Brainscape's Knowledge GenomeTM


Top Flashcards (Certified)
All Flashcards

Biologia > Bios 4 > Flashcards

Bios 4 Flashcards

Tumallisen solun rakenne ja toiminta, solujen lisääntyminen ja periytymisen perusteet

1
Q

Elektronimikroskooppi

A

Mikroskooppi, jossa käytetään näkyvän valon sijaan elektronisuihkua, jonka avulla näytettä pommitetaan. Elektronimikroskoopilla saavutetaan huomattavan suuri erotuskyky

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Hiilihydraatit

A

Hiilestä, hapesta ja vedystä rakentuneita orgaanisia yhdisteitä. Ks. monosakkaridit, disakkaridit ja polysakkaridit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

In vivo-tutkimus

A

Solututkimuksen teko esim. elävässä kudoksessa tai organismissa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Lipidit

A

Rasva-aineita, jotka liukenevat hyvin orgaanisiin liuottimiin, mutta eivät veteen. Solujen lipidejä ovat mm. steroidit, triglyseridit ja fosfolipidit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Nukleiinihappo

A

Tuman ja solun informaatiota sisältävä orgaaninen molekyyli, joita ovat DNA eli deoksiribonukleiinihappo ja RNA eli ribonukleiinihappo. Ne ovat muodostuneet nukleotideista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Proteiini

A

Solujen elintoiminnoille välttämätön typpeä sisältävä molekyyli, joka on rakentunut aminohapoista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Solubiologia

A

Solujen rakenteeseen ja toimintaan keskittyvä biologian tieteenala

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Tumallinen solu

A

Solu, jossa on tumakotelon rajaama tuma. Tumallisia soluja ovat esim. vihreiden kasvien, sienten ja eläinten solut

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Tumaton solu

A

Solu, jossa ei ole tumakoteloa eikä kalvollisia soluelimiä kuten mitokondrioita ja viherhiukkasia. Tumattomia soluja ovat arkeonien ja bakteerien solut

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Valomikroskooppi

A

Mikroskooppi, jossa näkyvän valon aaltopituudella oleva valo ohjataan tarkasteltavan näytteen läpi linssien avulla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Adenosiinifosfaatit

A

Runsasenergisiä yhdisteitä, joita käytetään soluissa energian siirtoon ja lyhytaikaiseen varastointiin. Adenosiinista (adeniiniemäs ja riboosisokeri) ja yhdestä, kahdesta tai kolmesta fosfaattiosasta muodostuneita yhdisteitä, joita ovat AMP, ADP ja ATP

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Fotosynteesi

A

Monivaiheinen reaktiosarja, jossa valoenergia sitoutuu orgaanisten yhdisteiden sidosenergiaksi. Fotosynteesin lähtöaineita ovat epäorgaaniset hiilidioksidi ja vesi, loppu glukoosi ja happi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Hiilihydraattisynteesi

A

Fotosynteesissä valoreaktioiden jälkeen tapahtuvat reaktiot, joissa hiilidioksidista ja vedystä syntyy glukoosia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Lehtivihreä, klorofylli

A

Rengasmainen molekyyli, jonka runkona on pyrrolirengas ja keskusatomina magnesium

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Levät

A

Yhteyttämiskykyisiä eliöitä, jotka kuuluvat vihreisiin kasveihin, esim. viherlevät

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Monosakkaridi

A

Monosakkarideissa on vain yksi sokeriyksikkö, jossa voi olla 3-6 hiiliatomia, esim. glukoosi ja fruktoosi. Ks. hiilihydraatit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Omavarainen

A

Eliö, joka kemo- tai fotosynteesin avulla pystyy sitomaan itseensä tarvitsemansa energian ja tuottamaan tarvitsemansa orgaaniset yhdisteet

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Syanobakteeri

A

Bakteereihin kuuluvia tumattomia eliöitä. Ne ovat omavaraisia ja ne yhteyttävät fotosynteesin avulla. Aiemmin niistä on käytetty yleisesti nimitystä sinilevät

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Tärkkelys

A

Polysakkaridi, joka on kasvien tärkein varastohiilihydraatti. Sitä on runsaasti esim. perunassa ja viljakasvien jyvissä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Valoreaktiot

A

Fotosynteesin valoa vaativat reaktiot, jotka tapahtuvat ensimmäisenä. Auringon valoenergiaa sitoutuu ATP-molekyyleihin, ja vesi hajoaa vetyioineiksi ja hapeksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Viherhiukkanen, kloroplasti

A

Kasvisoluissa ja levissä tavattava soluelin jota ympäröi kaksinkertainen kalvo. Viherhiukkasen sisällä yhteyttämiskalvostoa, jossa fotosynteesin valoreaktiot tapahtuvat sekä nesteen täyttämä välitila, jossa tapahtuu hiilihydraattisynteesi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

Aerobinen

A

Happea tarvitseva reaktio, solu tai eliö. Aerobisessa soluhengityksessä energiaa vapautuu soluissa hapen läsnäollessa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Alkoholikäyminen

A

Reaktio, jossa glukoosista syntyy etanolia, vettä ja ja hiilidioksidia, sekä vapautuu vähäinen määrä energiaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Anaerobinen

A

Reaktio, solu tai eliö, joka ei käytä happea energian vapauttamiseen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
ATP-syntaasi
Entsyymi, jonka avulla mitokondrion sisemmällä kalvolla adenosiinidifosfaatista (ADP) ja epäorgaanisesta fosfaatista (Pi) valmistuu adenosiinitrifosfaattia (ATP)
26
Elektroninsiirtoketju
Hapetus-pelkistymisreaktioiden sarja, jossa vapautuvaa energiaa käytetään vetyioinien pumppaamiseen mitokondrion sisä- ja ulkokalvon väliin
27
Etanoli
Väritön ja helposti syttyvä neste, joka kuuluu alkoholeihin. Eliöissä, esim. hiivasoluissa, etanolia syntyy käymisreaktioissa
28
Glykolyysi
Soluhengityksen ensimmäinen vaihe, jossa glukoosimolekyyli hajoaa kahdeksi palorypälehappo- eli pyruvaattimolekyyliksi. Glykolyysissä syntyy lisäksi vetyä ja sitoutuu energiaa ATP-molekyyleihin
29
Maitohappokäyminen
Anaerobinen reaktio, jossa glukoosista syntyy maitohappoa ja vapautuu vähäinen määrä energiaa
30
Mitokondrio
Kahdesta kalvosta muodostunut soluelin, jossa soluhengitys tapahtuu. Mitokondrioissa omaa DNA:ta
31
Sitruunahappokierto
Soluhengitykseen kuuluva reaktiosarja, joka tapahtuu mitokondrioissa tai bakteereilla soluliman kalvostoissa
32
Soluhengitys
Reaktiosarja, jossa ravintoaineiden kemiallisissa sidoksissa oleva energia vapautuu hapen läsnäollessa ja sitoutuu ATP-molekyyleihin ja siten solujen käyttöön
33
Avustettu diffuusio
Aineiden passiivinen kulkeutuminen solukalvon läpi. Aineet siirtyvät solukalvon läpi kantajaproteiinien avulla tai ionikanavien läpi, jolloin niiden siirtyminen nopeutuu
34
Eksosytoosi
Aineiden tai molekyylien aktiivinen kuljetus pienissä rakkuloissa ulos solusta
35
Endosytoosi
Aineiden tai molekyylien aktiivinen kuljetus solun sisään, niin että solukalvo ympäröi kuljetettavat aineet, jolloin ne siirtyvät soluun kalvorakkulan sisällä
36
Fagosytoosi
Solusyönti. Solukalvo ottaa sisälleen suuren molekyylin, ravintohiukkasen, eräät valkosolut kokonaisen bakteerin. Alkueläinten ravinnonottotapa
37
Fosfolipidit
Solujen lipidejä, jotka koostuvat glyserolista, rasvahapoista ja fosfaatista. Fosfolipidit muodostavat solukalvon kaksikerroksisen rungon
38
Ionipumppu
Proteiineista koostuva, ATP-energiaa kuluttava rakenne, joka mahdollistaa sähköisesti varautuneiden ionien siirtymisen solukalvon läpi
39
Kanavaproteiini
Solukalvossa oleva proteiini, jonka läpi aineita pääsee siirtymään solukalvon läpi
40
Kantajaproteiini
Solukalvossa oleva proteiini, joka siirtää aineita solukalvon läpi. Vrt. kuljettajaproteiini
41
Kuljettajaproteiini
Solukalvon proteiineja, jotka kuljettavat suurikokoisia molekyylejä solukalvon läpi soluun
42
Osmoosi
Liuottimen eli soluissa veden siirtymistä diffuusiossa puoliläpäisevän kalvon läpi laimeammasta liuoksessa väkevämpään
43
Passiivinen kulkeutuminen
Aineiden siirtyminen solukalvon läpi suuremman pitoisuuden puolelta pienemmän pitoisuuden puolelle ilman energiaa
44
Aminohapot
Proteiinin rakenneosia, joita on lähes kaikissa eliöissä 20 erilaista
45
Anabolinen reaktio
Soluissa tapahtuva reaktio, jossa rakentuu uusia aineita
46
Denaturoituminen
Orgasnisen aineen rakenteen tai muiden ominaisuuksien muuttuminen. Esim. proteiinien rakenne muuttuu lämpötilan, pH:n tai suolapitoisuuden vaikutuksesta
47
Entsyymi
Proteiini, joka katalysoi jotakin kemiallista reaktiota muuttumatta reaktiossa itse
48
Inhibiittori
Aine, joka estää entsyymin toiminnan
49
Kofaktori
Joidenkin entsyymien toiminnalle välttämätön yhdiste, esim. vitamiini
50
Katabolinen reaktio
Soluissa tapahtuva reaktio, jossa aineet hajoavat
51
Primaarirakenne
Proteiinin aminohappojärjestys
52
Substraatti
Aine, johon entsyymi vaikuttaa
53
Tertiaarirakenne
Proteiinin kolmiulotteinen rakenne, joka määrää proteiinin toiminnan
54
Eksoni
Geenin koodaavan alueen jakso, jonka informaatio siirtyy lähetti-RNA:han ja sitä kautta proteiinisynteesissä syntyvään aminohappoketjuun
55
Epigeneettinen säätely, epigeneesi
Geenien ilmentymisen muutoksia, jotka eivät johdu muutoksista DNA:n emäsjärjestyksessä
56
Geeni, perintötekijä
DNA:n jakso, joka sisältää informaation tietyn proteiinin tai RNA-molekyylin valmistamiseksi
57
Introni
Geenissä eksonien välissä oleva jakso, joka ei sisällä proteiinin rakentamisessa tarvittavaa informaatiota
58
Kromosomi
Tumallisilla eliöillä tumassa sijaitsevasta DNA:sta ja histoniproteiineista muodostuva kappale, jossa geenit sijaitsevat
59
Nukleotidi
Nukleiinihappojen rakenneosa, joka koostuu sokeri-, fosfaatti- ja emäsosasta
60
Silmukointi
Tumassa tapahtuva intronijaksojen poistaminen esiaste-RNA:sta ja eksonien yhteen liittäminen lopulliseksi lähetti-RNA:ksi
61
Säätelyalue
Geenin luennan aloittamiseen ja luennan säätelyyn osallistuva alue, joka sijaitsee ennen geenin koodaavaa aluetta
62
Transkriptio, RNA-synteesi, geenin luenta
DNA:n kopioiminen esiaste-RNA:ksi. Kopioimisen suorittaa RNA-polymeraasientsyymi
63
Translaatio
Tapahtumasarja, jossa ribosomi rakentaa aminohappoketjun lähetti-RNA:n sisältämän koodin mukaisesti. Aminohapot järjestetään siirtäjä-RNA-mokekyylien avulla oikeaan järjestykseen
64
Eksosomi
Rakkula, joka sisältää erilaisia molekyylejä, kuten viestiaineina toimivia kasvutekijöitä. Eksosomit muodostavat solujen välisen viestintäjärjestelmän
65
Kitiini
Polysakkaridi, jota on sienten soluseinissä
66
Kudos
Monisoluisten eläinten samankaltaisten solujen muodostama toiminnallinen kokonaisuus, esim. lihaskudos
67
Selluloosa
Polysakkaridi, jota on kasvisolun soluseinässä
68
Sienirihmasto
Toisissaan peräkkäin kiinni olevien sienisolujen muodostama kokonaisuus
69
Solukko
Monisoluisten kasvien samankaltaisten solujen muodostama toiminnallinen kokonaisuus
70
Soluväliaine
Monisoluisilla eläimillä solujen välissä olevaa ainetta, joka suojaa soluja, yhdistää ne toisiinsa ja jonka kautta viestit kulkevat solujen välillä
71
Vakuoli, solunesterakkula
Kalvon ympäröimä ja nesteen täyttämä rakkula, joita on runsaasti kasvisoluissa
72
DNA-polymeraasi
DNA-kaksoisjuostetta syntetisoiva eli rakentava entsyymi. DNA-polymeraasi kykenee rakentamaan uutta juostetta vain yhteen suuntaan(3' -> 5'). DNA-polymeraaseja on useita erilaisia ja niitä tarvitaan solunjakautumisen yhteydessä DNA:n kahdentumisessa ja vaurioituneen DNA:n korjaamisessa
73
DNA:n kahdentuminen
DNA kopioituu useiden entsyymien avulla siten, että kummankin DNA-juosteen viereen rakentuu uusi juoste emäspariperiaatteen mukaisesti
74
Geenimutaatio
Pysyvä perinnöllinen muutos geenin rakenteessa. Geenin eri alleelit ovat syntyneet geenimutaatioiden seurauksena
75
Jakautumisvaihe
Solun elämänkierron vaihe, jossa tapahtuu tuman jakautuminen eli mitoosi sekä soluliman jakautuminen
76
Mitoosi
Tuman jakautuminen. Mitoosin tuloksena syntyy kaksi keskenään ja emotuman kanssa samanlaista tumaa. Mitoosin jälkeen tapahtuu tavallisesti soluliman jakautuminen. Solujen kromosomiluku pysyy mitoosin tuloksena ennallaan
77
Replikaatio
DNA:n kahdentuminen
78
Sisarkromatidi
Saman kromosomin kahdentumisen seurauksena syntyneet identtiset kromatidit eli DNA-juosteet
79
Soluliman jakautuminen
Tumanjakautumisen jälkeen tapahtuva soluliman ja soluelinten jako kahteen syntyvään soluun
80
Tytärkromosomi
Kromosomin toinen kromatidi, joka on eronnut toisesta tytärkromosomista solunjakautumisen aikana mitoosin jälkivaiheessa
81
Telomeeri
Kromosomin pää, joka koostuu lyhyistä DNA:n toistojaksoista. Telomeerit lyhenevät jokaisessa mitoosissa ja kun telomeeri on kulunut kokonaan pois, kromosomi alkaa vaurioitua eikä solun jakautuminen enää onnistu
82
Välivaihe, interfaasi
Solun elämänkierrossa jakautumisten välinen vaihe, jolloin aineenvaihdunta on vilkasta, perintöaines kahdentuu, soluelimet jakautuvat ja solu valmistautuu seuraavaan jakautumiseen
83
Autosomi
Muu kromosomi kuin sukupuolikromosomi
84
Diploidinen, diploidinen kromosomimäärä, diploidi
Kaksinkertainen kromosomisto eli tumassa on kutakin kromosomia kaksi kappaletta. Toinen näistä vastinkromosomeista on peritty isältä ja toinen äidiltä
85
Geneettinen rekombinaatio
Alleelien sattumanvarainen järjestäytyminen suvullisessa lisääntymisessä sellaisiksi yhdistelmiksi, joita vanhemmilla ei esiinny. Geneettinen rekombinaatio on seurausta mendelistisestä rekombinaatiosta ja tekijäinvaihdunnasta
86
Meioosi
Solun jakautumistapahtuma, jonka lopputuloksena syntyy sukusoluja. Siihen kuuluu kaksi tuman jakautumista: vähennysjako ja tasausjako. Meioosissa kromosomiluku puolittuu diploidisesta (2n) haploidiseksi (n)
87
Mendelistinen rekombinaatio
Vastinkromosomit jakautuvat sattumanvaraisesti eri sukusoluihin meioosissa. Tämän seurauksena eri kromosomeissa sijaitsevien geenien alleeleista tulee sukusoluihin sattumanvaraisesti kaikkia mahdollisia yhdistelmiä
88
Mutaatio
Geeneissä, kromosomeissa tai kromosomistossa tapahtuva perintöaineksen pysyvä muutos
89
Peruskromosomisto
Yksinkertainen kromosomisto
90
Sukusolu
Tumallisten eliöiden lisääntymissoluja, jotka syntyvät meioosin tuloksena
91
Tasausjakso, meioosi 2
Meioosin toinen vaihe, jonka aikana vähennysjaossa syntyneet kaksi haploidista solua jakautuvat uudelleen ja tuloksena syntyy neljä haploidista solua
92
Vastinkromosomit
Molemmilta vanhemmilta perityt samanlaiset kromosomit, jotka muodostavat kromosomiparin
93
Vähennysjakso, meioosi 1
Meioosin ensimmäinen vaihe, jonka tuloksena syntyy kaksi kromosomistoltaan yksinkertaista eli haploidista solua
94
Genotyyppi
1. Kaikkien yksilön vanhemmiltaan perimien geenien kokonaisuus 2. Vastinkromosomissa sijaitsevan geenilokuksien alleeliyhdistelmä, esim. Aa
95
Fenotyyppi
1. Perimän ja ympäristötekijöiden määräämä yksilön ilmentämien ominaisuuksien kokonaisuus 2. Tietyn alleeliparin ilmeneminen yksilössä
96
Lokus
Geenin tarkka paikka kromosomissa
97
Alleeli
Mutaation tuloksena syntynyt geenin vaihtoehtoinen muoto. Esim. A ja a
98
Homotsygoottinen
Yksilö, jolla on tietystä geenistä kaksi samanlaista alleelia esim. AA tai aa
99
Heterotsygoottinen
Yksilö, jolla on tietystä geenistä kaksi erilaista alleelia esim. Aa
100
Multippelit alleelit
Saman geenin useat eri muodot, joita populaatiossa esiintyy esim. I^A, I^B ja i
101
Letaali alleeli
Alleeli, joka esiintyessään kahtena kappaleena aiheuttaa jälkeläisen kuoleman jo ennen tämän syntymää tai viimeistään ennen lisääntymisikää
102
Välimuotoinen periytyminen
Saman geenin kahden eri alleelin vaikutus näkyy yksilössä samanaikaisesti. Kumpikaan alleeli ei dominoi toista
103
Yhteisvallitseva periytyminen
Vastinalleeleita, jotka vaikuttavat yksilön fenotyyppiin itsenäisesti ja näin kumpikin tuottavat oman, erillisen piirteen yksilöön. Esim. I^A ja I^B tuottavat AB veriryhmän
104
Sukupuolikromosomi
Eläimen sukupuoleen vaikuttava kromosomi. Esim. nisäkkäillä X- ja Y-kromosomit
105
Partenogeneesi
Alkion synty naaraspuolisesta sukusolusta ilman hedelmöitystä
106
Haploidinen
Yksinkertainen kromosomisto eli tumassa on kutakin kromosomia vain yksi kappale. Merkitään n
107
Punavihersokeus
X-kromosomissa sijaitsevan resessiivisen alleelin aiheuttama häiriö värien normaalissa näkemisessä
108
Mitokondriaalinen periytyminen
Munasolun mitokondrioissa olevien geenien periytyminen jälkeläisille. Nämä geenit siirtyvät vain naaraasta jälkeläisiin
109
Sukupuoleen sitoutunut periytyminen
Sukupuolikromosomeissa olevien alleelien periytyminen, esim. hemofilian periytyminen X-kromosomissa
110
Y kromosomi
Koiraiden sukupuolikromosomi nisäkkäillä. Siirtyy hedelmöittyneeseen munasoluun siittiön mukana
111
X kromosomi
Sukupuolikromosomi nisäkkäillä, joka ohjaa kaksinkertaisena esiintyessään yksilön kehittymisen naaraaksi
112
Tekijäinvaihdunta
Meioosin aikana tapahtuva ilmiö, jossa kokonaiset kromosomin palaset voivat vaihtaa paikkaa vastinkromosomien välillä. Samalla näissä kohdissa olevat alleelit siirtyvät vastinkromosomista toiseen
113
Dihybridiristeytys
Risteytys, jossa tarkastellaan kahden alleeliparin periytymistä tilanteessa, jossa alleelit ovat keskenään erilaiset
114
Testiristeytys
Risteytys, jossa tutkittava yksilö risteytetään P-polven resessiivisen homotsygootin kanssa. Sen avulla selvitetään, onko dominoivaa ominaisuutta ilmentävä yksilö hetero- vai homotsygoottinen
115
Polygeeninen ominaisuus
Ominaisuus, joihin vaikuttavat useat geenit
116
Synteettinen evoluutioteoria
Darwinin evoluutioteorian pohjalta kehitetty evoluutiokäsitys, johon on yhdistetty perinnöllisyystieteen ja populaatiogenetiikan tutkimustulokset
117
Kromosomimutaatio
Mutaatio, jossa kromosomin rakenne muuttuu (häviämä, siirtymä, kääntymä, kahdentuma, monistuminen), eli perintöaineksen määrä tai järjestys muuttuu kromosomissa
118
Sytogenetiikka
Perinnöllisyystieteen osa-alue, joka tutkii perinnöllisyyden solutason ilmiöitä yhdessä molekyyligenetiikan ja biokemian kanssa
119
Populaatiogenetiikka
Perinnöllisyystieteen osa-alue, joka tutkii periytymisen vaikutuksia populaation mikroevoluutiossa

Biologia (7 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2025 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions