Bios 3 Flashcards
Ihmisen aiheuttamat ekosysteemien muutokset ja ympäristöongelmien ratkaisukeinoja sekä kestävä kehitys tulevaisuutta kohti
Ekosysteemipalvelu
Luonnon tuottama, eliöyhteisöjen kestävyyttä ja tuotantokykyä ylläpitävä prosessi, esim. kasvillisuuden merkitys eroosion estäjänä, pölyttäjät, hajottajat jne.
Tuotantopalvelu
Ekosysteemipalveluita, jotka tarkoittavat luonnosta saatavia aineellisia hyödykkeitä, kuten marjat, maataloustuotteet, vesi ja erilaiset raaka-aineet
Säätelypalvelu
Säätelypalvelut ovat ekosysteemipalveluita, jotka ylläpitävät edellytyksiä elämälle, esim. veden kiertokulku, hiilen sitominen, kasvien pölyttäminen
Kulttuuripalvelu
Luonnosta saatavia palveluita tieteelle, taiteelle, virkistykselle, toimeentulolle, koulutukselle sekä henkiselle että fyysiselle hyvinvoinnille
Ylläpitävä palvelu
Ekosysteemin tuottavuutta ja toimintaa ylläpitäviä ekosysteemipalveluita, esim. fotosynteesi, ravinteiden kierto, hajottajien toiminta
Bioindikaattori
Indikaattori- eli ilmentäjälaji, sietoisuudeltaan kapea-alainen laji, jonka esiintymisen tai runsauden perusteella voidaan tehdä päätelmä ympäristön ominaisuuksista, kuten happamuudesta, suolaisuudesta, ravinteisuudesta, saastuneisuudesta tms.
Soveltava ekologia
Ekologisen tiedon soveltamista ihmisen tarpeisiin
Korjaava ekologia
Ekologista tutkimusta, jonka tarkoituksena on saada ihmisen muuttamia ekosysteemejä takaisin luonnontilaisiksi
Hiilinielu
Runsaasti hiiltä sitovat ekosysteemit, joista tärkeimpiä ovat meret, metsät ja suot
Kasvihuonekaasu
Ilmakehässä oleva kaasu, joka absorboi (imee) maapallolta lähtevää lämpösäteilyä ja siten nostaa lämpötilaa maapallolla. Esim. hiilidioksidi ja metaani
Ilmastonmuutos
Ilmastoa määrittävien muuttujien, kuten lämpötilan ja sademäärän pitkän aikavälin keskiarvojen huomattava muuttuminen. Nykyisin muutos tarkoittaa ilmaston lämpenemistä, joka johtuu ihmisen aiheuttamasta kasvihuonekaasujen lisääntymisestä
Kasvukausi
Aika vuodesta, jolloin kasvit kasvavat. Määritellään Suomessa ajaksi, jolloin vuorokauden keskilämpötila on pysyvästi yli 5 astetta
Hiilineutraalisuus/hiilineutraali
Toiminta, joka ei muuta ilmakehän hiilipitoisuutta
Hiilijalanjälki
- Käsite, jolla mitataan tuotteen, toiminnan tai palvelun hiilidioksidipäästöjä tonneina (tai yleisesti kasvihuonekaasupäästöjä). 2. Osana ekologista jalanjälkeä: tuotteen, toiminnan tai palvelun hiilidioksidipäästöjen sitoutumiseen tarvittavan maapinta-alan suuruus hehtaareina
Kenttäkoe
Maastossa tehty tieteellinen koe
Monitieteinen
Moneen tieteenalaan perustuva
Biomi
Biosfäärin ja ekosysteemin väliin sijoittuva käsite. Paikallisista ekosysteemeistä koostuva laajempi kokonaisuus, joka vastaa lähinnä maapallon kasvillisuusvyöhykkeitä, kuten tundraa, aroa, aavikkoa, sademetsää, pohjoista havumetsää jne.
Kasvihuoneilmiö
Ilmiö, jossa ilmakehässä olevat kaasut estävät osaa maapallolta lähtevästä lämpösäteilystä karkaamasta avaruuteen. Kasvihuoneilmiö on välttämätön maapallon elämälle
Perustuotanto
Primaarituotanto, tuottajien sitoma energia tai biomassa
Minimitekijä
Niukkuustekijä eli ympäristötekijä, joka ensimmäisenä rajoittaa eliön esiintymistä
Rehevöityminen
Ravinteiden, erityisesti typen ja fosforin, määrän lisääntyessä tapahtuva tuottajien perustuotannon lisääntyminen
Hajakuormitus
Luontoon tuleva kemiallinen kuormitus, joka on lähtöisin useista päästölähteistä, kuten pelloilta, haja-asutuksesta tai liikenteestä
Pistekuormitus
Luontoon tuleva päästö, joka voidaan selvästi paikallistaa. Pistemäisiä kuormittajia ovat esim. jätevedenpuhdistamot, kalanviljelylaitokset ja tehtaat
Sisäinen kuormitus
Vesistöjen, kuten Itämeren, pohjaan kertyneet ravinteet voivat olosuhteiden muuttuessa muuttua uudelleen liukoiseen muotoon, jolloin ne ovat tuottajien käytössä, ja lisäävät täten vesistön ravinnekuormitusta
Biologinen hapenkulutus
Ilmaisee happimäärän, jonka mikrobit kuluttavat hajottaessaan orgaanista ainetta (mg happea/litra vettä). Mitä enemmän jätevedessä on orgaanista ainetta, sitä enemmän sen hajottamiseen kuluu happea
Suojavyöhyke
Pellon ja vesistön väliin jätetty monivuotisen kasvillisuuden peittämä viljelemätön alue, jolle ei levitetä lannoitteita eikä rikkakasvimyrkkyjä
Vesinäyte
Tutkimusta varten otettu pieni määrä vettä
Syanobakteeri
Bakteerien domeeniin kuuluva eliöryhmä. Ne ovat omavaraisia ja ne yhteyttävät fotosynteesin avulla. Aiemmin niistä on käytetty yleisesti nimitystä sinilevät
Happamoituminen
Ekosysteemien pH:n lasku, joka aiheutuu pääasiassa ihmisen ilmakehään päästämistä rikki- ja typpiyhdisteistä sekä hiilidioksidista
Kaukokulkeutuma
Päästöjen kulkeutuminen satojen tai tuhansien kilometrien päähän päästölähteistä
Märkälaskeuma
Ilmaan päässeet typen ja rikin oksidit reagoivat veden kanssa, jolloin muodostuu rikki- ja typpihappoa, jotka tulevat maahan happamana sadevetenä
Kuivalaskeuma
Ilmaan päässeet rikin ja typen oksidit tulevat maahan sellaisenaan painovoiman vaikutuksesta
Kriittinen kuormitus
Suurin mahdollinen luontoon kohdistuva kuormitus, jossa luonnolle ei aiheudu vaurioita
Veden puskurikyky
Vesiliuoksen emästen kyky neutraloida siihen lisätyt hapot
Harsuuntuminen
Havupuiden neulaskato ja lehtipuiden lehtikato, jota voivat aiheuttaa monet tekijät, esim. happamoittavat päästöt, taudit ja tuholaiset sekä säätekijät
Mallinnus
Mallien laatiminen, esim. visuaalisen mallin tekeminen ravintoverkosta
Merten happamoituminen
Merien pH:n lasku, joka johtuu lähinnä ilmakehän lisääntyvästä hiilidioksidista. Hiilidioksidi muuttuu vedessä hiilihapoksi, joka laskee pH:ta
Hiilihappo
Veden ja hiilidioksidin muodostama yhdiste. Se on heikko happo, jonka kemiallinen kaava on H2CO3-(# pienellä)
Ympäristömyrkky
Kemiallinen aine, joka luontoon levitessään vaurioittaa soluja, vaikuttaa haitallisesti yksilöiden elintoimintoihin ja vahingoittaa ekosysteemin ravintoverkkojen rakenteita ja toimintoja
Raskasmetalli
Ryhmä metalleja, joiden tiheys on suuri ja jotka ovat usein myrkyllisiä jo pieninä pitoisuuksina. Raskasmetalleihin kuuluu noin 60 alkuainetta, esim. kadmium, lyijy, kupari ja elohopea
Orgaaninen ympäristömyrkky
Ihmisen valmistamia, hitaasti hajoavia rasvaliukoisia hiilivetyjä, jotka kertyvät eliöihin. Niitä syntyy mm. jätteiden polton yhteydessä
Kertyminen
Vedessä, ilmassa ja maaperässä esiintyvien aineiden, erityisesti raskasmetallien, kasaantuminen jonkin eliön kudoksiin. Aineiden määrä lisääntyy eliössä vähitellen, koska sen elimistö ei kykene hajottamaan niitä. Esim. simpukoiden kudoksiin kertyy runsaasti raskasmetalleja niiden suodattaessa vedestä ravintoa
Rikastuminen
Vierasaineiden, kuten ympäristömyrkkyjen, kasaantuminen ravintoketjussa. Mitä korkeammalla ravintoketjussa eliö on, sitä suuremman annoksen kemiallista ainetta se saa ravinnon mukana kudoksiinsa
Yhteisvaikutus
Useiden tekijöiden vaikutus samanaikaisesti johonkin ilmiöön
Supermyrkky
Erityisen myrkyllinen kemikaali, joka jo vähäisenä määränä riittää tuhoamaan eliön. Supermyrkky voi olla peräisin luonnosta, kuten eräät bakteerien tuottamat myrkyt, tai ne voivat olla ihmisen tuottamia, kuten dioksiinit
Mikromuovi
Halkaisijaltaan alle 2,5 mikrometrin kokoisia muovihiukkasia, jotka eivät ole silmin havaittavissa. Hiukkaset voivat olla esim. pieneksi jauhautunutta muovia tai vaatteiden keinokuituja, jotka kulkeutuvat mereen jätevedenpuhdistamoiden kautta
Biohajoava
Aerobisesti tai anaerobisesti hajoava materiaali, ympäristön mikrobeilla tärkeä rooli biohajoamisessa
PAH-yhdiste
Polyaromaattiset hiilivedyt ovat rasvaliukoisia orgaanisia myrkkyjä, jotka aiheuttavat mm. syöpää
Biodiversiteetti
Elollisen luonnon monimuotoisuus, joka tarkoittaa ekosysteemien monimuotoisuutta, lajimonimuotoisuutta sekä lajin sisäistä monimuotoisuutta
Luontokato
Biodiversiteetin väheneminen eli luonnon monimuotoisuuden väheneminen
Reunavaikutus
Ilmenee eri ekosysteemien rajalla siten, että eliöiden lajimäärä ja yksilötiheys ovat suurempia kuin kummankaan ekosysteemin sisällä
Talousmetsä
Metsätalouden tarpeisiin kasvatettava metsä. Vastakohtana luonnontilainen metsä
Aarniometsä
Metsäalue, jonka puusto on kasvanut täysin tai lähes täysin ilman metsähoidollisia toimenpiteitä
Perinnebiotooppi
Perinteisten maankäyttötapojen, kuten laidunnuksen, muovaamia ympäristöjä. Esim. niityt ja kedot
Joukkosukupuutto
Ajanjakso, jolloin lajeja kuolee sukupuuttoon hyvin runsaasti
Sukupuuttovelka
Kuvaa lajiston köyhtymistä aikaviiveellä siitä, kun sen ympäristö on tuhottu tai liiaksi muutettu
Uhanalainen laji/uhanalaisuus
Eliölajiin tai populaatioon kohdistuu lopullisen häviämisen vaara
Syrjäyttävä kilpailu
Samassa ekolokerossa ei voi elää kahta lajia, vaan kilpailukykyisempi syrjäyttää heikomman
Vieraslaji
Laji, joka ei ole alueella alkuperäinen, vaan on tullut ihmisen mukana tahattomasti tai tahallisesti
Luonnonsuojelu
Eliöiden, ekosysteemien ja luonnonvarojen suojelua ja hoitoa. Käsitteenä suppeampi kuin ympäristönsuojelu, joka on ihmiskeskeisempi
Ympäristönsuojelu
Toimintaa, joka tähtää luonnonvaraisten ekosysteemien suojelemiseen ihmisen aiheuttamilta haitallisilta muutoksilta sekä pyrkii ylläpitämään ihmisen ja luonnon välistä tasapainoa
Monimuotoisuuskeskus
Alue, jolla elää poikkeuksellisen monimuotoinen eliölajisto, esim. Uusi Seelanti
Luonnonsuojelualue
Sellainen alue, jossa ihmisen toimintaa on rajoitettu biodiversiteetin turvaamiseksi. Esim. kansallis- tai luonnonpuisto
Kansallispuisto
Luonnonsuojelualue, joka on tarkoitettu yleiseksi luonnonnähtävyydeksi. Ihmiset saavat mm. liikkua, marjastaa ja sienestää alueella
Ekologinen käytävä
Tarkoitetaan viheralueita, joita pitkin eliöt voivat siirtyä alueelta toiselle
Ekologinen askelkivi
Säästetty luonnonlaikku, saarekemainen alue, jonka tarkoituksena on helpottaa yksilöiden siirtymistä osapopulaatiosta toiseen
Luonnonpuisto
Luonnonsuojelualue, joka on varattu tutkimustarkoituksiin. Ihmisten liikkuminen siellä on kiellettyä tai ainakin tarkkaan säädeltyä
Luontotyyppi
Eliöiden elinympäristö, jossa keskeiset ympäristötekijät ovat samanlaiset ja tämän takia eliölajisto on tietynlainen
Jokamiehenoikeus
Oikeus liikkua luonnossa ja käyttää luonnonantimia riippumatta siitä, kuka omistaa alueen tai on sen haltija
Ekologinen jalanjälki
Kuvaa, kuinka suuri ekologisesti tuottava maa- tai vesialue tarvitaan yhden ihmisen kaikkien tarpeiden tyydyttämiseen
Luonnonvara
Elottomasta tai elollisesta luonnosta saatava aine, jota ihminen voi hyödyntää
Biokapasiteetti
Maapallon kyky tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä
Ekologinen selkäreppu
Kuvaa tuotteen valmistamiseen, kuljettamiseen ja käyttöön tarvittavia luonnonvaroja, kun niiden summasta on vähennetty tuotteen oma paino
Ekologinen velka
Luonnonvaroja käytetään nopeammin kuin maapallo pystyy niitä tuottamaan
Jakamistalous
Taloutta, jossa ei tavoitella tavaroiden omistamista, vaan omistaminen korvataan käyttöoikeudella
Kiertotalous
Talous, jossa raaka-aineiden ja materiaalien tehokkaalla käytöllä ja kierrättämisellä pyritään välttämään materiaalien hukkaamista ja jätteiden syntymistä
Ylikulutuspäivä
Se päivä, kun ihmiskunta on kuluttanut loppuun maapallon kyseisenä vuonna tuottamat uusiutuvat luonnonvarat
Ekologinen kestävyys
Kestävän kehityksen ulottuvuus, johon sisältyy maapallon ekosysteemien toimivuuden turvaaminen, biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö
Sosiaalinen kestävyys
Periaate, jonka mukaan pyritään toimimaan tasa-arvoisesti ja oikeudenmukaisesti