Brainscape's Knowledge GenomeTM


Top Flashcards (Certified)
All Flashcards

Biologia > Bios 3 > Flashcards

Bios 3 Flashcards

Ihmisen aiheuttamat ekosysteemien muutokset ja ympäristöongelmien ratkaisukeinoja sekä kestävä kehitys tulevaisuutta kohti

1
Q

Ekosysteemipalvelu

A

Luonnon tuottama, eliöyhteisöjen kestävyyttä ja tuotantokykyä ylläpitävä prosessi, esim. kasvillisuuden merkitys eroosion estäjänä, pölyttäjät, hajottajat jne.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Tuotantopalvelu

A

Ekosysteemipalveluita, jotka tarkoittavat luonnosta saatavia aineellisia hyödykkeitä, kuten marjat, maataloustuotteet, vesi ja erilaiset raaka-aineet

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Säätelypalvelu

A

Säätelypalvelut ovat ekosysteemipalveluita, jotka ylläpitävät edellytyksiä elämälle, esim. veden kiertokulku, hiilen sitominen, kasvien pölyttäminen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Kulttuuripalvelu

A

Luonnosta saatavia palveluita tieteelle, taiteelle, virkistykselle, toimeentulolle, koulutukselle sekä henkiselle että fyysiselle hyvinvoinnille

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Ylläpitävä palvelu

A

Ekosysteemin tuottavuutta ja toimintaa ylläpitäviä ekosysteemipalveluita, esim. fotosynteesi, ravinteiden kierto, hajottajien toiminta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Bioindikaattori

A

Indikaattori- eli ilmentäjälaji, sietoisuudeltaan kapea-alainen laji, jonka esiintymisen tai runsauden perusteella voidaan tehdä päätelmä ympäristön ominaisuuksista, kuten happamuudesta, suolaisuudesta, ravinteisuudesta, saastuneisuudesta tms.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Soveltava ekologia

A

Ekologisen tiedon soveltamista ihmisen tarpeisiin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Korjaava ekologia

A

Ekologista tutkimusta, jonka tarkoituksena on saada ihmisen muuttamia ekosysteemejä takaisin luonnontilaisiksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Hiilinielu

A

Runsaasti hiiltä sitovat ekosysteemit, joista tärkeimpiä ovat meret, metsät ja suot

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Kasvihuonekaasu

A

Ilmakehässä oleva kaasu, joka absorboi (imee) maapallolta lähtevää lämpösäteilyä ja siten nostaa lämpötilaa maapallolla. Esim. hiilidioksidi ja metaani

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Ilmastonmuutos

A

Ilmastoa määrittävien muuttujien, kuten lämpötilan ja sademäärän pitkän aikavälin keskiarvojen huomattava muuttuminen. Nykyisin muutos tarkoittaa ilmaston lämpenemistä, joka johtuu ihmisen aiheuttamasta kasvihuonekaasujen lisääntymisestä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Kasvukausi

A

Aika vuodesta, jolloin kasvit kasvavat. Määritellään Suomessa ajaksi, jolloin vuorokauden keskilämpötila on pysyvästi yli 5 astetta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Hiilineutraalisuus/hiilineutraali

A

Toiminta, joka ei muuta ilmakehän hiilipitoisuutta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Hiilijalanjälki

A
  1. Käsite, jolla mitataan tuotteen, toiminnan tai palvelun hiilidioksidipäästöjä tonneina (tai yleisesti kasvihuonekaasupäästöjä). 2. Osana ekologista jalanjälkeä: tuotteen, toiminnan tai palvelun hiilidioksidipäästöjen sitoutumiseen tarvittavan maapinta-alan suuruus hehtaareina
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Kenttäkoe

A

Maastossa tehty tieteellinen koe

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Monitieteinen

A

Moneen tieteenalaan perustuva

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Biomi

A

Biosfäärin ja ekosysteemin väliin sijoittuva käsite. Paikallisista ekosysteemeistä koostuva laajempi kokonaisuus, joka vastaa lähinnä maapallon kasvillisuusvyöhykkeitä, kuten tundraa, aroa, aavikkoa, sademetsää, pohjoista havumetsää jne.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Kasvihuoneilmiö

A

Ilmiö, jossa ilmakehässä olevat kaasut estävät osaa maapallolta lähtevästä lämpösäteilystä karkaamasta avaruuteen. Kasvihuoneilmiö on välttämätön maapallon elämälle

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Perustuotanto

A

Primaarituotanto, tuottajien sitoma energia tai biomassa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Minimitekijä

A

Niukkuustekijä eli ympäristötekijä, joka ensimmäisenä rajoittaa eliön esiintymistä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Rehevöityminen

A

Ravinteiden, erityisesti typen ja fosforin, määrän lisääntyessä tapahtuva tuottajien perustuotannon lisääntyminen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

Hajakuormitus

A

Luontoon tuleva kemiallinen kuormitus, joka on lähtöisin useista päästölähteistä, kuten pelloilta, haja-asutuksesta tai liikenteestä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Pistekuormitus

A

Luontoon tuleva päästö, joka voidaan selvästi paikallistaa. Pistemäisiä kuormittajia ovat esim. jätevedenpuhdistamot, kalanviljelylaitokset ja tehtaat

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Sisäinen kuormitus

A

Vesistöjen, kuten Itämeren, pohjaan kertyneet ravinteet voivat olosuhteiden muuttuessa muuttua uudelleen liukoiseen muotoon, jolloin ne ovat tuottajien käytössä, ja lisäävät täten vesistön ravinnekuormitusta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Biologinen hapenkulutus
Ilmaisee happimäärän, jonka mikrobit kuluttavat hajottaessaan orgaanista ainetta (mg happea/litra vettä). Mitä enemmän jätevedessä on orgaanista ainetta, sitä enemmän sen hajottamiseen kuluu happea
26
Suojavyöhyke
Pellon ja vesistön väliin jätetty monivuotisen kasvillisuuden peittämä viljelemätön alue, jolle ei levitetä lannoitteita eikä rikkakasvimyrkkyjä
27
Vesinäyte
Tutkimusta varten otettu pieni määrä vettä
28
Syanobakteeri
Bakteerien domeeniin kuuluva eliöryhmä. Ne ovat omavaraisia ja ne yhteyttävät fotosynteesin avulla. Aiemmin niistä on käytetty yleisesti nimitystä sinilevät
29
Happamoituminen
Ekosysteemien pH:n lasku, joka aiheutuu pääasiassa ihmisen ilmakehään päästämistä rikki- ja typpiyhdisteistä sekä hiilidioksidista
30
Kaukokulkeutuma
Päästöjen kulkeutuminen satojen tai tuhansien kilometrien päähän päästölähteistä
31
Märkälaskeuma
Ilmaan päässeet typen ja rikin oksidit reagoivat veden kanssa, jolloin muodostuu rikki- ja typpihappoa, jotka tulevat maahan happamana sadevetenä
32
Kuivalaskeuma
Ilmaan päässeet rikin ja typen oksidit tulevat maahan sellaisenaan painovoiman vaikutuksesta
33
Kriittinen kuormitus
Suurin mahdollinen luontoon kohdistuva kuormitus, jossa luonnolle ei aiheudu vaurioita
34
Veden puskurikyky
Vesiliuoksen emästen kyky neutraloida siihen lisätyt hapot
35
Harsuuntuminen
Havupuiden neulaskato ja lehtipuiden lehtikato, jota voivat aiheuttaa monet tekijät, esim. happamoittavat päästöt, taudit ja tuholaiset sekä säätekijät
36
Mallinnus
Mallien laatiminen, esim. visuaalisen mallin tekeminen ravintoverkosta
37
Merten happamoituminen
Merien pH:n lasku, joka johtuu lähinnä ilmakehän lisääntyvästä hiilidioksidista. Hiilidioksidi muuttuu vedessä hiilihapoksi, joka laskee pH:ta
38
Hiilihappo
Veden ja hiilidioksidin muodostama yhdiste. Se on heikko happo, jonka kemiallinen kaava on H2CO3-(# pienellä)
39
Ympäristömyrkky
Kemiallinen aine, joka luontoon levitessään vaurioittaa soluja, vaikuttaa haitallisesti yksilöiden elintoimintoihin ja vahingoittaa ekosysteemin ravintoverkkojen rakenteita ja toimintoja
40
Raskasmetalli
Ryhmä metalleja, joiden tiheys on suuri ja jotka ovat usein myrkyllisiä jo pieninä pitoisuuksina. Raskasmetalleihin kuuluu noin 60 alkuainetta, esim. kadmium, lyijy, kupari ja elohopea
41
Orgaaninen ympäristömyrkky
Ihmisen valmistamia, hitaasti hajoavia rasvaliukoisia hiilivetyjä, jotka kertyvät eliöihin. Niitä syntyy mm. jätteiden polton yhteydessä
42
Kertyminen
Vedessä, ilmassa ja maaperässä esiintyvien aineiden, erityisesti raskasmetallien, kasaantuminen jonkin eliön kudoksiin. Aineiden määrä lisääntyy eliössä vähitellen, koska sen elimistö ei kykene hajottamaan niitä. Esim. simpukoiden kudoksiin kertyy runsaasti raskasmetalleja niiden suodattaessa vedestä ravintoa
43
Rikastuminen
Vierasaineiden, kuten ympäristömyrkkyjen, kasaantuminen ravintoketjussa. Mitä korkeammalla ravintoketjussa eliö on, sitä suuremman annoksen kemiallista ainetta se saa ravinnon mukana kudoksiinsa
44
Yhteisvaikutus
Useiden tekijöiden vaikutus samanaikaisesti johonkin ilmiöön
45
Supermyrkky
Erityisen myrkyllinen kemikaali, joka jo vähäisenä määränä riittää tuhoamaan eliön. Supermyrkky voi olla peräisin luonnosta, kuten eräät bakteerien tuottamat myrkyt, tai ne voivat olla ihmisen tuottamia, kuten dioksiinit
46
Mikromuovi
Halkaisijaltaan alle 2,5 mikrometrin kokoisia muovihiukkasia, jotka eivät ole silmin havaittavissa. Hiukkaset voivat olla esim. pieneksi jauhautunutta muovia tai vaatteiden keinokuituja, jotka kulkeutuvat mereen jätevedenpuhdistamoiden kautta
47
Biohajoava
Aerobisesti tai anaerobisesti hajoava materiaali, ympäristön mikrobeilla tärkeä rooli biohajoamisessa
48
PAH-yhdiste
Polyaromaattiset hiilivedyt ovat rasvaliukoisia orgaanisia myrkkyjä, jotka aiheuttavat mm. syöpää
49
Biodiversiteetti
Elollisen luonnon monimuotoisuus, joka tarkoittaa ekosysteemien monimuotoisuutta, lajimonimuotoisuutta sekä lajin sisäistä monimuotoisuutta
50
Luontokato
Biodiversiteetin väheneminen eli luonnon monimuotoisuuden väheneminen
51
Reunavaikutus
Ilmenee eri ekosysteemien rajalla siten, että eliöiden lajimäärä ja yksilötiheys ovat suurempia kuin kummankaan ekosysteemin sisällä
52
Talousmetsä
Metsätalouden tarpeisiin kasvatettava metsä. Vastakohtana luonnontilainen metsä
53
Aarniometsä
Metsäalue, jonka puusto on kasvanut täysin tai lähes täysin ilman metsähoidollisia toimenpiteitä
54
Perinnebiotooppi
Perinteisten maankäyttötapojen, kuten laidunnuksen, muovaamia ympäristöjä. Esim. niityt ja kedot
55
Joukkosukupuutto
Ajanjakso, jolloin lajeja kuolee sukupuuttoon hyvin runsaasti
56
Sukupuuttovelka
Kuvaa lajiston köyhtymistä aikaviiveellä siitä, kun sen ympäristö on tuhottu tai liiaksi muutettu
57
Uhanalainen laji/uhanalaisuus
Eliölajiin tai populaatioon kohdistuu lopullisen häviämisen vaara
58
Syrjäyttävä kilpailu
Samassa ekolokerossa ei voi elää kahta lajia, vaan kilpailukykyisempi syrjäyttää heikomman
59
Vieraslaji
Laji, joka ei ole alueella alkuperäinen, vaan on tullut ihmisen mukana tahattomasti tai tahallisesti
60
Luonnonsuojelu
Eliöiden, ekosysteemien ja luonnonvarojen suojelua ja hoitoa. Käsitteenä suppeampi kuin ympäristönsuojelu, joka on ihmiskeskeisempi
61
Ympäristönsuojelu
Toimintaa, joka tähtää luonnonvaraisten ekosysteemien suojelemiseen ihmisen aiheuttamilta haitallisilta muutoksilta sekä pyrkii ylläpitämään ihmisen ja luonnon välistä tasapainoa
62
Monimuotoisuuskeskus
Alue, jolla elää poikkeuksellisen monimuotoinen eliölajisto, esim. Uusi Seelanti
63
Luonnonsuojelualue
Sellainen alue, jossa ihmisen toimintaa on rajoitettu biodiversiteetin turvaamiseksi. Esim. kansallis- tai luonnonpuisto
64
Kansallispuisto
Luonnonsuojelualue, joka on tarkoitettu yleiseksi luonnonnähtävyydeksi. Ihmiset saavat mm. liikkua, marjastaa ja sienestää alueella
65
Ekologinen käytävä
Tarkoitetaan viheralueita, joita pitkin eliöt voivat siirtyä alueelta toiselle
66
Ekologinen askelkivi
Säästetty luonnonlaikku, saarekemainen alue, jonka tarkoituksena on helpottaa yksilöiden siirtymistä osapopulaatiosta toiseen
67
Luonnonpuisto
Luonnonsuojelualue, joka on varattu tutkimustarkoituksiin. Ihmisten liikkuminen siellä on kiellettyä tai ainakin tarkkaan säädeltyä
68
Luontotyyppi
Eliöiden elinympäristö, jossa keskeiset ympäristötekijät ovat samanlaiset ja tämän takia eliölajisto on tietynlainen
69
Jokamiehenoikeus
Oikeus liikkua luonnossa ja käyttää luonnonantimia riippumatta siitä, kuka omistaa alueen tai on sen haltija
70
Ekologinen jalanjälki
Kuvaa, kuinka suuri ekologisesti tuottava maa- tai vesialue tarvitaan yhden ihmisen kaikkien tarpeiden tyydyttämiseen
71
Luonnonvara
Elottomasta tai elollisesta luonnosta saatava aine, jota ihminen voi hyödyntää
72
Biokapasiteetti
Maapallon kyky tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä
73
Ekologinen selkäreppu
Kuvaa tuotteen valmistamiseen, kuljettamiseen ja käyttöön tarvittavia luonnonvaroja, kun niiden summasta on vähennetty tuotteen oma paino
74
Ekologinen velka
Luonnonvaroja käytetään nopeammin kuin maapallo pystyy niitä tuottamaan
75
Jakamistalous
Taloutta, jossa ei tavoitella tavaroiden omistamista, vaan omistaminen korvataan käyttöoikeudella
76
Kiertotalous
Talous, jossa raaka-aineiden ja materiaalien tehokkaalla käytöllä ja kierrättämisellä pyritään välttämään materiaalien hukkaamista ja jätteiden syntymistä
77
Ylikulutuspäivä
Se päivä, kun ihmiskunta on kuluttanut loppuun maapallon kyseisenä vuonna tuottamat uusiutuvat luonnonvarat
78
Ekologinen kestävyys
Kestävän kehityksen ulottuvuus, johon sisältyy maapallon ekosysteemien toimivuuden turvaaminen, biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö
79
Sosiaalinen kestävyys
Periaate, jonka mukaan pyritään toimimaan tasa-arvoisesti ja oikeudenmukaisesti

Biologia (7 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2025 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions