Brainscape's Knowledge GenomeTM


Top Flashcards (Certified)
All Flashcards

Biologia > Bios 1 > Flashcards

Bios 1 Flashcards

Biologia tieteenä, evoluutio ja eliökunta

1
Q

Biologia

A

Luonnontiede, joka tutkii eliöitä, niiden osia sekä eliöiden muodostamia järjestelmiä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Kestävä kehitys

A

Maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuva toiminta, joka turvaa nyt elävien ihmisten tarpeiden tyydyttämisen vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuutta tyydyttää omia tarpeitaan. Sisältää ekologisen, taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen ulottuvuuden

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Hypoteesi

A

Tieteellinen oletus jonkin ilmiön toimintamekanismista. Hypoteesi pyritään testaamaan tutkimuksen ja kokeiden avulla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Perustutkimus

A

Tutkimusta, jonka tarkoituksena on tuottaa uutta tietoa tutkittavasta asiasta. Esim. solukalvon rakenteen tai toiminnan tutkiminen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Soveltava tutkimus

A

Tutkimusta, joka tuottaa käytännön sovelluksiin johtavaa tietoa. Esim. miten eri lääkeaineet vaikuttavat solukalvon toimintaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Kansalaistutkimus

A

Maallikoiden tekemää vapaaehtoistyötä ammattitutkijoiden rinnalla. Esim. lintubongareiden keräämä tieto lintujen esiintymisestä ja muuttoreiteistä, mitä hyödynnetään Lintu-Atlaksessa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Vertaisarviointi

A

Käytäntö, jossa usea asiantuntija arvioi tieteellisen artikkelin ennen sen julkaisemista jossain tieteellisessä lehdessä tai julkaisussa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Malli, mallintaminen

A

Tietyn asian tai ilmiön esittäminen jollakin toisella tavalla. Esim. molekyylimalli tai ekosysteemin toiminnan mallintaminen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Innovaatio

A

Uusi taloudellisesti merkittävä keksintö, palvelu tai tuote

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Organisaatiotaso

A

Biologian tarkastelukohde, esim. ekosysteemi, solu tai molekyyli

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Biosfääri

A

Se osa maapalloa, jossa esiintyy elämää. Maapallon kaikkien ekosysteemien muodostama toimiva kokonaisuus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Orgaaninen yhdiste

Solun orgaanisia yhdisteitä on neljä. Kahta yhdistettä ei lueta orgaanisiksi yhdisteiksi.

A

Hiiltä sisältävä yhdiste (paitsi hiilidioksidi ja karbonaatit). Solun orgaanisia yhdisteitä ovat hiilihydraatit, lipidit, proteiinit ja nukleiinihapot. Orgaanisiin yhdisteisiin on sitoutunut energiaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Epäorgaaninen yhdiste/aine

A

Yhdiste, joka ei ole eloperäinen eikä sisällä energiaa eliöille käyttökelpoisessa muodossa. Esim. vesi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Aineenvaihdunta

A

Eliöiden elintoimintoihin liittyvät solujen kemialliset reaktiot

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Homeostasia

A

Eliön sisäinen tasapainotila, jota pidetään yllä erilaisten säätelyjärjestelmien avulla. Nisäkkäiden säätelyjärjestelmiä ovat esim. hermostollinen ja hormonaalinen säätelyjärjestelmä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Elinkaari

A

Eliön elämä syntymästä seuraavan sukupolven alkuun asti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Lyhytaaltoinen säteily

A

Lyhytaaltoiseen säteilyyn kuuluu suurin osa UV-säteilystä, röntgensäteily ja gammasäteily. Lyhytaaltoinen säteily pystyy vahingoittamaan solun rakenteita, kuten DNA-molekyylejä, sisältämänsä suuren energiamäärän vuoksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Lämpösäteily, infrapunasäteily

A

Sähkömagneettinen säteily, jonka aallonpituus on 700-1000 nm

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Ominaislämpökapasiteetti

A

Veden ominaislämpökapasiteetti on suuri eli vesi pystyy varastoimaan ja luovuttamaan suuren määrän lämpöä ilman, että veden itsensä lämpötila juurikaan muuttuu. Suuren ominaislämpökapasiteettinsa vuoksi vesi pystyy hyvin tasaamaan lämpötilaeroja maapallolla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Evoluutio

A

Populaatioissa ja lajeissa tapahtuva kehitys, joka perustuu mutaatioihin, suvulliseen lisääntymiseen, luonnonvalintaan ja sattumaan. Se johtaa populaatioiden ja lajien perinnölliseen muuttumiseen ja parempaan sopeutumiseen ympäristöönsä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Geeni, perintötekijä

A

Solun toimintaa ohjaava toiminnallinen DNA:n jakso. Geeni sisältää informaation tietyn proteiinin valmistamiseksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

Tumaton

A

Solu, jossa ei ole tumakoteloa eikä kalvollisia soluelimiä, kuten mitokondrioita tai viherhiukkasia. Bakteerit ja arkeonit ovat tumattomia(ja yksisoluisia).

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Tumallinen

A

Solu, jossa on tumakotelon rajaama tuma. Tumallisia eliöitä ovat esim. sienet ja eläimet

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Suvuton lisääntyminen

A

Ilman sukusoluja tapahtuva lisääntyminen. Esim. bakteerien lisääntyminen jakautumalla tai perunan lisääntyminen mukuloiden avulla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Suvullinen lisääntyminen
Suvullinen lisääntyminen tapahtuu sukusolujen eli siittiöiden (kasveilla siitepölyhiukkasten) ja munasolujen avulla
26
Partenogeneesi
Uuden yksilön synty naaraspuolisesta sukusolusta ilman hedelmöitystä. Luokitellaan suvulliseksi lisääntymiseksi
27
Alleeli
Geenimutaation tuloksena syntynyt geenin vaihtoehtoinen muoto
28
Kromosomi
Tumallisilla eliöillä tumassa sijaitseva DNA:sta ja proteiineista muodostuva kappale, jossa geenit sijaitsevat. Kromosomien määrä on lajityypillinen
29
DNA, deoksiribonukleiinihappo ## Footnote Kolme osaa
Solujen perinnöllistä informaatiota sisältävä molekyyli. Se on pitkä kaksijuosteinen molekyyli, joka koostuu nukleotideista. Nukleotidissa on kolme osaa: sokeri-, fosfaatti- ja emäsosa
30
Pölytys
Siemenkasvien siitepölyn kulkeutuminen tuulen (tuulipölytys) tai hyönteisten (hyönteispölytys) kuljettamana heteistä emille
31
Hedelmöitys
Siittiö- ja munasolun yhdistyminen
32
Perinnöllinen/geneettinen muuntelu
Saman lajin yksilöiden välillä ilmenevä, geenien aiheuttama yksilöiden ja populaatioiden erilaisuus. Näkyy erilaisuutena yksilöiden rakenteessa, elintoiminnoissa ja käyttäytymisessä
33
Alleelivarasto
Populaation alleelikoostumus tiettynä ajankohtana
34
Kelpoisuus
Yksilön kyky säilyä elossa lisääntymisikään saakka ja tuottaa lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Kelpoisuutta voidaan mitata vertaamalla yksilön jälkeläisten määrää ja niiden hedelmällisyyttä populaation muihin yksilöihin
35
Luonnonvalinta
Evoluution prosessi, joka vaikuttaa alleelien lukusuhteisiin populaatiossa. Kelposuudeltaan parhaat yksilöt menestyvät ja se johtaa niiden perintötekijöiden yleistymiseen. Evoluutiota ohjaava luonnonvalinta voi olla tasapainottavaa, suuntaavaa tai hajottavaa
36
Muuntelu
Saman lajin yksilöiden, populaatioiden tai alalajien välinen vaihtelu yhden tai useamman ominaisuuden suhteen
37
Perustajavaikutus
Muutamasta kantapopulaation yksilöstä syntynyt uusi populaatio, jonka alleelikoostumus poikkeaa sattuman takia kantapopulaation alleelikoostumuksesta
38
Pullonkaulailmiö
Satunnaisajautumiseen liittyvä ilmiö, jossa populaatio kutistuu tilapäisesti muutamaan yksilöön ja uudelleen kasvaessaan muodostuu alleelikoostumukseltaan erilaiseksi kuin alkuperäinen populaatio
39
Seksuaalivalinta
Eri sukupuoliin eri tavalla kohdistuva valintapaine. Esim. lintujen soitimella komeimmat urokset menestyvät
40
Suuntaava valinta
Etenkin muuttuvassa ympäristössä ilmenevä luonnonvalinnan muoto, jossa valinta suosii tietyn ominaisuuden jompaa kumpaa ääripäätä ilmentäviä populaation yksilöitä
41
Hajottava valinta
Etenkin vaihtelevassa ympäristössä ilmenevä luonnonvalinnan muoto, jossa valinta suosii tietyn ominaisuuden kumpaakin ääripäätä ilmentäviä populaation yksilöitä | ks. luonnonvalinta
42
Tasapainottava valinta
Etenkin vakaassa ympäristössä ilmenevä luonnonvalinnan muoto, jossa valinta suosii tietyn ominaisuuden keskiarvoa ilmentäviä yksilöitä
43
Avainsopeutuma
Sopeutuma, joka mahdollistaa eliöryhmälle tai lajille uuden elinympäristön tai elintavan valtaamisen
44
Geenivirta
Geenien kulkeutuminen populaatiosta toiseen esim. siirtyvien yksilöiden tai kasvien siementen, itiöiden tai siitepölyn mukana
45
Maantieteellinen isolaatio
Alueellinen isolaatio, jossa populaatiot elävät toisistaan erillään eri alueilla
46
Joukkosukupuutto, sukupuuttoaalto
Ajanjakso, jolloin lajeja kuolee sukupuuttoon hyvin runsaasti
47
Koevoluutio, rinnakkaisevoluutio
Kahden tai useamman lajin, esim. pedon ja saaliin, toisistaan riippuvainen evoluutio
48
Lisääntymiseste
Erilaisten perinnöllisten tai ympäristötekijöiden säätelemä eristyminen, joka estää geenien vaihdon populaatioiden tai lajien välillä
49
Makroevoluutio
Evoluutio, joka johtaa uusien lajien syntyyn
50
Mikroevoluutio
Populaation sisäinen evoluutio, joka on seurausta mutaatioista, muuntelusta, sattumasta ja luonnonvalinnasta. Mikroevoluution seurauksena populaation alleelikoostumus muuttuu
51
Sopeutumislevittäytyminen
Samaa alkuperää olevan eliöryhmän evolutiivinen erilaistuminen ja sopeutuminen, joka johtaa suhteellisen lyhyessä ajassa useiden uusien ryhmien ja lajien syntyyn
52
Domeeni
Eliöiden luokittelutaso, joka perustuu geeni- ja molekyylitutkimuksiin. Eliöt jaetaan kolmeen domeeniin: bakteerit, arkeonit ja tumalliset
53
Elävä fossiili
Nykyisin eläviä eliöitä, jotka ovat eläneet varhaisemmilla geologisilla aikakausilla ja pysyneet nykypäivään asti melko muuttumattomina, esim. siili ja neidonhiuspuu
54
Fossiili
Muinoin elänyt eliö, joka on säilynyt nykypäiviin saakka esim. kivettymänä, valelmana tai painanteena
55
Fylogeneettinen sukupuu
Puumainen kuvaustapa, jolla kuvataan lajien ja eliöryhmien sukulaissuhteita. Laaditaan fossiilitutkimuksen ja DNA-tutkimukseen perustuvan tiedon avulla
56
Johtofossiili
Tiettynä aikana laajalla alueella elänyt eliö, jota voidaan käyttää apuna uusien fossiililöytöjen suhteellisessa iänmäärityksessä. Esim. ammoniitti
57
Molekyylikello
Makromolekyylien, esim. DNA:n, väliset erot eri eliöiden kehityslinjoissa kertovat, milloin ne ovat eriytyneet toisistaan. Tämä perustuu siihen, että DNA:ssa tapahtuu mutaatioita vakionopeudella
58
Pääjakso
Eläinten luokitteluyksikkö, esim. niveljalkaiset. Pääjaksot muodostavat yhdessä eläinkunnan
59
Radioaktiivinen iänmääritys
Iänmääritysmenetelmä, jolla määritellään maasta löytyneen fossiilin tai sen ympärillä olevan kivikerroksen ikä. Menetelmä perustuu tiettyjen radioaktiivisten aineiden muuttumiseen toisiksi vakionopeudella niiden ikääntyessä. Vertaamalla alkuperäisen aineen ja muuttuneen aineen pitoisuuksia voidaan laskea näytteen ikä. Esim. puolet uraani-238:stä muuttuu lyijyksi noin 4,5 miljardissa vuodessa
60
Surkastuma
Eliön evoluution aikana merkityksensä menettänyt elin tai ruumiinosa. Esim. ihmisen häntäluu
61
Virus
Perintöainesta (joko DNA tai RNA) sisältävä pieni kappale, joka tarvitsee toimiakseen elävän solun
62
Aminohappo
Proteiinin rakenneosa. Aminohappoja on eliöissä 20 erilaista
63
Aminohappo
Proteiinin rakenneosa. Aminohappoja on eliöissä 20 erilaista
64
Fotosynteesi | Kaksi lähtöainetta ja lopputuotetta
Monivaiheinen reaktiosarja, jossa valoenergia sitoutuu orgaanisten yhdisteiden sidosenergiaksi. Fotosynteesin lähtöaineita ovat epäorgaaniset hiilidioksidi ja vesi, lopputuotteita glukoosi ja happi
65
Kosminen evoluutio
Teoria, joka kuvaa hiukkasten, atomien, tähtien ja galaksien syntyä
66
Käymisreaktio
Solussa ilman happea tapahtuva reaktio, jossa vapautuu energiaa
67
Nukleiinihappo
Tuman ja solun informaatiota sisältävä orgaaninen molekyyli, joita ovat DNA (deoksiribonukleiinihappo) ja RNA (ribonukleiinihappo)
68
Soluhengitys
Monivaiheinen, mitokondrioissa tapahtuva reaktiosarja, johon tarvitaan happea. Glukoosin sidosenergia muuntuu soluille käyttökelpoiseen muotoon (ATP). Reaktiosarja vaatii happea
69
Syanobakteerit
Bakteerien domeeniin kuuluva eliöryhmä. Ne ovat omavaraisia ja ne yhteyttävät fotosynteesin avulla. Aiemmin niistä on käytetty yleisesti nimitystä sinilevät
70
Endosymbioositeoria
Kehityssarja, jonka seurauksena tumallisten solujen mitokondriot ja viherhiukkaset ovat alun perin varhaisen solun sisään joutuneita bakteereita, ja tuman perintöaines on peräisin arkeoneilta
71
Mitokondrio
Kahdesta kalvostosta muodostunut soluelin, jossa soluhengitys tapahtuu. Mitokondriossa on omaa DNA:ta. jossa on osa sen toimintaan vaikuttavista geeneistä sekä ribosomeja
72
Viherhiukkanen, kloroplasti
Soluelin, jossa tapahtuvat fotosynteesireaktiot. Viherhiukkasia on levä- ja kasvisoluissa
73
Sukusolu
Suvulliseen lisääntymiseen osallistuva solu, jonka kromosomiluku on puolet tavallisen solun kromosomiluvusta. Sukusoluja ovat eläinten muna- ja siittiösolut sekä kasvien munasolut ja siitepölyhiukkaset
74
Kambrikauden lajiräjähdys
Noin 570-505 miljoonaa vuotta sitten ollut maailmankausi, jolloin selkärangattomien lajimäärä merissä kasvoi nopeasti
75
Polttiaiseläimet (Cnidaria)
Eläinten pääjakso, jolle on tyypillistä säteittäissymmetrisyys ja polttiaissolut, joiden avulla ne saalistavat
76
Nivelmadot (Annelida)
Eläinten pääjakso, jolle on tyypillistä kaksikylkisyys ja ruumiin jaokkeellisuus
77
Kaksikylkinen
Eliö voidaan pituussuunnassa jakaa kahteen lähes samanlaiseen puoliskoon
78
Säteittäissymmetrinen
Eläin tai kasvi, joka voidaan jakaa erisuuntaisilla tasoilla kahteen samanlaiseen osaan. Esim. meduusa
79
Ulkoinen tukiranka
Eläinten tukiranka, joka sijaitsee eläimen ulkopinnalla. Muodostuu useimmiten kitiinistä tai kalsiumkarbonaatista
80
Sisäinen tukiranka
Eläinten sisäinen rustoinen tai luinen tukiranka
81
Nilviäiset (Mollusca)
Eläinten pääjakso, jolle on tyypillistä kaksikylkisyys, useilla ulkoinen lakkikuori ja suvullinen lisääntyminen
82
Piikkinahkaiset (Echinodermata)
Eläinten pääjakso, jolle on tyypillistä kalkkilevystä koostuva ulkoinen tukiranka sekä liikkumisessa imujalat
83
Selkäjänteiset eläimet (Chordata)
Eläinten pääjakso, jolle on tyypillistä rustoa tai luuta oleva sisäinen tukiranka sekä hyvin kehittyneet hermosto ja aistit
84
Sammalet (Bryophyta)
Kasvikunnan kaari, johon kuuluvat ovat sekovartisia, pieniä maakasveja. Lisääntyvät sekä itiöiden avulla että suvullisesti
85
Sekovartinen
Eliöllä ei voi erottaa erillisiä kasvin osia, kuten juurta, vartta tai lehtiä
86
Itiöt
Sienissä ja itiökasveissa syntyviä lisääntymissoluja
87
Sanikkaiset (Pteridophyta)
Kasvien ryhmä, johon kuuluvat saniaiset, kortteet ja liekokasvit. Niillä on johtosolukko ja ne lisääntyvät itiöiden avulla
88
Itiökasvi
Itiökasvien elinkiertoon kuuluu lisääntyminen itiöiden avulla. Itiökasveihin kuuluvat sammalet ja sanikkaiset
89
Siemenkasvit
Kasveja, jotka lisääntyvät siementen avulla. Siemenkasveihin kuuluvat paljassiemeniset ja koppisiemeniset kasvit
90
Siitepölyhiukkanen
Siemenkasvien koiraspuolinen sukusolu, syntyy heteessä
91
Koppisiemeniset
Siemenkasvien kaaren alaryhmä, joilla siemenaiheet ovat emin sisällä ja siementen kypsyessä niitä suojaa hedelmä
92
Kukka
Siemenkasvien lisääntymiselin, jonka heteissä syntyy siitepölyhiukkasia (vastaavat siittiösoluja) ja emeissä munasoluja
93
Tuulipölytys
Siitepölyn kulkeutuminen tuulen mukana kasvin kukasta toiseen
94
Putkilokasvi
Kasvi, jonka rakenteessa on johtosolukko. Putkilokasveihin kuuluvat sanikkaiset ja siemenkasvit
95
Johtosolukko
Aineiden kuljetukseen erikoistunut kasvisolukko
96
Sammakkoeläimet (Amphibia)
Selkärankaisten eläinten luokka, jolle on tyypillistä ulkoinen hedelmöitys, riippuvuus kosteasta elinympäristöstä ja vaihtolämpöisyys
97
Vaihtolämpöinen
Eläin, jonka ruumiinlämpö vaihtelee ympäristön lämpötilan mukaan. Suurin osa eläimistä on vaihtolämpöisiä, poikkeuksina ovat vain linnut ja nisäkkäät
98
Ulkoinen siitos
Eläinten suvulliseen lisääntymiseen liittyvä tapahtumasarja, joka tapahtuu naaraan ruumiin ulkopuolella ja johtaa hedelmöitykseen. Esim. kaloilla ja sammakkoeläimillä on ulkoinen siitos, jossa muna- ja siittiösolut lasketaan veteen
99
Muodonvaihdos
Yksilön kehittyminen muna- ja toukkavaiheen kautta aikuiseksi yksilöksi. Joskus muodonvaihdokseen kuuluu myös kotelovaihe, esim. hyönteisillä
100
Sisäinen hedelmöitys
Siittiö- ja munasolun yhdistyminen tapahtuu naaraan sukupuolielimistössä. On esim. linnuilla ja nisäkkäillä
101
Tasalämpöinen
Eläinten (lintujen ja nisäkkäiden) kyky ylläpitää ruumiinlämpöä tietyllä tasolla. Perustuu hermoston ja hormonien avulla tapahtuvaan lämmönsäätelyyn
102
Nisäkkäät (Mammalia)
Selkärankaisten eläinten luokka, jolle on tyypillistä tasalämpöisyys, karvapeite, sisäinen siitos ja poikasten ruokkiminen maitorauhasten maidolla
103
Nokkaeläimet (Monotremata)
Nisäkkäisiin kuuluvia Australiassa ja Tasmaniassa eläviä, munivia eläimiä
104
Linnut (Aves)
Selkärankaisten eläinten luokka, jolle on tyypillistä tasalämpöisyys, höyhenpeite, lentokyky ja sisäinen siitos
105
Matelijat (Reptilia)
Selkärankaisten eläinten luokka, jolle on tyypillistä vaihtolämpöisyys. Matelijoihin kuuluvat esim. kilpikonnat, krokotiilit ja käärmeet
106
Apinaihmiset (etelänapinat)
Ihmisen evoluution varhainen kehitysvaihe. Liikkuivat pystyasennossa, mutta aivojen koko oli paljon pienempi kuin nykyihmisellä
107
Ihmisapinat
Ihmistä lähinnä olevia nykyisin eläviä kädellisiä: simpanssit, kongonsimpanssi, gorillat ja oranki
108
Kädelliset
Nisäkäslahko, johon kuuluvat mm. puoliapinat, apinat ja ihminen
109
Neandertalinihminen
Ihmisen sukuun kuuluva laji, joka eli vielä viime jääkaudella samaan aikaan nykyihmisen kanssa Euroopassa ja Lähi-idässä
110
Varhaiset ihmiset, esi-ihmiset
Apinaihmisten ja nykyihmisten välissä oleva ihmisen kehitysvaihe, jossa aivojen koko oli kaksinkertaistunut apinaihmisiin verrattuna

Biologia (7 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2025 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions