Rytmihäiriöt Flashcards
Eteislepatuksen tyypillinen EKG-muutos
- Sahalaitainen, alaspäin suuntautuva F-aalto II, III, avF
- fr 180-220/min
Eteislepatuksen hoito
- Katetriablaatio oireiselle tehokkain hoito
- Rytminsiirto tehdään sähköisesti
- ak-hoiton kuten eteisvärinässä
Epätyypillinen lepatus
- Ei tyypillistä F-aaltoa, nopea frekvenssi
- Hankala erottaa eteisvärinässä
- Hoito ja etiologia samat kuin eteisvärinässä
Supraventrikulaarisen takykardian epidemiologia
- 90% johtuu synnynnäisestä sydänviasta
- n 2/1000 synnynnäinen oikorata
Yleensä jäänyt lihassäie oikoradaksi tai AV-solmuke jäänyt kaksisolmuiseksi
SVT oireet
-Yhtäkkiä alkava kohtauksenomainen tykytys (190-220), huimaus presynkope, synkope, hengenahdistus
- Yleensä alkaa alle 20v tai 50-60 paikkeilla
- Voi olla useita kohtauksia päivässä
- N 1% väestöstä
- Johtuu yleensä oikoradasta
SVT diagnoosi
- Anmneesi: nopeasti alkava ja loppuva tasainen tykytys
- EKG tykytskohtauksen aikana
- Holter ( ei tehokas)
- Tapahtuma-EKG muutama vk
- elektrofysiologinen tutkimus
Potilaan voi lähettää elektrofys. tutkimukseen pelkästään tyyppioireen takia
SVTn mekanismit
- AV.solmukkeen kiertoaktivaatio 50%
- Kätkeytynyt WPW eteiskammiosolmukes -> kammio –> takaisin eteiseen 30%
- Manifesti WPW (eteinen–>oikorata–>kammio–> normirata)
- Ektooppinen eteistakykardia
SVTn mekanismit
- AV.solmukkeen kiertoaktivaatio 50%
- Kätkeytynyt WPW eteiskammiosolmukes -> kammio –> takaisin eteiseen 30%
- Manifesti WPW (eteinen–>oikorata–>kammio–> normirata)
- Ektooppinen eteistakykardia
SVT-hoito
Akuutti kohtaus
- Vagaaliset keinot; carotishieronta, valsalvaus = keuhkot täyteen ilmaa ja ponnistus -> vagusaktivaatio
- Iv adenosiini 10-20mikrog nopeana boluksena + keittosuolaa perään –> aiheuttaa huonon olon (täydellinen av katkos 10-20s)
- Kardioversio jos muut ei toimi
Kohtauksenesto
- Johtumista estävät lääkkeet; kalsiumestäjät yms ei kovin tehokkaita
- Katetriablaatio parantaa
SVT tyypillinen ekg
Kapeakompleksinen, nopea takykardia, ei välttämättä näy p-aaltoja
Syke yleensä 190-220 bpm
Kammioperäiset takykardiat
- Kammiotakykardia
- Kääntyvien kärkien kammiotakyk.
Kammiotakykardia = VT etiologia
- Leveäkompleksinen takykardia
- Johtuu lähes aina sydänviasta
- Leveäkompleksinen kammiotakykardia + sepelvaltimotauti tai sairastettu infakrti –> kammiotakykardia
Rakenteellisesti terveessä sydämessä pitkä QT-syndrooma, brugada, wpw…
Kammiotakykardian ekg
Leveäkompleksinen takykardia
Kammiotakykardian diagnoosi
- EKG:sta
- Oireina tajunnanmenetys tai presynkope, tykytys, sydänpysähdys
- Jos hidas, niin tajunta voi pysyä
Kammiotakykardian luokittelu
- Lyhytkestoinen (nonsustainens, 3-30 lyöntiä)
- Pitkäkestoinen eli sustained
- Jatkuva
- Monomorfinen vs polymorfinen
- Kammiovärinä :/
Kammiotakykardian estohoito
- Katetriablaatio
- Antitakykardiatahdistin ja defibrillaattorihoito eli ICD nykyään yleisin hoito
- Lääkehoito
- Repolarisaatiota pidentävät
Kääntyvien kärkien takykardia etiologia ja oireet
= torsades de pointes
- Liittyy pidentyneeseen QT-aikaan
- Tajuttomuuskohtaus
- Pysähtyy usein itsestään mutta voi edetä kammiovärinään
Kääntyvien kärkien takykardian hoito
Synnynnäisiin
- Beetasalpaus propranololi iv usein riittää
-Alfasalpaaja
Hankinnaiseen MgSO¤ 1-2g iv, hypokalemian korjaus
Sick sinus syndrome etiologia ja ekg
- Hidas rytmihäiriö
- Esiintyvyys lisääntyy ikääntyessä (sidekudos +autonomisen hermoston toiminta heikkenee)
- EKG - Sinuslyöntien välillä pitkiä taukoja = sinusarrest (3-6s tauot)
- Sinusatriaaliblokki
- Sinusbradykardia, ei rasituksessakaan yli 90
Vaarallinen lähinnä tajunnanmenetyksen takia
Hitaat rytmihäiriöt
- Ongelma sinussolmukkeessa tai johtumisessa
- Sairaan sinuksen oireyhtymä
- AV-blokit
SSS oireet ja hoito
-
- Huimaus, synkope, tväsymys, huono rasituksensieto
- Anamneesi, ekg, holter, rasitus-ekg, rytmivalvuri
- ## Tahdistinhoito jos tajunnanmenetyksiä
I asteen av-blokki
PQ-aika yli 200ms, voi olla terveelläkin
II asteen av-blokki
Mobitz 1 hyvänlaatuinen, PQ aika pitenee kunnes yksi QRS jää pois
- Johtuu korkeasta vagaalisesta tonuksesta
Mobitz 2 –> p-aaltoa ei aina seuraa QRS
III asteen av-blokki
- Täydellinen katkos, kammiot ja eteiset lyövät omaa tahtia
- Tahdistinhoito
AV-johtumishäiriöiden hoito
- AV-johtumista hidastavien lääkkeiden lopetus
- Beetasalpaajat, digitalis, kalsiumsalpaajat, rytmihäiriölääkkeet
Mobitz II, III asteen av-blokki –> tahdistin
Oireinen Mobitz I –> tahdistin
Lisälyöneille altistavat tekijät
Stressi, sydänsairaudet, rauhallinen tilanne…
Eteislisälyönnit
Saa alkunsa toisesta eteisestä, vaarattomia mutta joskus johtavat tiheälyöntisyyskohtauksiin
- P-aallot näkyy, aina QRS p-aallon jälkeen
- Osassa lyöneistä poikkeava p-aalto, esim invertoitunut tai kumma muoto,
eli poikkevat p-aallot, mutta QRS normaali (paitsi joskus etesilisälyönti tulee t-aallon jälkeen, jolloin näky QRS –> T –> QRS)
Lisäksi lyönti tulee liian aikaisin
Joka toinen lyönti on lisälyönti, tilaa kutsutaan
Eteis- tai kammiobigeminiaksi
Kammiolisälyönnin etiologia
- Alkaa oik/vas kammiosta
- Terveessä sydämessä hyvälaatuinen
- Runsas kammiolisälyöntisyys liittyy sydämen vajaatoimintaan
- Jos potilaalla sydänsairaus, akmmiolisälyönti ennakoi vakavaa rytmihäiriötä
Kammiolisälyöntien jaottelu
- yHENMUOTOINEN ELI UNIFOKAALINEN lähtee aina samasta kohdasta
–> näyttävät samalta - Monimuotoinen eli multifokaalinen lähtee useista kohdista –> näyttävät eriltä
- Ylesin rosenbaumin lisälyönti
Rosenbaumin lisälyönti, miten tunnistaa ekg:ssa
- Oikean kammion ulosvirtauskanavasta lähtevä lisälyönti, yleisin kammiolisälyöntu
- Hyvälaatuinen
- Näkyy ekg:ssa leveä, pitkä QRS ja ei p-aaltoa
Lisälyöntien diagnoosi
- Huolellinen anamneesi –> kesto, kuinka usein, haittaako elämää,missä tilanteissa, sukuanamneesi
–> onko vakavia oireita (tiheälyötnisyyskohtaus, synkopee), - Kliininen tutkimus: auskultointi: sivuäänet, tasaisuus
- EKG kaikille!
- Mahd. labrat –> PVK, elektrolyytit, verensokeri, kilpparikokeet
Jos ei poikkeavaa –> lisälyönnit hyvälaatuisia ja ei tarvita jatkotutkimuksia
Jos on poikkeavaa –> Holter, ECHO, lähete kardiologille
Lisälyöntien hoito
Tervettä sydäntä ei tarvitse hoitaa
- Kerro potilaalle, että vaarattomia ja voi tulla jopa tuhansia päivässä
- Altistavat tekijät pois, esim kofeiinin vähentäminen
- Jos aiheittaa huomattavaa haittaa, voidaan beetasalpaajaa koittaa
Jos sydänsairaus –> perustaudin hoito ja tehokas beetasalpaajahoito + tarv. katetriblaatio
Potilaalla on useita kammiolisälyöntejä tuplapituisessa ekg:ssa, mikä jatkotutkimus
ECHO, pitää selvitellä rakenteellista sydänvikaa. Holter ei ensisijainen koska lisälyönnit on jo todettu. Jos perus-ekg:ssa ei lisälyöntejä näy mutta oireita on, otetaan holter.
SVT altistavat tkeijät
- Eteis tai kammiolisälyönnit
- Valvominen, vösymyt
- Alkoholi tupakka
- Kumartaminen, haukottelu
SVT eri tyypit
- Eteiskammiosolmukkeen kiertoaktivaatiotakykardia; eli AVNRT
- Eteis-kammiokiertoaktivaatiotakykrdia: ongelma oikorata
- Eteistakykardia
SVT: AVNRT
AV-solmuke ajkautunut kahtia nopeaan ja hitaaseen rataan, sähkö jää pyrimän silmukkaan
- AVNRT on yleisin aikuisen SVT
- kapea Qrs, p-aalto joko qrs sisällä tai heti sen jälkeen
AVRT
- svt:n muoto, jossa eteisen ja kammio välissä kätkeytynyt oikorata, joka mahdollistaa impulssin etenemisen eteisestä kammioon tai toisinpäin nopeasti
- Oikoratoja voi olla useita, voi pysyä oireettomana koko elämän
- Näkyy lepo-ekg:ssa jos rata johtaa eteisistä kammioihin –> nähdään delta-aalto + lyhyt pq-aika + pitkä qrs (wpw)
- Aiheuttaa yleensä ortodromisen takykardian eli rata kammiosta eteiseen
WPW-oireyhtymä jos delta-aallot + pitkä qrs + lyhyt pq + tajunnamenentyksiä
Eteisvärinän hoito
- perussairauksien hoito
- sykkeen hallinta –> beetasalpaaja tai ca-salpaaja
- rytminsiirto lääkkein (flekainidi tai vernakalantti) tai sähköllä
- AK-hoito jos tulosriski
Milloin eteisvärinän rytminsiirtoa ei voi tehdä
- jos oireen alusta yli 48h ja
ak-hoito ei riittävän kauaa (suora ak väh 3vk ja varfariinilla INR >2 väh 3vk)
tai sydämensisäisiä trombeja ei ole suljettu pois - Sinusrytmi ja eteisvärinä vaihtelee
- Vaikea sinuss toimintahäiriö
- Akuutti infarkti, sydänlihastulehdus, kilppariongelma…
Eteisvärinän antikoagulaatiohoidon tarve, kenelle aloitetaan
CHA2DS2VAsc pisteytys thedään kaikille eteisvärinäpotilaille
- yli 65v, yli 75v nainen, hypertensio, aiempi aivohalvaus….
-yli 2p –>aloitetaan ak-hoito
- 1p –> yksilöllinen päätös, huomoitava vuotoriski
-0p –> ei ak-hoitoa
Vuotoriski arivioidaan HAS-BLED testillä, jos enemmän pisteitä kuin chadista pitää ak-hoito arvioida ekstrahuolellisesti
-mutta jos tukosriski iso, on ak-hoito yleensä aiheellinen vuotoriskistä huolimatta
Ennen ak-hoitoa otettavat labrat
Krea, pvk, INR, Alat
Mikä antikogulannti eteisvärinään
Dabigatraani tai
apiksabaani, rivaroksabaani ovat suoria antikoagulantteja, ei tarvita niin paljon seurantaa
Varfariini vaihtoehto
Eteisvärinän seuranta
- aivoverenkiertohäiriöoireet
- ekg
- pisteytysmuutokset chad ja hasbled
- onko eteisvärinän yleisyys muuttunut
- rtymihäiriöoireet
Akuutin eteisvärinän hoito
Arvioi tukosriski –> jos yli 2p aloitetaan suoran antikoagulaatio ennen rtyminsiirtoa
Jos pieni tukosriski ja alle 12h kesto –> rytminsiirto
Jos kesto yli 12h –> ak-hoito ja rytminsiirto
