Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

Biologia > Bios 5 > Flashcards

Bios 5 Flashcards

Ihmisen biologia

1
Q

Erilaistuminen

A
  1. Eliön solujen kehittyminen eri tehtäviin yksilönkehityksen aikana 2. Aikuisen kantasolujen kehittyminen eri kudostyyppien soluiksi
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Elin

A

Useammasta kuin yhdestä kudostyypistä muodostunut kokonaisuus, joka hoitaa tiettyä tehtävää. Esim. sydän ja munuaiset

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Elimistö

A

Useasta elimestä koostuva kokonaisuus, joka hoitaa tiettyä tehtäviä. Esim. hengityselimistö

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Kantasolu

A

Erilaistumattomia soluja, joita on alkiossa ja sikiössä sekä useissa aikuisen jo erilaistuneissa kudoksissa. Esim. luuytimessä veren kantasolut erilaistuvat puna- ja valkosoluiksi sekä verihiutaleiksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Viestiaine

A

Yhteisnimitys hormoneille, kudoshormoneille, kasvutekijöille ja välittäjäaineille, jotka välittävät viestejä solulta toiselle

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Homeostasia

A

Elimistön sisäinen tasapainotila, jota pitävät yllä elimistön säätelyjärjestelmät, pääasiassa hermosto ja hormonit. Häiriön sattuessa säätelyjärjestelmät pyrkivät palauttamaan tasapainon palautejärjestelmien avulla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Syöpä

A

Pahanlaatuinen, syöpäsoluista muodostuva kasvain, joka aiheuttaa syöpätaudin. Syöpäsolut voivat levitä veren ja imunesteen mukana eri puolille elimistöä ja muodostaa etäpesäkkeitä eli metastaaseja. Syöpäsoluille on tyypillistä poikkeamat kromosomistossa, kyky tunkeutua kudoksiin ja nopea jakautuminen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Karsinogeeni

A

Syöpää aiheuttava tekijä, joka voi olla esim. kemiallinen aine tai säteily

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Mutageeni

A

Tekijä, joka lisää mutaatioiden määrää. Esim. radioaktiivinen säteily

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Apoptoosi

A

Geenien ohjaama yksittäisen solujen kuoleminen, jota tapahtuu mm. yksilönkehityksen ja vanhenemisen aikana

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Esisyöpägeeni

A

Solun normaalia kasvua ja kehitystä säätelevä geeni, joka voi muuttua syöpägeeniksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Refleksi, heijaste

A

Aistihermon ärsytyksestä syntyvä automaattinen reaktio. Sen perusmekanismina on refleksikaari, joka muodostuu keskushermostoon päin kulkevasta aistihermoradasta ja keskushermostosta lihakseen kulkevasta liikehermoradasta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Toimintajännite

A

Hermosolun solukalvon sisä- ha ulkopuolen välisen sähköisen jännitteen hetkellinen muutos, joka aiheutuu ärsykkeen seurauksena tapahtuvasta muutoksesta solukalvon läpäisevyydessä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Parasympaattinen hermosto

A

Autonomisen hermoston osa, joka on aktiivinen lähinnä lepotilassa. Aktivoi mm. ruuansulatuselimistön toimintaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Hypotalamus

A

Väliaivojen alaosa, johon aivolisäke on kiinnittynyt. Hypotalamus ohjaa yhdessä aivolisäkkeen kanssa umpirauhasten toimintaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Liikehermo

A

Keskushermostosta lihaksiin impulsseja vievä hermo. Keskushermosto ohjaa liikehermojen kautta tahdonalaisten lihasten toimintaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Tuntohermo

A

Aistinelimistä keskushermostoon viestejä vievä hermo

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Synapsi

A

Hermosolun viejähaarakkeen ja toisen hermosolun tuojahaarakkeen tai solukeskuksen välinen liitos. Sen kautta hermoimpulssi siirtyy tai on siirtymättä solusta toiseen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Myeliinituppi

A

Hermosolun aksonia ympäröivä lipideistä ja proteiineista muodostunut sähköä eristävä rakenne

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Hermorata

A

Toisiinsa yhteydessä olevien hermosolujen ketju, joka on hermoimpulssien säännöllisesti käyttämä reitti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Hermotukisolu, gliasolu

A

Hermosoluja tukeva ja niille ravintoa välittävä solu

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

Umpirauhanen

Nimeä ainakin 4 umpirauhasta

A

Hormoneja erittävä rauhanen, josta eritettävä hormoni siirtyy ympäröivään kudosnesteeseen ja verenkiertoon. Ihmisen umpirauhasia ovat mm. aivolisäke, kilpirauhanen, lisäkilpirauhanen, lisämunuainen, haiman saarekkeet, munarauhaset, siittiörauhaset ja käpylisäke

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Vaste

A

Solun, kudoksen, elimen tai koko elimistön reaktio johonkin ärsykkeeseen. Esim. tietty hormoni saa aikaan entsyymitoiminnan muutoksen kohdesolussaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Reseptori

A
  1. Solukalvolla tai solun sisällä sijaitseva vastaanottajamolekyyli, joka on usein proteiini ja sitoo jonkin tietyn aineen, kuten viestiaineiden, molekyylejä. Sitoutumista seuraa solussa jokin reaktio, vaste
  2. Aistinsolu tai sen osa, joka on erilaistunut ottamaan vastaan ärsykkeitä
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q

Aivolisäke

A

Väliaivojen pohjassa sijaitseva kaksiosainen umpirauhanen. Erittää verenkiertoon useita hormoneja, esim. kasvuhormoneja. Säätelee muiden umpirauhasten toimintaa erittämiensä hormonien avulla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
26
Q

Palautesäätely

A

Säätelylenkki, jossa erittyvä hormoni vaikuttaa estävästi omaan eritykseensä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
27
Q

Käpyrauhanen

A

Väliaivojen katosta muodostuva rauhanen, joka erittää vereen melatoniinihormonia. Eritys lisääntyy pimeässä ja vähenee valossa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
28
Q

Kortisoli

A

Lisämunuaisen kuorikerroksen erittämä glukokortikoideihin kuuluva steroidihormoni, joka lisää glukoosin uusiosynteesiä/muodostumista muista aineista kuin glukoosista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
29
Q

Adrenaliini

A

Lisämunuaisen erittämä hormoni, jota erittyy sympaattisen hermoston aktivoimana stressitilanteessa nopeasti vereen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
30
Q

Vesiliukoinen hormoni

A

Hormoni, joka sitoutuu solukalvolla olevaan reseptoriin ja vaikuttaa solun toimintaan toisiolähetin avulla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
31
Q

Haima

A

Elin, joka erittää ruuansulatusentsyymejä sekä insuliini- ja glukagonihormonia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
32
Q

Diastole

A

Sydänlihaksen lepovaihe, jonka aikana sydän täyttyy verellä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
33
Q

Hyytymistekijä

A

Veren hyytymiseen osallistuva proteiini. Sen valmistuksessa tarvitaan K-vitamiinia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
34
Q

Imuneste

A

Imusuonissa virtaavaa nestettä, joka siirtyy imusuoniin kudosnesteestä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
35
Q

Iso verenkierto

A

Verenkierron osa, joka kuljettaa verta sydämen vasemmasta puoliskosta aorttaan ja sieltä valtimoiden, hiussuonten ja laskimoiden kautta sydämen oikeaan eteiseen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
36
Q

Keuhkoverenkierto, pieni verenkierto

A

Verenkierron osa, joka kuljettaa verta sydämen oikeasta puoliskosta keuhkovaltimoiden kautta keuhkoihin ja sieltä keuhkolaskimoiden kautta sydämen vasempaan eteiseen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
37
Q

Kudosneste

A

Eläinsolujen välissä oleva neste, jonka välityksellä veren kaasut, ravintoaineet ja muut aineet siirtyvät verestä soluihin ja päinvastoin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
38
Q

Minuuttitilavuus

A

Sydämen läpi minuutissa kulkeva verimäärä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
39
Q

Sepelvaltimo

A

Aortasta haaroittuva valtimo, joka kuljettaa sydänlihakselle happea ja ravintoa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
40
Q

Sinussolmuke

A

Oikean eteisen seinämässä oleva soluryhmä, jonka tuottamat impulssit pitävät yllä sydämen normaalia rytmiä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
41
Q

Syke

A

Sydämen supistumisvaiheen, sykäyksen, aiheuttama paineaalto valtimoissa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
42
Q

Systole

A

Sydämen supistumisvaihe, jolloin kammiot supistuvat ja veri työntyy aorttaan ja keuhkovaltimoon. Supistusvaiheen aikaista valtimoverenpainetta kutsutaan systoliseksi verenpaineeksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
43
Q

Verenpaine

A

Verisuonistossa vallitseva paine, joka valtimoissa vaihtelee sydämen lepo- ja supistumisvaiheen mukaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
44
Q

Diffuusio

A

Aineiden sekoittumista, joka johtuu molekyylien lämpöliikkeestä. Aineiden pituuserot pyrkivät tasoittumaan. Hiilidioksidi ja happi siirtyvät solukalvon läpi diffuusion avulla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
45
Q

Hengitys

A

Elintoiminta, jossa elimistö ottaa happea ja luovuttaa hiilidioksidia. Ks. myös soluhengitys

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
46
Q

Hengityskeskus

A

Ydinjatkeessa sijaitseva keuhkotuuletusta säätelevä anatominen rakenne, joka mittaa keuhkojen venytystilaa ja veren hiilidioksidipitoisuutta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
47
Q

Hengitystiet

Kuuluu 6 osaa

A

Hengityselimistön rakenteet, joita pitkin virtaa ilmaa. Niihin kuuluvat nenäontelot sivuonteloineen, nielu, kurkunpää, henkitorvi ja keuhkoputket

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
48
Q

Henkitorvi

A

Rustosta muodostunut putki, joka alkaa nielusta ja jatkuu alaosastaan kahdeksi keuhkoputkeksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
49
Q

Keuhkorakkula

A

Keuhkoissa sijaitsevia ohutseinämäisiä rakkuloita, joiden seinämien läpi siirtyy diffuusion avulla happea vereen ja hiilidioksidia keuhkorakkuloihin

50
Q

Keuhkotuuletus

A

Ilman siirtymistä keuhkoihin ja takaisin ulkoilmaan

51
Q

Pallea

A

Sisäänhengityslihas, joka sijaitsee keuhkojen alapuolella

52
Q

Sisäänhengityslihakset

2 osaa

A

Lihaksia, joita tarvitaan sisään hengittäessä. Niitä ovat pallea ja ulommat kylkivälilihakset

53
Q

Soluhengitys

3 vaihetta

A

Reaktiosarja, jossa ravintoaineiden kemiallisissa sidoksissa oleva energia vapautuu hapen läsnä ollessa ja sitoutuu ATP-molekyyleihin ja siten solujen käyttöön. Soluhengitykseen kuuluu kolme vaihetta: anaerobinen glykolyysi, sitruunahappokierto ja elektroninsiirtoketju

54
Q

Uloshengityslihakset

2 osaa

A

Lihaksia, jotka supistuvat, kun ulos hengittäminen on voimakasta. Niitä ovat sisemmät kylkivälilihakset ja vatsalihakset

55
Q

Ruuansulatusrauhanen

A

Avoeritteiset rauhaset, jotka tuottavat ruuansulatusentsyymejä. Esim. sylkirauhaset

56
Q

Ruuansulatuskanava

6 osaa

A

Suusta ruokatorven, mahan ja ohutsuolen kautta paksusuoleen ja sieltä peräaukkoon päättyvä kanava

57
Q

Entsyymi

A

Proteiini, joka katalysoi jotakin kemiallista reaktiota. Säilyy reaktiossa muuttumattomana

58
Q

Amylaasi

A

Hiilihydraatteja pilkkova ruuansulatusentsyymi, jota erittyy sylkirauhasista ja haimasta

59
Q

Sappi, sappineste

A

Maksan erittämä ruuansulatusneste, joka sisältää mm. sappisuoloja. Sappisuolat muuttavat rasvoja niin, että haiman ja suolinesteen entsyymit pystyvät pilkkomaan ne

60
Q

Nukkalisäke

A

Solukalvon erilaistunut, sormimainen lisäke, joita on esim. ohutsuolen seinämässä ja munuaistiehyissä. Ne moninkertaistavat imeytymispinta-alan

61
Q

Mikrovillus

A

Ohutsuolen pintakerroksen solujen sormimaisia, mikroskooppisen pieniä lisäkkeitä, jotka lisäävät ohutsuolen imeytymispinta-alaa

62
Q

Insuliini

A

Haiman erittämä hormoni, joka alentaa veren sokeripitoisuutta säätelemällä glukoosin varastoitumista glykogeeninä

63
Q

Glukagoni

A

Haiman umpieritteisten solujen erittämä hormoni, joka nostaa veren glukoosipitoisuutta lisäämällä glykogeenin muuttumista glukoosiksi maksassa

64
Q

Diabetes, sokeritauti

A

Sokeriaineenvaihdunnan häiriö, jota on kahta tyyppiä, tyypin 1 ja tyypin 2 diabetes

65
Q

Osteoblasti

A

Luusolutyyppi, jotka synnyttävät luukudokseen uutta väliainetta

66
Q

Osteosyytti, luusolu

A

Luukudoksen solu, jonka ympärillä on runsaasti väliainetta. Osteosyytit ovat yhteydessä toisiinsa pitkien haarakkeiden välityksellä

67
Q

Osteoklasti

A

Luusolutyyppi, joka hajottaa luukudoksen väliainetta

68
Q

Kalsitoniini

A

Kilpirauhasen solujen erittämä hormoni, joka säätelee elimistön kalsiumaineenvaihduntaa

69
Q

Parathormoni

A

Lisäkilpirauhasen erittämä hormoni, joka säätelee kalsiumtasapainoa ja saa aikaan aktiivisen D-vitamiinin muodostumisen munuaisissa maksassa syntyneestä kalsidiolista. Se tehostaa kalsiumin imeytymistä verenkiertoon suolistosta ja takaisinimeytymistä munuaisissa. Se tehostaa myös kalsiumin vapautumista luukudoksesta

70
Q

Aktiini

A

Lihassolujen lihassäikeissä oleva proteiini, joka osallistuu lihassolujen supistumiseen

71
Q

Lihas

3 ryhmää

A

Lihaskudoksesta ja sidekudoksesta muodostunut supistumiskykyinen elin. Lihakset jaetaan kolmeen ryhmään: poikkijuovaiset lihakset, sileät lihakset ja sydänlihas

72
Q

Poikkijuovainen lihaskudos, luustolihaskudos

A

Lihaskudostyyppi, jota on tahdonalaisissa lihaksissa eli luurankolihaksissa. Solut ovat pitkiä ja monitumaisia, ja aktiini- ja myosiiniproteiinisäikeet erottuvat juovaisena rakenteena

73
Q

Laktaatti

A

Anaerobisen glukoosin hajottamisen lopputuote

74
Q

Hitaan tyypin lihassolu

A

Luustolihassoluja, jotka saavat energiansa aerobisesti. Ne väsyvät hitaammin kuin nopean tyypin lihassolut

75
Q

Alkuvirtsa

A

Munuaiskeräsen koteloon suodattunut neste, jota muodostuu runsaasti. Se sisältää monia elimistölle tarpeellisia aineita, jotka imeytyvät munuaistiehyistä takaisin vereen

76
Q

Antidiureettinen hormoni, ADH

A

Virtsaneritystä vähentävä hormoni, jota siirtyy vereen aivolisäkkeen takalohkosta

77
Q

HDL-lipoproteiini

A

Lipoproteiini, joka kuljettaa kolesterolia. HDL-lipoproteiini on ns. hyvä lipoproteiini, joka ei tartu verisuonten seinämiin ja joka pystyy poistamaan ns. pahaa lipoproteiinia verisuontein seinämistä

78
Q

Kolesteroli

A

Rasva-aineisiin eli lipideihin kuuluva steroidialkoholi, jota on eläinsolujen kalvorakenteissa ja eritteissä, esim. maidossa ja sapessa. Kolesterolia valmistuu maksassa

79
Q

LDL-lipoproteiini

A

Lipoproteiini, jonka tehtävänä on kuljettaa kolesterolia maksasta kudoksiin. Jos sitä on veressä paljon, sitä tarttuu verisuonten seinämiin, jolloin verisuonet kovettuvat

80
Q

Nefroni

2 osaa

A

Munuaisten rakenteellinen ja toiminnallinen perusyksikkö. Nefroniin kuuluvat munuaiskeränen (keräsen kotelo ja kotelon sisällä oleva hiussuonikeränen) ja munuaistiehyt

81
Q

Nestetasapaino

A

Elimistön sisään otetun ja sieltä poistetun veden välinen tasapaino, jonka säätely on tärkeä osa elimistön sisäisen tasapainon, homeostasian, säätelyä

82
Q

Takaisinimeytyminen

A

Munuaistiehyissä tapahtuva elimistölle tarpeellisten aineiden takaisinotto

83
Q

Virtsa-aine, urea

A

Aminohappojen hajoamistuotteista muodostunut typpipitoinen yhdiste, joka syntyy maksassa ja kulkeutuu verenkierron mukana munuaisiin, joista se poistuu virtsan mukana

84
Q

Virtsaamisrefleksi

A

Refleksi, joka laukaisee virtsaamisen, jolloin virtsarakko tyhjenee

85
Q

Virtsatiet

4 osaa

A

Virtsanerityselimistön rakenteet, joita pitkin virtsa kulkee munuaisista virtsarakkoon ja edelleen ulos elimistöstä. Virtsateihin kuuluvat munuaisaltaat, virtsanjohtimet, virtsarakko ja virtsaputki

86
Q

Adaptaatio

A

Aistireseptorien mukautuminen vallitseviin olosuhteisiin. Reseptoreista tulevat ärsykkeet vähenevät adaptaation aikana, vaikka ärsyke pysyy samana

87
Q

Akkomodaatio

A

Silmän mukautuminen katsomaan eri etäisyyksille

88
Q

Aistinsolu

A

Aistimen solu, joka on erilaistunut vastaanottamaan ärsykkeitä

89
Q

Sauvasolut

A

Silmän verkkokalvon aistinsolut, jotka mahdollistavat hämäränäön, mutta antavat vain mustavalkoisen kuvan

90
Q

Näköpigmentti

A

Proteiini, joka muuttuu valon vaikutuksesta ja aiheuttaa muutoksen näköreseptorissa. Muutos puolestaan aiheuttaa hermoimpulssin reseptoriin kytköksessä olevassa hermosolussa

91
Q

Simpukka

A

Muodoltaan kierteinen (koteloa muistuttava) sisäkorvan osa, jossa sijaitsevat kuulemiseen tarvittavat aistinsolut

92
Q

Välikorva

A

Ulkokorvan ja sisäkorvan välissä oleva korvan osa, jossa sijaitsevat kuuloluut

93
Q

Kaarikäytävät

A

Sisäkorvaan kuuluvat ohimoluussa olevat kaarenmuotoiset käytävät, joiden avulla aistitaan pään liikkeitä

94
Q

Hajuepiteeli

A

Nenäontelon limakalvoon kuuluva osa, jossa hajuaistinsolut sijaitsevat

95
Q

Kipuaistimus

A

Erilaisten voimakkaiden ärsykkeiden aiheuttama aistihavainto

96
Q

D-vitamiini

A

Vitamiini, joka edistää kalsiumin imeytymistä ohutsuolesta vereen. Auringon UV-säteilyn vaikutuksesta ihossa syntyy D-vitamiinin esiastetta, mistä parathormonin vaikutuksesta syntyy aktiivista D-vitamiinia munuaisissa

97
Q

Hikirauhanen

A

Ihon rauhanen, joka erittää hikeä. Eritteessä on veden lisäksi mm. suoloja ja virtsa-ainetta eli ureaa. Hikirauhasten toiminta liittyy elimistön lämmönsäätelyyn

98
Q

Ihonalaiskerros

A

Side- ja rasvakudoksesta koostuva kudoskerros, joka yhdistää ihoa ja sen alla olevia muita kudoksia

99
Q

Kuume

A

Tila, jossa elimistön lämpötila kohoaa yli normaalin lämpötilan. Kuume on usein merkki bakteeri- tai virusinfektiosta, minkä seurauksena immuunijärjestelmä on aktivoitunut

100
Q

Lämmönsäätely

A

Aivojen hypotalamuksen ja autonomisen hermoston ohjaama mekanismi, jonka avulla elimistön lämpötila ylläpidetään noin 36°-38°C:ssa

101
Q

Marraskesi, sarveiskerros

A

Ihon orvaskeden uloin kerros, joka koostuu kuolleista, sarveistuneista soluista

102
Q

Melaniini

A

Ihossa ja silmän värikalvossa oleva tumma väriaine, joka suojaa auringon säteilyltä

103
Q

Orvaskesi

A

Ihon pintakerros

104
Q

Talirauhanen

A

Ihon rauhanen, jonka erittämä tali tekee ihosta vettä hylkivän ja notkean ja sisältää haitallisten bakteerien kasvua estäviä aineita

105
Q

Tasalämpöisyys

A

Kyky ylläpitää ruumiinlämpöä tietyllä tasolla. Perustuu hermoston ja hormonien avulla tapahtuvaan lämmönsäätelyyn

106
Q

Verinahka

A

Ihossa orvaskeden alla oleva kerros, joka sisältää runsaasti verisuonia

107
Q

Aktiivinen immunisaatio

A

Rokotus. Immuuniksi tekeminen tuomalla elimistöön tapettuja tai heikennettyjä taudinaiheuttajia tai niiden osia

108
Q

Antigeeni

A

Elimistölle vieras molekyyli, yleensä proteiini tai polysakkaridi, joka käynnistää immuunijärjestelmän toiminnan. Esim. bakteerien ja virusten pintaproteiinit toimivat antigeeneinä

109
Q

Autoimmuunisairaus

A

Sairaus, jossa immunologinen puolustusjärjestelmä tuhoaa elimistön omia kudoksia

110
Q

Dendriittisolu

A

Valkosoluihin kuuluva solu, esittelee antigeenejä B- ja T-imusoluille ja syöjäsoluille

111
Q

Histamiini

A

Tulehdusten ja allergisten reaktioiden yhteydessä syöttösoluista vapautuva aine, joka aiheuttaa mm. turvotusta, kihelmöintiä, punoitusta ja kutinaa

112
Q

Hylkimisreaktio

A

Vieraan kudoksen tai elimen saaneen ihmisen elimistössä tapahtuva immunologinen reaktio, jossa siirrännäinen tuhoutuu saajan omien imusolujen vaikutuksesta

113
Q

Interferoni

A

Virusten tartuttamien solujen erittämä viestiaine, joka estää virusten lisääntymisen uusissa soluissa

114
Q

Laumasuoja

A

Riittävän suuren ihmismäärän rokottaminen pysäyttää taudin leviämisen ja siten myös rokottamattomien ihmisten riski sairastua pienenee

115
Q

Passiivinen immunisaatio

A

Infektion hoitamista ruiskuttamalla valmista vasta-ainetta elimistöön. Ei kuitenkaan synny immuunivastetta, koska elimistössä ei synny muistisoluja

116
Q

Plasmasolut

A

Aktivoituneesta B-solusta syntynyt soluklooni, jotka tuottavat vasta-ainemolekyylejä tiettyä antigeeniä vastaan

117
Q

Soluvälitteinen immuniteetti

A

Perustuu T-solujen toimintaan, jotka aktivoituvat, kun makrofagit ja dendriitisolut esittelevät niille antigeenejä

118
Q

Synnynnäinen immuniteetti

A

Elimistön valikoimaton puolustautuminen taudinaiheuttajia vastaan. Perustuu syöjäsolujen toimintaan

119
Q

Sytokiinit

A

Immuunijärjestelmän solujen, erityisesti auttaja-T-solujen, tuottamia viestiaineita, jotka lisäävät imusolujen jakautumista ja erilaistumista sekä tehostavat makrofagien solusyöntiä

120
Q

Vasta-ainevälitteinen immuniteetti

A

B-solujen tuottamiin vasta-aineisiin perustuva immuniteetti

Biologia (7 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2025 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions