Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

Kemia > 1 Ihmisen ja elinympäristön kemia > Flashcards

1 Ihmisen ja elinympäristön kemia Flashcards

1
Q

Aineen olomuodot

A

Kiinteä, neste ja kaasu

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Kaasut diffuntoituvat eli

A

sekoittuvat lämpöliikkeen vaikutuksesta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Sublimoituessaan aine

A

muuttuu kiinteästä olomuodosta suoraan kaasuksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Härmistyessään aine

A

muuttuu kaasusta suoraan kiinteäksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Puhtaita aineita ovat

A

alkuaineet ja yhdisteet

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Hila on

A

kiinteän aineen rakenneosien hyvin tiivis järjestys

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Hilarakenteisten eli kiteisten puhtaiden aineiden sulamis- ja kiehumispisteet ovat

A

tarkkoja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Amorfisilla aineilla

A

ei ole säännöllistä kiderakennetta eikä tarkkaa sulamispistettä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Alkuaineet jaetaan

A

metalleihin, puolimetalleihin ja epämetalleihin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Jalokaasut esiintyvät luonnossa

A

yksiatomisina aineina

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Kaksiatomisina molekyyleinä luonnossa esiintyy

A

vety, typpi, happi ja halogeenit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Allotropia

A

saman alkuaineen atomit ovat sitoutuneet samassa olomuodossa eri tavoin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Molekyyleissä atomeja liittää yhteen

A

vahva kovalenttinen sidos

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Kovalenttinen sidos voi olla

A

yksinkertainen sidos, kaksois- tai kolmoissidos

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Kemiallisissa reaktioissa syntyvät yhdisteet ovat

A

joko ioni- tai molekyyliyhdisteitä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Metallin ja epämetallin välisessä reaktiossa syntyy

A

ioniyhdiste eli suola, jossa ionien välillä on ionisidos

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Kahden eri epämetallin välisessä reaktiossa syntyy

A

molekyyliyhdiste, jossa atomit ovat liittyneet toisiinsa kovalenttisella sidoksella

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Elektronegatiivisuus tarkoittaa

A

kemiallisesti sitoutuneen alkuaineatomin kykyä vetää puoleensa yhteisiä sidoselektroneja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Kovalenttinen sidos on pooliton, jos

A

alkuaineatomien välillä ei ole elektronegatiivisuuseroa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Kovalenttinen sidos on poolinen, jos

A

alkuaineiden välillä on elektronegatiivisuusero

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Molekyylin poolisuuteen vaikuttaa

A

sidoksen poolisuus sekä molekyylin avaruusrakenne

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

Poolisissa molekyyleissä osittaisvaraukset

A

eivät kumoudu

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Molekyylien välisiä heikkoja sidoksia ovat

A

dispersiovoimat, dipoli-dipolisidokset ja vetysidokset

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Molekyylien välisten sidosten vahvuus vaikuttaa mm.

A

aineen sulamis- ja kiehumispisteeseen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q

Vetysidos on dipoli-dipolisidoksen

A

erikoistapaus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
26
Q

Molekyylien välisten sidosten vahvuus kasvaa järjestyksessä

A

dispersiovoima

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
27
Q

Vetysidoksessa molekyyliin syntyvät osittaisvaraukset ovat

A

atomien pienen koon ja suuren elektronegatiivisuuseron vuoksi suuremmat kuin poolisissa molekyyleissä yleensä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
28
Q

Seokset ovat joko

A

homogeenisiä tai heterogeenisiä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
29
Q

Faasi

A

on yhtenäinen olomuotoalue

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
30
Q

Atomin rakenneosat

A

protonit, neutronit ja elektronit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
31
Q

Protoneista ja neutroneista käytetään myös yhteisnimitystä

A

nukleonit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
32
Q

Saman alkuaineen kaikissa atomeissa on sama määrä

A

protoneja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
33
Q

Isotoopit ovat

A

saman alkuaineen atomeja, joiden ytimissä on eri määrä neutroneja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
34
Q

Järjestysluvun kirjaintunnus

A

Z

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
35
Q

Järjestysluku kertoo

A

protonien määrän atomissa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
36
Q

Massaluvun kirjaintunnus on

A

A

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
37
Q

Massaluku kertoo

A

protonien ja neutronien yhteenlasketun lukumäärän atomin ytimessä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
38
Q

Suhteellisen atomimassan kirjaintunnus on

A

A_r

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
39
Q

Avogadron vakio ilmoittaa

A

yhdessä moolissa olevien hiukkasten määrän

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
40
Q

Avogadron vakion tunnus on

A

N_A

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
41
Q

Konsentraatio ilmoittaa

A

liuenneen aineen ainemäärän litroissa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
42
Q

Konsentraation kirjaintunnus on

A

c

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
43
Q

Alkeenin funktionaalisen ryhmän nimi

A

kaksoissidos C=C

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
44
Q

Alkyynin funktionaalisen ryhmän nimi

A

kolmoissidos

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
45
Q

Aromaattisen funktionaalisen ryhmän nimi

A

bentseenirengas

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
46
Q

Alkoholin funktionaalisen ryhmän nimi

A

hydroksyyli, -OH

47
Q

Fenolin funktionaalisen ryhmän nimi

A

hydroksyyliryhmä kiinni bentseenirenkaassa, -OH

48
Q

Aldehydin funktionaalisen ryhmän nimi

A

aldehydi (karbonyyli) -aali, -COH

49
Q

Ketonin funktionaalisen ryhmän nimi

A

ketoni (karbonyyli) -oni, -C=O

50
Q

Karboksyylihapon funktionaalisen ryhmän nimi

A

karboksyyli, -COOH

51
Q

Esterin funktionaalisen ryhmän nimi

A

esteri

52
Q

Eetterin funktionaalisen ryhmän nimi

A

eetteri

53
Q

Amiinin funktionaalisen ryhmän nimi

A

amino

54
Q

Aminohapon funktionaalisen ryhmän nimi

A

amino tai karboksyyli

55
Q

Orgaanisissa yhdisteissä hiiliatomit muodostavat aina

A

neljä kovalenttistä sidosta

56
Q

Hiiliatomien välinen sidos voi olla

A

yksinkertainen sidos, kaksoissidos tai kolmoissidos

57
Q

Hiilen lisäksi orgaanisissa yhdisteissä tavallisimmat alkuaineet ovat

A

vety, happi ja typpi

58
Q

Hiilen ja vedyn, hapen tai typen välinen kovalenttinen sidos on

A

poolinen

59
Q

Sykloalkaanit ovat

A

rengasrakenteisia tyydyttyneitä hiilivetyjä

60
Q

Sykloalkeenit ovat

A

rengasrakenteisia tyydyttymättömiä hiilivetyjä

61
Q

Aromaattiset hiilivedyt sisältävät ainakin yhden

A

bentseenirenkaan

62
Q

Hiilivedyt ovat

A

poolittomia molekyyliyhdisteitä

63
Q

Alkoholit voivat olla yksi- tai moniarvoisia

A

hydroksyyliryhmien määrän perusteella

64
Q

Alkoholit luokitellaan joko

A

primäärisiksi, sekundääriksi tai tertiäärisiksi

65
Q

Poolisen hydroksyyliryhmän vuoksi alkoholimolekyylien välille muodostuu

A

vetysidoksia

66
Q

Alkoholien alkaaneja korkeammat kiehumispisteet johtuvat

A

vetysidosten muodostumisesta alkoholimolekyylien välille

67
Q

Glykoli on myrkyllistä, koska

A

se hapettuu elimistössä munuaisille vaaralliseksi etaanidihapoksi, eli oksaalihapoksi

68
Q

Poolisen karbonyyliryhmän vuoksi aldehydi- tai ketonimolekyylien välillä esiintyy

A

dipoli-dipolisidoksia

69
Q

Tavallisimpia karbonyyliyhdisteitä ovat

A

metanaali, etanaali ja propanoni

70
Q

Aminohapoissa on karboksyyliryhmän lisäksi

A

aminoryhmä, -NH2

71
Q

Metaanihappo eli

A

muurahaishappo, HCOOH

72
Q

Etaanihappo eli

A

etikkahappo, CH3COOH

73
Q

Etaanidihappo eli

A

oksaalihappo, (COOH)2

74
Q

Bentseenikarboksyylihappo eli

A

bentsoehappo, C6H5COOH

75
Q

Amiinit luokitellaan

A

primäärisiin, sekundäärisiin ja tertiäärisiin amiineihin

76
Q

Amiinit ovat

A

poolisia yhdisteitä

77
Q

Orgaanisten yhdisteiden palamisreaktiossa aine reagoi

A

hapen kanssa

78
Q

Primääriset alkoholit hapettuvat ensin

A

aldehydeiksi ja sitten edelleen karboksyylihapoiksi

79
Q

Sekundääriset alkoholit hapettuvat

A

ketoneiksi

80
Q

Tertiääriset alkoholit hapettuvat

A

ei lainkaan!

81
Q

Karboksyylihapot pelkistyvät

A

aldehydeiksi ja edelleen primäärisiksi alkoholeiksi

82
Q

Ketonit pelkistyvät

A

sekundäärisiksi alkoholeiksi

83
Q

Protolyysireaktiot ovat

A

protoninsiirtoreaktioita

84
Q

Protolyysireaktiossa

A

happo tai emäs reagoi veden kanssa

85
Q

Heikkojen happojen protolyysissä

A

vain osa molekyyleistä luovuttaa vedelle protonin

86
Q

Heikkojen emästen protolyysissä

A

vain osa molekyyleistä ottaa vastaan protonin vedeltä

87
Q

Happojen protolyysissä vesiliuokseen muodostuu

A

oksoniumioneja (H3O+), jotka tekevät liuoksesta happaman

88
Q

Emästen protolyysissä vesiliuokseen muodostuu

A

hydroksidi-ioneja (OH-), jorka tekevät liuoksesta emäksisen

89
Q

Neutraloitumisreaktiossa reagoivat

A

oksoniumionit ja hydroksidi-ionit muodostaen vettä

90
Q

Happo + emäs ->

A

suola + vesi

91
Q

Amiinit neutraloituvat

A

hapoilla

92
Q

Karboksyylihapon ja alkoholin reaktiossa syntyy

A

esteriä ja vettä

93
Q

Esteröitymisreaktioiden yhtälöissä käytetään

A

kaksoisnuolimerkintää

94
Q

Hiilihydraatit jaetaan

A

mono-, di- ja polysakkarideihin

95
Q

Hiilihydraatit liukenevat hyvin veteen, koska

A

niissä on useita hydroksyylirymiä

96
Q

Aldoosit sisältävät

A

aldehydiryhmän

97
Q

Ketoosit sisältävät

A

ketoniryhmän

98
Q

Kahden monosakkaridin liittyessä yhteen vapautuu

A

aina yksi molekyyli vettä

99
Q

Tavallisimpia disakkarideja ovat

A

laktoosi ja sakkaroosi

100
Q

Tärkeitä polysakkarideja

A

tärkkelys ja selluloosa

101
Q

Monosakkarideja ovat

A

glukoosi ja fruktoosi

102
Q

Rasvat eli

A

triglyseridit

103
Q

Rasvat muodostuvat

A

glyserolista ja kolmesta rasvahaposta (triesteri)

104
Q

Proteiinit rakentuvat

A

alfa-aminohapoista peptidisidoksilla

105
Q

Kahtaisioni

A

Hapan karboksyyliryhmä on luovuttanut protonin emäksiselle aminoryhmälle, jolloin syntyy sekä negatiivinen että positiivinen varaus

106
Q

Peptidisidos

A

Proteiinien muodostuessa aminohapot liittyvät toisiinsa siten, että toisen aminohapon aminoryhmä liittyy toisen aminohapon karboksyyliryhmään. Välistä lohkeaa vesimolekyyli.

107
Q

Rakenneproteiineja ovat

A

esim. kollageeni

108
Q

Toiminnallisia proteiineja ovat

A

esim. proteiinihormonit ja entsyymit

109
Q

Nukleiinihapot rakentuvat

A

nukleotideista, eli ne ovat polynukleotidiketjuja

110
Q

Nukleotidi sisältää

A

sokerimolekyylin, fosfaattiosan ja orgaanisen typpiemäksen

111
Q

DNA:ssa sokerina on

A

deoksiriboosi

112
Q

RNA:ssa sokerina on

A

Riboosi

113
Q

DNA:n kaksoiskierre muodostuu

A

emästen välisillä vetysidoksilla

Kemia (6 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2024 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions