Keskeiset käsitteet Flashcards
1
Q
Additioreaktio
A
liittymisreaktio
2
Q
Aktivoitumisenergia
A
siirtymäkompleksin muodostumiseen tarvittava energiamäärä, eli siirtymäkompleksin energiamäärän ja lähtöaineiden energiamäärän erotus
3
Q
Eksotermisessä reaktiossa
A
vapautuu lämpöenergiaa. Entalpiamuutos on negatiivinen, eli ∆h
4
Q
Elektrofiili
A
on hiukkanen, joka ottaa vastaan elektroniparin kovalenttisen sidoksen muodostuessa
5
Q
Elektrofiilinen reaktio
A
kuvaa tyydyttymättömien hiilivetyjen additioreaktion mekanismia
6
Q
Eliminaatioreaktiossa
A
molekyylistä lohkeaa atomeja tai atomiryhmiä
7
Q
Eliminaatioreaktio on
A
liittymis- eli additioreaktion käänteisreaktio
8
Q
Emäs
A
protonin vastaanottaja
9
Q
Emäshydrolyysi
A
on reaktio, jossa hydrolyysireaktiota tehostetaan emäksellä
10
Q
Endotermisessä reaktiossa
A
sitoutuu lämpöenergiaa. Entalpiamuutos on positiivinen, eli ∆H > 0
11
Q
Entalpia
A
kuvaa aineen sisäenergiaa vakiopaineessa
12
Q
Entsyymi
A
on biokatalyytti, joka nopeuttaa kemiallisia reaktioita
13
Q
Esterihydrolyysi
A
on esteröitymisreaktion käänteisreaktio, jossa vesimolekyyli katkaisee esterisidoksen, ja muodostuu alkoholia ja karboksyylihappoa
14
Q
Esteröitymisreaktio
A
on kondensaatioreaktio, jossa karboksyylihaposta ja alkoholista syntyy esteriä ja vettä
15
Q
Glykosidisidos
A
on hiilihydraattimolekyyleissä esiintyvä eetterisidos
16
Q
Hajoamisreaktiossa
A
yhdiste hajoaa (usein lämmön tai valon vaikutuksesta) toisiksi yhdisteiksi tai alkuaineiksi
17
Q
Hapetin
A
on aine, joka pelkistyy vastaanottamalla elektroneja
18
Q
Hapettuminen
A
on elektronien luovuttamista
19
Q
Hapettumis-pelkistymisreaktio
A
on elektroninsiirtoreaktio
20
Q
Hapettumisreaktiossa
A
jonkun alkuaineen atomit luovuttavat elektroneja. Orgaanisen molekyylin hapettuessa sen vetyatomien määrä pienenee tai molekyyliin tulee lisää happiatomeja.
21
Q
Heterogeeninen katalyytti
A
on katalyytti, joka on eri olomuodossa kuin lähtöaineet
22
Q
Homogeeninen katalyytti
A
on katalyytti, joka on samassa olomuodossa kuin lähtöaineet
23
Q
Hydrataatio
A
on additio- eli liittymisreaktio, jossa molekyyliin liitetään vettä
24
Q
Hydraus
A
on additio- eli liittymisreaktio, jossa molekyyliin liitetään vetyä
25
Hydrofobinen osa
on huonosti veteen, mutta hyvin poolittomiin liuottimiin liukeneva molekyylin osa
26
Hydrofiilinen osa
on hyvin veteen liukeneva osa
27
Hydrolyysireaktiossa
kovalenttinen sidos katkeaa veden vaikutuksesta. Reaktio on kondensaatioreaktion käänteisreaktio
28
Inhibiittori
on aine, joka hidastaa kemiallisen reaktion nopeutta tai estää sen kokonaan
29
Karbokationi
on orgaaninen ioni, jolla on positiivinen varaus
30
Kalorimetri
on reaktioastia, joka on eristetty niin, ettei tutkittavasta systeemistä pääse karkaamaan lämpöenergiaa ympäristöön tai ympäristöstä ei sitoudu lämpöenergiaa systeemiin
31
Katalyytti
on aine, joka nopeuttaa kemiallista reaktiota alentamalla reaktion aktivoitumisenergiaa. Katalyytti itse ei kulu kemiallisessa reaktiossa.
32
Kinetiikka
tutkii kemiallisen reaktion nopeutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä
33
Kondensaatioreaktiossa
molekyylit liittyvät yhteen ja samalla molekyylien väliltä lohkeaa vesimolekyyli tai jokin muu pieni molekyyli
34
Korvautumis- eli substituutioreaktiossa
molekyylin atomi tai atomiryhmä korvautuu toisella atomilla tai atomiryhmällä.
35
Korvautumis- eli substituutioreaktio on tyypillinen
tyydyttyneille ja aromaattisille yhdisteille
36
Liittymisreaktiossa
molekyyliin, jossa on kaksois- tai kolmoissidos, liittyy jokin toinen molekyyli.
37
Liittymisreaktio on tyypillinen
tyydyttymättömille yhdisteille
38
Liukenemislämpö
on entalpiamuutos, joka liittyy ioniyhdisteen liukenemistapahtumaan
39
Markovnikovin säännön mukaan
additioreaktiossa vetyhalogenidin vetyatomi liittyy ensisijaisesti kaksoissidoksen siihen hiileen, jossa on enemmän vetyatomeja
40
Muutosentalpia
tarkoittaa sellaisen reaktion entalpiamuutosta, jossa yksi mooli ainetta syntyy alkuaineistaan
41
Nukleofiili
on hiukkanen, joka pystyy muodostamaan kovalenttisen sidoksen vapaan elektroniparinsa avulla
42
Nukleofiilinen substituutio
kuvaa substituutioreaktion mekanismia
43
Osa- eli puolireaktioita käytetään
kun hapettuminen ja pelkistyminen kuvataan erillisillä reaktioyhtälöillä
44
Palamislämpö
kuvaa sellaisen reaktion entalpiamuutosta, jossa yksi mooli ainetta reagoi täydellisesti hapen kanssa
45
Palamisreaktiossa
aine reagoi hapen kanssa
46
Pelkistin
on aine, joka hapettuessaan luovuttaa elektroneja
47
Pelkistyminen
on elektronien vastaanottamista
48
Pelkistysreaktiossa
jonkin alkuaineen atomit ottavat vastaan elektroneja. Orgaanisen molekyylin pelkistyessä sen vetyatomien määrä lisääntyy tai happiatomien määrä vähenee.
49
Radikaali
on hyvin reaktiivinen hiukkanen jolla on pariton elektroni
50
Rajoittava tekijä
on se aine kemiallisessa reaktiossa, jonka ainemäärä määrää syntyvien reaktiotuotteiden ainemäärät
51
Reaktiomekanismi
on yksityiskohtainen malli, jolla kuvataan, mitkä lähtöaineiden sidokset aukeavat ja millaisia uusia sidoksia muodostuu reaktion eri vaiheissa
52
Reaktionopeus
tarkoittaa reaktioon osallistuvien aineiden määrän muutosta aikayksikössä
53
Saippuoitumisreaktiossa
rasvan hydrolyysissä muodostuneet pitkäketjuiset rasvahapot neutraloidaan natrium- tai kaliumhydroksidilla
54
Saostumisreaktiossa
muodostuu niukkaliukoista suolaa
55
Sidosenergia
kuvaa sitä energiamäärää, joka tarvitaan katkaisemaan yksi mooli tarkasteltavia sidoksia
56
Siirtymäkompleksi
on runsasenerginen, lyhytikäinen reaktion välituote, joka voi hajota takaisin lähtöaineiksi tai siitä voi muodostua reaktiotuotteita
57
Stoikiometrialla tarkoitetaan
tasapainotetun reaktioyhtälön käyttöä, kun lasketaan kemiallisessa reaktiossa tarvittavien lähtöaineiden tai syntyvien reaktiotuotteiden määriä
58
Substituutioreaktio
korvautumisreaktio
59
Tasapainotettu reaktioyhtälö
sisältää pienimmät kokonaislukukertoimet lähtöaineiden ja reaktiotuotteiden kemiallisten kaavojen edessä. Tällöin lähtöaineiden ja reaktiotuotteiden puolella on sama määrä kunkin alkuaineen atomeja
60
Amfolyytti
on aine, joka voi toimia joko happona tai emäksenä
61
Autoprotolyysissä
saman yhdisteen toinen molekyyli toimii happona, toinen emäksenä
62
Dynaamisessa tasapainotilassa
etenevä ja palautuva reaktio tapahtuvat yhtä suurella nopeudella
63
Eksotermisessä reaktiossa
vapautuu lämpöenergiaa
64
Eksotermisen reaktion entalpiamuutos merkitään
negatiivisena lukuna eli ∆H
65
Ekvivalenttipiste
on happo-emästitrauksessa se titrauksen vaihe, jossa neutraloituminen on tapahtunut täydellisesti
66
Emäksinen vesiliuos
on liuos, jossa on enemmän hydroksidi-ioneja kuin oksoniumioneja
67
Emäs
on aine, joka protolyysireaktiossa ottaa vastaan protonin eli H+-ionin
68
Emäsvakio K_b
on heikon emäksen protolyysireaktion tasapainovakio
69
Emäsvakion yksikkö on
aina mol/dm3
70
Endotermisessä reaktiossa
sitoutuu lämpöenergiaa
71
Endotermisen reaktion entalpiamuutos merkitään
positiivisena lukuna eli ∆H > 0
72
Etenevä reaktio
on reaktioyhtälön vasemmalta oikealle tapahtuva reaktio
73
Faasi
on yhtenäinen olomuotoalue
74
Haber-Bosch prosessi
on teollisen mittakaavan tasapainoreaktio, jossa typestä ja vedystä valmistetaan ammoniakkia
75
Hapan vesiliuos
on liuos, jossa on enemmän oksoniumioneja kuin hydroksidi-ioneja
76
Happo
on aine, joka protolyysireaktiossa luovuttaa protonin
77
Happo-emäsindikaattori
on aine, joka vaihtaa väriä liuoksen pH-arvon mukaan
78
Happo-emäspari
ovat toisiaan vastaava happo ja emäs. Haposta tulee sitä vastaava emäs, kun se luovuttaa protonin. Emäksestä tulee sitä vastaava happo, kun se ottaa protonin vastaan.
79
Happo-emästitrauksessa
eli neutralointianalyysissä määritetään happoliuoksen konsentraatio tunnetun väkevyisellä emäsliuoksella tai päinvastoin
80
Happovakio K_a
on heikon hapon protolyysireaktion tasapainovakio.
81
Happovakion yksikkö on
aina mol/dm3
82
Heikko emäs
protolysoituu vesiliuoksessa vain osittain, eli vain osa hiukkasista vastaanottaa protonin
83
Heterogeenisessa tasapainotilassa
kaikki reaktioon osallistuvat aineet eivät ole samassa olomuodossa
84
Homogeenisessa tasapainotilassa
kaikki reaktioon osallistuvat aineet ovat samassa olomuodossa
85
Ionitulon Q avulla
voidaan päätellä, muodostuuko suolaliuoksia sekoitettaessa saostumia
86
Jos Q > K_s
muodostuu saostuma
87
Irreversiibeli reaktio
on palautumaton eli vain yhteen suuntaan tapahtuva kemiallinen reaktio
88
Katalyytti
on aine, joka nopeuttaa kemiallista reaktiota, muttei kulu siinä itse.
89
Katalyytti alentaa reaktion
aktivoitumisenergiaa
90
Tasapainotiloissa katalyytti
nopeuttaa sekä etenevää että palautuvaa reaktiota
91
Kylläinen liuos
sisältää tietyssä lämpötilassa suurimman mahdollisen määrän liuennutta ainetta tietyssä tilavuudessa
92
Le Châtelier'n periaate
Kun tasapainossa olevaan systeemiin kohdistetaan ulkoinen pakote, systeemissä tapahtuu muutos joka pyrkii kumoamaan tämän pakotteen vaikutuksen.
93
Liukoisuus
tarkoittaa sitä aineen määrää, joka tietyssä lämpötilassa liukenee tiettyyn määrään liuotinta tuottaen kylläisen liuoksen.
94
Liukoisuus ilmoitetaan yksikössä
g/100 g, g/l tai mol/l
95
Liukoisuustulo K_s
on suolan kylläisessä vesiliuoksessa vallitsevan heterogeenisen tasapainotilan tasapainovakio
96
Massavaikutusten laki
kertoo tasapainoreaktion lähtöaineiden ja reaktiotuotteiden konsentraatioiden keskinäisen riippuvuuden
97
Monoproottinen happo
on happo, joka voi luovuttaa vain yhden protonin
98
Neutraali vesiliuos
on liuos, jossa on oksoniumioneja yhtä paljon kuin hydroksidi-ioneja
99
Neutraloitumisreaktiossa
happo ja emäs reagoivat muodostaen suolaa ja vettä
100
Niukkaliukoinen suola
on suola, jonka liukoisuus veteen huoneen lämpötilassa on pienempi kuin 1 g/l.
101
Niukkaliukoisten suolojen kylläiseen vesiliuokseen muodostuu
ns. heterogeeninen tasapainotila
102
Palautuva reaktio
on reaktioyhtälön oikealta vasemmalle tapahtuva reaktio
103
pH-arvo
lasketaan liuoksen oksoniumionikonsentraatiosta suureyhtälön pH = -log[H3O+] mukaan
104
pOH-arvo
lasketaan liuoksen hydroksidi-ionikonsentraatiosta suureyhtälön pOH = -log[OH-] mukaan
105
Polyproottinen happo
on happo, joka voi luovuttaa useamman kuin yhden protonin
106
Protolysoitumisaste
ilmaisee protolyysireaktiossa muodostuneen hiukkasen konsentraation suhteen protolyytin alkuperäiseen konsentraatioon.
107
Protolysoitumisaste ilmoitetaan
usein prosentteina
108
Protolyysireaktiossa
tapahtuu protonin siirto hapolta emäkselle
109
Protolyytti
on aine, joka osallistuu protolyysireaktioon (yhteisnimitys happoina tai emäksinä toimiville aineille)
110
Protoni H+
on vetyioni, vetyatomin ydin
111
Puskuriliuos
on liuos, jonka pH ei merkittävästi muutu, kun siihen lisätään pieniä määriä happoa tai emästä tai liuosta laimennetaan
112
Reversiibeli reaktio
on reaktio, jonka reaktiotuotteet voivat uudelleen muodostaa lähtöaineita
113
Reversiibelin reaktion esimerkki
tasapainoreaktio
114
Saostumisreaktiossa
muodostuu veteen niukkaliukoista suolaa
115
Suola
on ionirakenteinen yhdiste
116
Tasapainovakio K
on tietyssä lämpötilassa tasapainoreaktiolle laskettu vakio.
117
Tasapainovakion lukuarvo
antaa tietoa tasapainoseoksessa olevien aineiden määrien suhteesta ja siitä, kuinka pitkälle reaktio on mennyt ennen kuin tasapainotila on saavutettu
118
Titraus
on kvantitatiivinen analyysimenetelmä, jonka avulla voidaan määrittää tutkittavan liuoksen pitoisuus
119
Vahva emäs
protolysoituu vesiliuoksessa lähes täydellisesti eli lähes kaikki hiukkaset ottavat vastaan protonin
120
Vahva happo
protolysoituu vesiliuoksessa lähes täydellisesti eli lähes kaikki hiukkaset luovuttavat protonin
121
Veden autoprotolyysi
on reaktio, jossa vesimolekyylit protolysoituvat seuraavasti
| H2O (l) + H2O (l) H3O+ (aq) + OH- (aq)
122
Veden ionitulo K_w
ilmoittaa oksoniumionien ja hydroksidi-ionien tulon tietyssä lämpötilassa eli K_w = [H3O+][OH-]
123
Veden ionitulon arvo
on vakio kaikissa vesiliuoksissa tietyssä lämpötilassa
124
25 °C K_w
1,008 * 10^(-14) (mol/dm3)
125
Akku
on ns. sekundäärinen virtalähde, joka voidaan ladata useita kertoja
126
Aktiivinen metalli
muodostaa helposti yhdisteitä, eikä sitä siten esiinny luonnossa puhtaana alkuaineena
127
Aktiivinen elektrodi
reagoi elektrolyysissä. Esim. jokin metalli
128
Allotropia
tarkoittaa saman alkuaineen atomien erilaista järjestymistä samassa olomuodossa
129
Amfolyytti
on aine, joka voi toimia sekä happona että emäksenä
130
Amyloosi
on tärkkelyksen rakenteessa esiintyvä suoraketjuinen glukoosipolymeeriosa.
131
Amyloosin glukoosimolekyylit liittyvät toisiinsa
alpha-1,4-sidoksilla
132
Amylopektiini
on tärkkelyksen rakenteessa esiintyvä haaroittunut glukoosipolymeeriosa.
133
Amylopektiinin glukoosimolekyylit liittyvät toisiinsa
alpha-1,6-sidoksilla
134
Anioni
on negatiivinen ioni
135
Anodi
on elektrolyysikennon positiivinen elektrodi.
136
Hapettuminen tapahtuu elektrolyysikennon
positiivisella elektrodilla
137
Biopolymeerit
ovat elävissä soluissa syntyviä ja luonnossa esiintyviä polymeerejä
138
Elastomeerit
ovat synteettisiä kumeja
139
Elektrolyysissä
sähkövirta saa aikaan hapettumis-pelkistymisreaktion
140
Elektrolyytti
on aine, jonka sulate tai vesiliuos johtaa sähköä
141
Emäksinen oksidi
reagoi veden kanssa siten, että syntyy emäksinen liuos. Tällaisia ovat monet metallioksidit
142
Epäjalo metalli
on metallien jännitesarjassa ennen vetyä.
143
Epäjalon metallin normaalipotentiaaliarvo
on pienempi kuin 0,00 V
144
Faradayn vakio
on yhden elektronimoolin kuljettama sähkömäärä
145
Faradayn vakion yksikkö
on F = 96 485 As/mol
146
Galvaaninen kenno
on jännitelähde, joka tuottaa sähkövirtaa hapettumis-pelkistymisreaktioiden avulla.
147
Glykogeeni
on ihmisen tärkein varastopolysakkaridi, joka koostuu glukoosiyksiköistä
148
Glykosidisidos
on hiilihydraateissa esiintyvä, sokeriyksiköiden välille muodostuva eetterisidos
149
Hapan oksidi
reagoi veden kanssa siten, että muodostuu hapan liuos. Tällaisia ovat monet epämetallioksidit
150
Hapetin
on aine, joka vastaanottaa elektroneja, samalla se pelkistyy itse
151
Hapettava happo
on happo, josta pelkistyy jokin muu alkuaine kuin vety (esimerkiksi typpihappo)
152
Hapettuminen
on elektronien luovuttamista
153
Hapettumis-pelkistymisreaktio
on elektroninsiirtoreaktio
154
Hapetusluku
on yhtä suuri kuin se varaus, joka atomilla on silloin, kun sidoselektronit lasketaan kuuluvaksi sidoksen elektronegatiivisemmalle atomille
155
Jalometalli
on metallien jännitesarjassa vedyn jälkeen
156
Jalometallin normaalipotentiaaliarvo
on suurempi kuin 0,00 V
157
Kationi
on positiivinen ioni
158
Katodi
on elektrolyysikennon negatiivinen elektrodi
159
Elektrolyysikennon katodilla tapahtuu
pelkistyminen
160
Keraamit
ovat kiteisia tai amorfisia materiaaleja, joita valmistetaan epäorgaanisista lähtöaineista korkeissa lämpötiloissa
161
Kertamuovit
ovat muoveja, joita ei voida muokata uudelleen, sillä niiden rakenne hajoaa kuumennettaessa
162
Kestomuovit
ovat muoveja, joita voidaan muokata useita kertoja uudelleen lämmittämällä
163
Kompleksiyhdisteessä
keskusatomina toimiva metalli sitoo tietyn määrän ligandeja
164
Komposiitit
ovat yhdistelmämateriaaleja, joissa on yhdistetty kahden tai useamman materiaalin ominaisuuksia
165
Koordinaatioluku
kertoo keskusatomiin liittyneiden ligandien lukumäärän kompleksiyhdisteessä
166
Korroosio
on ulkoisista tekijöistä johtuvaa metallin hapettumista
167
Lejeerinki
on vähintään kahden metallin muodostama seos
168
Ligandi
on kompleksiyhdisteessä keskusatomiin liittynyt ioni tai molekyyli
169
Makromolekyylit
ovat suuria, pitkäketjuisia orgaanisia molekyylejä, joilla on suuri moolimassa
170
Metallien jännitesarjassa
metallit on järjestetty kasvavan normaalipotentiaalin mukaisesti
171
Monomeeri
on polymeerin pienin rakenneyksikkö
172
Muovit
ovat synteettisiä polymeerejä, jotka sisältävät peruspolymeerin ja useita lisäaineita
173
Nestekiteet
ovat materiaaleja, joiden optisia ominaisuuksia voidaan muunnella sähkövirran avulla
174
Normaalipotentiaali
on standardioloissa mitattu tutkittavan elektrodin ja normaalivetyelektrodin välinen potentiaaliero
175
Nukleotidi
on nukleiinihappojen rakenteessa esiintyvä monomeeri, joka koostuu sokeri-, fosfaatti- ja emäsosasta
176
Passiivinen elektrodi
ei reagoi elektrolyysissä. Esim grafiitti tai hyvin jalo metalli
177
Akvaioni (hydrated ion)
ioni, johon on sitoutunut vesimolekyylejä
178
Alakuori
muodostuu atomiorbitaaleista, joilla on sama pää- ja sivukvanttiluku
179
Allotropia
tarkoittaa saman alkuaineen atomien erilaista järjestäytymistä samassa olomuodossa
180
Anioni
negatiivinen ioni
181
Aromaattinen yhdiste
sisältää vähintään yhden bentseenirenkaan
182
Asymmetriseen hiiliatomiin
on sitoutunut nelkä erilaista atomia tai atomiryhmää
183
Atomihila
kuvaa kiinteän aineen järjestelmää, jossa yksittäiset atomit ovat liittyneet toisiinsa kovalenttisilla sidoksilla (jalokaasut dispersiovoimilla)
184
Atomiorbitaali
kuvaa sitä avaruuden osaa atomiytimen ympärillä, josta elektroni todennäköisimmin löytyy
185
Avaruus- eli stereoisomeria
tarkoittaa isomeriaa, jossa molekyyleissä atomien keskinäinen sitoutuminen on samanlainen, mutta sidosten suuntautuminen on erilainen
186
Avoketjuinen eli asyklinen yhdiste
sisältää avoimen hiiliketjun. Ketju voi olla myös haarautunut
187
Cis-trans-isomeria
avaruus- eli stereoisomerian laji, joka on mahdollinen alkeeneille ja niiden johdannaisille sekä sykloalkaaneille
188
Cis-isomeerissa
kaksoissidoksen päätyhiiliatomiin sitoutuneet samat atomit tai atomiryhmät ovat samalla puolella kaksoissidosta
189
Trans-isomeerissa
kaksoissidoksen päätyhiiliatomiin sitoutuneet samat atomit tai atomiryhmät ovat eri puolella kaksoissidosta
190
Diffuusio
lämpöliikkeen vaikutuksesta tapahtuvaa aineiden (nesteet tai kaasut) sekoittumista
191
Dipoli-dipolisidos
on poolisten molekyylien välille syntyvä heikko sähköinen vetovoima
192
Dipolimolekyyli
on molekyyli, johon muodostuu positiivinen ja negatiivinen osittaisvaraus. Varaukset eivät kumoudu molekyylin muodon perusteella
193
Dispersiovoimat eli Londonin voimat
heikkoja vetovoimia poolittomien molekyylien välillä
194
Elektrolyytti
on aine, jonka sulate tai vesiliuos johtaa sähköä
195
Elektronegatiivisuus
kuvaa kemiallisesti sitoutuneen atomin kykyä vetää puoleensa sidoselektroneja
196
Elektroniaffiniteetti
kuvaa sitä energiamäärää (kJ/mol), joka sitoutuu tai vapautuu, kun kaasumaiseen atomiin tai ioniin liittyy yksi elektroni
197
Empiirinen kaava
eli suhdekaava kertoo yhdisteessä olevien alkuaineatomien pienimmän kokonaislukusuhteen
198
Enantiomeereilla
on erilaiset avaruusrakenteet, jotka ovat peilikuvia keskenään
199
Funktioisomeria
on rakenneisomerian laji, jossa eri isomeereilla on eri toiminnallinen eli funktionaalinen ryhmä
200
Hapetin
on aine, joka vastaanotaa elektroneja. Samalla se itse pelkistyy
201
Hapettuminen
elektronien luovuttamista
202
Hapetusluku
on yhtä suuri kuin varaus, joka atomilla on silloin, kun sidoselektronit lasketaan kuuluvaksi sidoksen elektronegatiivisemmalle atomille
203
Hila
kuvaa, miten kiinteän aineen rakenneosat ovat pakkautuneet säännölliseksi järjestelmäksi
204
Hundin sääntö
orbitaaleille, joilla on sama energia, asettuu aina ensin yksi elektroni (sama spini)
205
Hybridisaatiolla
kuvataan atomiorbitaalien muuntumista energialtaan samanlaisiksi hybridiorbitaalieiksi
206
Hydraatti
on vesimolekyylien ympäröimä ioni
207
Hydratoituminen
kuvaa ionien sitoutumista vesimolekyyleihin ioni-dipolisidoksella
208
Hygroskooppisella aineella
on taipumus sitoa hilarakenteeseensa vettä
209
Ioni-dipolisidos
on ionin ja poolisen molekyylin välinen sidos
210
Ionihilalla
kuvataan ioniyhdisteiden positiivisten ja negatiivisten ionien säännöllistä järjestelmää
211
ionisidos
vahva sähköinen vetovoima negatiivisten ja positiivisten ionien välillä
212
Ionisoitumisenergia
on energiamäärä (kJ/mol), joka tarvitaan irroittamaan elektroni kaasumaisesta alkuaineatomista tai ionista
213
Ionisoitumisessa
atomista irtoaa yksi tai useampi elektroni
214
Ioniyhdisteet
eli suolat rakentuvat positiivisista ja negtiivisista ioneista
215
Isomeereja ovat yhdisteet,
joilla on sama molekyylikaava, mutta eri rakennekaava
216
Jakso
jaksollisen järjestelmän vaakarivi
217
Järjestysluku
Z, ilmaisee atomiytimessa olevien protonien määrän
218
Kationi
on positiivinen ioni
219
Ketju- eli runkoisomeria
on rakenneisomerian laji, jossa isomeerien hiiliketju on eri tavoin haarautunut
220
Kidevesi
tarkoittaa kidehilaan sitoutunutta vettä
221
Konformaatioisomeria
on avaruus- eli stereoisomerian laji, joka aiheutuu yksinkertaisen kovalenttisen sidoksen kiertymisestä sidosakselin ympäri
222
Kovalenttinen sidos
muodostuu epämetalliatomien välille, kun ne pyrkivät täydentämään uloimman elektronikuorensa jalokaasurakenteeksi jakamalla elektroneja toisen epämetalliatomin kanssa
223
Kvanttilukuja
käytetään kuvaamaan eri elektronien tilaa atomiytimen ympärillä
224
Kylläinen liuos
sisältää tietyssä lämpätilassa suurimman mahdollisen määrän liuennutta ainetta tietyssä liuostilavuudessa
225
Liukoisuus
on liuenneen aineen pitoisuus kylläisessä liuoksessa tietyssä lämpötilassa
226
Metallihila
on metalleilla esiintyvä säännöllinen järjestelmä, jossa positiiviset metalli-ionit ovat pakkautuneet vapaasti liikkuvien ulkoelektronien avulla
227
Metallisidos
on vahva sähköinen vetovoima, joka syntyy metalliatomien luovuttaessa ulkoelektroninsa yhteiseen käyttöön 'elektronimereen'
228
Minimienergiaperiaate
tarkoittaa sitä, että elektroni asettuu atomin energialtaan alimmalle vapaalle atomiorbitaalille
229
Molekyyli
muodostuu atomien liittyessä kovalenttisella sidoksella toisiinsa
230
Molekyylikaava
ilmoittaa, kuinka monta kunkin alkuaineen atomia on yhdessä molekyylissä
231
Molekyyliorbitaali
kuvaa kovalenttisen sidoksen muodostuessa tapahtuvaa atomiorbitaalien yhteensulautumista
232
Oktetti
atomin uloimmalla elektronikuorella olevat kahdeksan elektronia
233
Optinen isomeria
on avaruus- eli stereoisomerian laji, jota esiintyy orgaanisilla yhdisteillä, joilla on asymmetrinen hiiliatomi
234
Orbitaali
on atomin ytimen ympärillä oleva alue, josta elektroni todennäköisimmin löytyy
235
Osmoosi
on veden virtausta puoliläpäisevän kalvon läpi laimeammasta liuoksesta väkevämpään
236
Paikkaisomeria
on rakenneisomerian laji, jossa saman funktionaalisen ryhmän paikka molekyylissä vaihtelee
237
Paulin kieltosääntö
samalla atomiorbitaalilla voi olla enintään kaksi elektronia, joilla on eri spin
238
Pelkistin
on aine, joka luovuttaa elektroneja, samalla se itse hapettuuu
239
Pelkistyminen
on elektronien vastaanottamista
240
Pii-sidos
muodostuu, kun kahden hiiliatomin hybridisoitumattomat p-orbitaalit sulautuvat yhteen. Tämä sidostyyppi esiintyy kaksois- ja kolmoissidoksessa
241
Poolinen kovalenttinen sidos
muodostuu sellaisten epämetalliatomien välille, joilla on elektronegatiivisuusero. Sidoselektronit ovat lähempänä elektronegatiivisempaa atomia, jolloin molekyylin sisälle muodostuu positiiviset ja negatiiviset alueet (pysyvät dipolit)
242
Poolinen molekyyli
on dipolimolekyyli, jossa osittaisvaraukset eivät kumoudu molekyylin muodon perusteella
243
Pooliton kovalenttinen sidos
muodostuu sellaisten epämetalliatomien välille, joilla ei ole elektronegatiivisuuseroa
244
Pooliton molekyyli
on molekyyli, jossa on poolittomia kovalenttisia sidoksia tai jonka sidosten poolisuus on kumoutunut molekyylin muodon takia
245
Pääkuori
kuvaa elektronin energiatasoa, jolloin saman kuoren kaikilla elektroneilla on likimain sama energia
246
Pääryhmiä
ovat jaksollisen järjestelmän rymät 1-2 ja 13-18
247
Rakenne- eli konstruktioisomeriassa
isomeerien molekyyleissä atomien keskinäinen sitoutumisjärjestys on erilainen
248
Rakennekaava
on kaava, josta näkyy, miten atomit ovat sitoutuneet molekyylissä
249
Raseemisessa seoksessa
on optisesti aktiivisen aineen kumpaakin enantiomeeria yhtä paljon
250
Ryhmä
on jaksollisen järjestelmän pystyrivi
251
Sidosenergia
tarkoitetaan sitä energiamäärää (kJ), joka tarvitaan katkaisemaan yksi mooli tarkasteltavia sidoksia
252
Sigma-sidos
muodostuu, kun kaksi hybridisoitunutta atomiorbitaalia sulautuu yhteen molekyyliorbitaaliksi. Tällöin muodostuu yksinkertainen kovalenttinen sidos
253
Sivuryhmien alkuaineet
ovat ryhmien 3-12 alkuaineet
254
Suhdekaava eli empiirinen kaava
ilmoittaa yhdisteessä olevien atomien tai ionien pienimmät kokonaislukusuhteet
255
Suola
on ionirakenteinen yhdiste
256
Vetysidos
on dipoli-dipolisidoksen erikoistapaus. Se muodostuu, kun vetyatomi, joka on kovalenttisesti sitoutunut hyvin pieneen elektronegatiiviseen atomiin (typpi, happi, fluori), sitoo toisen molekyylin typpeä, happea tai fluoria
257
Virittymisessä
elektroni siirtyy korkeammalle elektronitasolle
258
Yhdiste
muodostuu kahdesta tai useammasta alkuaineesta, jotka liittyvät toisiinsa tietyssä kokonaislukusuhteessa
259
Ylikylläinen liuos
sisältää liuennutta ainetta enemmän kuin aineen liukoisuus edellyttäisi kyseisessä lämpötilassa
