Bios 5 Flashcards
Ihmisen biologia
1
Q
Erilaistuminen
A
- Eliön solujen kehittyminen eri tehtäviin yksilönkehityksen aikana 2. Aikuisen kantasolujen kehittyminen eri kudostyyppien soluiksi
2
Q
Elin
A
Useammasta kuin yhdestä kudostyypistä muodostunut kokonaisuus, joka hoitaa tiettyä tehtävää. Esim. sydän ja munuaiset
3
Q
Elimistö
A
Useasta elimestä koostuva kokonaisuus, joka hoitaa tiettyä tehtäviä. Esim. hengityselimistö
4
Q
Kantasolu
A
Erilaistumattomia soluja, joita on alkiossa ja sikiössä sekä useissa aikuisen jo erilaistuneissa kudoksissa. Esim. luuytimessä veren kantasolut erilaistuvat puna- ja valkosoluiksi sekä verihiutaleiksi
5
Q
Viestiaine
A
Yhteisnimitys hormoneille, kudoshormoneille, kasvutekijöille ja välittäjäaineille, jotka välittävät viestejä solulta toiselle
6
Q
Homeostasia
A
Elimistön sisäinen tasapainotila, jota pitävät yllä elimistön säätelyjärjestelmät, pääasiassa hermosto ja hormonit. Häiriön sattuessa säätelyjärjestelmät pyrkivät palauttamaan tasapainon palautejärjestelmien avulla
7
Q
Syöpä
A
Pahanlaatuinen, syöpäsoluista muodostuva kasvain, joka aiheuttaa syöpätaudin. Syöpäsolut voivat levitä veren ja imunesteen mukana eri puolille elimistöä ja muodostaa etäpesäkkeitä eli metastaaseja. Syöpäsoluille on tyypillistä poikkeamat kromosomistossa, kyky tunkeutua kudoksiin ja nopea jakautuminen
8
Q
Karsinogeeni
A
Syöpää aiheuttava tekijä, joka voi olla esim. kemiallinen aine tai säteily
9
Q
Mutageeni
A
Tekijä, joka lisää mutaatioiden määrää. Esim. radioaktiivinen säteily
10
Q
Apoptoosi
A
Geenien ohjaama yksittäisen solujen kuoleminen, jota tapahtuu mm. yksilönkehityksen ja vanhenemisen aikana
11
Q
Esisyöpägeeni
A
Solun normaalia kasvua ja kehitystä säätelevä geeni, joka voi muuttua syöpägeeniksi
12
Q
Refleksi, heijaste
A
Aistihermon ärsytyksestä syntyvä automaattinen reaktio. Sen perusmekanismina on refleksikaari, joka muodostuu keskushermostoon päin kulkevasta aistihermoradasta ja keskushermostosta lihakseen kulkevasta liikehermoradasta
13
Q
Toimintajännite
A
Hermosolun solukalvon sisä- ha ulkopuolen välisen sähköisen jännitteen hetkellinen muutos, joka aiheutuu ärsykkeen seurauksena tapahtuvasta muutoksesta solukalvon läpäisevyydessä
14
Q
Parasympaattinen hermosto
A
Autonomisen hermoston osa, joka on aktiivinen lähinnä lepotilassa. Aktivoi mm. ruuansulatuselimistön toimintaa
15
Q
Hypotalamus
A
Väliaivojen alaosa, johon aivolisäke on kiinnittynyt. Hypotalamus ohjaa yhdessä aivolisäkkeen kanssa umpirauhasten toimintaa
16
Q
Liikehermo
A
Keskushermostosta lihaksiin impulsseja vievä hermo. Keskushermosto ohjaa liikehermojen kautta tahdonalaisten lihasten toimintaa
17
Q
Tuntohermo
A
Aistinelimistä keskushermostoon viestejä vievä hermo
18
Q
Synapsi
A
Hermosolun viejähaarakkeen ja toisen hermosolun tuojahaarakkeen tai solukeskuksen välinen liitos. Sen kautta hermoimpulssi siirtyy tai on siirtymättä solusta toiseen
19
Q
Myeliinituppi
A
Hermosolun aksonia ympäröivä lipideistä ja proteiineista muodostunut sähköä eristävä rakenne
20
Q
Hermorata
A
Toisiinsa yhteydessä olevien hermosolujen ketju, joka on hermoimpulssien säännöllisesti käyttämä reitti
21
Q
Hermotukisolu, gliasolu
A
Hermosoluja tukeva ja niille ravintoa välittävä solu
22
Q
Umpirauhanen
Nimeä ainakin 4 umpirauhasta
A
Hormoneja erittävä rauhanen, josta eritettävä hormoni siirtyy ympäröivään kudosnesteeseen ja verenkiertoon. Ihmisen umpirauhasia ovat mm. aivolisäke, kilpirauhanen, lisäkilpirauhanen, lisämunuainen, haiman saarekkeet, munarauhaset, siittiörauhaset ja käpylisäke
23
Q
Vaste
A
Solun, kudoksen, elimen tai koko elimistön reaktio johonkin ärsykkeeseen. Esim. tietty hormoni saa aikaan entsyymitoiminnan muutoksen kohdesolussaan
24
Q
Reseptori
A
- Solukalvolla tai solun sisällä sijaitseva vastaanottajamolekyyli, joka on usein proteiini ja sitoo jonkin tietyn aineen, kuten viestiaineiden, molekyylejä. Sitoutumista seuraa solussa jokin reaktio, vaste
- Aistinsolu tai sen osa, joka on erilaistunut ottamaan vastaan ärsykkeitä
25
Aivolisäke
Väliaivojen pohjassa sijaitseva kaksiosainen umpirauhanen. Erittää verenkiertoon useita hormoneja, esim. kasvuhormoneja. Säätelee muiden umpirauhasten toimintaa erittämiensä hormonien avulla
26
Palautesäätely
Säätelylenkki, jossa erittyvä hormoni vaikuttaa estävästi omaan eritykseensä
27
Käpyrauhanen
Väliaivojen katosta muodostuva rauhanen, joka erittää vereen melatoniinihormonia. Eritys lisääntyy pimeässä ja vähenee valossa
28
Kortisoli
Lisämunuaisen kuorikerroksen erittämä glukokortikoideihin kuuluva steroidihormoni, joka lisää glukoosin uusiosynteesiä/muodostumista muista aineista kuin glukoosista
29
Adrenaliini
Lisämunuaisen erittämä hormoni, jota erittyy sympaattisen hermoston aktivoimana stressitilanteessa nopeasti vereen
30
Vesiliukoinen hormoni
Hormoni, joka sitoutuu solukalvolla olevaan reseptoriin ja vaikuttaa solun toimintaan toisiolähetin avulla
31
Haima
Elin, joka erittää ruuansulatusentsyymejä sekä insuliini- ja glukagonihormonia
32
Diastole
Sydänlihaksen lepovaihe, jonka aikana sydän täyttyy verellä
33
Hyytymistekijä
Veren hyytymiseen osallistuva proteiini. Sen valmistuksessa tarvitaan K-vitamiinia
34
Imuneste
Imusuonissa virtaavaa nestettä, joka siirtyy imusuoniin kudosnesteestä
35
Iso verenkierto
Verenkierron osa, joka kuljettaa verta sydämen vasemmasta puoliskosta aorttaan ja sieltä valtimoiden, hiussuonten ja laskimoiden kautta sydämen oikeaan eteiseen
36
Keuhkoverenkierto, pieni verenkierto
Verenkierron osa, joka kuljettaa verta sydämen oikeasta puoliskosta keuhkovaltimoiden kautta keuhkoihin ja sieltä keuhkolaskimoiden kautta sydämen vasempaan eteiseen
37
Kudosneste
Eläinsolujen välissä oleva neste, jonka välityksellä veren kaasut, ravintoaineet ja muut aineet siirtyvät verestä soluihin ja päinvastoin
38
Minuuttitilavuus
Sydämen läpi minuutissa kulkeva verimäärä
39
Sepelvaltimo
Aortasta haaroittuva valtimo, joka kuljettaa sydänlihakselle happea ja ravintoa
40
Sinussolmuke
Oikean eteisen seinämässä oleva soluryhmä, jonka tuottamat impulssit pitävät yllä sydämen normaalia rytmiä
41
Syke
Sydämen supistumisvaiheen, sykäyksen, aiheuttama paineaalto valtimoissa
42
Systole
Sydämen supistumisvaihe, jolloin kammiot supistuvat ja veri työntyy aorttaan ja keuhkovaltimoon. Supistusvaiheen aikaista valtimoverenpainetta kutsutaan systoliseksi verenpaineeksi
43
Verenpaine
Verisuonistossa vallitseva paine, joka valtimoissa vaihtelee sydämen lepo- ja supistumisvaiheen mukaan
44
Diffuusio
Aineiden sekoittumista, joka johtuu molekyylien lämpöliikkeestä. Aineiden pituuserot pyrkivät tasoittumaan. Hiilidioksidi ja happi siirtyvät solukalvon läpi diffuusion avulla
45
Hengitys
Elintoiminta, jossa elimistö ottaa happea ja luovuttaa hiilidioksidia. Ks. myös soluhengitys
46
Hengityskeskus
Ydinjatkeessa sijaitseva keuhkotuuletusta säätelevä anatominen rakenne, joka mittaa keuhkojen venytystilaa ja veren hiilidioksidipitoisuutta
47
Hengitystiet
## Footnote
Kuuluu 6 osaa
Hengityselimistön rakenteet, joita pitkin virtaa ilmaa. Niihin kuuluvat nenäontelot sivuonteloineen, nielu, kurkunpää, henkitorvi ja keuhkoputket
48
Henkitorvi
Rustosta muodostunut putki, joka alkaa nielusta ja jatkuu alaosastaan kahdeksi keuhkoputkeksi
49
Keuhkorakkula
Keuhkoissa sijaitsevia ohutseinämäisiä rakkuloita, joiden seinämien läpi siirtyy diffuusion avulla happea vereen ja hiilidioksidia keuhkorakkuloihin
50
Keuhkotuuletus
Ilman siirtymistä keuhkoihin ja takaisin ulkoilmaan
51
Pallea
Sisäänhengityslihas, joka sijaitsee keuhkojen alapuolella
52
Sisäänhengityslihakset
## Footnote
2 osaa
Lihaksia, joita tarvitaan sisään hengittäessä. Niitä ovat pallea ja ulommat kylkivälilihakset
53
Soluhengitys
## Footnote
3 vaihetta
Reaktiosarja, jossa ravintoaineiden kemiallisissa sidoksissa oleva energia vapautuu hapen läsnä ollessa ja sitoutuu ATP-molekyyleihin ja siten solujen käyttöön. Soluhengitykseen kuuluu kolme vaihetta: anaerobinen glykolyysi, sitruunahappokierto ja elektroninsiirtoketju
54
Uloshengityslihakset
## Footnote
2 osaa
Lihaksia, jotka supistuvat, kun ulos hengittäminen on voimakasta. Niitä ovat sisemmät kylkivälilihakset ja vatsalihakset
55
Ruuansulatusrauhanen
Avoeritteiset rauhaset, jotka tuottavat ruuansulatusentsyymejä. Esim. sylkirauhaset
56
Ruuansulatuskanava
## Footnote
6 osaa
Suusta ruokatorven, mahan ja ohutsuolen kautta paksusuoleen ja sieltä peräaukkoon päättyvä kanava
57
Entsyymi
Proteiini, joka katalysoi jotakin kemiallista reaktiota. Säilyy reaktiossa muuttumattomana
58
Amylaasi
Hiilihydraatteja pilkkova ruuansulatusentsyymi, jota erittyy sylkirauhasista ja haimasta
59
Sappi, sappineste
Maksan erittämä ruuansulatusneste, joka sisältää mm. sappisuoloja. Sappisuolat muuttavat rasvoja niin, että haiman ja suolinesteen entsyymit pystyvät pilkkomaan ne
60
Nukkalisäke
Solukalvon erilaistunut, sormimainen lisäke, joita on esim. ohutsuolen seinämässä ja munuaistiehyissä. Ne moninkertaistavat imeytymispinta-alan
61
Mikrovillus
Ohutsuolen pintakerroksen solujen sormimaisia, mikroskooppisen pieniä lisäkkeitä, jotka lisäävät ohutsuolen imeytymispinta-alaa
62
Insuliini
Haiman erittämä hormoni, joka alentaa veren sokeripitoisuutta säätelemällä glukoosin varastoitumista glykogeeninä
63
Glukagoni
Haiman umpieritteisten solujen erittämä hormoni, joka nostaa veren glukoosipitoisuutta lisäämällä glykogeenin muuttumista glukoosiksi maksassa
64
Diabetes, sokeritauti
Sokeriaineenvaihdunnan häiriö, jota on kahta tyyppiä, tyypin 1 ja tyypin 2 diabetes
65
Osteoblasti
Luusolutyyppi, jotka synnyttävät luukudokseen uutta väliainetta
66
Osteosyytti, luusolu
Luukudoksen solu, jonka ympärillä on runsaasti väliainetta. Osteosyytit ovat yhteydessä toisiinsa pitkien haarakkeiden välityksellä
67
Osteoklasti
Luusolutyyppi, joka hajottaa luukudoksen väliainetta
68
Kalsitoniini
Kilpirauhasen solujen erittämä hormoni, joka säätelee elimistön kalsiumaineenvaihduntaa
69
Parathormoni
Lisäkilpirauhasen erittämä hormoni, joka säätelee kalsiumtasapainoa ja saa aikaan aktiivisen D-vitamiinin muodostumisen munuaisissa maksassa syntyneestä kalsidiolista. Se tehostaa kalsiumin imeytymistä verenkiertoon suolistosta ja takaisinimeytymistä munuaisissa. Se tehostaa myös kalsiumin vapautumista luukudoksesta
70
Aktiini
Lihassolujen lihassäikeissä oleva proteiini, joka osallistuu lihassolujen supistumiseen
71
Lihas
## Footnote
3 ryhmää
Lihaskudoksesta ja sidekudoksesta muodostunut supistumiskykyinen elin. Lihakset jaetaan kolmeen ryhmään: poikkijuovaiset lihakset, sileät lihakset ja sydänlihas
72
Poikkijuovainen lihaskudos, luustolihaskudos
Lihaskudostyyppi, jota on tahdonalaisissa lihaksissa eli luurankolihaksissa. Solut ovat pitkiä ja monitumaisia, ja aktiini- ja myosiiniproteiinisäikeet erottuvat juovaisena rakenteena
73
Laktaatti
Anaerobisen glukoosin hajottamisen lopputuote
74
Hitaan tyypin lihassolu
Luustolihassoluja, jotka saavat energiansa aerobisesti. Ne väsyvät hitaammin kuin nopean tyypin lihassolut
75
Alkuvirtsa
Munuaiskeräsen koteloon suodattunut neste, jota muodostuu runsaasti. Se sisältää monia elimistölle tarpeellisia aineita, jotka imeytyvät munuaistiehyistä takaisin vereen
76
Antidiureettinen hormoni, ADH
Virtsaneritystä vähentävä hormoni, jota siirtyy vereen aivolisäkkeen takalohkosta
77
HDL-lipoproteiini
Lipoproteiini, joka kuljettaa kolesterolia. HDL-lipoproteiini on ns. hyvä lipoproteiini, joka ei tartu verisuonten seinämiin ja joka pystyy poistamaan ns. pahaa lipoproteiinia verisuontein seinämistä
78
Kolesteroli
Rasva-aineisiin eli lipideihin kuuluva steroidialkoholi, jota on eläinsolujen kalvorakenteissa ja eritteissä, esim. maidossa ja sapessa. Kolesterolia valmistuu maksassa
79
LDL-lipoproteiini
Lipoproteiini, jonka tehtävänä on kuljettaa kolesterolia maksasta kudoksiin. Jos sitä on veressä paljon, sitä tarttuu verisuonten seinämiin, jolloin verisuonet kovettuvat
80
Nefroni
## Footnote
2 osaa
Munuaisten rakenteellinen ja toiminnallinen perusyksikkö. Nefroniin kuuluvat munuaiskeränen (keräsen kotelo ja kotelon sisällä oleva hiussuonikeränen) ja munuaistiehyt
81
Nestetasapaino
Elimistön sisään otetun ja sieltä poistetun veden välinen tasapaino, jonka säätely on tärkeä osa elimistön sisäisen tasapainon, homeostasian, säätelyä
82
Takaisinimeytyminen
Munuaistiehyissä tapahtuva elimistölle tarpeellisten aineiden takaisinotto
83
Virtsa-aine, urea
Aminohappojen hajoamistuotteista muodostunut typpipitoinen yhdiste, joka syntyy maksassa ja kulkeutuu verenkierron mukana munuaisiin, joista se poistuu virtsan mukana
84
Virtsaamisrefleksi
Refleksi, joka laukaisee virtsaamisen, jolloin virtsarakko tyhjenee
85
Virtsatiet
## Footnote
4 osaa
Virtsanerityselimistön rakenteet, joita pitkin virtsa kulkee munuaisista virtsarakkoon ja edelleen ulos elimistöstä. Virtsateihin kuuluvat munuaisaltaat, virtsanjohtimet, virtsarakko ja virtsaputki
86
Adaptaatio
Aistireseptorien mukautuminen vallitseviin olosuhteisiin. Reseptoreista tulevat ärsykkeet vähenevät adaptaation aikana, vaikka ärsyke pysyy samana
87
Akkomodaatio
Silmän mukautuminen katsomaan eri etäisyyksille
88
Aistinsolu
Aistimen solu, joka on erilaistunut vastaanottamaan ärsykkeitä
89
Sauvasolut
Silmän verkkokalvon aistinsolut, jotka mahdollistavat hämäränäön, mutta antavat vain mustavalkoisen kuvan
90
Näköpigmentti
Proteiini, joka muuttuu valon vaikutuksesta ja aiheuttaa muutoksen näköreseptorissa. Muutos puolestaan aiheuttaa hermoimpulssin reseptoriin kytköksessä olevassa hermosolussa
91
Simpukka
Muodoltaan kierteinen (koteloa muistuttava) sisäkorvan osa, jossa sijaitsevat kuulemiseen tarvittavat aistinsolut
92
Välikorva
Ulkokorvan ja sisäkorvan välissä oleva korvan osa, jossa sijaitsevat kuuloluut
93
Kaarikäytävät
Sisäkorvaan kuuluvat ohimoluussa olevat kaarenmuotoiset käytävät, joiden avulla aistitaan pään liikkeitä
94
Hajuepiteeli
Nenäontelon limakalvoon kuuluva osa, jossa hajuaistinsolut sijaitsevat
95
Kipuaistimus
Erilaisten voimakkaiden ärsykkeiden aiheuttama aistihavainto
96
D-vitamiini
Vitamiini, joka edistää kalsiumin imeytymistä ohutsuolesta vereen. Auringon UV-säteilyn vaikutuksesta ihossa syntyy D-vitamiinin esiastetta, mistä parathormonin vaikutuksesta syntyy aktiivista D-vitamiinia munuaisissa
97
Hikirauhanen
Ihon rauhanen, joka erittää hikeä. Eritteessä on veden lisäksi mm. suoloja ja virtsa-ainetta eli ureaa. Hikirauhasten toiminta liittyy elimistön lämmönsäätelyyn
98
Ihonalaiskerros
Side- ja rasvakudoksesta koostuva kudoskerros, joka yhdistää ihoa ja sen alla olevia muita kudoksia
99
Kuume
Tila, jossa elimistön lämpötila kohoaa yli normaalin lämpötilan. Kuume on usein merkki bakteeri- tai virusinfektiosta, minkä seurauksena immuunijärjestelmä on aktivoitunut
100
Lämmönsäätely
Aivojen hypotalamuksen ja autonomisen hermoston ohjaama mekanismi, jonka avulla elimistön lämpötila ylläpidetään noin 36°-38°C:ssa
101
Marraskesi, sarveiskerros
Ihon orvaskeden uloin kerros, joka koostuu kuolleista, sarveistuneista soluista
102
Melaniini
Ihossa ja silmän värikalvossa oleva tumma väriaine, joka suojaa auringon säteilyltä
103
Orvaskesi
Ihon pintakerros
104
Talirauhanen
Ihon rauhanen, jonka erittämä tali tekee ihosta vettä hylkivän ja notkean ja sisältää haitallisten bakteerien kasvua estäviä aineita
105
Tasalämpöisyys
Kyky ylläpitää ruumiinlämpöä tietyllä tasolla. Perustuu hermoston ja hormonien avulla tapahtuvaan lämmönsäätelyyn
106
Verinahka
Ihossa orvaskeden alla oleva kerros, joka sisältää runsaasti verisuonia
107
Aktiivinen immunisaatio
Rokotus. Immuuniksi tekeminen tuomalla elimistöön tapettuja tai heikennettyjä taudinaiheuttajia tai niiden osia
108
Antigeeni
Elimistölle vieras molekyyli, yleensä proteiini tai polysakkaridi, joka käynnistää immuunijärjestelmän toiminnan. Esim. bakteerien ja virusten pintaproteiinit toimivat antigeeneinä
109
Autoimmuunisairaus
Sairaus, jossa immunologinen puolustusjärjestelmä tuhoaa elimistön omia kudoksia
110
Dendriittisolu
Valkosoluihin kuuluva solu, esittelee antigeenejä B- ja T-imusoluille ja syöjäsoluille
111
Histamiini
Tulehdusten ja allergisten reaktioiden yhteydessä syöttösoluista vapautuva aine, joka aiheuttaa mm. turvotusta, kihelmöintiä, punoitusta ja kutinaa
112
Hylkimisreaktio
Vieraan kudoksen tai elimen saaneen ihmisen elimistössä tapahtuva immunologinen reaktio, jossa siirrännäinen tuhoutuu saajan omien imusolujen vaikutuksesta
113
Interferoni
Virusten tartuttamien solujen erittämä viestiaine, joka estää virusten lisääntymisen uusissa soluissa
114
Laumasuoja
Riittävän suuren ihmismäärän rokottaminen pysäyttää taudin leviämisen ja siten myös rokottamattomien ihmisten riski sairastua pienenee
115
Passiivinen immunisaatio
Infektion hoitamista ruiskuttamalla valmista vasta-ainetta elimistöön. Ei kuitenkaan synny immuunivastetta, koska elimistössä ei synny muistisoluja
116
Plasmasolut
Aktivoituneesta B-solusta syntynyt soluklooni, jotka tuottavat vasta-ainemolekyylejä tiettyä antigeeniä vastaan
117
Soluvälitteinen immuniteetti
Perustuu T-solujen toimintaan, jotka aktivoituvat, kun makrofagit ja dendriitisolut esittelevät niille antigeenejä
118
Synnynnäinen immuniteetti
Elimistön valikoimaton puolustautuminen taudinaiheuttajia vastaan. Perustuu syöjäsolujen toimintaan
119
Sytokiinit
Immuunijärjestelmän solujen, erityisesti auttaja-T-solujen, tuottamia viestiaineita, jotka lisäävät imusolujen jakautumista ja erilaistumista sekä tehostavat makrofagien solusyöntiä
120
Vasta-ainevälitteinen immuniteetti
B-solujen tuottamiin vasta-aineisiin perustuva immuniteetti
