Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

Kemia > 4 Metallit ja materiaalit > Flashcards

4 Metallit ja materiaalit Flashcards

1
Q

elektrolyysissä hapettumis-pelkistymisreaktio saadaan aikaan

A

sähkövirran avulla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

epäjalot metallit

A

Li, K, Ca, Na, Mg, Al, Zn, Fe, Ni, Sn, Pb

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

jalot metallit

A

Cu, Hg, Ag, Au

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

jalot metallit hapettuvat

A

vain hapettavilla hapolla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

hapettavassa happomolekyylistä pelkistyy

A

jokin muu aine kuin vety (esim. typpihappo)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

epäjalot metallit liukenevat happoihin

A

vetyä vapauttaen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

hapettumisreaktion potentiaaliarvo E_h

A

on pelkistymispotentiaalin vastaluku

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

paras hapetin

A

fluorimolekyyli

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

paras pelkistin

A

litiummetalli

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

hapetusluku kasvaa, tapahtuu

A

hapettuminen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

hapetusluku pienenee, tapahtuu

A

pelkistyminen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

sähköpari eli

A

galvaaninen kenno

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

yksinkertainen sähkökemiallinen pari

A

Daniellin pari

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Daniellin parin kennokaavio

A
  • Zn (s) | ZnSO4 (aq) || CuSO4 (aq) | Cu (s) +
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Sähkökemiallisessa parissa hapettuminen tapahtuu

A

negatiivisella kohtiolla, eli negatiivisella elektronilla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

normaalivetyelektrodilla tarkoitetaan

A

platinaelektronia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

galvaanisessa kennossa hapettumis-pelkistymisreaktio tuottaa

A

sähkövirtaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

sähköparissa epäjalompi metalli on aina

A

negatiivinen elektrodi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

parin elektrodien välistä jännite-eroa kutsutaan

A

lähdejännitteeksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

elektrolyysikennon negatiivinen kohtio

A

katodi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

elektrolyysin suolasulatteen positiiviset ionit eli

A

kationit hakeutuvat katodille pelkistymään

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

elektrolyysin avulla voidaan

A

valmistaa ja puhdistaa alkuaineita ja pinnoittaa esineitä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

elektrolyysissä kennon läpi kulkeva sähkömäärä:

A

Q = It

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

elektrolyysissä muodostuvien aineiden ainemäärät lasketaan suureyhtälöstä

A

It = nzF

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q

Faradayn vakio F ilmaisee

A

yhden elektronimoolin sähkömäärän eli varauksen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
26
Q

pääryhmien metalleilla on vain yksi, ryhmänumerosta pääeltävä

A

hapetusluku

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
27
Q

pääryhmien metalleja esiintyy maaperässä

A

monina mineraaleina

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
28
Q

pääryhmien metallien puhdistus mineraaleista tehdään

A

pelkistämällä elektrolyyttisesti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
29
Q

tärkeitä pääryhmien metalleja ovat

A

Na, Mg, K, Al

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
30
Q

sivuryhmien metalleja kutsutaan myös

A

d- ja f-lohkon metalleiksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
31
Q

monet d-lohkon metalleista esiintyvät

A

useilla eri hapetusluvuilla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
32
Q

osa d-lohkon metalleista on ns.

A

siirtymäalkuaineita

33
Q

siirtymäalkuaineille tyypillisiä ominaisuuksia (3)

A

värilliset yhdisteet
kyky toimia katalyytteinä
taipumus muodostaa kompleksiyhdisteitä

34
Q

tärkeimmät typpiyhdisteet (2)

A

ammoniakki NH3

typpihappo HNO3

35
Q

ammoniakin valmistus Haber-Bosch-menetelmällä

A

N2 (g) + 3 H2 (g) ⇌ [Fe] 2 NH3 (g)

36
Q

typpihapon valmistus Ostwaldin menetelmällä

A 
4 NH3 (g) + 5 O2 (g) → 4 NO (g) + 6 H2O (g)
2 NO (g) + O2 (g) → 2 NO2 (g)
4 NO2 (g) + O2 (g) + 2 H2O (l) →4 HNO3 (aq)
37
Q

happi ja otsoni ovat voimakkaita

A

hapettimia

38
Q

monet metallit muodostavat hapen kanssa

A

emäksisiä oksideja

39
Q

monet epämetallit muodostavat hapen kanssa

A

happamia oksideja

40
Q

vetyä käytetään teollisuudessa

A

pelkistimenä

41
Q

yleisin fosforia sisältävä mineraali

A

apatiitti

CaF2 ⋅ 3 Ca3(PO4)2

42
Q

fosforihappo

A

H3PO4

43
Q

maankuoressa rikin yleisimpiä yhdisteitä ovat

A

sulfidit S²⁻

44
Q

rikkidioksidi SO2 voi hapettua

A

rikkitrioksidiksi SO3

45
Q

rikkidioksidi SO₂ muodostaa veden kanssa

A

rikkihapoketta H2SO3

46
Q

rikkitrioksidi SO3 muodostaa veden kanssa

A

rikkihappoa H2SO4

47
Q

rikkitrioksidi SO3 muodostaa veden kanssa

A

rikkihappoa H2SO4

48
Q

rikkihapon valmistus kontaktiprosessilla

A

S (l) + O2 (g) → SO2 (g)
2 SO2 (g) + O2 (g) ⇌ 2 SO3 (g)
SO3 (g) + H2O (l) → H2SO4

49
Q

halogeenit eivät esiinny luonnossa sellaisenaan, koska ovat

A

niin reaktiivisia aineita

50
Q

metallien kanssa reagoidessaa halogeenit ottavat vastaan helposti elektroneja eli

A

pelkistyvät muodostaen halogenidi-ioneja (F⁻, Cl⁻, Br⁻, I⁻)

51
Q

polymeerit muodostuvat

A

monomeereistä polymeroitumisreaktioissa

52
Q

synteettiset kumit ovat

A

polymeerejä, joita kutsutaan myös elastomeereiksi

53
Q

neopreeni on

A

täysin synteettinen kumi

54
Q

tärkein elastomeeri

A

vulkanoitu kumi

55
Q

tekokuidut ovat

A

ohuita, lankamaisia polymeerejä

56
Q

polyadditioreaktio

A

yksittäisten monomeerien kaksoissidokset aukeavat ja sidoselektronit voivat muodostaa uusia sidoksia toisten monomeerien kanssa

eteeni + eteeni + eteeni + … = polyeteeni

57
Q

radikaali on

A

hyvin reaktiivinen hiukkanen, jolla on parittomia elektroneja

58
Q

polykondensaatio

A

monomeerien funktionaaliset ryhmät reagoivat siten, että niiden välille muodostuu uusi sidos ja usein vapautuu vettä

butaanidihappo + 1,2-etaanidioli = polyesteri

59
Q

polyamidit syntyvät

A

kondensaatioreaktiossa, jossa monomeerien funktionaalisina ryhminä ovat karboksyyliryhmä ja aminorymä

1,6-diaminoheksaani + heksaanidihappo = nylon 66

60
Q

polyadditioreaktiossa on kolme vaihetta

A

herätevaihe,
etenemisvaihe
päättymisvaihe

61
Q

polyeteeni

A

PE

muovikalvot, pakkaukset, pullot

62
Q

polypropeeni

A

PP

keittiövälineet, pakkaukset, kuidut

63
Q

polystyreeni

A

PS

pakkausmateriaalit, kertakäyttöastiat, lämmöneristeet

64
Q

polyvinyylikloridi

A

PVC

muoviputket, lattiapinnoitteet

65
Q

kondensaatiopolymeerejä (3)

A

polyuretaani (eristevaahdot, auton osat, jalkineet, vettä hylkivät pinnoitteet

polyeteenitereftalaatti (magneettinauhat, virvoitusjuomapullot)

nylon 66 (huonekalut, kuidut, pinnoitteet)

66
Q

biopolymeerit jaetaan kolmeen ryhmään

A

polysakkaridit eli hiilihydraatit
polypeptidit eli proteiinit
polynukleotidit eli nukleiinihapot

67
Q

monosakkaridit muodostavat hiilihydraattimolekyylin siten, että

A

aina kaksi monosakkaridia liittyy toisiinsa hydoksyyliryhmän kautta (polykondensaatioreaktio)

68
Q

kahden hydroksyyliryhmän välille muodostuvaa etterisidosta kutsutaan hiilihydraattikemiassa

A

glukosidisidokseksi

69
Q

suoraketjuinen glukoosipolymeeri

A

amyloosi

70
Q

haarautunut glukoosipolymeeri

A

amylopektiini

71
Q

amyloosiketjussa glukosidisidos muodostuu aina hiiliatomien

A

1 ja 4 välille (suora)

72
Q

amylopektiiniketjussa glukosidisidos muodostuu aina hiiliatomien

A

1 ja 6 välille (haarautunut)

73
Q

amidisidos, peptidisidos

A

aminohapon aminoryhmä -NH2 liittyy toisen aminohapon karboksyyliryhmään -COOH

74
Q

primäärirakenne

A

eri aminohappojen tarkka järjestys proteiiniketjussa

75
Q

sekundäärirakenne

A

polypeptidiketjujen kiertyessä tai laskostuessa vetysidoksin

76
Q

kierteinen sekundäärirakenne l.

A

alfa-helix, polypeptidiketjujen kiertyessä vetysidosten muodostuessa aina neljän aminohapon välein

77
Q

laskoksinen sekundäärirakenne l.

A

beta-helix, polypeptidiketjujen laskostuessa vetysidosten muodostuessa

78
Q

tertiäärirakenne

A

proteiinin sivuketjujen välille syntyvät sidokset (dispersiovoimat, ionisidokset, vetysidokset, rikkisillat)

Kemia (6 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2024 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions