsruhen perustuslakituomioistuin katsoi Lissabonin sopimuksen olevan sopusoinnussa Saksan perustuslain kanssa, joskin lukuisin varauksin. Tuomiossa korostetaan annetun toimivallan periaatteen noudattamista eli sitä, että EU voi toimia ainoastaan sille annetun toimivallan rajoissa, kuten SEU 5(2) artiklassa edellytetään.

Perustuslakituomioistuin puolusti jäsenvaltioiden perustuslaillista identiteettiä katsomalla, ettei Saksan liittotasavalta voi tunnustaa EU-oikeuden ehdotonta ensisijaisuutta, jos siitä seuraisi jotain Saksan perustuslain vastaista.

Question 44

Ensisijaisuus ja Filipiak-tapaus?

Answer 44

Ensisijaisuus edellyttää sitä, että kansallisen tuomioistuimen on sovellettava EU:n oikeutta ja jätettävä soveltamatta sen vastaiset kansalliset säännökset jopa kansallisen perustuslakituomioistuimen tuomiosta riippumatta.

Question 45

Suora sovellettavuus?

Answer 45

Eurooppaoikeudellisella säännöksellä on suora sovellettavuus jäsenvaltioissa, jos kyseisen säännöksen saattaminen maansisäiseksi oikeudeksi ei edellytä kansallisia lainsäädäntötoimia.

Question 46

Suora sovellettavuus ja yksilön oikeudet?

Answer 46

Suoralla sovellettavuudella ei ole yksilön oikeuksia korostavaa piirrettä, toisin kuin välittömän vaikutuksen periaatteella.

Question 47

Välittömän vaikutuksen määritelmä?

Answer 47

Unionin jäsenvaltiossa kanneoikeutettu luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö voi oikeuksiensa tueksi vedota kansallisessa tuomioistuimessa välittömästi vaikuttavaan eurooppaoikeudelliseen säännökseen.

Question 48

Van Gend en Loos -tapaus?

Answer 48

Tapauksessa käsiteltiin muun muassa sitä, onko yksityisellä oikeus vedota Rooman sopimukseen kansallisessa tuomioistuimessa. Tapauksen tosiseikasto koski tullitariffeista syntynyttä riitaa.

Tuomiossaan EY-tuomioistuin katsoi, että ETY 12 artikla on välittömästi vaikuttava. Tämä kanta mahdollisti maahantuojan kanneoikeuden asiassa eurooppaoikeudellisella perusteella.

Question 49

Edellytykset perussopimusten artikloiden välittömälle vaikutukselle?

Answer 49

Artikla on riittävän selvä ja yksiselitteinen, artikla ei jätä jäsenvaltioille tai unionin toimielimille harkintavaltaa ja lisäksi artiklan toteutuminen ei saa olla unionin toimielinten tai jäsenvaltioiden siihen kohdistamien lainsäädännöllisten tai hallinnollisten jatkotoimenpiteiden varassa.

Question 50

Perussopimusten artikloiden lisäksi välitön vaikutus on laajentunut…

Answer 50

…koskemaan sekundaarinormeja, myös direktiivejä.

Question 51

Direktiivien osalta välitön vaikutus lähtökohtaisesti estyy, koska…

Answer 51

Direktiivien osalta välitön vaikutus näyttäisi estyvän, mikäli SEUT 288 artiklan sanamuotoa tulkitaan ahtaasti, koska edellä esitetty kansallista harkintavaltaa koskeva kriteeri ei sovellu.

Tämä ei kuitenkaan ole kategorinen este.

Question 52

Oikeuskäytäntö direktiivien välittömän vaikutuksen osalta?

Answer 52

Oikeuskäytännöllä on vahvistettu, että direktiivien yksittäiset riittävän täsmälliset ja ehdottomat artiklat, joilla pyritään myöntämään yksityisille oikeuksia ja asettamaan heille velvollisuuksia, voivat olla välittömästi vaikuttavia. Yleisesti ottaen direktiivin säännökselle on annettu välitön vaikutus, jos yksilön oikeuksien vähimmäissisältö on kyetty määrittelemään pelkästään direktiivin perusteella.

Direktiiveille on lukuisissa ennakkoratkaisuissa vahvistettu välitön vaikutus vasta sen jälkeen, kun niiden täytäntöönpanon määräaika on kulunut umpeen.

Question 53

Direktiivien välitön vaikutus pähkinänkuoressa?

Answer 53

Direktiivien yksittäiset riittävän täsmälliset ja ehdottomat artiklat, joilla pyritään myöntämään yksityisille oikeuksia ja asettamaan heille velvollisuuksia, voivat olla välittömästi vaikuttavia. On huomattava, että direktiiveille on lukuisissa ennakkoratkaisuissa vahvistettu välitön vaikutus vasta sen jälkeen, kun niiden täytäntöönpanon määräaika on kulunut umpeen.

Question 54

Kysymys direktiviivin välittömästä vaikutuksesta, jos direktiivi on asianmukaisesti implementoitu kansallisessa lainsäädännössä?

Answer 54

Jos direktiivi on asianmukaisesti saatettu osaksi kansallista oikeusjärjestelmää, kansallisessa lainsoveltamistilanteessa sovelletaan kansallista säädöstä, jolloin kysymys direktiivien välittömästä vaikutuksesta ei aktualisoidu.

Question 55

Direktiivien välitön vaikutus ja rikosoikeudellinen vastuu?

Answer 55

Rikosoikeudellisen vastuun synnyttävillä direktiiveillä ei ole välitöntä vaikutusta niiden sanamuodon selkeydestä riippumatta. Tätä perustelee oikeusperiaate nulla poena sine lege, josta seuraa, että rikosoikeudellisten sanktioiden on perustuttava lakiin.

Question 56

Mitä tarkoittaa horisontaalinen välitön vaikutus?

Answer 56

Yksityisen kanneoikeutetun oikeushenkilön tai luonnollisen henkilön oikeutta vedota kyseiseen säännökseen kansallisessa tuomioistuimessa toista yksityistä vastaan.

Question 57

Mitä tarkoittaa vertikaalinen välitön vaikutus?

Answer 57

Vertikaalinen välitön vaikutus viittaa tilanteeseen, jossa yksityinen kansallisessa tuomioistuimessa vetoaa välittömästi vaikuttavaan eurooppaoikeudelliseen säännökseen oikeuksiensa tueksi julkisvaltaa vastaan.

Question 58

Direktiivien horisontaalinen välitön vaikutus?

Answer 58

Oikeuskäytännössä direktiivien horisontaalinen välitön vaikutus on kielletty. Olennaista on huomata, että direktiivien luonteeseen lainsäädäntöinstrumenttina kuuluu, että ne velvoittavat jäsenvaltioita, eivät yksityisiä. On siis johdonmukaista, ettei direktiiviin voida vedota tuomioistuimessa yksityistä vastaan.

Question 59

Yhteisöjen tuomioistuin vastustaa direktiivien välitöntä horisontaalista oikeusvaikutusta. Minkä seikkojen katsotaan takaavan direktiivien täyden tehokkuuden ja täyttämään yksityisten oikeussubjektien vaatimukset?
(Kücükdevecici-tapaus, kaksi seikkaa)

Answer 59

Yhdenmukaisen tulkinnan velvoite ja jäsenvaltion vastuu yhteisön oikeuden rikkomisesta.

Question 60

Association de médiation sociale -tapaus?

Direktiivien välitön horisontaalinen vaikutus

Answer 60

Association de médiation sociale -tapauksessa EU-tuomioistuin vahvisti linjaansa edelleen Kücükdeveci-tapaukseen viittaamalla todeten, ettei edes selkeitä ja täsmällisiä yksityisille oikeuksia luovia direktiivin artikloita voida soveltaa sellaisenaan yksityisten välisissä oikeudenkäynneissä.

Question 61

Mitä tarkoittaa eurooppaoikeuden tulkintavaikutus eli yhdenmukaisen tulkinnan periaate?

Answer 61

Tulkintaa, jossa kansallisen oikeuden säännöksille pyritään antamaan eurooppaoikeuden ja integraatiotavoitteiden kanssa yhteensopiva merkityssisältö

Question 62

Millaisissa tilanteissa yhdenmukaisen tulkinnan periaate korostuu?

Answer 62

Tilanteissa, joissa eurooppaoikeus ei ole välittömästi vaikuttavaa tai joissa se ei muutoin kelpaa sellaisenaan oikeudellisen ratkaisun perustaksi.

Question 63

Marleasing-tapauksessa esitetty näkemys tulkintavaikutuksesta?

Answer 63

Marleasing-tapauksessa EY-tuomioistuin vei (Von Colson -tapausta) pidemmälle jäsenvaltioiden velvollisuutta toteuttaa tulkintavaikutusta toteamalla, että jäsenvaltioiden tulee niin paljon kuin mahdollista tulkita kansallista lainsäädäntöä direktiivin sanamuodon ja tarkoituksen mukaisesti.

Question 64

Nykyisin tulkintavaikutuksen keskeinen idea ilmaistaan niin, että…

Answer 64

sekä kansallista oikeutta että direktiiviä tulkitaan kontekstuaalisesti.

Ensinnäkin kansallisten tuomioistuinten on tulkittava kansallista lainsäädäntöä mahdollisimman pitkälle direktiivin sanamuodon ja tarkoituksen mukaisesti, jotta direktiivissä tarkoitettu tulos saavutettaisiin ja jotta SEUT 288 artiklan kolmatta kohtaa noudatettaisiin.

Toisaalta kansallisten tuomioistuimien edellytetään tekevän toimivaltansa rajoissa kaiken mahdollisen päätyäkseen ratkaisuun, joka on direktiivillä tavoitellun päämäärän mukainen.

Question 65

Kansalliset tuomioistuimet ja viranomaiset antavat eurooppaoikeudelle merkitystä lainsoveltamistilanteissa usein tulkintavaikutuksen kautta. Miten?

Answer 65

Ensisijaisesti sovellettavana säännöksenä säilyy eurooppaoikeudellisen säännöksen asemesta kansallinen säännös, jonka tulkintaan eurooppaoikeus vaikuttaa.

Question 66

Eurooppaoikeus saattaa laajentaa kansallisten viranomaisten toimivaltaa siitä, mikä se on kansallisen oikeuden perusteella.

Mitä tästä seuraa?

Answer 66

Kansallisen lainsoveltajan on periaatteessa ratkaistava ristiriitatilanne eurooppaoikeuden eduksi riippumatta siitä, onko ratkaisu mahdollinen kansallisen lain nojalla.

Question 67

Jotta eurooppaoikeuden ensisijaisuusperiaatteen, välittömän vaikutuksen ja yhtenäisen tulkinnan eri jäsenvaltioissa turvaava järjestelmä olisi mahdollisimman tehokas, se edellyttää…

(Eurooppaoikeuden tehokkuusperiaate)

Answer 67

…kansallisilta oikeusjärjestelmiltä vilpittömän yhteistyön periaatteen mukaisesti tehokkaiden oikeussuojakeinojen olemassaoloa.

Question 68

Eurooppaoikeuden kansallisen toimeenpanon vaatimuksiksi voidaan tiivistää…

(kolme vaatimusta)

Answer 68

• oikeusturvan riittävä saatavuus
• oikeusturvamenettelyjen tasapuolisuus
• oikeusturvakeinojen tehokkuus

Question 69

EU-tuomioistuimen oikeuskäytännön perusteella vaikuttaa siltä, että oikeudellisen ratkaisutoiminnan ennakoitavuuden ja siten oikeusvarmuuden toteutumiseksi…

Answer 69

…on tärkeää kunnioittaa oikeusvoimaisten hallintopäätösten ja tuomioistuinratkaisuiden pysyvyyttä. EU-tuomioistuimen viimeaikaiset tuomiot nimittäin korostavat oikeusvoiman periaatteen tärkeyttä sekä unionin että jäsenvaltioiden oikeusjärjestyksissä.

Question 70

Kansallisen prosessin määräajat ja eurooppaoikeuteen vetoaminen?

Answer 70

Niin kauan, kun kansallinen prosessi on kesken, on kansallisilla tuomioistuimilla erityisesti vilpittömän yhteistyön periaatteesta johdettava velvollisuus ottaa huomioon eurooppaoikeus ja jopa ennakoida mahdollisia EU:n toimielinten päätöksiä samassa asiassa.

Vaikka päätöksiä tehdessä EU-oikeus on otettava huomioon, lopullinen kansallinen päätös ei tule purettavaksi vain siksi, että se on eurooppaoikeuden vastainen.

Question 71

Jäsenvaltion vahingonkorvausvastuun peruste?

Answer 71

Jäsenvaltion vahingonkorvausvastuun periaate perustuu teleologiseen laintulkintaan ja se voidaan johtaa eurooppaoikeuden tavoitteiden ja normien muodostamasta kokonaisuudesta, ei esimerkiksi SEUT 340 artiklan kaltaisesta yksittäisestä säännöksestä.

Question 72

Francovich-tapaus

Answer 72

• maksamattomia palkkoja perittiin valtiolta palkkaturvadirektiivin perusteella
• Italia ei ollut saattanut voimaan direktiiviä määräajassa
• ei korjannut menettelyään edes EYT:n tuomion jälkeen
• työntekijät nostivat kanteen kansallisessa tuomioistuimena, kanneperusteena implementoimaton palkkaturvadirektiivi
• välitön vaikutus ei kelvannut kanneperusteeksi
• direktiivistä oli kuitenkin riittävän täsmällisesti johdettavissa yksityisille kohdistetun oikeuden sisältö

Italia oli korvausvelvollinen direktiivin täytäntöönpanotoimien laiminlyönnin vuoksi, vaikka direktiivi ei ollut edes välittömästi vaikuttava.

Question 73

Yksityisellä on mahdollisuus saada vahingonkorvausta, jos…

eurooppaoikeudelliset vahingonkorvausvelvollisuuden edellytykset, kolme kappaletta

Answer 73

• normin tarkoitus on antaa oikeuksia yksityisille
• rikkominen on riittävän selvä
• yksityisille aiheutunut vahinko on syy-yhteydessä tähän rikkomiseen

Question 74

EU-tuomioistuin on perustellut useita sisämarkkinaoikeutta muovaavia rakaisujaan…
(periaatteita)

Answer 74

…syrjimättömyys-, suhteellisuus- ja oikeusvarmuuden periaatteilla tai niiden johdannaisilla.

Question 75

Suhteellisuusperiaate SEU:ssa?

Answer 75

SEU 5(4) artiklan mukaan unionin toiminnan sisältö ja muoto eivät saa ylittää sitä, mikä on tarpeen perussopimusten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Question 76

Suhteellisuusperiaate kanneperusteena?

Answer 76

Yksityisen oikeussuojan kannalta huomionarvoista suhteellisuusperiaatteessa on se, ettei yksityinen voi vedota suoraan SEU 5(4) artiklaan kanneperusteenaan.

Question 77

Missä tapauksessa suhteellisuusperiaate tuli ensimmäisen kerran esiin?

Answer 77

Fédéchar-tapauksessa

Question 78

Fédéchar pähkinänkuoressa?

Answer 78

EY-tuomioistuin katsoi Fédéchar-tapauksessa, että yhteisön toimielinten tuli soveltaa käytettävissään olevia sanktioita suhteutettuina kyseessä olevien toimien virheellisyyteen. Jos siis jäsenvaltiot, yritykset tai yksityiset henkilöt rikkovat eurooppaoikeuden asettamia velvoitteita, sanktioiden on oltava suhteessa rikkomuksen vakavuuteen

Question 79

Sugar-tapaus pähkinänkuoressa?

Answer 79

Sugar-tapauksessa vientiluvan ennakkomaksun menetys lupahakemuksen myöhästyttyä neljä tuntia oli EY-tuomioistuimen mukaan suhteellisuusperiaatteen vastaista.

Sugar-tapauksesta voidaan tehdä se johtopäätös, että suhteellisuusperiaate rajoittaa hallintoelinten valtaa ryhtyä yksityistä loukkaaviin toimiin, vaikkei nimenomaista kirjoitetun eurooppaoikeuden säännöstä olisikaan.

Question 80

Konkreettisen toimen suhteellisuutta voidaan arvioida kolmen peruselementin suhteen. Kerro toki lisää monin sanoin.

Answer 80

• Onko toimi hallinnon kannalta asianmukainen, tehokas ja sopiva suhteessa perusteltuun tavoitteeseen ja päämäärään, jota sillä pyritään toteuttamaan?
• Onko toimi tarpeellinen ja välttämätön erityisesti sen kohteen etujen ja oikeuksien kannalta?
• Ovatko toimet oikeasuhtaisia, eli sisältävätkö toimet enemmän yksityisen oikeussubjektin oikeuksien rajoituksia tai yksityiseen kohdistuvaa pakkoa kuin on välttämätöntä toimenpiteen tavoitteiden saavuttamiseksi?

Question 81

Konkreettisen toimen suhteellisuuden arviointi lyhyesti ja ytimekkäästi pähkinänkuoressa?

Answer 81

• asianmukainen, tehokas ja sopiva?
• tarpeellinen ja välttämätön?
• oikeasuhtainen?

Question 82

Mitä suhteellisuusperiaate tarkoittaa SEUT 36 artiklan tulkinnan yhteydessä?

Answer 82

Kansallisen toimenpiteen tavaroiden kaupalle aiheuttaman rajoituksen on oltava kohtuullisessa suhteessa siihen suojaetuun nähden, jota toimenpiteellä pyritään turvaamaan.

Question 83

Messner-tapaus ja suhteellisuusperiaate?

Answer 83

Messner-tapauksessa oli kyse sen arvioinnista, oliko hallinnollinen velvoite ilmoittaa asuinpaikkansa viranomaisille suhteellisuusperiaatteen mukainen. Kohtuuttoman lyhyt ilmoitusaika tai laiminlyönnistä seuraavat sanktiot voivat johtaa siihen, että ilmoitusvelvollisuudesta muodostuu tosiasiallisesti henkilöiden vapaan liikkuvuuden este, mikä on puolestaan suhteellisuusperiaatteen vastaista.

Question 84

Yleisesti ottaen syrjimättömyysperiaate edellyttää, että…

Answer 84

samanlaisia tilanteita ei saa lainsäädännössä kohdella eri tavoin eikä erilaisia tilanteita samalla tavoin.

Question 85

Syrjintäkiellon addressaatit?

Answer 85

Syrjintäkiellon keskeisinä adressaatteina ovat jäsenvaltiot, mutta kielto kohdistuu myös EU:n toimielimiin, elimiin ja laitoksiin sekä yksityisiin luonnollisiin henkilöihin ja oikeushenkilöihin.

Question 86

Syrjintäkielto SEUTissa?

Answer 86

SEUT 19 artikla kieltää sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän.

Question 87

Syrjintäkanteissa on kuitenkin käytännössä vedottu pääsääntöisesti perussopimusten syrjintäkieltojen ohella…

Answer 87

…johonkin johdetun oikeuden erityisnormiin. Tällaisia erityisnormeja sisältävät esimerkiksi työelämän syrjintätilanteita koskevat direktiivit.