Sydämen toiminta Flashcards
Millainen on sydämen johtoratajärjestelmän rakenne ja sydämen aktivaatiojärjestys
Rakenne:
1. Sinussolmuke (SA-nodus) yläonttolaskimon juuressa
2. Bachmannin kimppu vasempaan eteiseen + johtoradat eteiskammiokimppuun (AV-nodus) oikean eteis-kammioväliseinämän eteispuolelle
3. AV-noduksesta Hisin kimppu kammioväliseinämään
4. Hisin kimppu jakautuu kahteen haaraan (RBB, LBB)
5. Hisin kimpun haarat jakautuvat apeksissa Purkinjen säikeiksi
6. Purkinjen säikeet jatkavat kammioseinämiä pitkin
JOHTORATAJÄRJESTELMÄN normaali toiminta:
a. Oikean eteisen yläosassa sijaitseva sinussolmuke (SA-solmuke) tuottaa spontaanisti aktiopotentiaaleja
b. Impulssit leviävät eteisten lihaksistoa pitkin eteis-kammiosolmukkeeseen (AV-solmuke)
§ Edelleen on kiisteltyä, onko eteisten seinämissä omia erillisiä johtoratojaan (3 internodaalirataa AV-solmukkeeseen, Bachmannin kimppu vasempaan eteiseen?)
c. AV-solmukkeesta impulssit kulkeutuvat Hisin kimppua pitkin sydämen sidekudoksisen tukirangan läpi eteisistä kammioiden puolelle
d. Hisin kimppu jakautuu kammioiden väliseinämässä vasempaan ja oikeaan haaraan (LBB, RBB), joista vasen haarautuu edelleen anterioriseen ja posterioriseen haaraan
e. Lopulta nämä isommat haarat jakautuvat pienemmiksi Purkinjen säikeiksi, jotka välittävät impulssit kammioiden lihaksistolle
Mikä on ns. prepotentiaali (pacemakerpotentiaali), miten ja missä se syntyy.
Tahdistinsolukon hidas ja spontaani depolarisaatio kynnysarvoon, jossa se aikaansaa lähellä olevan johdinsolukon depolarisoitumisen
▪ Depolarisaatio välittyy seuraaville soluille aukkoliitosten kautta kulkevien ionien myötä
Miten syntyy:
○ Tahdistinsolujen spontaanin depolarisaation myötä
▪ Tahdistinsoluissa HCN-kanavia, jotka aukeavat n. -60mV:n kalvojännitteessä
□ Päästävät lävitseen Na+ ja K+
® Virtaavat solun sisään, koska varausgradientti (kalvojännite negatiivinen = solun sisällön varaus ulkopuolta negatiivisempi)
® Virtausta kutsutaan nimellä “funny current” If
◊ Aikaansaa siirtymän aktipotentiaalin vaiheesta 4 vaiheeseen 0 (ks. alempana oleva kuva)
Missä syntyy:
○ Sinussolmukkeen (SA-nodus) tahdistinsolukossa
▪ Funny currentia aikaansaavia HCN-kanavia esiintyy lähinnä tahdistinsoluissa!
Jonkin verran myös muissa johtoratasoluissa -> voivat ottaa toimimattomien tahdistinsolujen roolia jonkin verran
pacemaker aktiivisuuden säätely:
1) parasympaattinen vaikutus: n. vagus > asetyylikoliini > syke hidastuu ja AV-johtuminen hidastuu
- (spontaani) depolarisaatio hidastuu ja kynnysarvon saavuttamiseen kuluu enemmän aikaa > If vähenee
- maksimaalinen diastolinen potentiaali muuttuu negatiivisemmaksi; kynnysarvon saavuttamiseen kuluu enemmän aikaa
- kynnysarvo muuttuu positiivisemmaksi
2) sympaattinen vaikutus: sympaattiset säikeet > noradrenaliini > syke kiihtyy
- (spontaani) depolarisaatio kiihtyy > If kasvaa
- kynnysarvo muuttuu negatiivisemmaksi ja sen saavuttamiseen kuluu vähemmän aikaa
Sydänlihassolun aktiopotentiaalin vaiheet ja niihin liittyvät ionikanavat ja ionivirrat.
faasi 0 - nopea depolarisaatio: keskeisessä osassa jänniteherkät Na+-kanavat
faasi 1 - nopea repolarisaatio: Na+-kanavat sulkeutuvat, jänniteherkkien Ca2+-kanavien inaktivaatio ja K+-kanavien aktivaatio
faasi 2 - tasovaihe: hitaiden Ca2+-kanavien aukeaminen, kaliumin ulosvirtauksen pieneneminen
faasi 3 - repolarisaatio: Ca2+-kanavien sulkeutuminen, K+-kanavien avautuminen
faasi 4 - lepovaihe diastolen aikana; SA-solmukkeessa ja AV-solmukkeessa hidas, spontaani depolarisaatio
Vertaa luurankolihassolun ja sydänlihassolun refraktaari- ja latenssiaikoja keskenään. Mitä huomaat?
• Luurankolihassolu
○ Refraktaariaika selvästi lyhyempi kuin supistuksen kesto (n. 10ms)
○ Latenssiaika ainakin hieman lyhyempi kuin sydänlihassolulla (kuinka pitkä tarkalleen?)
• Sydänlihassolu
○ Refraktaariaika lähes yhtä pitkä kuin supistuksen kesto (yli 200ms)
○ Latenssiaika pidempi kuin luurankolihassolulla (n. 50ms)
• Mitä tulisi huomata: ○ Minimiviive supistusten välillä = refraktaariaika + latenssiaika ▪ Luurankolihaksella yksittäisen supistuksen kestoa lyhyempi (tarkka viive?) -> voi tetanisoitua ▪ Sydänlihassolulla yksittäisen supistuksen kestoa pidempi (yli 250ms) -> ei voi tetanisoitua
Miten sähköisen impulssi muuttuu mekaaniseksi työksi (E-C coupling)? Mikä merkitys Ca2+-ionilla on sydänlihassolussa?
• E-C coupling:
○ Depolarisaatio -> t-putkien solukalvon jänniteherkät L-tyypin Ca2+-kanavat aukeavat -> Ca2+-sisäänvirtaus -> ER vapauttaa Ca2+:n stimuloimana lisää Ca2+ -> nyt Ca2+:aa niin paljon, että sitä sitoutuu merkittävissä määrin filamenttien troponiineihin saakka -> troponiini, johon Ca2+ on kiinnittynyt, väistyy myosiinin tieltä -> myosiini liikkuu aiheuttaen lihassupistuksen
• Ca2+-ionin merkitys sydänlihassolussa: ○ lihassupistus
Miten sydänlihassolu relaksoituu?
• Luurankolihaksen tavoin, mutta:
○ Supistuu ja relaksoituu aina kokonaisuutena
▪ (Supistusvoimakkuuden säätely:
• Luurankolihaksessa supistuvien motoristen yksiköiden määrällä
• Sydämessä yksittäisten solujen supistumisvoimaa säätelemällä)
○ Hitaammin, koska K+-kanavat avautuvat hitaammin (ja samasta syystä pidempi refraktaariaika)
▪ Depolarisaatiokäyrä: tasannevaihe ylhäällä
Toisin sanoen:
alkaa aktiopotentiaalin tasovaiheen (faasi 2) lopussa, kun Ca2+-ionien sisäänvirtaus vähenee ja kalsiumin vapautuminen sarkoplasmakalvostosta vastaavasti pienenee; jaetaan kolmeen vaiheeseen
1) Ca2+-ionien poisto soluvälinesteeseen
- kalvopotentiaalin palatessa negatiiviseksi, Ca2+ poisto solusta lisääntyy; poistoon osallistuu sarkolemman Na/Ca-vaihtaja ja Ca2+-pumppu > 20-30% kalsiumista (ulkoinen kierto)
2) Ca2+takaisinotto sytosolista sarkoplasmakalvostoon
- SERCA2a-pumppu palauttaa Ca2+-ioneja takaisin sarkoplasmakalvostoon > 70-80% kalsiumista (sisäinen kierto)
- tärkeä SERCAn säätelytekijä on fosfolampiini, joka inhiboi pumppua > sen fosforylaatio nopeuttaa sydänlihaksen relaksaatiota
3) Ca2+ dissosiaatio troponiini C:sta
- aktiini-myosiini-interaktiot estyvät ja sydänlihas relaksoituu
Millä mekanismeilla sydämen sykettä säädellään?
• Sykkeen säätely (autonominen hermosto)
○ Parasympaattinen vaikutus (asetyylikoliini)
§ Nervus vagus vapauttaa asetyylikoliinia suoraan SA- ja AV-solmukkeisiin
§ Saa aikaan negatiivisen kronotrooppisen vaikutuksen eli hidastaa sykettä
○ Sympaattinen vaikutus (noradrenaliini + lisämunuaisista vapatuva adrenaliini)
§ Saavat aikaan positiivisen kronotrooppisen vaikutuksen eli nostavat sykettä
○ Respiratorinen sinusarytmia = syke kiihtyy sisäänhengityksessä ja hidastuu uloshengityksessä
i. Sisäänhengityksessä pallea painuu alaspäin, jolloin rintaontelon paine laskee
ii. Paineen lasku kiihdyttää laskimopaluuta sydämeen
iii. Lisääntynyt laskimopaluu aktivoi baroreseptoreita
iv. Baroreseptorien aktivaatio saa aikaan nervus vaguksen inhibition
v. Parasympaattinen vaikutus sydämeen pienenee, jolloin syke kohoaa
Elektrokardiogrammin perusteita: millaisia kytkentöjä on tavallisessa 12-kanavaisessa EKG:ssä? mistä suunnasta ne ”katsovat” sydäntä? millaisia jännitepoikkeamia (=aaltoja) EKG:ssä näkyy ja mitä ne sydämen toiminnassa kuvaavat?
EKG mittaa sydämessä kulkevan kokonaisimpulssin kytkennälle positiivisen kulkusuunnan suuntaisen vektorikomponentin suuruutta kullakin ajanhetkellä
• 12-kanavaisen EKG:n kytkennät: ○ Rintakytkennät (6kpl): sydämen toiminnan tarkkailuun frontaalitasossa (eli edestäpäin) (ks. yllä olevat kuvat) ▪ V1 • Kytkennän sijainti: ® Y: neljäs kylkiväli ® X: (heti) rintalastan oikealla puolella • Mistä suunnasta "katsoo" sydäntä: ® Oikealta etuviistosta (n. 30° kulma edestä oikealle) ® Eli V1-kytkennälle positiivinen impulssin kulkusuunta on anteriorisuunnasta 30° oikealle ◊ Tähän suuntaan etenevä impulssi näkyy V1:n EKG-käyrässä piikkinä ylöspäin } Vastakkaiseen suuntaan etenevä impulssi aiheuttaa piikin alaspäin } Tälle suunnalle kohtisuorasti etenevät impulssit eivät näy V1-käyrässä ▪ V2 • Kytkennän sijainti: ® Y: neljäs kylkiväli ® X: (heti) rintalastan vasemmalla puolella • Mistä suunnasta "katsoo" sydäntä: ® Suoraan edestä ® Eli V2-kytkennälle positiivinen impulssin kulkusuunta on anteriorisuuntaan ◊ Tähän suuntaan etenevä impulssi näkyy V2:n EKG-käyrässä piikkinä ylöspäin } -,,- ▪ V3 • Kytkennän sijainti: ® V2:n ja V4:n puolivälissä • Mistä suunnasta "katsoo" sydäntä: ® Vasemmalta etuviistosta (n. 15° kulma edestä vasemmalle) ® Eli V3-kytkennälle positiivinen impulssin kulkusuunta on anteriorisuunnasta 15° vasemmalle ◊ Tähän suuntaan etenevä impulssi näkyy V3:n EKG-käyrässä piikkinä ylöspäin } -,,- ▪ V4 • Kytkennän sijainti: ® Y: viides kylkiväli ® X: keskisolisviiva (eli solisluun puolivälistä suoraan alaspäin) • Mistä suunnasta "katsoo" sydäntä: ® Vasemmalta etuviistosta (n. 30° kulma edestä vasemmalle) ® Eli V4-kytkennälle positiivinen impulssin kulkusuunta on anteriorisuunnasta 30° vasemmalle ◊ Tähän suuntaan etenevä impulssi näkyy V4:n EKG-käyrässä piikkinä ylöspäin } -,,- ▪ V5 • Kytkennän sijainti: ® V4:n ja V6:n puolivälissä • Mistä suunnasta "katsoo" sydäntä: ® Vasemmalta etuviistosta (n. 60° kulma edestä vasemmalle) ® Eli V5-kytkennälle positiivinen impulssin kulkusuunta on anteriorisuunnasta 60° vasemmalle ◊ Tähän suuntaan etenevä impulssi näkyy V5:n EKG-käyrässä piikkinä ylöspäin } -,,- ▪ V6 • Kytkennän sijainti: ® Y: viides kylkiväli ® X: keskiaksillaariviiva (eli kainalon keskiosasta suoraan alaspäin) • Mistä suunnasta "katsoo" sydäntä: ® Vasemmalta ® Eli V6-kytkennälle positiivinen impulssin kulkusuunta on oikealta vasemmalle ◊ Tähän suuntaan etenevä impulssi näkyy V5:n EKG-käyrässä piikkinä ylöspäin } -,,- ○ Raajakytkennät (6kpl): sydämen toiminnan tarkkailuun horisontaalitasossa (eli vaakatasossa) (ks. alla olevat kuvat) ▪ I • Kytkennän navat: ® (+): oikea käsi ® (-): vasen jalka • Mistä suunnasta "katsoo" sydäntä: ® Vasemmalta ® Eli I-kytkennälle positiivinen impulssin kulkusuunta on oikealta vasemmalle (kortissa 0°) ◊ Tähän suuntaan etenevä impulssi näkyy I:n EKG-käyrässä piikkinä ylöspäin } Vastakkaiseen suuntaan etenevä impulssi aiheuttaa piikin alaspäin } Tälle suunnalle kohtisuorasti etenevät impulssit eivät näy I-käyrässä ▪ II • Kytkennän navat: ® (+): vasen jalka ® (-): oikea käsi • Mistä suunnasta "katsoo" sydäntä: ® Alavasemmalta ® Eli II-kytkennälle positiivinen impulssin kulkusuunta on inferiorisuunnasta 30° vasemmalle (kortissa +60°) ◊ Tähän suuntaan etenevä impulssi näkyy II:n EKG-käyrässä piikkinä ylöspäin } -,,- ▪ III • Kytkennän navat: ® (+): vasen jalka ® (-): vasen käsi • Mistä suunnasta "katsoo" sydäntä: ® Alaoikealta ® Eli III-kytkennälle positiivinen impulssin kulkusuunta on inferiorisuunnasta 30° oikealle (kortissa +120°) ◊ Tähän suuntaan etenevä impulssi näkyy III:n EKG-käyrässä piikkinä ylöspäin } -,,- ▪ aVL (huom. monesti käytetään myös kytkentää -aVL, jonka suunta on päinvastainen!) • Kytkennän navat: ® (+): vasen käsi ® (-): oikea käsi & vasen jalka • Mistä suunnasta "katsoo" sydäntä: ® Vasemmalta olkapäältä ® Eli aVL-kytkennälle positiivinen impulssin kulkusuunta on superiorisuunnasta 60° vasemmalle (kortissa -30°, -aVL puolestaan +150°) ◊ Tähän suuntaan etenevä impulssi näkyy aVL:n EKG-käyrässä piikkinä ylöspäin } -,,- ▪ aVR • Kytkennän navat: ® (+): oikea käsi ® (-): vasen käsi & jalka • Mistä suunnasta "katsoo" sydäntä: ® Oikealta olkapäältä ® Eli aVR-kytkennälle positiivinen impulssin kulkusuunta on superiorisuunnasta 60° oikealle (kortissa -150°) ◊ Tähän suuntaan etenevä impulssi näkyy III:n EKG-käyrässä piikkinä ylöspäin } -,,- ▪ aVF • Kytkennän navat: ® (+): vasen jalka ® (-): molemmat kädet • Mistä suunnasta "katsoo" sydäntä: ® Alhaalta ® Eli III-kytkennälle positiivinen impulssin kulkusuunta on inferiorisuuntaan eli ylhäältä alas (kortissa +90°) ◊ Tähän suuntaan etenevä impulssi näkyy III:n EKG-käyrässä piikkinä ylöspäin
Tulkitset sydänfilmistä että sydän on sinusrytmissä. Mitä sinusrytmi tarkoittaa?
sydämen sanotaan olevan sinusrytmissä, kun signaali syntyy SA-solmukkeessa ja leviää hallitusti normaaleja johtoratoja pitkin koko sydämeen -> normaali EKG
Kun sähkön johtumisessa on vikaa: mitä tarkoitetaan I-, II- ja III-asteen AV-blokeilla, vasemmalla ja oikealla haarakatkoksella, kiertoaktivaatiolla (re-entry), sekä eteis- ja kammiovärinällä?
○ Ensimmäisen asteen AV-katkos = johtumisnopeus AV-solmukkeessa hidastunut
§ Näkyy EKG:ssä PQ-välin pitenemisenä
○ Toisen asteen AV-katkos = kaikki eteisistä tulevat impulssit eivät mene perille kammioihin
§ Tyyppi 1 (Mobitz 1 / Wenckebach) = PQ-väli pitenee hetki hetkeltä, kunnes yksi kammiolyönti jää väliin
§ Tyyppi 2 (Mobitz 2) = joka n:s kammiolyönti jää väliin (säännöllisyys)
○ Kolmannen asteen AV-katkos = täydellinen AV-katkos eli impulssit eivät johdu lainkaan eteisistä kammioihin
§ Purkinjen säikeet pitävät yllä kammioiden supistelua, mutta ne ovat huonoja tahdistimia
§ P-aalloilla ja QRS-komplekseilla ei näy EKG:ssä minkäänlaista yhteyttä
○ Oikea haarakatkos (RBBB eli right bundle branch block) = RBB ei johda sähköä
§ Tulee yleensä esille vain rasitus-EKG:ssä
○ Vasen haarakatkos (LBBB eli left bundle branch block) = LBB ei johda sähköä
§ Vasen haara on oikeaa suurempi, joten aiheuttaa helpommin toiminnallisia häiriöitä
○ Kiertoaktivaatio-ilmiö
§ Yleisin rytmihäiriöiden syntymekanismi
§ Aktiopotentiaali alkaa kiertää silmukkaa pienessä sydänlihassolujen joukossa (usein esim infarktiarven ympärillä)
§ Perustuu sydänlihassolujen erilaisiin refraktaariaikoihin (palautumisaika) -> aktiiviset solut aktivoivat jo palautumaan ennättäneitä soluja
Sydämen sähköinen (frontaali)akseli: miten se määritetään ja mitä se kertoo sydämestä?
○ Sydämen sähköinen akseli kuvaa depolarisaatioaallon etenemissuuntaa frontaalitasossa kammioiden supistumisen aikana
○ Sähköisen akselin suunta on terveellä sydämellä -30 ja +90 asteen välillä, mutta muuttuu herkästi monissa patologisissa tiloissa (esim johtumishäiriöt)
○ Frontaaliakselin määritys EKG:stä
i. Etsi raajakytkentä, jossa QRS-kompleksi on isoelektrinen eli pelkkä suora viiva
ii. Etsi raajakytkentöjen katselukulmaa kuvaavasta ympyrästä tätä vastaan kohtisuora kytkentä, frontaaliakselin suunta on jompikumpi tämän akselin antamista asteluvuista
iii. Tarkista kyseisen kytkennän kuvaajasta, onko QRS-kompleksi positiivinen vai negatiivinen -> frontaaliakselin suunta on tämän mukainen
○ Frontaaliakselin tarkempi määritys voidaan tehdä monimutkaisemmalla geometrisella tavalla
Sydämen sähköisellä akselilla (tarkemmin tässä yhteydessä frontaaliakselilla) tarkoitetaan EKG:n kammioiden aktivoitumiseen johtavan sähköherätteen pääasiallista suuntaa eli vektoria. Voidaan kuvitella rintalastan päälle ympyrä ja siihen asteluvut kuin kompassissa. Koko ympyrä käsittää, kuten yleensäkin, 360 astetta. 0-asteen suunta osoittaa suoraan vasemmalle. Siitä myötäpäivään asteluku suurenee positiivisin luvuin siten, että suunta suoraan alaspäin jalkoja kohti on +90 astetta. 0-suunnasta vastapäivään kasvavat negatiiviset luvut siten, että vasen hartia on noin suunnassa –60 astetta ja pää suunnassa –90 astetta. Normaaliksi katsotaan frontaaliakseli välillä –30…+110 astetta. Itseisarvoltaan suurempaa negatiivista lukua kuin 30 kutsutaan vasenvoittoiseksi akseliksi (left axis deviation) ja lukua +110 suurempaa oikeavoittoiseksi akseliksi (right axis deviation).
Millainen on sydämen normaali toimintasykli (paineen ja tilavuuden vaihtelut sydämen oikealla ja vasemmalla puolella)?
• Sydämen normaali toimintasykli
a. Sisäänvirtausvaihe (eteis-kammioläpät auki)
§ Kammioiden tilavuus kasvaa aluksi nopeasti, mutta sitten kasvu hidastuu (diastaasi) -> lopuksi eteiset supistuvat ja sysäävät kammioihin vielä pienen määrän verta
§ Sekä eteisten, että kammioiden paine kasvaa hiljalleen laskimopaineen takia -> lopuksi eteisten supistus aiheuttaa vielä pienen paineen kohoamisen
□ Eteisten paine jatkuvasti hiukan kammioiden paineen yläpuolella
§ Samalla valtimoiden paine laskee koko ajan veren virratessa periferiaan
b. Isovolumetrinen supistus (kaikki läpät kiinni)
§ Kammioiden alkaessa supistua niiden paine ylittää nopeasti eteisten paineen, jolloin eteis-kammioläpät menevät kiinni
§ Nyt lyhyen aikaa siis kaikki läpät kiinni, jolloin veri ei pääse virtaamaan mihinkään eli kammioiden tilavuus pysyy vakiona
§ Isovolumetrisen supistuksen aikana kammioiden paine kasvaa valtavan nopeasti, kunnes niiden paine saavuttaa valtimoiden paineen ja kammio-valtimoläpät avautuvat
c. Ulosvirtausvaihe (kammio-valtimoläpät auki)
§ Aluksi kammioiden tilavuus pienenee valtavan nopeasti, mutta loppua kohden hidastuu
§ Kammioiden ja niiden perässä myös valtimoiden paineet kasvavat nopean virtauksen aikana, mutta alkavat pienentyä virtauksen hidastuessa
§ Lopulta virtaus hidastuu aivan nolliin ja kääntyy jo väärään suuntaan, jolloin kammio-valtimoläpät menevät kiinni
d. Isovolumetrinen relaksaatio (kaikki läpät kiinni)
§ Kammio-valtimoläppien sulkeutuessa valtimoiden paineessa tapahtuu pieni heilahdus ylöspäin (=dikroottinen pykälä)
§ Kaikkien läppien ollessa kiinni, kammioiden paine pienenee valtavan nopeasti niiden relaksoituessa (tilavuus pysyy vakiona)
Pian kammioiden paine putoaa eteisten paineen tasolle, jolloin eteis-kammioläpät avautuvat ja kierto alkaa alusta
Sydämen vajaatoiminnan ilmeneminen!!
○ Vajaatoiminnassa veri kertyy aina heikentyneen pumpun ”taakse”
-Oikean puolen vajaatoiminnassa veri kertyy systeemisiin kudoksiin (ympäri elimistöä)
-Vasemman puolen vajaatoiminnassa veri kertyy keuhkokudokseen
Sydänäänet ja niiden synty (S1, S2, S3 ja S4).
• Systoliset sydänäänet (normaalit sydänäänet)
○ Ensimmäinen sydänääni (S1) syntyy eteis-kammioläppien (mitraali- ja trikuspidaaliläppä) sulkeutuessa (systolen käynnistyessä)
§ S1 on yleensä voimakkaampi, pitkäkestoisempi ja matalampi kuin S2
○ Toinen sydänääni (S2) syntyy kammio-valtimoläppien (aortta- ja pulmonaaliläppä) sulkeutuessa (systolen päättyessä)
§ Toinen sydänääni voi jakautua erityisesti nuorilla sisäänhengityksessä kahdeksi komponentikseen -> aorttaläpän sulkeutuminen (A2) ja pulmonaaliläpän sulkeutuminen (P2)
§ Jakautuminen johtuu rintaontelon paineen pienentymisestä sisäänhengityksessä, kun pallea painuu alas
• Diastoliset sydänäänet (harvinaiset / epänormaalit sydänäänet)
○ Kolmas sydänääni (S3) syntyy veren virratessa nopeasti eteisistä kammioihin (diastolen alussa)
§ Muodostaa ns kammiogalopin (takapotku) -> S1-S2-S3 (”Kentucky”)
§ Erityisesti nuorilla normaali, mutta vanhemmiten viittaa yleensä sydämen vajaatoimintaan
○ Neljäs sydänääni (S4) synty eteisten supistuessa (diastolen lopussa)
§ Muodostaa ns eteisgalopin (etupotku) -> S4-S1-S2 (”Tennessee”)
§ Yleensä patologinen, liittyy usein vasemman kammion jäykistymiseen
• Kuuntelualueet: S1, S3 ja S4 kuuluvat parhaiten sydämen kärjestä, S2 kuuluu toisesta kylkiluuvälistä rintalastan molemmin puolin
Mikä on incisura l. dikroottinen pykälä aortan ja valtimoiden painekäyrässä?
- Aorttaläppä venyy -> aorttapaine jatkaa laskemista vielä lyhyen hetken aorttaläpän sulkeuduttuakin
- Aorttaläppä palautuu venymisen jälkeen normaaliasentoon -> aorttapaine nousee taas hieman
Miten laskimoiden painekäyrät eroavat valtimoiden painekäyristä?
• Paine matalampi ja tasaisempi
• Sydämen pumppaustoiminnan aikaansaamat muutokset ilmenevät kunkin pumppaussyklin vaiheen aikana pikemminkin valtimoissa nähtäville muutoksille käänteisinä
○ Systolen aikana pääsääntöisesti laskua
○ Diastolen aikana pääsääntöisesti nousua
• Paineeseen vaikuttaa olennaisesti muutkin tekijät kuin sydämen pumppaussykli:
○ Hengityssykli
○ Luustolihasten toiminta
