Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

Biologia > Bios 4 > Flashcards

Bios 4 Flashcards

Tumallisen solun rakenne ja toiminta, solujen lisääntyminen ja periytymisen perusteet

1
Q

Elektronimikroskooppi

A

Mikroskooppi, jossa käytetään näkyvän valon sijaan elektronisuihkua, jonka avulla näytettä pommitetaan. Elektronimikroskoopilla saavutetaan huomattavan suuri erotuskyky

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Hiilihydraatit

A

Hiilestä, hapesta ja vedystä rakentuneita orgaanisia yhdisteitä. Ks. monosakkaridit, disakkaridit ja polysakkaridit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

In vivo-tutkimus

A

Solututkimuksen teko esim. elävässä kudoksessa tai organismissa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Lipidit

A

Rasva-aineita, jotka liukenevat hyvin orgaanisiin liuottimiin, mutta eivät veteen. Solujen lipidejä ovat mm. steroidit, triglyseridit ja fosfolipidit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Nukleiinihappo

A

Tuman ja solun informaatiota sisältävä orgaaninen molekyyli, joita ovat DNA eli deoksiribonukleiinihappo ja RNA eli ribonukleiinihappo. Ne ovat muodostuneet nukleotideista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Proteiini

A

Solujen elintoiminnoille välttämätön typpeä sisältävä molekyyli, joka on rakentunut aminohapoista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Solubiologia

A

Solujen rakenteeseen ja toimintaan keskittyvä biologian tieteenala

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Tumallinen solu

A

Solu, jossa on tumakotelon rajaama tuma. Tumallisia soluja ovat esim. vihreiden kasvien, sienten ja eläinten solut

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Tumaton solu

A

Solu, jossa ei ole tumakoteloa eikä kalvollisia soluelimiä kuten mitokondrioita ja viherhiukkasia. Tumattomia soluja ovat arkeonien ja bakteerien solut

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Valomikroskooppi

A

Mikroskooppi, jossa näkyvän valon aaltopituudella oleva valo ohjataan tarkasteltavan näytteen läpi linssien avulla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Adenosiinifosfaatit

A

Runsasenergisiä yhdisteitä, joita käytetään soluissa energian siirtoon ja lyhytaikaiseen varastointiin. Adenosiinista (adeniiniemäs ja riboosisokeri) ja yhdestä, kahdesta tai kolmesta fosfaattiosasta muodostuneita yhdisteitä, joita ovat AMP, ADP ja ATP

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Fotosynteesi

A

Monivaiheinen reaktiosarja, jossa valoenergia sitoutuu orgaanisten yhdisteiden sidosenergiaksi. Fotosynteesin lähtöaineita ovat epäorgaaniset hiilidioksidi ja vesi, loppu glukoosi ja happi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Hiilihydraattisynteesi

A

Fotosynteesissä valoreaktioiden jälkeen tapahtuvat reaktiot, joissa hiilidioksidista ja vedystä syntyy glukoosia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Lehtivihreä, klorofylli

A

Rengasmainen molekyyli, jonka runkona on pyrrolirengas ja keskusatomina magnesium

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Levät

A

Yhteyttämiskykyisiä eliöitä, jotka kuuluvat vihreisiin kasveihin, esim. viherlevät

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Monosakkaridi

A

Monosakkarideissa on vain yksi sokeriyksikkö, jossa voi olla 3-6 hiiliatomia, esim. glukoosi ja fruktoosi. Ks. hiilihydraatit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Omavarainen

A

Eliö, joka kemo- tai fotosynteesin avulla pystyy sitomaan itseensä tarvitsemansa energian ja tuottamaan tarvitsemansa orgaaniset yhdisteet

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Syanobakteeri

A

Bakteereihin kuuluvia tumattomia eliöitä. Ne ovat omavaraisia ja ne yhteyttävät fotosynteesin avulla. Aiemmin niistä on käytetty yleisesti nimitystä sinilevät

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Tärkkelys

A

Polysakkaridi, joka on kasvien tärkein varastohiilihydraatti. Sitä on runsaasti esim. perunassa ja viljakasvien jyvissä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Valoreaktiot

A

Fotosynteesin valoa vaativat reaktiot, jotka tapahtuvat ensimmäisenä. Auringon valoenergiaa sitoutuu ATP-molekyyleihin, ja vesi hajoaa vetyioineiksi ja hapeksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Viherhiukkanen, kloroplasti

A

Kasvisoluissa ja levissä tavattava soluelin jota ympäröi kaksinkertainen kalvo. Viherhiukkasen sisällä yhteyttämiskalvostoa, jossa fotosynteesin valoreaktiot tapahtuvat sekä nesteen täyttämä välitila, jossa tapahtuu hiilihydraattisynteesi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

Aerobinen

A

Happea tarvitseva reaktio, solu tai eliö. Aerobisessa soluhengityksessä energiaa vapautuu soluissa hapen läsnäollessa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Alkoholikäyminen

A

Reaktio, jossa glukoosista syntyy etanolia, vettä ja ja hiilidioksidia, sekä vapautuu vähäinen määrä energiaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Anaerobinen

A

Reaktio, solu tai eliö, joka ei käytä happea energian vapauttamiseen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q

ATP-syntaasi

A

Entsyymi, jonka avulla mitokondrion sisemmällä kalvolla adenosiinidifosfaatista (ADP) ja epäorgaanisesta fosfaatista (Pi) valmistuu adenosiinitrifosfaattia (ATP)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
26
Q

Elektroninsiirtoketju

A

Hapetus-pelkistymisreaktioiden sarja, jossa vapautuvaa energiaa käytetään vetyioinien pumppaamiseen mitokondrion sisä- ja ulkokalvon väliin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
27
Q

Etanoli

A

Väritön ja helposti syttyvä neste, joka kuuluu alkoholeihin. Eliöissä, esim. hiivasoluissa, etanolia syntyy käymisreaktioissa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
28
Q

Glykolyysi

A

Soluhengityksen ensimmäinen vaihe, jossa glukoosimolekyyli hajoaa kahdeksi palorypälehappo- eli pyruvaattimolekyyliksi. Glykolyysissä syntyy lisäksi vetyä ja sitoutuu energiaa ATP-molekyyleihin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
29
Q

Maitohappokäyminen

A

Anaerobinen reaktio, jossa glukoosista syntyy maitohappoa ja vapautuu vähäinen määrä energiaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
30
Q

Mitokondrio

A

Kahdesta kalvosta muodostunut soluelin, jossa soluhengitys tapahtuu. Mitokondrioissa omaa DNA:ta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
31
Q

Sitruunahappokierto

A

Soluhengitykseen kuuluva reaktiosarja, joka tapahtuu mitokondrioissa tai bakteereilla soluliman kalvostoissa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
32
Q

Soluhengitys

A

Reaktiosarja, jossa ravintoaineiden kemiallisissa sidoksissa oleva energia vapautuu hapen läsnäollessa ja sitoutuu ATP-molekyyleihin ja siten solujen käyttöön

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
33
Q

Avustettu diffuusio

A

Aineiden passiivinen kulkeutuminen solukalvon läpi. Aineet siirtyvät solukalvon läpi kantajaproteiinien avulla tai ionikanavien läpi, jolloin niiden siirtyminen nopeutuu

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
34
Q

Eksosytoosi

A

Aineiden tai molekyylien aktiivinen kuljetus pienissä rakkuloissa ulos solusta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
35
Q

Endosytoosi

A

Aineiden tai molekyylien aktiivinen kuljetus solun sisään, niin että solukalvo ympäröi kuljetettavat aineet, jolloin ne siirtyvät soluun kalvorakkulan sisällä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
36
Q

Fagosytoosi

A

Solusyönti. Solukalvo ottaa sisälleen suuren molekyylin, ravintohiukkasen, eräät valkosolut kokonaisen bakteerin. Alkueläinten ravinnonottotapa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
37
Q

Fosfolipidit

A

Solujen lipidejä, jotka koostuvat glyserolista, rasvahapoista ja fosfaatista. Fosfolipidit muodostavat solukalvon kaksikerroksisen rungon

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
38
Q

Ionipumppu

A

Proteiineista koostuva, ATP-energiaa kuluttava rakenne, joka mahdollistaa sähköisesti varautuneiden ionien siirtymisen solukalvon läpi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
39
Q

Kanavaproteiini

A

Solukalvossa oleva proteiini, jonka läpi aineita pääsee siirtymään solukalvon läpi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
40
Q

Kantajaproteiini

A

Solukalvossa oleva proteiini, joka siirtää aineita solukalvon läpi. Vrt. kuljettajaproteiini

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
41
Q

Kuljettajaproteiini

A

Solukalvon proteiineja, jotka kuljettavat suurikokoisia molekyylejä solukalvon läpi soluun

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
42
Q

Osmoosi

A

Liuottimen eli soluissa veden siirtymistä diffuusiossa puoliläpäisevän kalvon läpi laimeammasta liuoksessa väkevämpään

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
43
Q

Passiivinen kulkeutuminen

A

Aineiden siirtyminen solukalvon läpi suuremman pitoisuuden puolelta pienemmän pitoisuuden puolelle ilman energiaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
44
Q

Aminohapot

A

Proteiinin rakenneosia, joita on lähes kaikissa eliöissä 20 erilaista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
45
Q

Anabolinen reaktio

A

Soluissa tapahtuva reaktio, jossa rakentuu uusia aineita

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
46
Q

Denaturoituminen

A

Orgasnisen aineen rakenteen tai muiden ominaisuuksien muuttuminen. Esim. proteiinien rakenne muuttuu lämpötilan, pH:n tai suolapitoisuuden vaikutuksesta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
47
Q

Entsyymi

A

Proteiini, joka katalysoi jotakin kemiallista reaktiota muuttumatta reaktiossa itse

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
48
Q

Inhibiittori

A

Aine, joka estää entsyymin toiminnan

49
Q

Kofaktori

A

Joidenkin entsyymien toiminnalle välttämätön yhdiste, esim. vitamiini

50
Q

Katabolinen reaktio

A

Soluissa tapahtuva reaktio, jossa aineet hajoavat

51
Q

Primaarirakenne

A

Proteiinin aminohappojärjestys

52
Q

Substraatti

A

Aine, johon entsyymi vaikuttaa

53
Q

Tertiaarirakenne

A

Proteiinin kolmiulotteinen rakenne, joka määrää proteiinin toiminnan

54
Q

Eksoni

A

Geenin koodaavan alueen jakso, jonka informaatio siirtyy lähetti-RNA:han ja sitä kautta proteiinisynteesissä syntyvään aminohappoketjuun

55
Q

Epigeneettinen säätely, epigeneesi

A

Geenien ilmentymisen muutoksia, jotka eivät johdu muutoksista DNA:n emäsjärjestyksessä

56
Q

Geeni, perintötekijä

A

DNA:n jakso, joka sisältää informaation tietyn proteiinin tai RNA-molekyylin valmistamiseksi

57
Q

Introni

A

Geenissä eksonien välissä oleva jakso, joka ei sisällä proteiinin rakentamisessa tarvittavaa informaatiota

58
Q

Kromosomi

A

Tumallisilla eliöillä tumassa sijaitsevasta DNA:sta ja histoniproteiineista muodostuva kappale, jossa geenit sijaitsevat

59
Q

Nukleotidi

A

Nukleiinihappojen rakenneosa, joka koostuu sokeri-, fosfaatti- ja emäsosasta

60
Q

Silmukointi

A

Tumassa tapahtuva intronijaksojen poistaminen esiaste-RNA:sta ja eksonien yhteen liittäminen lopulliseksi lähetti-RNA:ksi

61
Q

Säätelyalue

A

Geenin luennan aloittamiseen ja luennan säätelyyn osallistuva alue, joka sijaitsee ennen geenin koodaavaa aluetta

62
Q

Transkriptio, RNA-synteesi, geenin luenta

A

DNA:n kopioiminen esiaste-RNA:ksi. Kopioimisen suorittaa RNA-polymeraasientsyymi

63
Q

Translaatio

A

Tapahtumasarja, jossa ribosomi rakentaa aminohappoketjun lähetti-RNA:n sisältämän koodin mukaisesti. Aminohapot järjestetään siirtäjä-RNA-mokekyylien avulla oikeaan järjestykseen

64
Q

Eksosomi

A

Rakkula, joka sisältää erilaisia molekyylejä, kuten viestiaineina toimivia kasvutekijöitä. Eksosomit muodostavat solujen välisen viestintäjärjestelmän

65
Q

Kitiini

A

Polysakkaridi, jota on sienten soluseinissä

66
Q

Kudos

A

Monisoluisten eläinten samankaltaisten solujen muodostama toiminnallinen kokonaisuus, esim. lihaskudos

67
Q

Selluloosa

A

Polysakkaridi, jota on kasvisolun soluseinässä

68
Q

Sienirihmasto

A

Toisissaan peräkkäin kiinni olevien sienisolujen muodostama kokonaisuus

69
Q

Solukko

A

Monisoluisten kasvien samankaltaisten solujen muodostama toiminnallinen kokonaisuus

70
Q

Soluväliaine

A

Monisoluisilla eläimillä solujen välissä olevaa ainetta, joka suojaa soluja, yhdistää ne toisiinsa ja jonka kautta viestit kulkevat solujen välillä

71
Q

Vakuoli, solunesterakkula

A

Kalvon ympäröimä ja nesteen täyttämä rakkula, joita on runsaasti kasvisoluissa

72
Q

DNA-polymeraasi

A

DNA-kaksoisjuostetta syntetisoiva eli rakentava entsyymi. DNA-polymeraasi kykenee rakentamaan uutta juostetta vain yhteen suuntaan(3’ -> 5’). DNA-polymeraaseja on useita erilaisia ja niitä tarvitaan solunjakautumisen yhteydessä DNA:n kahdentumisessa ja vaurioituneen DNA:n korjaamisessa

73
Q

DNA:n kahdentuminen

A

DNA kopioituu useiden entsyymien avulla siten, että kummankin DNA-juosteen viereen rakentuu uusi juoste emäspariperiaatteen mukaisesti

74
Q

Geenimutaatio

A

Pysyvä perinnöllinen muutos geenin rakenteessa. Geenin eri alleelit ovat syntyneet geenimutaatioiden seurauksena

75
Q

Jakautumisvaihe

A

Solun elämänkierron vaihe, jossa tapahtuu tuman jakautuminen eli mitoosi sekä soluliman jakautuminen

76
Q

Mitoosi

A

Tuman jakautuminen. Mitoosin tuloksena syntyy kaksi keskenään ja emotuman kanssa samanlaista tumaa. Mitoosin jälkeen tapahtuu tavallisesti soluliman jakautuminen. Solujen kromosomiluku pysyy mitoosin tuloksena ennallaan

77
Q

Replikaatio

A

DNA:n kahdentuminen

78
Q

Sisarkromatidi

A

Saman kromosomin kahdentumisen seurauksena syntyneet identtiset kromatidit eli DNA-juosteet

79
Q

Soluliman jakautuminen

A

Tumanjakautumisen jälkeen tapahtuva soluliman ja soluelinten jako kahteen syntyvään soluun

80
Q

Tytärkromosomi

A

Kromosomin toinen kromatidi, joka on eronnut toisesta tytärkromosomista solunjakautumisen aikana mitoosin jälkivaiheessa

81
Q

Telomeeri

A

Kromosomin pää, joka koostuu lyhyistä DNA:n toistojaksoista. Telomeerit lyhenevät jokaisessa mitoosissa ja kun telomeeri on kulunut kokonaan pois, kromosomi alkaa vaurioitua eikä solun jakautuminen enää onnistu

82
Q

Välivaihe, interfaasi

A

Solun elämänkierrossa jakautumisten välinen vaihe, jolloin aineenvaihdunta on vilkasta, perintöaines kahdentuu, soluelimet jakautuvat ja solu valmistautuu seuraavaan jakautumiseen

83
Q

Autosomi

A

Muu kromosomi kuin sukupuolikromosomi

84
Q

Diploidinen, diploidinen kromosomimäärä, diploidi

A

Kaksinkertainen kromosomisto eli tumassa on kutakin kromosomia kaksi kappaletta. Toinen näistä vastinkromosomeista on peritty isältä ja toinen äidiltä

85
Q

Geneettinen rekombinaatio

A

Alleelien sattumanvarainen järjestäytyminen suvullisessa lisääntymisessä sellaisiksi yhdistelmiksi, joita vanhemmilla ei esiinny. Geneettinen rekombinaatio on seurausta mendelistisestä rekombinaatiosta ja tekijäinvaihdunnasta

86
Q

Meioosi

A

Solun jakautumistapahtuma, jonka lopputuloksena syntyy sukusoluja. Siihen kuuluu kaksi tuman jakautumista: vähennysjako ja tasausjako. Meioosissa kromosomiluku puolittuu diploidisesta (2n) haploidiseksi (n)

87
Q

Mendelistinen rekombinaatio

A

Vastinkromosomit jakautuvat sattumanvaraisesti eri sukusoluihin meioosissa. Tämän seurauksena eri kromosomeissa sijaitsevien geenien alleeleista tulee sukusoluihin sattumanvaraisesti kaikkia mahdollisia yhdistelmiä

88
Q

Mutaatio

A

Geeneissä, kromosomeissa tai kromosomistossa tapahtuva perintöaineksen pysyvä muutos

89
Q

Peruskromosomisto

A

Yksinkertainen kromosomisto

90
Q

Sukusolu

A

Tumallisten eliöiden lisääntymissoluja, jotka syntyvät meioosin tuloksena

91
Q

Tasausjakso, meioosi 2

A

Meioosin toinen vaihe, jonka aikana vähennysjaossa syntyneet kaksi haploidista solua jakautuvat uudelleen ja tuloksena syntyy neljä haploidista solua

92
Q

Vastinkromosomit

A

Molemmilta vanhemmilta perityt samanlaiset kromosomit, jotka muodostavat kromosomiparin

93
Q

Vähennysjakso, meioosi 1

A

Meioosin ensimmäinen vaihe, jonka tuloksena syntyy kaksi kromosomistoltaan yksinkertaista eli haploidista solua

94
Q

Genotyyppi

A
  1. Kaikkien yksilön vanhemmiltaan perimien geenien kokonaisuus 2. Vastinkromosomissa sijaitsevan geenilokuksien alleeliyhdistelmä, esim. Aa
95
Q

Fenotyyppi

A
  1. Perimän ja ympäristötekijöiden määräämä yksilön ilmentämien ominaisuuksien kokonaisuus 2. Tietyn alleeliparin ilmeneminen yksilössä
96
Q

Lokus

A

Geenin tarkka paikka kromosomissa

97
Q

Alleeli

A

Mutaation tuloksena syntynyt geenin vaihtoehtoinen muoto. Esim. A ja a

98
Q

Homotsygoottinen

A

Yksilö, jolla on tietystä geenistä kaksi samanlaista alleelia esim. AA tai aa

99
Q

Heterotsygoottinen

A

Yksilö, jolla on tietystä geenistä kaksi erilaista alleelia esim. Aa

100
Q

Multippelit alleelit

A

Saman geenin useat eri muodot, joita populaatiossa esiintyy esim. I^A, I^B ja i

101
Q

Letaali alleeli

A

Alleeli, joka esiintyessään kahtena kappaleena aiheuttaa jälkeläisen kuoleman jo ennen tämän syntymää tai viimeistään ennen lisääntymisikää

102
Q

Välimuotoinen periytyminen

A

Saman geenin kahden eri alleelin vaikutus näkyy yksilössä samanaikaisesti. Kumpikaan alleeli ei dominoi toista

103
Q

Yhteisvallitseva periytyminen

A

Vastinalleeleita, jotka vaikuttavat yksilön fenotyyppiin itsenäisesti ja näin kumpikin tuottavat oman, erillisen piirteen yksilöön. Esim. I^A ja I^B tuottavat AB veriryhmän

104
Q

Sukupuolikromosomi

A

Eläimen sukupuoleen vaikuttava kromosomi. Esim. nisäkkäillä X- ja Y-kromosomit

105
Q

Partenogeneesi

A

Alkion synty naaraspuolisesta sukusolusta ilman hedelmöitystä

106
Q

Haploidinen

A

Yksinkertainen kromosomisto eli tumassa on kutakin kromosomia vain yksi kappale. Merkitään n

107
Q

Punavihersokeus

A

X-kromosomissa sijaitsevan resessiivisen alleelin aiheuttama häiriö värien normaalissa näkemisessä

108
Q

Mitokondriaalinen periytyminen

A

Munasolun mitokondrioissa olevien geenien periytyminen jälkeläisille. Nämä geenit siirtyvät vain naaraasta jälkeläisiin

109
Q

Sukupuoleen sitoutunut periytyminen

A

Sukupuolikromosomeissa olevien alleelien periytyminen, esim. hemofilian periytyminen X-kromosomissa

110
Q

Y kromosomi

A

Koiraiden sukupuolikromosomi nisäkkäillä. Siirtyy hedelmöittyneeseen munasoluun siittiön mukana

111
Q

X kromosomi

A

Sukupuolikromosomi nisäkkäillä, joka ohjaa kaksinkertaisena esiintyessään yksilön kehittymisen naaraaksi

112
Q

Tekijäinvaihdunta

A

Meioosin aikana tapahtuva ilmiö, jossa kokonaiset kromosomin palaset voivat vaihtaa paikkaa vastinkromosomien välillä. Samalla näissä kohdissa olevat alleelit siirtyvät vastinkromosomista toiseen

113
Q

Dihybridiristeytys

A

Risteytys, jossa tarkastellaan kahden alleeliparin periytymistä tilanteessa, jossa alleelit ovat keskenään erilaiset

114
Q

Testiristeytys

A

Risteytys, jossa tutkittava yksilö risteytetään P-polven resessiivisen homotsygootin kanssa. Sen avulla selvitetään, onko dominoivaa ominaisuutta ilmentävä yksilö hetero- vai homotsygoottinen

115
Q

Polygeeninen ominaisuus

A

Ominaisuus, joihin vaikuttavat useat geenit

116
Q

Synteettinen evoluutioteoria

A

Darwinin evoluutioteorian pohjalta kehitetty evoluutiokäsitys, johon on yhdistetty perinnöllisyystieteen ja populaatiogenetiikan tutkimustulokset

117
Q

Kromosomimutaatio

A

Mutaatio, jossa kromosomin rakenne muuttuu (häviämä, siirtymä, kääntymä, kahdentuma, monistuminen), eli perintöaineksen määrä tai järjestys muuttuu kromosomissa

118
Q

Sytogenetiikka

A

Perinnöllisyystieteen osa-alue, joka tutkii perinnöllisyyden solutason ilmiöitä yhdessä molekyyligenetiikan ja biokemian kanssa

119
Q

Populaatiogenetiikka

A

Perinnöllisyystieteen osa-alue, joka tutkii periytymisen vaikutuksia populaation mikroevoluutiossa

Biologia (7 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2024 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions