Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

Kemia > Keskeiset käsitteet > Flashcards

Keskeiset käsitteet Flashcards

1
Q

Additioreaktio

A

liittymisreaktio

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Aktivoitumisenergia

A

siirtymäkompleksin muodostumiseen tarvittava energiamäärä, eli siirtymäkompleksin energiamäärän ja lähtöaineiden energiamäärän erotus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Eksotermisessä reaktiossa

A

vapautuu lämpöenergiaa. Entalpiamuutos on negatiivinen, eli ∆h

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Elektrofiili

A

on hiukkanen, joka ottaa vastaan elektroniparin kovalenttisen sidoksen muodostuessa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Elektrofiilinen reaktio

A

kuvaa tyydyttymättömien hiilivetyjen additioreaktion mekanismia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Eliminaatioreaktiossa

A

molekyylistä lohkeaa atomeja tai atomiryhmiä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Eliminaatioreaktio on

A

liittymis- eli additioreaktion käänteisreaktio

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Emäs

A

protonin vastaanottaja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Emäshydrolyysi

A

on reaktio, jossa hydrolyysireaktiota tehostetaan emäksellä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Endotermisessä reaktiossa

A

sitoutuu lämpöenergiaa. Entalpiamuutos on positiivinen, eli ∆H > 0

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Entalpia

A

kuvaa aineen sisäenergiaa vakiopaineessa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Entsyymi

A

on biokatalyytti, joka nopeuttaa kemiallisia reaktioita

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Esterihydrolyysi

A

on esteröitymisreaktion käänteisreaktio, jossa vesimolekyyli katkaisee esterisidoksen, ja muodostuu alkoholia ja karboksyylihappoa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Esteröitymisreaktio

A

on kondensaatioreaktio, jossa karboksyylihaposta ja alkoholista syntyy esteriä ja vettä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Glykosidisidos

A

on hiilihydraattimolekyyleissä esiintyvä eetterisidos

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Hajoamisreaktiossa

A

yhdiste hajoaa (usein lämmön tai valon vaikutuksesta) toisiksi yhdisteiksi tai alkuaineiksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Hapetin

A

on aine, joka pelkistyy vastaanottamalla elektroneja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Hapettuminen

A

on elektronien luovuttamista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Hapettumis-pelkistymisreaktio

A

on elektroninsiirtoreaktio

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Hapettumisreaktiossa

A

jonkun alkuaineen atomit luovuttavat elektroneja. Orgaanisen molekyylin hapettuessa sen vetyatomien määrä pienenee tai molekyyliin tulee lisää happiatomeja.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Heterogeeninen katalyytti

A

on katalyytti, joka on eri olomuodossa kuin lähtöaineet

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

Homogeeninen katalyytti

A

on katalyytti, joka on samassa olomuodossa kuin lähtöaineet

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Hydrataatio

A

on additio- eli liittymisreaktio, jossa molekyyliin liitetään vettä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Hydraus

A

on additio- eli liittymisreaktio, jossa molekyyliin liitetään vetyä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q

Hydrofobinen osa

A

on huonosti veteen, mutta hyvin poolittomiin liuottimiin liukeneva molekyylin osa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
26
Q

Hydrofiilinen osa

A

on hyvin veteen liukeneva osa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
27
Q

Hydrolyysireaktiossa

A

kovalenttinen sidos katkeaa veden vaikutuksesta. Reaktio on kondensaatioreaktion käänteisreaktio

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
28
Q

Inhibiittori

A

on aine, joka hidastaa kemiallisen reaktion nopeutta tai estää sen kokonaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
29
Q

Karbokationi

A

on orgaaninen ioni, jolla on positiivinen varaus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
30
Q

Kalorimetri

A

on reaktioastia, joka on eristetty niin, ettei tutkittavasta systeemistä pääse karkaamaan lämpöenergiaa ympäristöön tai ympäristöstä ei sitoudu lämpöenergiaa systeemiin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
31
Q

Katalyytti

A

on aine, joka nopeuttaa kemiallista reaktiota alentamalla reaktion aktivoitumisenergiaa. Katalyytti itse ei kulu kemiallisessa reaktiossa.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
32
Q

Kinetiikka

A

tutkii kemiallisen reaktion nopeutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
33
Q

Kondensaatioreaktiossa

A

molekyylit liittyvät yhteen ja samalla molekyylien väliltä lohkeaa vesimolekyyli tai jokin muu pieni molekyyli

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
34
Q

Korvautumis- eli substituutioreaktiossa

A

molekyylin atomi tai atomiryhmä korvautuu toisella atomilla tai atomiryhmällä.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
35
Q

Korvautumis- eli substituutioreaktio on tyypillinen

A

tyydyttyneille ja aromaattisille yhdisteille

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
36
Q

Liittymisreaktiossa

A

molekyyliin, jossa on kaksois- tai kolmoissidos, liittyy jokin toinen molekyyli.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
37
Q

Liittymisreaktio on tyypillinen

A

tyydyttymättömille yhdisteille

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
38
Q

Liukenemislämpö

A

on entalpiamuutos, joka liittyy ioniyhdisteen liukenemistapahtumaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
39
Q

Markovnikovin säännön mukaan

A

additioreaktiossa vetyhalogenidin vetyatomi liittyy ensisijaisesti kaksoissidoksen siihen hiileen, jossa on enemmän vetyatomeja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
40
Q

Muutosentalpia

A

tarkoittaa sellaisen reaktion entalpiamuutosta, jossa yksi mooli ainetta syntyy alkuaineistaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
41
Q

Nukleofiili

A

on hiukkanen, joka pystyy muodostamaan kovalenttisen sidoksen vapaan elektroniparinsa avulla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
42
Q

Nukleofiilinen substituutio

A

kuvaa substituutioreaktion mekanismia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
43
Q

Osa- eli puolireaktioita käytetään

A

kun hapettuminen ja pelkistyminen kuvataan erillisillä reaktioyhtälöillä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
44
Q

Palamislämpö

A

kuvaa sellaisen reaktion entalpiamuutosta, jossa yksi mooli ainetta reagoi täydellisesti hapen kanssa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
45
Q

Palamisreaktiossa

A

aine reagoi hapen kanssa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
46
Q

Pelkistin

A

on aine, joka hapettuessaan luovuttaa elektroneja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
47
Q

Pelkistyminen

A

on elektronien vastaanottamista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
48
Q

Pelkistysreaktiossa

A

jonkin alkuaineen atomit ottavat vastaan elektroneja. Orgaanisen molekyylin pelkistyessä sen vetyatomien määrä lisääntyy tai happiatomien määrä vähenee.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
49
Q

Radikaali

A

on hyvin reaktiivinen hiukkanen jolla on pariton elektroni

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
50
Q

Rajoittava tekijä

A

on se aine kemiallisessa reaktiossa, jonka ainemäärä määrää syntyvien reaktiotuotteiden ainemäärät

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
51
Q

Reaktiomekanismi

A

on yksityiskohtainen malli, jolla kuvataan, mitkä lähtöaineiden sidokset aukeavat ja millaisia uusia sidoksia muodostuu reaktion eri vaiheissa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
52
Q

Reaktionopeus

A

tarkoittaa reaktioon osallistuvien aineiden määrän muutosta aikayksikössä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
53
Q

Saippuoitumisreaktiossa

A

rasvan hydrolyysissä muodostuneet pitkäketjuiset rasvahapot neutraloidaan natrium- tai kaliumhydroksidilla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
54
Q

Saostumisreaktiossa

A

muodostuu niukkaliukoista suolaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
55
Q

Sidosenergia

A

kuvaa sitä energiamäärää, joka tarvitaan katkaisemaan yksi mooli tarkasteltavia sidoksia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
56
Q

Siirtymäkompleksi

A

on runsasenerginen, lyhytikäinen reaktion välituote, joka voi hajota takaisin lähtöaineiksi tai siitä voi muodostua reaktiotuotteita

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
57
Q

Stoikiometrialla tarkoitetaan

A

tasapainotetun reaktioyhtälön käyttöä, kun lasketaan kemiallisessa reaktiossa tarvittavien lähtöaineiden tai syntyvien reaktiotuotteiden määriä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
58
Q

Substituutioreaktio

A

korvautumisreaktio

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
59
Q

Tasapainotettu reaktioyhtälö

A

sisältää pienimmät kokonaislukukertoimet lähtöaineiden ja reaktiotuotteiden kemiallisten kaavojen edessä. Tällöin lähtöaineiden ja reaktiotuotteiden puolella on sama määrä kunkin alkuaineen atomeja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
60
Q

Amfolyytti

A

on aine, joka voi toimia joko happona tai emäksenä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
61
Q

Autoprotolyysissä

A

saman yhdisteen toinen molekyyli toimii happona, toinen emäksenä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
62
Q

Dynaamisessa tasapainotilassa

A

etenevä ja palautuva reaktio tapahtuvat yhtä suurella nopeudella

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
63
Q

Eksotermisessä reaktiossa

A

vapautuu lämpöenergiaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
64
Q

Eksotermisen reaktion entalpiamuutos merkitään

A

negatiivisena lukuna eli ∆H

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
65
Q

Ekvivalenttipiste

A

on happo-emästitrauksessa se titrauksen vaihe, jossa neutraloituminen on tapahtunut täydellisesti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
66
Q

Emäksinen vesiliuos

A

on liuos, jossa on enemmän hydroksidi-ioneja kuin oksoniumioneja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
67
Q

Emäs

A

on aine, joka protolyysireaktiossa ottaa vastaan protonin eli H+-ionin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
68
Q

Emäsvakio K_b

A

on heikon emäksen protolyysireaktion tasapainovakio

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
69
Q

Emäsvakion yksikkö on

A

aina mol/dm3

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
70
Q

Endotermisessä reaktiossa

A

sitoutuu lämpöenergiaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
71
Q

Endotermisen reaktion entalpiamuutos merkitään

A

positiivisena lukuna eli ∆H > 0

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
72
Q

Etenevä reaktio

A

on reaktioyhtälön vasemmalta oikealle tapahtuva reaktio

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
73
Q

Faasi

A

on yhtenäinen olomuotoalue

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
74
Q

Haber-Bosch prosessi

A

on teollisen mittakaavan tasapainoreaktio, jossa typestä ja vedystä valmistetaan ammoniakkia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
75
Q

Hapan vesiliuos

A

on liuos, jossa on enemmän oksoniumioneja kuin hydroksidi-ioneja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
76
Q

Happo

A

on aine, joka protolyysireaktiossa luovuttaa protonin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
77
Q

Happo-emäsindikaattori

A

on aine, joka vaihtaa väriä liuoksen pH-arvon mukaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
78
Q

Happo-emäspari

A

ovat toisiaan vastaava happo ja emäs. Haposta tulee sitä vastaava emäs, kun se luovuttaa protonin. Emäksestä tulee sitä vastaava happo, kun se ottaa protonin vastaan.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
79
Q

Happo-emästitrauksessa

A

eli neutralointianalyysissä määritetään happoliuoksen konsentraatio tunnetun väkevyisellä emäsliuoksella tai päinvastoin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
80
Q

Happovakio K_a

A

on heikon hapon protolyysireaktion tasapainovakio.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
81
Q

Happovakion yksikkö on

A

aina mol/dm3

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
82
Q

Heikko emäs

A

protolysoituu vesiliuoksessa vain osittain, eli vain osa hiukkasista vastaanottaa protonin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
83
Q

Heterogeenisessa tasapainotilassa

A

kaikki reaktioon osallistuvat aineet eivät ole samassa olomuodossa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
84
Q

Homogeenisessa tasapainotilassa

A

kaikki reaktioon osallistuvat aineet ovat samassa olomuodossa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
85
Q

Ionitulon Q avulla

A

voidaan päätellä, muodostuuko suolaliuoksia sekoitettaessa saostumia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
86
Q

Jos Q > K_s

A

muodostuu saostuma

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
87
Q

Irreversiibeli reaktio

A

on palautumaton eli vain yhteen suuntaan tapahtuva kemiallinen reaktio

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
88
Q

Katalyytti

A

on aine, joka nopeuttaa kemiallista reaktiota, muttei kulu siinä itse.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
89
Q

Katalyytti alentaa reaktion

A

aktivoitumisenergiaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
90
Q

Tasapainotiloissa katalyytti

A

nopeuttaa sekä etenevää että palautuvaa reaktiota

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
91
Q

Kylläinen liuos

A

sisältää tietyssä lämpötilassa suurimman mahdollisen määrän liuennutta ainetta tietyssä tilavuudessa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
92
Q

Le Châtelier’n periaate

A

Kun tasapainossa olevaan systeemiin kohdistetaan ulkoinen pakote, systeemissä tapahtuu muutos joka pyrkii kumoamaan tämän pakotteen vaikutuksen.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
93
Q

Liukoisuus

A

tarkoittaa sitä aineen määrää, joka tietyssä lämpötilassa liukenee tiettyyn määrään liuotinta tuottaen kylläisen liuoksen.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
94
Q

Liukoisuus ilmoitetaan yksikössä

A

g/100 g, g/l tai mol/l

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
95
Q

Liukoisuustulo K_s

A

on suolan kylläisessä vesiliuoksessa vallitsevan heterogeenisen tasapainotilan tasapainovakio

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
96
Q

Massavaikutusten laki

A

kertoo tasapainoreaktion lähtöaineiden ja reaktiotuotteiden konsentraatioiden keskinäisen riippuvuuden

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
97
Q

Monoproottinen happo

A

on happo, joka voi luovuttaa vain yhden protonin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
98
Q

Neutraali vesiliuos

A

on liuos, jossa on oksoniumioneja yhtä paljon kuin hydroksidi-ioneja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
99
Q

Neutraloitumisreaktiossa

A

happo ja emäs reagoivat muodostaen suolaa ja vettä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
100
Q

Niukkaliukoinen suola

A

on suola, jonka liukoisuus veteen huoneen lämpötilassa on pienempi kuin 1 g/l.

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
101
Q

Niukkaliukoisten suolojen kylläiseen vesiliuokseen muodostuu

A

ns. heterogeeninen tasapainotila

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
102
Q

Palautuva reaktio

A

on reaktioyhtälön oikealta vasemmalle tapahtuva reaktio

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
103
Q

pH-arvo

A

lasketaan liuoksen oksoniumionikonsentraatiosta suureyhtälön pH = -log[H3O+] mukaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
104
Q

pOH-arvo

A

lasketaan liuoksen hydroksidi-ionikonsentraatiosta suureyhtälön pOH = -log[OH-] mukaan

105
Q

Polyproottinen happo

A

on happo, joka voi luovuttaa useamman kuin yhden protonin

106
Q

Protolysoitumisaste

A

ilmaisee protolyysireaktiossa muodostuneen hiukkasen konsentraation suhteen protolyytin alkuperäiseen konsentraatioon.

107
Q

Protolysoitumisaste ilmoitetaan

A

usein prosentteina

108
Q

Protolyysireaktiossa

A

tapahtuu protonin siirto hapolta emäkselle

109
Q

Protolyytti

A

on aine, joka osallistuu protolyysireaktioon (yhteisnimitys happoina tai emäksinä toimiville aineille)

110
Q

Protoni H+

A

on vetyioni, vetyatomin ydin

111
Q

Puskuriliuos

A

on liuos, jonka pH ei merkittävästi muutu, kun siihen lisätään pieniä määriä happoa tai emästä tai liuosta laimennetaan

112
Q

Reversiibeli reaktio

A

on reaktio, jonka reaktiotuotteet voivat uudelleen muodostaa lähtöaineita

113
Q

Reversiibelin reaktion esimerkki

A

tasapainoreaktio

114
Q

Saostumisreaktiossa

A

muodostuu veteen niukkaliukoista suolaa

115
Q

Suola

A

on ionirakenteinen yhdiste

116
Q

Tasapainovakio K

A

on tietyssä lämpötilassa tasapainoreaktiolle laskettu vakio.

117
Q

Tasapainovakion lukuarvo

A

antaa tietoa tasapainoseoksessa olevien aineiden määrien suhteesta ja siitä, kuinka pitkälle reaktio on mennyt ennen kuin tasapainotila on saavutettu

118
Q

Titraus

A

on kvantitatiivinen analyysimenetelmä, jonka avulla voidaan määrittää tutkittavan liuoksen pitoisuus

119
Q

Vahva emäs

A

protolysoituu vesiliuoksessa lähes täydellisesti eli lähes kaikki hiukkaset ottavat vastaan protonin

120
Q

Vahva happo

A

protolysoituu vesiliuoksessa lähes täydellisesti eli lähes kaikki hiukkaset luovuttavat protonin

121
Q

Veden autoprotolyysi

A

on reaktio, jossa vesimolekyylit protolysoituvat seuraavasti

H2O (l) + H2O (l) H3O+ (aq) + OH- (aq)

122
Q

Veden ionitulo K_w

A

ilmoittaa oksoniumionien ja hydroksidi-ionien tulon tietyssä lämpötilassa eli K_w = [H3O+][OH-]

123
Q

Veden ionitulon arvo

A

on vakio kaikissa vesiliuoksissa tietyssä lämpötilassa

124
Q

25 °C K_w

A

1,008 * 10^(-14) (mol/dm3)

125
Q

Akku

A

on ns. sekundäärinen virtalähde, joka voidaan ladata useita kertoja

126
Q

Aktiivinen metalli

A

muodostaa helposti yhdisteitä, eikä sitä siten esiinny luonnossa puhtaana alkuaineena

127
Q

Aktiivinen elektrodi

A

reagoi elektrolyysissä. Esim. jokin metalli

128
Q

Allotropia

A

tarkoittaa saman alkuaineen atomien erilaista järjestymistä samassa olomuodossa

129
Q

Amfolyytti

A

on aine, joka voi toimia sekä happona että emäksenä

130
Q

Amyloosi

A

on tärkkelyksen rakenteessa esiintyvä suoraketjuinen glukoosipolymeeriosa.

131
Q

Amyloosin glukoosimolekyylit liittyvät toisiinsa

A

alpha-1,4-sidoksilla

132
Q

Amylopektiini

A

on tärkkelyksen rakenteessa esiintyvä haaroittunut glukoosipolymeeriosa.

133
Q

Amylopektiinin glukoosimolekyylit liittyvät toisiinsa

A

alpha-1,6-sidoksilla

134
Q

Anioni

A

on negatiivinen ioni

135
Q

Anodi

A

on elektrolyysikennon positiivinen elektrodi.

136
Q

Hapettuminen tapahtuu elektrolyysikennon

A

positiivisella elektrodilla

137
Q

Biopolymeerit

A

ovat elävissä soluissa syntyviä ja luonnossa esiintyviä polymeerejä

138
Q

Elastomeerit

A

ovat synteettisiä kumeja

139
Q

Elektrolyysissä

A

sähkövirta saa aikaan hapettumis-pelkistymisreaktion

140
Q

Elektrolyytti

A

on aine, jonka sulate tai vesiliuos johtaa sähköä

141
Q

Emäksinen oksidi

A

reagoi veden kanssa siten, että syntyy emäksinen liuos. Tällaisia ovat monet metallioksidit

142
Q

Epäjalo metalli

A

on metallien jännitesarjassa ennen vetyä.

143
Q

Epäjalon metallin normaalipotentiaaliarvo

A

on pienempi kuin 0,00 V

144
Q

Faradayn vakio

A

on yhden elektronimoolin kuljettama sähkömäärä

145
Q

Faradayn vakion yksikkö

A

on F = 96 485 As/mol

146
Q

Galvaaninen kenno

A

on jännitelähde, joka tuottaa sähkövirtaa hapettumis-pelkistymisreaktioiden avulla.

147
Q

Glykogeeni

A

on ihmisen tärkein varastopolysakkaridi, joka koostuu glukoosiyksiköistä

148
Q

Glykosidisidos

A

on hiilihydraateissa esiintyvä, sokeriyksiköiden välille muodostuva eetterisidos

149
Q

Hapan oksidi

A

reagoi veden kanssa siten, että muodostuu hapan liuos. Tällaisia ovat monet epämetallioksidit

150
Q

Hapetin

A

on aine, joka vastaanottaa elektroneja, samalla se pelkistyy itse

151
Q

Hapettava happo

A

on happo, josta pelkistyy jokin muu alkuaine kuin vety (esimerkiksi typpihappo)

152
Q

Hapettuminen

A

on elektronien luovuttamista

153
Q

Hapettumis-pelkistymisreaktio

A

on elektroninsiirtoreaktio

154
Q

Hapetusluku

A

on yhtä suuri kuin se varaus, joka atomilla on silloin, kun sidoselektronit lasketaan kuuluvaksi sidoksen elektronegatiivisemmalle atomille

155
Q

Jalometalli

A

on metallien jännitesarjassa vedyn jälkeen

156
Q

Jalometallin normaalipotentiaaliarvo

A

on suurempi kuin 0,00 V

157
Q

Kationi

A

on positiivinen ioni

158
Q

Katodi

A

on elektrolyysikennon negatiivinen elektrodi

159
Q

Elektrolyysikennon katodilla tapahtuu

A

pelkistyminen

160
Q

Keraamit

A

ovat kiteisia tai amorfisia materiaaleja, joita valmistetaan epäorgaanisista lähtöaineista korkeissa lämpötiloissa

161
Q

Kertamuovit

A

ovat muoveja, joita ei voida muokata uudelleen, sillä niiden rakenne hajoaa kuumennettaessa

162
Q

Kestomuovit

A

ovat muoveja, joita voidaan muokata useita kertoja uudelleen lämmittämällä

163
Q

Kompleksiyhdisteessä

A

keskusatomina toimiva metalli sitoo tietyn määrän ligandeja

164
Q

Komposiitit

A

ovat yhdistelmämateriaaleja, joissa on yhdistetty kahden tai useamman materiaalin ominaisuuksia

165
Q

Koordinaatioluku

A

kertoo keskusatomiin liittyneiden ligandien lukumäärän kompleksiyhdisteessä

166
Q

Korroosio

A

on ulkoisista tekijöistä johtuvaa metallin hapettumista

167
Q

Lejeerinki

A

on vähintään kahden metallin muodostama seos

168
Q

Ligandi

A

on kompleksiyhdisteessä keskusatomiin liittynyt ioni tai molekyyli

169
Q

Makromolekyylit

A

ovat suuria, pitkäketjuisia orgaanisia molekyylejä, joilla on suuri moolimassa

170
Q

Metallien jännitesarjassa

A

metallit on järjestetty kasvavan normaalipotentiaalin mukaisesti

171
Q

Monomeeri

A

on polymeerin pienin rakenneyksikkö

172
Q

Muovit

A

ovat synteettisiä polymeerejä, jotka sisältävät peruspolymeerin ja useita lisäaineita

173
Q

Nestekiteet

A

ovat materiaaleja, joiden optisia ominaisuuksia voidaan muunnella sähkövirran avulla

174
Q

Normaalipotentiaali

A

on standardioloissa mitattu tutkittavan elektrodin ja normaalivetyelektrodin välinen potentiaaliero

175
Q

Nukleotidi

A

on nukleiinihappojen rakenteessa esiintyvä monomeeri, joka koostuu sokeri-, fosfaatti- ja emäsosasta

176
Q

Passiivinen elektrodi

A

ei reagoi elektrolyysissä. Esim grafiitti tai hyvin jalo metalli

177
Q

Akvaioni (hydrated ion)

A

ioni, johon on sitoutunut vesimolekyylejä

178
Q

Alakuori

A

muodostuu atomiorbitaaleista, joilla on sama pää- ja sivukvanttiluku

179
Q

Allotropia

A

tarkoittaa saman alkuaineen atomien erilaista järjestäytymistä samassa olomuodossa

180
Q

Anioni

A

negatiivinen ioni

181
Q

Aromaattinen yhdiste

A

sisältää vähintään yhden bentseenirenkaan

182
Q

Asymmetriseen hiiliatomiin

A

on sitoutunut nelkä erilaista atomia tai atomiryhmää

183
Q

Atomihila

A

kuvaa kiinteän aineen järjestelmää, jossa yksittäiset atomit ovat liittyneet toisiinsa kovalenttisilla sidoksilla (jalokaasut dispersiovoimilla)

184
Q

Atomiorbitaali

A

kuvaa sitä avaruuden osaa atomiytimen ympärillä, josta elektroni todennäköisimmin löytyy

185
Q

Avaruus- eli stereoisomeria

A

tarkoittaa isomeriaa, jossa molekyyleissä atomien keskinäinen sitoutuminen on samanlainen, mutta sidosten suuntautuminen on erilainen

186
Q

Avoketjuinen eli asyklinen yhdiste

A

sisältää avoimen hiiliketjun. Ketju voi olla myös haarautunut

187
Q

Cis-trans-isomeria

A

avaruus- eli stereoisomerian laji, joka on mahdollinen alkeeneille ja niiden johdannaisille sekä sykloalkaaneille

188
Q

Cis-isomeerissa

A

kaksoissidoksen päätyhiiliatomiin sitoutuneet samat atomit tai atomiryhmät ovat samalla puolella kaksoissidosta

189
Q

Trans-isomeerissa

A

kaksoissidoksen päätyhiiliatomiin sitoutuneet samat atomit tai atomiryhmät ovat eri puolella kaksoissidosta

190
Q

Diffuusio

A

lämpöliikkeen vaikutuksesta tapahtuvaa aineiden (nesteet tai kaasut) sekoittumista

191
Q

Dipoli-dipolisidos

A

on poolisten molekyylien välille syntyvä heikko sähköinen vetovoima

192
Q

Dipolimolekyyli

A

on molekyyli, johon muodostuu positiivinen ja negatiivinen osittaisvaraus. Varaukset eivät kumoudu molekyylin muodon perusteella

193
Q

Dispersiovoimat eli Londonin voimat

A

heikkoja vetovoimia poolittomien molekyylien välillä

194
Q

Elektrolyytti

A

on aine, jonka sulate tai vesiliuos johtaa sähköä

195
Q

Elektronegatiivisuus

A

kuvaa kemiallisesti sitoutuneen atomin kykyä vetää puoleensa sidoselektroneja

196
Q

Elektroniaffiniteetti

A

kuvaa sitä energiamäärää (kJ/mol), joka sitoutuu tai vapautuu, kun kaasumaiseen atomiin tai ioniin liittyy yksi elektroni

197
Q

Empiirinen kaava

A

eli suhdekaava kertoo yhdisteessä olevien alkuaineatomien pienimmän kokonaislukusuhteen

198
Q

Enantiomeereilla

A

on erilaiset avaruusrakenteet, jotka ovat peilikuvia keskenään

199
Q

Funktioisomeria

A

on rakenneisomerian laji, jossa eri isomeereilla on eri toiminnallinen eli funktionaalinen ryhmä

200
Q

Hapetin

A

on aine, joka vastaanotaa elektroneja. Samalla se itse pelkistyy

201
Q

Hapettuminen

A

elektronien luovuttamista

202
Q

Hapetusluku

A

on yhtä suuri kuin varaus, joka atomilla on silloin, kun sidoselektronit lasketaan kuuluvaksi sidoksen elektronegatiivisemmalle atomille

203
Q

Hila

A

kuvaa, miten kiinteän aineen rakenneosat ovat pakkautuneet säännölliseksi järjestelmäksi

204
Q

Hundin sääntö

A

orbitaaleille, joilla on sama energia, asettuu aina ensin yksi elektroni (sama spini)

205
Q

Hybridisaatiolla

A

kuvataan atomiorbitaalien muuntumista energialtaan samanlaisiksi hybridiorbitaalieiksi

206
Q

Hydraatti

A

on vesimolekyylien ympäröimä ioni

207
Q

Hydratoituminen

A

kuvaa ionien sitoutumista vesimolekyyleihin ioni-dipolisidoksella

208
Q

Hygroskooppisella aineella

A

on taipumus sitoa hilarakenteeseensa vettä

209
Q

Ioni-dipolisidos

A

on ionin ja poolisen molekyylin välinen sidos

210
Q

Ionihilalla

A

kuvataan ioniyhdisteiden positiivisten ja negatiivisten ionien säännöllistä järjestelmää

211
Q

ionisidos

A

vahva sähköinen vetovoima negatiivisten ja positiivisten ionien välillä

212
Q

Ionisoitumisenergia

A

on energiamäärä (kJ/mol), joka tarvitaan irroittamaan elektroni kaasumaisesta alkuaineatomista tai ionista

213
Q

Ionisoitumisessa

A

atomista irtoaa yksi tai useampi elektroni

214
Q

Ioniyhdisteet

A

eli suolat rakentuvat positiivisista ja negtiivisista ioneista

215
Q

Isomeereja ovat yhdisteet,

A

joilla on sama molekyylikaava, mutta eri rakennekaava

216
Q

Jakso

A

jaksollisen järjestelmän vaakarivi

217
Q

Järjestysluku

A

Z, ilmaisee atomiytimessa olevien protonien määrän

218
Q

Kationi

A

on positiivinen ioni

219
Q

Ketju- eli runkoisomeria

A

on rakenneisomerian laji, jossa isomeerien hiiliketju on eri tavoin haarautunut

220
Q

Kidevesi

A

tarkoittaa kidehilaan sitoutunutta vettä

221
Q

Konformaatioisomeria

A

on avaruus- eli stereoisomerian laji, joka aiheutuu yksinkertaisen kovalenttisen sidoksen kiertymisestä sidosakselin ympäri

222
Q

Kovalenttinen sidos

A

muodostuu epämetalliatomien välille, kun ne pyrkivät täydentämään uloimman elektronikuorensa jalokaasurakenteeksi jakamalla elektroneja toisen epämetalliatomin kanssa

223
Q

Kvanttilukuja

A

käytetään kuvaamaan eri elektronien tilaa atomiytimen ympärillä

224
Q

Kylläinen liuos

A

sisältää tietyssä lämpätilassa suurimman mahdollisen määrän liuennutta ainetta tietyssä liuostilavuudessa

225
Q

Liukoisuus

A

on liuenneen aineen pitoisuus kylläisessä liuoksessa tietyssä lämpötilassa

226
Q

Metallihila

A

on metalleilla esiintyvä säännöllinen järjestelmä, jossa positiiviset metalli-ionit ovat pakkautuneet vapaasti liikkuvien ulkoelektronien avulla

227
Q

Metallisidos

A

on vahva sähköinen vetovoima, joka syntyy metalliatomien luovuttaessa ulkoelektroninsa yhteiseen käyttöön ‘elektronimereen’

228
Q

Minimienergiaperiaate

A

tarkoittaa sitä, että elektroni asettuu atomin energialtaan alimmalle vapaalle atomiorbitaalille

229
Q

Molekyyli

A

muodostuu atomien liittyessä kovalenttisella sidoksella toisiinsa

230
Q

Molekyylikaava

A

ilmoittaa, kuinka monta kunkin alkuaineen atomia on yhdessä molekyylissä

231
Q

Molekyyliorbitaali

A

kuvaa kovalenttisen sidoksen muodostuessa tapahtuvaa atomiorbitaalien yhteensulautumista

232
Q

Oktetti

A

atomin uloimmalla elektronikuorella olevat kahdeksan elektronia

233
Q

Optinen isomeria

A

on avaruus- eli stereoisomerian laji, jota esiintyy orgaanisilla yhdisteillä, joilla on asymmetrinen hiiliatomi

234
Q

Orbitaali

A

on atomin ytimen ympärillä oleva alue, josta elektroni todennäköisimmin löytyy

235
Q

Osmoosi

A

on veden virtausta puoliläpäisevän kalvon läpi laimeammasta liuoksesta väkevämpään

236
Q

Paikkaisomeria

A

on rakenneisomerian laji, jossa saman funktionaalisen ryhmän paikka molekyylissä vaihtelee

237
Q

Paulin kieltosääntö

A

samalla atomiorbitaalilla voi olla enintään kaksi elektronia, joilla on eri spin

238
Q

Pelkistin

A

on aine, joka luovuttaa elektroneja, samalla se itse hapettuuu

239
Q

Pelkistyminen

A

on elektronien vastaanottamista

240
Q

Pii-sidos

A

muodostuu, kun kahden hiiliatomin hybridisoitumattomat p-orbitaalit sulautuvat yhteen. Tämä sidostyyppi esiintyy kaksois- ja kolmoissidoksessa

241
Q

Poolinen kovalenttinen sidos

A

muodostuu sellaisten epämetalliatomien välille, joilla on elektronegatiivisuusero. Sidoselektronit ovat lähempänä elektronegatiivisempaa atomia, jolloin molekyylin sisälle muodostuu positiiviset ja negatiiviset alueet (pysyvät dipolit)

242
Q

Poolinen molekyyli

A

on dipolimolekyyli, jossa osittaisvaraukset eivät kumoudu molekyylin muodon perusteella

243
Q

Pooliton kovalenttinen sidos

A

muodostuu sellaisten epämetalliatomien välille, joilla ei ole elektronegatiivisuuseroa

244
Q

Pooliton molekyyli

A

on molekyyli, jossa on poolittomia kovalenttisia sidoksia tai jonka sidosten poolisuus on kumoutunut molekyylin muodon takia

245
Q

Pääkuori

A

kuvaa elektronin energiatasoa, jolloin saman kuoren kaikilla elektroneilla on likimain sama energia

246
Q

Pääryhmiä

A

ovat jaksollisen järjestelmän rymät 1-2 ja 13-18

247
Q

Rakenne- eli konstruktioisomeriassa

A

isomeerien molekyyleissä atomien keskinäinen sitoutumisjärjestys on erilainen

248
Q

Rakennekaava

A

on kaava, josta näkyy, miten atomit ovat sitoutuneet molekyylissä

249
Q

Raseemisessa seoksessa

A

on optisesti aktiivisen aineen kumpaakin enantiomeeria yhtä paljon

250
Q

Ryhmä

A

on jaksollisen järjestelmän pystyrivi

251
Q

Sidosenergia

A

tarkoitetaan sitä energiamäärää (kJ), joka tarvitaan katkaisemaan yksi mooli tarkasteltavia sidoksia

252
Q

Sigma-sidos

A

muodostuu, kun kaksi hybridisoitunutta atomiorbitaalia sulautuu yhteen molekyyliorbitaaliksi. Tällöin muodostuu yksinkertainen kovalenttinen sidos

253
Q

Sivuryhmien alkuaineet

A

ovat ryhmien 3-12 alkuaineet

254
Q

Suhdekaava eli empiirinen kaava

A

ilmoittaa yhdisteessä olevien atomien tai ionien pienimmät kokonaislukusuhteet

255
Q

Suola

A

on ionirakenteinen yhdiste

256
Q

Vetysidos

A

on dipoli-dipolisidoksen erikoistapaus. Se muodostuu, kun vetyatomi, joka on kovalenttisesti sitoutunut hyvin pieneen elektronegatiiviseen atomiin (typpi, happi, fluori), sitoo toisen molekyylin typpeä, happea tai fluoria

257
Q

Virittymisessä

A

elektroni siirtyy korkeammalle elektronitasolle

258
Q

Yhdiste

A

muodostuu kahdesta tai useammasta alkuaineesta, jotka liittyvät toisiinsa tietyssä kokonaislukusuhteessa

259
Q

Ylikylläinen liuos

A

sisältää liuennutta ainetta enemmän kuin aineen liukoisuus edellyttäisi kyseisessä lämpötilassa

Kemia (6 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2024 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions