Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

Biologia > Bios 1 > Flashcards

Bios 1 Flashcards

Biologia tieteenä, evoluutio ja eliökunta

1
Q

Biologia

A

Luonnontiede, joka tutkii eliöitä, niiden osia sekä eliöiden muodostamia järjestelmiä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Kestävä kehitys

A

Maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuva toiminta, joka turvaa nyt elävien ihmisten tarpeiden tyydyttämisen vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuutta tyydyttää omia tarpeitaan. Sisältää ekologisen, taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen ulottuvuuden

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Hypoteesi

A

Tieteellinen oletus jonkin ilmiön toimintamekanismista. Hypoteesi pyritään testaamaan tutkimuksen ja kokeiden avulla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Perustutkimus

A

Tutkimusta, jonka tarkoituksena on tuottaa uutta tietoa tutkittavasta asiasta. Esim. solukalvon rakenteen tai toiminnan tutkiminen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Soveltava tutkimus

A

Tutkimusta, joka tuottaa käytännön sovelluksiin johtavaa tietoa. Esim. miten eri lääkeaineet vaikuttavat solukalvon toimintaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Kansalaistutkimus

A

Maallikoiden tekemää vapaaehtoistyötä ammattitutkijoiden rinnalla. Esim. lintubongareiden keräämä tieto lintujen esiintymisestä ja muuttoreiteistä, mitä hyödynnetään Lintu-Atlaksessa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Vertaisarviointi

A

Käytäntö, jossa usea asiantuntija arvioi tieteellisen artikkelin ennen sen julkaisemista jossain tieteellisessä lehdessä tai julkaisussa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Malli, mallintaminen

A

Tietyn asian tai ilmiön esittäminen jollakin toisella tavalla. Esim. molekyylimalli tai ekosysteemin toiminnan mallintaminen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Innovaatio

A

Uusi taloudellisesti merkittävä keksintö, palvelu tai tuote

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Organisaatiotaso

A

Biologian tarkastelukohde, esim. ekosysteemi, solu tai molekyyli

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Biosfääri

A

Se osa maapalloa, jossa esiintyy elämää. Maapallon kaikkien ekosysteemien muodostama toimiva kokonaisuus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Orgaaninen yhdiste

Solun orgaanisia yhdisteitä on neljä. Kahta yhdistettä ei lueta orgaanisiksi yhdisteiksi.

A

Hiiltä sisältävä yhdiste (paitsi hiilidioksidi ja karbonaatit). Solun orgaanisia yhdisteitä ovat hiilihydraatit, lipidit, proteiinit ja nukleiinihapot. Orgaanisiin yhdisteisiin on sitoutunut energiaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Epäorgaaninen yhdiste/aine

A

Yhdiste, joka ei ole eloperäinen eikä sisällä energiaa eliöille käyttökelpoisessa muodossa. Esim. vesi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Aineenvaihdunta

A

Eliöiden elintoimintoihin liittyvät solujen kemialliset reaktiot

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Homeostasia

A

Eliön sisäinen tasapainotila, jota pidetään yllä erilaisten säätelyjärjestelmien avulla. Nisäkkäiden säätelyjärjestelmiä ovat esim. hermostollinen ja hormonaalinen säätelyjärjestelmä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Elinkaari

A

Eliön elämä syntymästä seuraavan sukupolven alkuun asti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Lyhytaaltoinen säteily

A

Lyhytaaltoiseen säteilyyn kuuluu suurin osa UV-säteilystä, röntgensäteily ja gammasäteily. Lyhytaaltoinen säteily pystyy vahingoittamaan solun rakenteita, kuten DNA-molekyylejä, sisältämänsä suuren energiamäärän vuoksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Lämpösäteily, infrapunasäteily

A

Sähkömagneettinen säteily, jonka aallonpituus on 700-1000 nm

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Ominaislämpökapasiteetti

A

Veden ominaislämpökapasiteetti on suuri eli vesi pystyy varastoimaan ja luovuttamaan suuren määrän lämpöä ilman, että veden itsensä lämpötila juurikaan muuttuu. Suuren ominaislämpökapasiteettinsa vuoksi vesi pystyy hyvin tasaamaan lämpötilaeroja maapallolla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Evoluutio

A

Populaatioissa ja lajeissa tapahtuva kehitys, joka perustuu mutaatioihin, suvulliseen lisääntymiseen, luonnonvalintaan ja sattumaan. Se johtaa populaatioiden ja lajien perinnölliseen muuttumiseen ja parempaan sopeutumiseen ympäristöönsä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Geeni, perintötekijä

A

Solun toimintaa ohjaava toiminnallinen DNA:n jakso. Geeni sisältää informaation tietyn proteiinin valmistamiseksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

Tumaton

A

Solu, jossa ei ole tumakoteloa eikä kalvollisia soluelimiä, kuten mitokondrioita tai viherhiukkasia. Bakteerit ja arkeonit ovat tumattomia(ja yksisoluisia).

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Tumallinen

A

Solu, jossa on tumakotelon rajaama tuma. Tumallisia eliöitä ovat esim. sienet ja eläimet

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Suvuton lisääntyminen

A

Ilman sukusoluja tapahtuva lisääntyminen. Esim. bakteerien lisääntyminen jakautumalla tai perunan lisääntyminen mukuloiden avulla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q

Suvullinen lisääntyminen

A

Suvullinen lisääntyminen tapahtuu sukusolujen eli siittiöiden (kasveilla siitepölyhiukkasten) ja munasolujen avulla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
26
Q

Partenogeneesi

A

Uuden yksilön synty naaraspuolisesta sukusolusta ilman hedelmöitystä. Luokitellaan suvulliseksi lisääntymiseksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
27
Q

Alleeli

A

Geenimutaation tuloksena syntynyt geenin vaihtoehtoinen muoto

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
28
Q

Kromosomi

A

Tumallisilla eliöillä tumassa sijaitseva DNA:sta ja proteiineista muodostuva kappale, jossa geenit sijaitsevat. Kromosomien määrä on lajityypillinen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
29
Q

DNA, deoksiribonukleiinihappo

Kolme osaa

A

Solujen perinnöllistä informaatiota sisältävä molekyyli. Se on pitkä kaksijuosteinen molekyyli, joka koostuu nukleotideista. Nukleotidissa on kolme osaa: sokeri-, fosfaatti- ja emäsosa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
30
Q

Pölytys

A

Siemenkasvien siitepölyn kulkeutuminen tuulen (tuulipölytys) tai hyönteisten (hyönteispölytys) kuljettamana heteistä emille

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
31
Q

Hedelmöitys

A

Siittiö- ja munasolun yhdistyminen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
32
Q

Perinnöllinen/geneettinen muuntelu

A

Saman lajin yksilöiden välillä ilmenevä, geenien aiheuttama yksilöiden ja populaatioiden erilaisuus. Näkyy erilaisuutena yksilöiden rakenteessa, elintoiminnoissa ja käyttäytymisessä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
33
Q

Alleelivarasto

A

Populaation alleelikoostumus tiettynä ajankohtana

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
34
Q

Kelpoisuus

A

Yksilön kyky säilyä elossa lisääntymisikään saakka ja tuottaa lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Kelpoisuutta voidaan mitata vertaamalla yksilön jälkeläisten määrää ja niiden hedelmällisyyttä populaation muihin yksilöihin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
35
Q

Luonnonvalinta

A

Evoluution prosessi, joka vaikuttaa alleelien lukusuhteisiin populaatiossa. Kelposuudeltaan parhaat yksilöt menestyvät ja se johtaa niiden perintötekijöiden yleistymiseen. Evoluutiota ohjaava luonnonvalinta voi olla tasapainottavaa, suuntaavaa tai hajottavaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
36
Q

Muuntelu

A

Saman lajin yksilöiden, populaatioiden tai alalajien välinen vaihtelu yhden tai useamman ominaisuuden suhteen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
37
Q

Perustajavaikutus

A

Muutamasta kantapopulaation yksilöstä syntynyt uusi populaatio, jonka alleelikoostumus poikkeaa sattuman takia kantapopulaation alleelikoostumuksesta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
38
Q

Pullonkaulailmiö

A

Satunnaisajautumiseen liittyvä ilmiö, jossa populaatio kutistuu tilapäisesti muutamaan yksilöön ja uudelleen kasvaessaan muodostuu alleelikoostumukseltaan erilaiseksi kuin alkuperäinen populaatio

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
39
Q

Seksuaalivalinta

A

Eri sukupuoliin eri tavalla kohdistuva valintapaine. Esim. lintujen soitimella komeimmat urokset menestyvät

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
40
Q

Suuntaava valinta

A

Etenkin muuttuvassa ympäristössä ilmenevä luonnonvalinnan muoto, jossa valinta suosii tietyn ominaisuuden jompaa kumpaa ääripäätä ilmentäviä populaation yksilöitä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
41
Q

Hajottava valinta

A

Etenkin vaihtelevassa ympäristössä ilmenevä luonnonvalinnan muoto, jossa valinta suosii tietyn ominaisuuden kumpaakin ääripäätä ilmentäviä populaation yksilöitä

ks. luonnonvalinta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
42
Q

Tasapainottava valinta

A

Etenkin vakaassa ympäristössä ilmenevä luonnonvalinnan muoto, jossa valinta suosii tietyn ominaisuuden keskiarvoa ilmentäviä yksilöitä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
43
Q

Avainsopeutuma

A

Sopeutuma, joka mahdollistaa eliöryhmälle tai lajille uuden elinympäristön tai elintavan valtaamisen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
44
Q

Geenivirta

A

Geenien kulkeutuminen populaatiosta toiseen esim. siirtyvien yksilöiden tai kasvien siementen, itiöiden tai siitepölyn mukana

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
45
Q

Maantieteellinen isolaatio

A

Alueellinen isolaatio, jossa populaatiot elävät toisistaan erillään eri alueilla

46
Q

Joukkosukupuutto, sukupuuttoaalto

A

Ajanjakso, jolloin lajeja kuolee sukupuuttoon hyvin runsaasti

47
Q

Koevoluutio, rinnakkaisevoluutio

A

Kahden tai useamman lajin, esim. pedon ja saaliin, toisistaan riippuvainen evoluutio

48
Q

Lisääntymiseste

A

Erilaisten perinnöllisten tai ympäristötekijöiden säätelemä eristyminen, joka estää geenien vaihdon populaatioiden tai lajien välillä

49
Q

Makroevoluutio

A

Evoluutio, joka johtaa uusien lajien syntyyn

50
Q

Mikroevoluutio

A

Populaation sisäinen evoluutio, joka on seurausta mutaatioista, muuntelusta, sattumasta ja luonnonvalinnasta. Mikroevoluution seurauksena populaation alleelikoostumus muuttuu

51
Q

Sopeutumislevittäytyminen

A

Samaa alkuperää olevan eliöryhmän evolutiivinen erilaistuminen ja sopeutuminen, joka johtaa suhteellisen lyhyessä ajassa useiden uusien ryhmien ja lajien syntyyn

52
Q

Domeeni

A

Eliöiden luokittelutaso, joka perustuu geeni- ja molekyylitutkimuksiin. Eliöt jaetaan kolmeen domeeniin: bakteerit, arkeonit ja tumalliset

53
Q

Elävä fossiili

A

Nykyisin eläviä eliöitä, jotka ovat eläneet varhaisemmilla geologisilla aikakausilla ja pysyneet nykypäivään asti melko muuttumattomina, esim. siili ja neidonhiuspuu

54
Q

Fossiili

A

Muinoin elänyt eliö, joka on säilynyt nykypäiviin saakka esim. kivettymänä, valelmana tai painanteena

55
Q

Fylogeneettinen sukupuu

A

Puumainen kuvaustapa, jolla kuvataan lajien ja eliöryhmien sukulaissuhteita. Laaditaan fossiilitutkimuksen ja DNA-tutkimukseen perustuvan tiedon avulla

56
Q

Johtofossiili

A

Tiettynä aikana laajalla alueella elänyt eliö, jota voidaan käyttää apuna uusien fossiililöytöjen suhteellisessa iänmäärityksessä. Esim. ammoniitti

57
Q

Molekyylikello

A

Makromolekyylien, esim. DNA:n, väliset erot eri eliöiden kehityslinjoissa kertovat, milloin ne ovat eriytyneet toisistaan. Tämä perustuu siihen, että DNA:ssa tapahtuu mutaatioita vakionopeudella

58
Q

Pääjakso

A

Eläinten luokitteluyksikkö, esim. niveljalkaiset. Pääjaksot muodostavat yhdessä eläinkunnan

59
Q

Radioaktiivinen iänmääritys

A

Iänmääritysmenetelmä, jolla määritellään maasta löytyneen fossiilin tai sen ympärillä olevan kivikerroksen ikä. Menetelmä perustuu tiettyjen radioaktiivisten aineiden muuttumiseen toisiksi vakionopeudella niiden ikääntyessä. Vertaamalla alkuperäisen aineen ja muuttuneen aineen pitoisuuksia voidaan laskea näytteen ikä. Esim. puolet uraani-238:stä muuttuu lyijyksi noin 4,5 miljardissa vuodessa

60
Q

Surkastuma

A

Eliön evoluution aikana merkityksensä menettänyt elin tai ruumiinosa. Esim. ihmisen häntäluu

61
Q

Virus

A

Perintöainesta (joko DNA tai RNA) sisältävä pieni kappale, joka tarvitsee toimiakseen elävän solun

62
Q

Aminohappo

A

Proteiinin rakenneosa. Aminohappoja on eliöissä 20 erilaista

63
Q

Aminohappo

A

Proteiinin rakenneosa. Aminohappoja on eliöissä 20 erilaista

64
Q

Fotosynteesi

Kaksi lähtöainetta ja lopputuotetta

A

Monivaiheinen reaktiosarja, jossa valoenergia sitoutuu orgaanisten yhdisteiden sidosenergiaksi. Fotosynteesin lähtöaineita ovat epäorgaaniset hiilidioksidi ja vesi, lopputuotteita glukoosi ja happi

65
Q

Kosminen evoluutio

A

Teoria, joka kuvaa hiukkasten, atomien, tähtien ja galaksien syntyä

66
Q

Käymisreaktio

A

Solussa ilman happea tapahtuva reaktio, jossa vapautuu energiaa

67
Q

Nukleiinihappo

A

Tuman ja solun informaatiota sisältävä orgaaninen molekyyli, joita ovat DNA (deoksiribonukleiinihappo) ja RNA (ribonukleiinihappo)

68
Q

Soluhengitys

A

Monivaiheinen, mitokondrioissa tapahtuva reaktiosarja, johon tarvitaan happea. Glukoosin sidosenergia muuntuu soluille käyttökelpoiseen muotoon (ATP). Reaktiosarja vaatii happea

69
Q

Syanobakteerit

A

Bakteerien domeeniin kuuluva eliöryhmä. Ne ovat omavaraisia ja ne yhteyttävät fotosynteesin avulla. Aiemmin niistä on käytetty yleisesti nimitystä sinilevät

70
Q

Endosymbioositeoria

A

Kehityssarja, jonka seurauksena tumallisten solujen mitokondriot ja viherhiukkaset ovat alun perin varhaisen solun sisään joutuneita bakteereita, ja tuman perintöaines on peräisin arkeoneilta

71
Q

Mitokondrio

A

Kahdesta kalvostosta muodostunut soluelin, jossa soluhengitys tapahtuu. Mitokondriossa on omaa DNA:ta. jossa on osa sen toimintaan vaikuttavista geeneistä sekä ribosomeja

72
Q

Viherhiukkanen, kloroplasti

A

Soluelin, jossa tapahtuvat fotosynteesireaktiot. Viherhiukkasia on levä- ja kasvisoluissa

73
Q

Sukusolu

A

Suvulliseen lisääntymiseen osallistuva solu, jonka kromosomiluku on puolet tavallisen solun kromosomiluvusta. Sukusoluja ovat eläinten muna- ja siittiösolut sekä kasvien munasolut ja siitepölyhiukkaset

74
Q

Kambrikauden lajiräjähdys

A

Noin 570-505 miljoonaa vuotta sitten ollut maailmankausi, jolloin selkärangattomien lajimäärä merissä kasvoi nopeasti

75
Q

Polttiaiseläimet (Cnidaria)

A

Eläinten pääjakso, jolle on tyypillistä säteittäissymmetrisyys ja polttiaissolut, joiden avulla ne saalistavat

76
Q

Nivelmadot (Annelida)

A

Eläinten pääjakso, jolle on tyypillistä kaksikylkisyys ja ruumiin jaokkeellisuus

77
Q

Kaksikylkinen

A

Eliö voidaan pituussuunnassa jakaa kahteen lähes samanlaiseen puoliskoon

78
Q

Säteittäissymmetrinen

A

Eläin tai kasvi, joka voidaan jakaa erisuuntaisilla tasoilla kahteen samanlaiseen osaan. Esim. meduusa

79
Q

Ulkoinen tukiranka

A

Eläinten tukiranka, joka sijaitsee eläimen ulkopinnalla. Muodostuu useimmiten kitiinistä tai kalsiumkarbonaatista

80
Q

Sisäinen tukiranka

A

Eläinten sisäinen rustoinen tai luinen tukiranka

81
Q

Nilviäiset (Mollusca)

A

Eläinten pääjakso, jolle on tyypillistä kaksikylkisyys, useilla ulkoinen lakkikuori ja suvullinen lisääntyminen

82
Q

Piikkinahkaiset (Echinodermata)

A

Eläinten pääjakso, jolle on tyypillistä kalkkilevystä koostuva ulkoinen tukiranka sekä liikkumisessa imujalat

83
Q

Selkäjänteiset eläimet (Chordata)

A

Eläinten pääjakso, jolle on tyypillistä rustoa tai luuta oleva sisäinen tukiranka sekä hyvin kehittyneet hermosto ja aistit

84
Q

Sammalet (Bryophyta)

A

Kasvikunnan kaari, johon kuuluvat ovat sekovartisia, pieniä maakasveja. Lisääntyvät sekä itiöiden avulla että suvullisesti

85
Q

Sekovartinen

A

Eliöllä ei voi erottaa erillisiä kasvin osia, kuten juurta, vartta tai lehtiä

86
Q

Itiöt

A

Sienissä ja itiökasveissa syntyviä lisääntymissoluja

87
Q

Sanikkaiset (Pteridophyta)

A

Kasvien ryhmä, johon kuuluvat saniaiset, kortteet ja liekokasvit. Niillä on johtosolukko ja ne lisääntyvät itiöiden avulla

88
Q

Itiökasvi

A

Itiökasvien elinkiertoon kuuluu lisääntyminen itiöiden avulla. Itiökasveihin kuuluvat sammalet ja sanikkaiset

89
Q

Siemenkasvit

A

Kasveja, jotka lisääntyvät siementen avulla. Siemenkasveihin kuuluvat paljassiemeniset ja koppisiemeniset kasvit

90
Q

Siitepölyhiukkanen

A

Siemenkasvien koiraspuolinen sukusolu, syntyy heteessä

91
Q

Koppisiemeniset

A

Siemenkasvien kaaren alaryhmä, joilla siemenaiheet ovat emin sisällä ja siementen kypsyessä niitä suojaa hedelmä

92
Q

Kukka

A

Siemenkasvien lisääntymiselin, jonka heteissä syntyy siitepölyhiukkasia (vastaavat siittiösoluja) ja emeissä munasoluja

93
Q

Tuulipölytys

A

Siitepölyn kulkeutuminen tuulen mukana kasvin kukasta toiseen

94
Q

Putkilokasvi

A

Kasvi, jonka rakenteessa on johtosolukko. Putkilokasveihin kuuluvat sanikkaiset ja siemenkasvit

95
Q

Johtosolukko

A

Aineiden kuljetukseen erikoistunut kasvisolukko

96
Q

Sammakkoeläimet (Amphibia)

A

Selkärankaisten eläinten luokka, jolle on tyypillistä ulkoinen hedelmöitys, riippuvuus kosteasta elinympäristöstä ja vaihtolämpöisyys

97
Q

Vaihtolämpöinen

A

Eläin, jonka ruumiinlämpö vaihtelee ympäristön lämpötilan mukaan. Suurin osa eläimistä on vaihtolämpöisiä, poikkeuksina ovat vain linnut ja nisäkkäät

98
Q

Ulkoinen siitos

A

Eläinten suvulliseen lisääntymiseen liittyvä tapahtumasarja, joka tapahtuu naaraan ruumiin ulkopuolella ja johtaa hedelmöitykseen. Esim. kaloilla ja sammakkoeläimillä on ulkoinen siitos, jossa muna- ja siittiösolut lasketaan veteen

99
Q

Muodonvaihdos

A

Yksilön kehittyminen muna- ja toukkavaiheen kautta aikuiseksi yksilöksi. Joskus muodonvaihdokseen kuuluu myös kotelovaihe, esim. hyönteisillä

100
Q

Sisäinen hedelmöitys

A

Siittiö- ja munasolun yhdistyminen tapahtuu naaraan sukupuolielimistössä. On esim. linnuilla ja nisäkkäillä

101
Q

Tasalämpöinen

A

Eläinten (lintujen ja nisäkkäiden) kyky ylläpitää ruumiinlämpöä tietyllä tasolla. Perustuu hermoston ja hormonien avulla tapahtuvaan lämmönsäätelyyn

102
Q

Nisäkkäät (Mammalia)

A

Selkärankaisten eläinten luokka, jolle on tyypillistä tasalämpöisyys, karvapeite, sisäinen siitos ja poikasten ruokkiminen maitorauhasten maidolla

103
Q

Nokkaeläimet (Monotremata)

A

Nisäkkäisiin kuuluvia Australiassa ja Tasmaniassa eläviä, munivia eläimiä

104
Q

Linnut (Aves)

A

Selkärankaisten eläinten luokka, jolle on tyypillistä tasalämpöisyys, höyhenpeite, lentokyky ja sisäinen siitos

105
Q

Matelijat (Reptilia)

A

Selkärankaisten eläinten luokka, jolle on tyypillistä vaihtolämpöisyys. Matelijoihin kuuluvat esim. kilpikonnat, krokotiilit ja käärmeet

106
Q

Apinaihmiset (etelänapinat)

A

Ihmisen evoluution varhainen kehitysvaihe. Liikkuivat pystyasennossa, mutta aivojen koko oli paljon pienempi kuin nykyihmisellä

107
Q

Ihmisapinat

A

Ihmistä lähinnä olevia nykyisin eläviä kädellisiä: simpanssit, kongonsimpanssi, gorillat ja oranki

108
Q

Kädelliset

A

Nisäkäslahko, johon kuuluvat mm. puoliapinat, apinat ja ihminen

109
Q

Neandertalinihminen

A

Ihmisen sukuun kuuluva laji, joka eli vielä viime jääkaudella samaan aikaan nykyihmisen kanssa Euroopassa ja Lähi-idässä

110
Q

Varhaiset ihmiset, esi-ihmiset

A

Apinaihmisten ja nykyihmisten välissä oleva ihmisen kehitysvaihe, jossa aivojen koko oli kaksinkertaistunut apinaihmisiin verrattuna

Biologia (7 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2025 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions