Selitä, listaa, ym. Flashcards
Selitä
Hiilen kierto
Selitä
Typen kierto
Selitä
Fosforin kierto
Listaa ja selitä
Elämän tunnusmerkit
10 tunnusmerkkiä
- Järjestyneisyys
- Solurakenne
- Samankaltaiset kemialliset ominaisuudet
- Informaation sisältäminen ja hyödyntäminen
- Lisääntyminen
- Elinkaari
- Aineenvaihdunta ja energiantarve
- Homeostasia
- Reagointikyky
- Evoluutio eli lajinkehitys
Järjestyneisyys näkyy eri organisaatiotasoilla: atomi -> molekyyli -> makromolekyyli -> soluelin -> solu jne.
Solu on elämän perusyksikkö, jonka rakenne voi vaihdella, mutta aineenvaihduntareaktiot ovat samankaltaisia
Kaikista eliöistä löytyy samat alkuaineet, epäorgaaniset aineet ja orgaaniset yhdisteet.
Neljä yleisintä alkuainetta ovat happi, vety, hiili ja typpi, joista hiili tärkein sen kemiallisten ominaisuuksien takia: pystyy muodostamaan pitkiä hiiliketjuja(joiden pituus voi vaihdella), muoto voi vaihdella(suora, haaroittuva, rengasmainen)
Yleisin epäorgaaninen aine on vesi
Hajottajat vapauttavat kuolleen eliön sisältämät alkuaineet takaisin elottomaan luontoon uusien eliöiden rakennusaineiksi
Geenit sisältävät informaation solujen toimintaan ja tämän informaation avulla valmistetaan solun tarvitsemat aineet ja esim. proteiinit
Solut lisääntyvät jakautumalla(mitoosi ja meioosi)
Informaatio siirtyy uusille soluille
Kaikki eliöt voivat lisääntyä, informaatio siirtyy uusille sukupolville
Kaikki eliöt syntyvät, kasvavat ja kuolevat
Kaikissa eliöissä tapahtuu aineenvaihduntaa: tarvittavat aineet otetaan ympäristöstä ja aineenvaihdunnassa syntyneet tarpeettomat ja haitalliset aineet poistetaan takaisin ympäristöön. Aineita tarvitaan rakennusaineiksi ja energianlähteeksi, sekä myös järjestyneisyyden ylläpitoon
Homeostasia on eliön sisäinen tasapainotila, jota ylläpidetään erilaisilla säätelyjärjestelmillä(esim. hikoilu)
Kaikki eliöt pystyvät saamaan tietoa ympäristöstään ja reagoimaan siihen tarkoituksenmukaisesti
Eliöiden geeneissä tapahtuu muutoksia, jolloin syntyy uusia alleeleja eli saman geenin eri muotoja. Sallii sopeutumisen vallitseviin ympäristöolosuhteisiin tai ympäristönmuutoksiin
Listaa ja selitä
Elämän edellytykset
6 edellytystä
- Näkyvä valo
- Lämpösäteily
- Vesi
- Sopiva paine
- Sopiva happamuus
- Sopiva suolapitoisuus
Tuottajat saavat näkyvästä valosta tarvitsemansa energian fotosynteesiin.
5-30C suotuisin lämpötila
Veden erityiset kemialliset ominaisuudet tekevät siitä elämälle välttämättömän
Ominaislämpökapasiteetti
Hyvä liuotin
Toinen fotosynteesin lähtöaine(hiilidioksidi on ensimmäinen lähtöaine)
Solujen aineenvaihduntareaktiot ovat riippuvaisia tietyistä pH-arvojen rajoista
Chubbyemu: Water flows toward where there’s sodium. Vesi pyrkii aina siirtymään suurempaan suolapitoisuuteen
Vaativiin lämpötila- ja paineolosuhteisiin on eliöillä omat sopeutumiskeinonsa ja erityisesti kehittyneet sopeutumat.
Selitä
Tuma, kromosomi, DNA, geeni
Tuma = Solun osa, jossa kromosomit sijaitsevat. Bakteereilla ja arkeoneilla ei ole tumaa, muilla on
Kromosomi = Tumallisilla eliöillä on tumassa sijaitseva DNA:sta ja proteiineista muodostuva kappale, jossa geenit sijaitsevat. Kromosomien määrä on lajityypillinen
DNA = deoksiribonukleiinihappo, orgaaninen molekyyli, joka kuuluu nukleiinihappoihin. Kromosomin rakennusaine, joka sisältää solujen perinnöllistä informaatiota. Pitkä, kaksijuosteinen molekyyli, joka koostuu nukleotideista, joissa on kolma osaa: sokeri-, fosfaatti- ja emäsosa. DNA:n sisältämä informaatio on peräkkäisten emästen järjestyksessä. Emäkset(adeniini, tymiini, guaniini, sytosiini) kiinnittyvät toisiinsa emäsparisäännön mukaan: A-T, G-C
Geeni = solun toimintaa ohjaava toiminnallinen DNA:n jakso. Geeni sisältää informaation tietyn proteiinin valmistamiseksi. Pieni osa geeneistä sijaitsee viherhiukkasissa ja mitokondrioissa
Tuma on kuin kansio, jossa on kromosomeja(muovitaskuja). Kromosomeissa on DNA:ta(muovitaskussa paperi, jossa tekstiä) ja geenit ovat DNA-molekyylin jaksoja(kappale tekstistä).
Selitä ja vertaa
Suvullinen vs. suvuton lisääntyminen
- Suvullinen lisääntyminen tapahtuu sukusolujen avulla(siittiö/munasolu)
- Hedelmöitys ja partenogeneesi
- Suvuttomassa lisääntymisessä uusi yksilö kehittyy joko emoyksilön osasta tai yhdestä solusta ilman sukusoluja
- Jakautuminen, monistuminen ja kuroutuminen/silmukointi
- Kaikki yksisoluiset eliöt lisääntyvät suvuttomasti
Suvullisen lisääntymisen hyödyt(hedelmöitys): paljon perinnöllistä muuntelua, sopeutuminen elinympäristön muutoksiin onnistuu
Haitat: hidasta, epävarmaa, sukusoluja tuhlaavaa
Suvuttoman lisääntymisen hyödyt: nopeaa, varmaa ja tehokasta
Haitat: vähän perinnöllistä muuntelua, sopeutuminen elinympäristön muutoksiin epävarmaa
Vain laakamadot, meduusat ja korallieläimet voivat lisääntyä suvuttomasti jakautumalla tai kuroutumalla, koska ne ovat rakenteeltaan yksinkertaisia. Partenogeneesi luokitellaan suvulliseksi lisääntymiseksi, mutta sillä on samat hyödyt ja haitat kuin suvuttomalla lisääntymisellä.
Eliöiden luokittelujärjestelmä
7 tasoa
(Domeeni (bakteerit, arkeonit, tumalliset arkeonit))
Kunta
Pääjakso/Kaari(kasvit, sienet)
Luokka
Lahko
Heimo
Suku
Laji
Ylimmästä alimpaan
Listaa
Hyvän indikaattorilajin ominaisuuksia
Lajin ekolokero tunnetaan hyvin
Lajin yksilömäärä on helppo laskea
Laji reagoi selvästi positiivisesti tai negatiivisesti tutkittavaan ympäristötekijään
Lajilla on suppea sietoisuusalue tutkittavan ympäristötekijän suhteen
Laji reagoi nopeasti ja samalla tavalla ympäristötekijän muutokseen
Selitä
Tumallisen solun kehitys
Tumattomat arkeonit + bakteerit = endosymbioosi -> mitokondriot, viherhiukkaset, muita kalvorakenteisia soluelimiä
Tumallinen solu(tumattomia suurempia)
Fotosynteesi(tuottajat) & soluhengitys(kuluttajat)
Yksisoluisuudesta monisoluisuuteen, koon kasvu -> valintaetu, solujen erikoistuminen, suvullinen lisääntyminen
Kambrikauden lajiräjähdys
Tarkenna myös vaiheita
Eläinten pääjaksoja
Sienieläimet
Polttiaiseläimet
Laakamadot
Nilviäiset
Nivelmadot
Niveljalkaiset
Piikkinahkaiset
Selkäjänteiset
Varhaisimmasta nuorimpaan
Bakteerien tyypillisiä piirteitä
- hyvin pieniä, yksisoluisia
- soluissa soluseinä
- maapallon vanhimpia eliöitä
- jokaisesta geenistä vain yksi alleeli
- joillakin soluseinän ulkopuolella limakapseli
- lisääntyvät suvuttomasti jakautumalla
- sekä omavaraisia että toisenvaraisia lajeja
- hajottajia, loisia, taudinaiheuttajia
- kumpaakin osapuolta hyödyntävää yhteiseloa muiden eliöiden kanssa
Tumattomien arkeonien tyypillisiä piirteitä
- hyvin pieniä, yksisoluisia
- soluseinän rakenne erilainen kuin bakteereilla
- maapallon vanhimpia eliöitä
- levittäytyneet kaikkialle maapallolla
- useat lajit selviytyvät ääriolosuhteissa, esim. kuumissa lähteissä ja suolajärvissä
- sekä omavaraisia että toisenvaraisia lajeja
- lisääntyvät suvuttomasti jakautumalla
- läheisempää sukua tumallisille eliöille kuin bakteereille
Sienien tyypillisiä piirteitä
- yksi- tai monisoluisia
- soluseinä tavallisesti kitiiniä
- toisenvaraisia
- monisoluinen sieni koostuu sienirihmastosta, joka voi suotuisissa oloissa muodostaa maanpäällisen osan, itiöemän
- lisääntyvät suvullisesti sukusolujen ja suvuttomasti itiöiden avulla
- hajottajia ja loisia, joillakin molempia osapuolia hyödyttävä suhde kasvien kanssa(sienijuuri) tai levän kanssa(jäkälä)
Vihreiden kasvien tyypillisiä piirteitä
- monisoluisia
- soluseinä selluloosaa
- omavaraisia: fotosynteesi viherhiukkasissa
- loiskasvit toisenvaraisia
- sammalet, liekokasvit ja saniaiset itiökasveja
- siemenkasvit jaetaan paljas- ja koppisiemenisiin
- putkilokasveilla(liekokasvit, saniaiset, siemenkasvit) johtosolukko aineiden kuljetusta varten
- lisääntyvät suvullisesti ja suvuttomasti
Kasveihin kuuluvat punalevät, glaukofyytit ja vihreät kasvit
Eläinten tyypillisiä piirteitä
- monisoluisia
- toisenvaraisia
- soluissa ei soluseinää
- elintoimintoja säätelevät tyypillisesti hormonit ja hermosto
- saavat tietoa elinympäristöstä aistien avulla
- lisääntyvät pääasiassa suvullisesti
- tukiranka ulkoinen tai sisäinen
- luokitellaan noin 30 pääjaksoon, joista ovat mm. sienieläimet, polttiaiseläimet, laakamadot, nilviäiset, nivelmadot, niveljalkaiset, piikkinahkaiset ja selkäjänteiset
