Bios 2 Flashcards

Ekologian perusteet ja luonnon monimuotoisuus

1
Q

Ravinne

A

Kasvien tarvitsemia epäorgaanisia aineita, joita ne ottavat maasta veteen liuenneina

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Ravinto

Neljä tarvittavaa yhdistettä ja neljä muuta tarvetta

A

Elimistön normaaliin toimintaan tarvittavat orgaaniset yhdisteet: hiilihydraatit, rasvat, nukleiinihapot ja proteiinit. Lisäksi elimistö tarvitsee vitamiineja, kivennäis- ja hivenaineita ja vettä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Biotooppi

A

Eliöiden tyypillinen elinympäristö, jossa ympäristötekijät ovat melko samanlaiset

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Ekologia

A

Biologisen tutkimuksen osa-alue, joka tutkii eliöiden levinneisyyteen ja runsauteen vaikuttavia tekijöitä sekä eliöiden ja niiden ympäristön välisiä suhteita

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Ekosysteemi

A

Eliöiden ja niiden kanssa vuorovaikutuksessa olevan elottoman luonnon muodostama toiminnallinen kokonaisuus jollakin ympäristötekijöiltään jokseenkin yhtenäisellä alueella, esim. metsä, järvi, pelto, akvaario

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Eliöyhteisö

A

Tietyn alueen kaikkien eliöiden, kuten eläinten, kasvien, sienten ja mikrobien, populaatioiden muodostama kokonaisuus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Populaatio

A

Samanaikaisesti tietyllä alueella elävät saman lajin yksilöt, joiden on mahdollista lisääntyä keskenään

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Abioottinen ympäristö

Kuusi ympäristötekijää

A

Elottoman luonnon fysikaaliset ja kemialliset ympäristötekijät, kuten ilmasto, valo, lämpötila, maaperä, vesi, happamuus, muodostavat abioottisen eli elottoman ympäristön

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Bioottinen ympäristötekijä

Ainakin neljä ympäristötekijää

A

Elollisen ympäristön tekijät, kuten pedot, saaliit, loiset, kilpailevat lajit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Ilmastotekijä

A

Ilmastoon liittyvät tekijät, kuten lämpötila ja sademäärä sekä niiden vaihtelu

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Ympäristötekijä

A

Eliöiden menestymiseen ja runsauteen liittyvä tekijä, kuten ravinnon tai ravinteiden määrä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Ekologinen malli

A

Esim. ennustaa populaatioissa tapahtuvia muutoksia. Yksinkertaisimmillaan kuvaa tiettyä ilmiötä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Ekolokero

A

Eliön, populaation tai lajin paikka, asema ja tehtävä ekosysteemissä. Ilmaisee tapaa, jolla se on sopeutunut ympäristöönsä ja hyödyntää sitä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Ympäristöresurssi

A

Ympäristötekijä, jota eliöt hyödyntävät, kuten valo, tila, ravinto jne.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Kasvukausi

A

Aika vuodesta, jolloin vuorokauden keskilämpötila on pysyvästi yli +5 astetta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Pitkänpäivänkasvi

A

Kasvi, joka tarvitsee kukkiakseen pitkähkön (12-14h) valoisan ajan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Lyhyenpäivänkasvi

A

Kasvi, joka tuottaakseen kukkia ja siemeniä tarvitsee riittävän pitkän (10-12h) pimeän ajan vuorokaudessa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Talveentuminen

A

Syksyn lähestyessä eliöissä ilmenevä tapahtumasarja, joka valmistaa niitä kestämään alentuvia lämpötiloja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Talviuni

A

Joidenkin tasalämpöisten eläinten talvehtimistapa, jossa eläin nukkuu syvää unta talven yli. Elimistön lämpötila laskee vain muutamia asteita

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Talvihorros

A

Joidenkin tasalämpöisten eläinten talvehtimistapa, jossa elimistön lämpötila laskee jopa lähelle 0°C

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Kylmänhorros

A

Vaihtolämpöisten eläinten talvehtimistapa, jossa elintoiminnot hidastuvat voimakkaasti. Elimistön lämpötila voi laskea jopa 0°C:n alapuolelle

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

Minimitekijä

A

Niukkuustekijä eli ympäristötekijä, joka ensimmäisenä rajoittaa eliön esiintymistä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Laaja-alainen laji

A

Eliö tai laji, joka selviää hyvin ympäristössään, vaikka ympäristötekijät vaihtelevat voimakkaasti. Esim. rotta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Kapea-alainen laji

A

Eliö tai laji, jonka sietokyky joihinkin ympäristötekijöihin on vähäinen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Populaatio
Samanaikaisesti tietyllä alueella elävät saman lajin yksilöt, joiden on mahdollista lisääntyä keskenään
26
Ympäristön vastus
Yhtenäisnimitys populaation kasvua hillitseville tekijöille
27
Eksponentiaalinen kasvu
Eliöpopulaation rajoittamaton kasvu, jonka kuvaaja on lineaarisella asteikolla J-kirjaimen muotoinen
28
Ympäristön kantokyky
Ympäristöresurssien säätelemä suurin populaatiokoko tietyllä alueella tai tietyssä ympäristössä. Populaation kasvu voi ylittää kantokyvyn määräämän rajan vain tilapäisesti
29
Kannanvaihtelu
Muutos populaation koossa ja tiheydessä
30
Ravintospesialisti
Eliö, joka käyttää vain yhdenlaista ravintoa
31
Lajin sisäinen kilpailu
Saman lajin yksilöiden väkinen kilpailu samoista ympäristöresursseista
32
Reviiri
Eläimen tai lauman elinpiiri tai pesimäalue, jota se puolustaa muita saman lajin yksilöitä tai laumoja vastaan
33
Paikallispopulaatio
Lajin useat, pienet ja rajallisessa vuorovaikutuksessa elävät populaatiot
34
Metapopulaatio
Useiden paikallispopulaatioiden muodostama kokonaisuus
35
Ekologinen käytävä
Esim. kaupungeissa viheralueiden muodostamia reittejä, joita pitkin eliöt voivat siirtyä alueelta toiselle
36
Eliöyhteisö
Tietyn alueen kaikkien eliöiden, kuten eläinten, kasvien, sienten ja mikrobien, populaatioiden muodostama kokonaisuus
37
Lajienvälinen kilpailu
Kahden tai useamman lajin välinen suhde, jossa ne hyödyntävät samoja, rajallisia ympäristöresursseja
38
Saalistus
Lajienvälinen suhde, jossa peto saalistaa ravintonsa
39
Loinen
Eliö, joka ottaa isäntäeliöstä ravintoa tappamatta tätä
40
Peto
Saalistaja, joka elää tappamalla toisia eliöitä ravinnokseen
41
Laidunnus
Ravinnonottotapa, jossa kuluttaja käyttää vain osan ravintoeliöstä hyödykseen. Esim. kasvinsyöjä-kasvi-suhde
42
Symbioosi
Kahden tai useamman eliölajin yhdyselämä tai kiinteä vuorovaikutussuhde
43
Mutualismi
Vuorovaikutussuhde, jossa molemmat yhdessä elävät lajit hyötyvät toisistaan. Mutualismi voi olla ehdollista tai ehdotonta ## Footnote Ehdollista esim. eläin saa ravintoa kukasta ja samalla lentäessään kukasta kukkaan levittää siitepölyä -> eläin voi kuitenkin käyttää muuta ravintoa, ja kukan saattaa pölyttää toinenkin eläin Ehdoton esim. kasvinsyöjänisäkkään ja sen ruuansulatuskanavassa elävien bakteerien välinen suhde -> nisäkkään omat entsyymit eivät pysty hajottamaan kasvien selluloosaa, mutta bakteerit hajottavat sitä omaksi ja isäntänsä ravinnoksi ja saavat lisäksi isännältään hyvän elinympäristön
44
Ehdollinen mutualismi
Lajien välinen suhde, jossa kaksi lajia, jotka elävät molempia osapuolia hyödyntävässä suhteessa, tulevat toimeen myös ilman toisiaan ## Footnote Esim. eläin saa ravintoa kukasta ja samalla lentäessään kukasta kukkaan levittää siitepölyä -> eläin voi kuitenkin käyttää muuta ravintoa, ja kukan saattaa pölyttää toinenkin eläin
45
Ehdoton mutualismi
Lajien molemminpuoleinen hyötysuhde, jossa lajit eivät kykene elämään ilman toisiaan ## Footnote Esim. kasvinsyöjänisäkkään ja sen ruuansulatuskanavassa elävien bakteerien välinen suhde -> nisäkkään omat entsyymit eivät pysty hajottamaan kasvien selluloosaa, mutta bakteerit hajottavat sitä omaksi ja isäntänsä ravinnoksi ja saavat lisäksi isännältään hyvän elinympäristön
46
Pöytävieras
Kahden lajin välinen suhde, joka on pöytävieraalle hyödyllinen tai elinehto ja toisaalta isännälle merkityksetön
47
Hajottaja
Eliö, joka käyttää tarvitsemansa energian lähteenä eläinten jätöksiä tai kuolleita eliöitä. Hajottajat palauttavat epäorgaaniset aineet luonnon kiertokulkuun
48
Ravintoketju
Ekologinen suhde, joka yhdistää kasveja, niitä syöviä kasvinsyöjiä ja niitä edelleen syöviä petoja sekä kaikkien edellä mainittujen eliöiden hajottajia. Ravintoketjulla kuvataan aineen ja energian siirtymistä tuottajilta kuluttajille ja hajottajille
49
Avainlaji
Ekosysteemin toimintaan voimakkaasti vaikuttava laji, jonka häviäminen vaikuttaisi haitallisesti koko ekosysteemiin. Esim. rakkohauru Itämeressä
50
Omavarainen
Eliö, joka kemo- tai fotosynteesin avulla pystyy sitomaan tarvitsemansa energian kemiallisiin sidoksiin ja tuottamaan näin itse tarvitsemansa orgaaniset yhdisteet
51
Toisenvarainen
Eliö, joka käyttää ravintonaan tuottajien sitomaa energiaa ja biomassaa tai muita toisenvaraisia eliöitä. Kaikki kuluttajat ja hajottajat ovat toisenvaraisia
52
Perustuotanto
Primaarituotanto, tuottajien sitoma energia tai biomassa
53
Jatkotuotanto
Kuluttajien biomassaan sitoutunut energiamäärä, joka on seuraavan kuluttajaportaan käytössä
54
Ohivirtaava energia
Energia, jonka kukin ravintoketjun lenkki tai energiapyramidin porras kuluttaa omiin elintoimintoihinsa (lähinnä hengitykseen). Ilmaistaan yleensä prosentteina eliön käyttöön tulevan energian määrästä
55
Trofiataso
Ravintoketjun tai -pyramidin taso, joka määräytyy ravinnonsaannin perusteella: 1. tason muodostavat ekosysteemin tuottajat, 2. tason kasvinsyöjät, 3. tason kasvinsyöjiä syövät pedot jne.
56
Ekologinen sukkessio
Alueen eliöyhteisön lajikoostumuksen vähittäinen, luonnonvarainen muuttuminen. Sukkessio on helpommin havaittavissa kasvilajiston ajallisena muuttumisena
57
Lahoaminen
Hapellisissa oloissa tapahtuvaa orgaanisen aineen hajoamista epäorgaanisiksi ravinteiksi
58
Mätäneminen
Hapettomissa oloissa tapahtuvaa orgaanisen aineen hajoamista epäorgaanisiksi ravinteiksi
59
Hiilinielu
Runsaasti hiiltä sitovat ekosysteemit, joista tärkeimpiä ovat meret, metsät ja suot
60
Nopeakiertoinen hiili
Maa- ja vesiekosysteemien biomassassa oleva hiili
61
Biologinen typensidonta
Bakteerien suorittamaa typensidontaa. Esim. syanobakteerit pystyvät sitomaan typpikaasua suoraan ilmasta
62
Abioottinen typensidonta
Salamoinnin vaikutuksesta ilmassa syntyy typpikaasua ja hapesta typen oksideja, joista edelleen muodostuu maaperässä nitraatti-ioneja kasvien käyttöön
63
Denitrifikaatio
Typpiyhdisteiden pilkkoutuminen anaerobisten denitrifikaatiobakteerien aineenvaihduntareaktioissa, minkä seurauksena typpikaasua vapautuu ilmaan
64
Maahengitys
Maaperässä olevien hajottajien soluhengitys, on osa nopeakiertoista hiiltä
65
Biodiversiteetti
Elollisen luonnon monimuotoisuus, joka tarkoittaa ekosysteemien monimuotoisuutta, lajimonimuotoisuutta sekä lajin sisäistä monimuotoisuutta
66
Reunavaikutus
Ilmenee eri ekosysteemien rajalla siten, että eliöiden lajimäärä ja yksilötiheys ovat suurempia kuin kummankaan ekosysteemin sisällä, esim. pellon ja metsän raja-alue
67
Avainbiotooppi
Elinympäristö, jossa elää poikkeuksellisen monimuotoinen eliölajisto. Esim. lehto
68
Monimuotoisuuskeskus
Alue, jolla elää poikkeuksellisen monipuolinen eliölajisto, esim. Uusi-Seelanti
69
Perinnebiotooppi
Perinteisten maankäyttötapojen, kuten laidunnuksen, muovaamia ympäristöjä. Esim. niityt ja kedot
70
Lajimonimuotoisuus
Eri lajien lukumäärä ja niiden runsaussuhteet tietyllä alueella
71
Lajin sisäinen monimuotoisuus
Samaan lajiin kuuluvien populaatioiden ja yksilöiden väliset erot. On seurausta ympäristön aiheuttamasta muovautumismuuntelusta sekä perinnöllisestä muuntelusta
72
Ekosysteemien ja elinympäristöjen monimuotoisuus
Maapallon erilaisten ekosysteemien ja elinympäristöjen kirjo. Ekosysteemien monimuotoisuus perustuu elottoman luonnon vaihteluihin maapallolla
73
Luontotyyppi
Eliöiden tyypillinen elinympäristö, jossa ympäristötekijät ovat melko samanlaiset. Biotoopeista käytetään usein erityisesti luonnonsuojelussa nimitystä luontotyyppi
74
Endeeminen laji
Laji, jonka luonnollinen levinneisyys kattaa vain tietyn suppeahkon alueen; esim. tunturisopuli Fennoskandiassa. Valtamerten eristyneiden saarien lajisto koostuu usein endeemisistä lajeista