Bios 2 Flashcards
Ekologian perusteet ja luonnon monimuotoisuus
Ravinne
Kasvien tarvitsemia epäorgaanisia aineita, joita ne ottavat maasta veteen liuenneina
Ravinto
Neljä tarvittavaa yhdistettä ja neljä muuta tarvetta
Elimistön normaaliin toimintaan tarvittavat orgaaniset yhdisteet: hiilihydraatit, rasvat, nukleiinihapot ja proteiinit. Lisäksi elimistö tarvitsee vitamiineja, kivennäis- ja hivenaineita ja vettä
Biotooppi
Eliöiden tyypillinen elinympäristö, jossa ympäristötekijät ovat melko samanlaiset
Ekologia
Biologisen tutkimuksen osa-alue, joka tutkii eliöiden levinneisyyteen ja runsauteen vaikuttavia tekijöitä sekä eliöiden ja niiden ympäristön välisiä suhteita
Ekosysteemi
Eliöiden ja niiden kanssa vuorovaikutuksessa olevan elottoman luonnon muodostama toiminnallinen kokonaisuus jollakin ympäristötekijöiltään jokseenkin yhtenäisellä alueella, esim. metsä, järvi, pelto, akvaario
Eliöyhteisö
Tietyn alueen kaikkien eliöiden, kuten eläinten, kasvien, sienten ja mikrobien, populaatioiden muodostama kokonaisuus
Populaatio
Samanaikaisesti tietyllä alueella elävät saman lajin yksilöt, joiden on mahdollista lisääntyä keskenään
Abioottinen ympäristö
Kuusi ympäristötekijää
Elottoman luonnon fysikaaliset ja kemialliset ympäristötekijät, kuten ilmasto, valo, lämpötila, maaperä, vesi, happamuus, muodostavat abioottisen eli elottoman ympäristön
Bioottinen ympäristötekijä
Ainakin neljä ympäristötekijää
Elollisen ympäristön tekijät, kuten pedot, saaliit, loiset, kilpailevat lajit
Ilmastotekijä
Ilmastoon liittyvät tekijät, kuten lämpötila ja sademäärä sekä niiden vaihtelu
Ympäristötekijä
Eliöiden menestymiseen ja runsauteen liittyvä tekijä, kuten ravinnon tai ravinteiden määrä
Ekologinen malli
Esim. ennustaa populaatioissa tapahtuvia muutoksia. Yksinkertaisimmillaan kuvaa tiettyä ilmiötä
Ekolokero
Eliön, populaation tai lajin paikka, asema ja tehtävä ekosysteemissä. Ilmaisee tapaa, jolla se on sopeutunut ympäristöönsä ja hyödyntää sitä
Ympäristöresurssi
Ympäristötekijä, jota eliöt hyödyntävät, kuten valo, tila, ravinto jne.
Kasvukausi
Aika vuodesta, jolloin vuorokauden keskilämpötila on pysyvästi yli +5 astetta
Pitkänpäivänkasvi
Kasvi, joka tarvitsee kukkiakseen pitkähkön (12-14h) valoisan ajan
Lyhyenpäivänkasvi
Kasvi, joka tuottaakseen kukkia ja siemeniä tarvitsee riittävän pitkän (10-12h) pimeän ajan vuorokaudessa
Talveentuminen
Syksyn lähestyessä eliöissä ilmenevä tapahtumasarja, joka valmistaa niitä kestämään alentuvia lämpötiloja
Talviuni
Joidenkin tasalämpöisten eläinten talvehtimistapa, jossa eläin nukkuu syvää unta talven yli. Elimistön lämpötila laskee vain muutamia asteita
Talvihorros
Joidenkin tasalämpöisten eläinten talvehtimistapa, jossa elimistön lämpötila laskee jopa lähelle 0°C
Kylmänhorros
Vaihtolämpöisten eläinten talvehtimistapa, jossa elintoiminnot hidastuvat voimakkaasti. Elimistön lämpötila voi laskea jopa 0°C:n alapuolelle
Minimitekijä
Niukkuustekijä eli ympäristötekijä, joka ensimmäisenä rajoittaa eliön esiintymistä
Laaja-alainen laji
Eliö tai laji, joka selviää hyvin ympäristössään, vaikka ympäristötekijät vaihtelevat voimakkaasti. Esim. rotta
Kapea-alainen laji
Eliö tai laji, jonka sietokyky joihinkin ympäristötekijöihin on vähäinen
Populaatio
Samanaikaisesti tietyllä alueella elävät saman lajin yksilöt, joiden on mahdollista lisääntyä keskenään
Ympäristön vastus
Yhtenäisnimitys populaation kasvua hillitseville tekijöille
Eksponentiaalinen kasvu
Eliöpopulaation rajoittamaton kasvu, jonka kuvaaja on lineaarisella asteikolla J-kirjaimen muotoinen
Ympäristön kantokyky
Ympäristöresurssien säätelemä suurin populaatiokoko tietyllä alueella tai tietyssä ympäristössä. Populaation kasvu voi ylittää kantokyvyn määräämän rajan vain tilapäisesti
Kannanvaihtelu
Muutos populaation koossa ja tiheydessä
Ravintospesialisti
Eliö, joka käyttää vain yhdenlaista ravintoa
Lajin sisäinen kilpailu
Saman lajin yksilöiden väkinen kilpailu samoista ympäristöresursseista
Reviiri
Eläimen tai lauman elinpiiri tai pesimäalue, jota se puolustaa muita saman lajin yksilöitä tai laumoja vastaan
Paikallispopulaatio
Lajin useat, pienet ja rajallisessa vuorovaikutuksessa elävät populaatiot
Metapopulaatio
Useiden paikallispopulaatioiden muodostama kokonaisuus
Ekologinen käytävä
Esim. kaupungeissa viheralueiden muodostamia reittejä, joita pitkin eliöt voivat siirtyä alueelta toiselle
Eliöyhteisö
Tietyn alueen kaikkien eliöiden, kuten eläinten, kasvien, sienten ja mikrobien, populaatioiden muodostama kokonaisuus
Lajienvälinen kilpailu
Kahden tai useamman lajin välinen suhde, jossa ne hyödyntävät samoja, rajallisia ympäristöresursseja
Saalistus
Lajienvälinen suhde, jossa peto saalistaa ravintonsa
Loinen
Eliö, joka ottaa isäntäeliöstä ravintoa tappamatta tätä
Peto
Saalistaja, joka elää tappamalla toisia eliöitä ravinnokseen
Laidunnus
Ravinnonottotapa, jossa kuluttaja käyttää vain osan ravintoeliöstä hyödykseen. Esim. kasvinsyöjä-kasvi-suhde
Symbioosi
Kahden tai useamman eliölajin yhdyselämä tai kiinteä vuorovaikutussuhde
Mutualismi
Vuorovaikutussuhde, jossa molemmat yhdessä elävät lajit hyötyvät toisistaan. Mutualismi voi olla ehdollista tai ehdotonta
Ehdollista esim. eläin saa ravintoa kukasta ja samalla lentäessään kukasta kukkaan levittää siitepölyä -> eläin voi kuitenkin käyttää muuta ravintoa, ja kukan saattaa pölyttää toinenkin eläin
Ehdoton esim. kasvinsyöjänisäkkään ja sen ruuansulatuskanavassa elävien bakteerien välinen suhde -> nisäkkään omat entsyymit eivät pysty hajottamaan kasvien selluloosaa, mutta bakteerit hajottavat sitä omaksi ja isäntänsä ravinnoksi ja saavat lisäksi isännältään hyvän elinympäristön
Ehdollinen mutualismi
Lajien välinen suhde, jossa kaksi lajia, jotka elävät molempia osapuolia hyödyntävässä suhteessa, tulevat toimeen myös ilman toisiaan
Esim. eläin saa ravintoa kukasta ja samalla lentäessään kukasta kukkaan levittää siitepölyä -> eläin voi kuitenkin käyttää muuta ravintoa, ja kukan saattaa pölyttää toinenkin eläin
Ehdoton mutualismi
Lajien molemminpuoleinen hyötysuhde, jossa lajit eivät kykene elämään ilman toisiaan
Esim. kasvinsyöjänisäkkään ja sen ruuansulatuskanavassa elävien bakteerien välinen suhde -> nisäkkään omat entsyymit eivät pysty hajottamaan kasvien selluloosaa, mutta bakteerit hajottavat sitä omaksi ja isäntänsä ravinnoksi ja saavat lisäksi isännältään hyvän elinympäristön
Pöytävieras
Kahden lajin välinen suhde, joka on pöytävieraalle hyödyllinen tai elinehto ja toisaalta isännälle merkityksetön
Hajottaja
Eliö, joka käyttää tarvitsemansa energian lähteenä eläinten jätöksiä tai kuolleita eliöitä. Hajottajat palauttavat epäorgaaniset aineet luonnon kiertokulkuun
Ravintoketju
Ekologinen suhde, joka yhdistää kasveja, niitä syöviä kasvinsyöjiä ja niitä edelleen syöviä petoja sekä kaikkien edellä mainittujen eliöiden hajottajia. Ravintoketjulla kuvataan aineen ja energian siirtymistä tuottajilta kuluttajille ja hajottajille
Avainlaji
Ekosysteemin toimintaan voimakkaasti vaikuttava laji, jonka häviäminen vaikuttaisi haitallisesti koko ekosysteemiin. Esim. rakkohauru Itämeressä
Omavarainen
Eliö, joka kemo- tai fotosynteesin avulla pystyy sitomaan tarvitsemansa energian kemiallisiin sidoksiin ja tuottamaan näin itse tarvitsemansa orgaaniset yhdisteet
Toisenvarainen
Eliö, joka käyttää ravintonaan tuottajien sitomaa energiaa ja biomassaa tai muita toisenvaraisia eliöitä. Kaikki kuluttajat ja hajottajat ovat toisenvaraisia
Perustuotanto
Primaarituotanto, tuottajien sitoma energia tai biomassa
Jatkotuotanto
Kuluttajien biomassaan sitoutunut energiamäärä, joka on seuraavan kuluttajaportaan käytössä
Ohivirtaava energia
Energia, jonka kukin ravintoketjun lenkki tai energiapyramidin porras kuluttaa omiin elintoimintoihinsa (lähinnä hengitykseen). Ilmaistaan yleensä prosentteina eliön käyttöön tulevan energian määrästä
Trofiataso
Ravintoketjun tai -pyramidin taso, joka määräytyy ravinnonsaannin perusteella: 1. tason muodostavat ekosysteemin tuottajat, 2. tason kasvinsyöjät, 3. tason kasvinsyöjiä syövät pedot jne.
Ekologinen sukkessio
Alueen eliöyhteisön lajikoostumuksen vähittäinen, luonnonvarainen muuttuminen. Sukkessio on helpommin havaittavissa kasvilajiston ajallisena muuttumisena
Lahoaminen
Hapellisissa oloissa tapahtuvaa orgaanisen aineen hajoamista epäorgaanisiksi ravinteiksi
Mätäneminen
Hapettomissa oloissa tapahtuvaa orgaanisen aineen hajoamista epäorgaanisiksi ravinteiksi
Hiilinielu
Runsaasti hiiltä sitovat ekosysteemit, joista tärkeimpiä ovat meret, metsät ja suot
Nopeakiertoinen hiili
Maa- ja vesiekosysteemien biomassassa oleva hiili
Biologinen typensidonta
Bakteerien suorittamaa typensidontaa. Esim. syanobakteerit pystyvät sitomaan typpikaasua suoraan ilmasta
Abioottinen typensidonta
Salamoinnin vaikutuksesta ilmassa syntyy typpikaasua ja hapesta typen oksideja, joista edelleen muodostuu maaperässä nitraatti-ioneja kasvien käyttöön
Denitrifikaatio
Typpiyhdisteiden pilkkoutuminen anaerobisten denitrifikaatiobakteerien aineenvaihduntareaktioissa, minkä seurauksena typpikaasua vapautuu ilmaan
Maahengitys
Maaperässä olevien hajottajien soluhengitys, on osa nopeakiertoista hiiltä
Biodiversiteetti
Elollisen luonnon monimuotoisuus, joka tarkoittaa ekosysteemien monimuotoisuutta, lajimonimuotoisuutta sekä lajin sisäistä monimuotoisuutta
Reunavaikutus
Ilmenee eri ekosysteemien rajalla siten, että eliöiden lajimäärä ja yksilötiheys ovat suurempia kuin kummankaan ekosysteemin sisällä, esim. pellon ja metsän raja-alue
Avainbiotooppi
Elinympäristö, jossa elää poikkeuksellisen monimuotoinen eliölajisto. Esim. lehto
Monimuotoisuuskeskus
Alue, jolla elää poikkeuksellisen monipuolinen eliölajisto, esim. Uusi-Seelanti
Perinnebiotooppi
Perinteisten maankäyttötapojen, kuten laidunnuksen, muovaamia ympäristöjä. Esim. niityt ja kedot
Lajimonimuotoisuus
Eri lajien lukumäärä ja niiden runsaussuhteet tietyllä alueella
Lajin sisäinen monimuotoisuus
Samaan lajiin kuuluvien populaatioiden ja yksilöiden väliset erot. On seurausta ympäristön aiheuttamasta muovautumismuuntelusta sekä perinnöllisestä muuntelusta
Ekosysteemien ja elinympäristöjen monimuotoisuus
Maapallon erilaisten ekosysteemien ja elinympäristöjen kirjo. Ekosysteemien monimuotoisuus perustuu elottoman luonnon vaihteluihin maapallolla
Luontotyyppi
Eliöiden tyypillinen elinympäristö, jossa ympäristötekijät ovat melko samanlaiset. Biotoopeista käytetään usein erityisesti luonnonsuojelussa nimitystä luontotyyppi
Endeeminen laji
Laji, jonka luonnollinen levinneisyys kattaa vain tietyn suppeahkon alueen; esim. tunturisopuli Fennoskandiassa. Valtamerten eristyneiden saarien lajisto koostuu usein endeemisistä lajeista