Brainscape's Knowledge GenomeTM


Top Flashcards (Certified)
All Flashcards

Kemia > 1 Ihmisen ja elinympäristön kemia > Flashcards

1 Ihmisen ja elinympäristön kemia Flashcards

1
Q

Aineen olomuodot

A

Kiinteä, neste ja kaasu

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Kaasut diffuntoituvat eli

A

sekoittuvat lämpöliikkeen vaikutuksesta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Sublimoituessaan aine

A

muuttuu kiinteästä olomuodosta suoraan kaasuksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Härmistyessään aine

A

muuttuu kaasusta suoraan kiinteäksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Puhtaita aineita ovat

A

alkuaineet ja yhdisteet

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Hila on

A

kiinteän aineen rakenneosien hyvin tiivis järjestys

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Hilarakenteisten eli kiteisten puhtaiden aineiden sulamis- ja kiehumispisteet ovat

A

tarkkoja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Amorfisilla aineilla

A

ei ole säännöllistä kiderakennetta eikä tarkkaa sulamispistettä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Alkuaineet jaetaan

A

metalleihin, puolimetalleihin ja epämetalleihin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Jalokaasut esiintyvät luonnossa

A

yksiatomisina aineina

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Kaksiatomisina molekyyleinä luonnossa esiintyy

A

vety, typpi, happi ja halogeenit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Allotropia

A

saman alkuaineen atomit ovat sitoutuneet samassa olomuodossa eri tavoin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Molekyyleissä atomeja liittää yhteen

A

vahva kovalenttinen sidos

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Kovalenttinen sidos voi olla

A

yksinkertainen sidos, kaksois- tai kolmoissidos

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Kemiallisissa reaktioissa syntyvät yhdisteet ovat

A

joko ioni- tai molekyyliyhdisteitä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Metallin ja epämetallin välisessä reaktiossa syntyy

A

ioniyhdiste eli suola, jossa ionien välillä on ionisidos

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Kahden eri epämetallin välisessä reaktiossa syntyy

A

molekyyliyhdiste, jossa atomit ovat liittyneet toisiinsa kovalenttisella sidoksella

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Elektronegatiivisuus tarkoittaa

A

kemiallisesti sitoutuneen alkuaineatomin kykyä vetää puoleensa yhteisiä sidoselektroneja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Kovalenttinen sidos on pooliton, jos

A

alkuaineatomien välillä ei ole elektronegatiivisuuseroa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Kovalenttinen sidos on poolinen, jos

A

alkuaineiden välillä on elektronegatiivisuusero

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Molekyylin poolisuuteen vaikuttaa

A

sidoksen poolisuus sekä molekyylin avaruusrakenne

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

Poolisissa molekyyleissä osittaisvaraukset

A

eivät kumoudu

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Molekyylien välisiä heikkoja sidoksia ovat

A

dispersiovoimat, dipoli-dipolisidokset ja vetysidokset

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Molekyylien välisten sidosten vahvuus vaikuttaa mm.

A

aineen sulamis- ja kiehumispisteeseen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Vetysidos on dipoli-dipolisidoksen
erikoistapaus
26
Molekyylien välisten sidosten vahvuus kasvaa järjestyksessä
dispersiovoima
27
Vetysidoksessa molekyyliin syntyvät osittaisvaraukset ovat
atomien pienen koon ja suuren elektronegatiivisuuseron vuoksi suuremmat kuin poolisissa molekyyleissä yleensä
28
Seokset ovat joko
homogeenisiä tai heterogeenisiä
29
Faasi
on yhtenäinen olomuotoalue
30
Atomin rakenneosat
protonit, neutronit ja elektronit
31
Protoneista ja neutroneista käytetään myös yhteisnimitystä
nukleonit
32
Saman alkuaineen kaikissa atomeissa on sama määrä
protoneja
33
Isotoopit ovat
saman alkuaineen atomeja, joiden ytimissä on eri määrä neutroneja
34
Järjestysluvun kirjaintunnus
Z
35
Järjestysluku kertoo
protonien määrän atomissa
36
Massaluvun kirjaintunnus on
A
37
Massaluku kertoo
protonien ja neutronien yhteenlasketun lukumäärän atomin ytimessä
38
Suhteellisen atomimassan kirjaintunnus on
A_r
39
Avogadron vakio ilmoittaa
yhdessä moolissa olevien hiukkasten määrän
40
Avogadron vakion tunnus on
N_A
41
Konsentraatio ilmoittaa
liuenneen aineen ainemäärän litroissa
42
Konsentraation kirjaintunnus on
c
43
Alkeenin funktionaalisen ryhmän nimi
kaksoissidos C=C
44
Alkyynin funktionaalisen ryhmän nimi
kolmoissidos
45
Aromaattisen funktionaalisen ryhmän nimi
bentseenirengas
46
Alkoholin funktionaalisen ryhmän nimi
hydroksyyli, -OH
47
Fenolin funktionaalisen ryhmän nimi
hydroksyyliryhmä kiinni bentseenirenkaassa, -OH
48
Aldehydin funktionaalisen ryhmän nimi
aldehydi (karbonyyli) -aali, -COH
49
Ketonin funktionaalisen ryhmän nimi
ketoni (karbonyyli) -oni, -C=O
50
Karboksyylihapon funktionaalisen ryhmän nimi
karboksyyli, -COOH
51
Esterin funktionaalisen ryhmän nimi
esteri
52
Eetterin funktionaalisen ryhmän nimi
eetteri
53
Amiinin funktionaalisen ryhmän nimi
amino
54
Aminohapon funktionaalisen ryhmän nimi
amino tai karboksyyli
55
Orgaanisissa yhdisteissä hiiliatomit muodostavat aina
neljä kovalenttistä sidosta
56
Hiiliatomien välinen sidos voi olla
yksinkertainen sidos, kaksoissidos tai kolmoissidos
57
Hiilen lisäksi orgaanisissa yhdisteissä tavallisimmat alkuaineet ovat
vety, happi ja typpi
58
Hiilen ja vedyn, hapen tai typen välinen kovalenttinen sidos on
poolinen
59
Sykloalkaanit ovat
rengasrakenteisia tyydyttyneitä hiilivetyjä
60
Sykloalkeenit ovat
rengasrakenteisia tyydyttymättömiä hiilivetyjä
61
Aromaattiset hiilivedyt sisältävät ainakin yhden
bentseenirenkaan
62
Hiilivedyt ovat
poolittomia molekyyliyhdisteitä
63
Alkoholit voivat olla yksi- tai moniarvoisia
hydroksyyliryhmien määrän perusteella
64
Alkoholit luokitellaan joko
primäärisiksi, sekundääriksi tai tertiäärisiksi
65
Poolisen hydroksyyliryhmän vuoksi alkoholimolekyylien välille muodostuu
vetysidoksia
66
Alkoholien alkaaneja korkeammat kiehumispisteet johtuvat
vetysidosten muodostumisesta alkoholimolekyylien välille
67
Glykoli on myrkyllistä, koska
se hapettuu elimistössä munuaisille vaaralliseksi etaanidihapoksi, eli oksaalihapoksi
68
Poolisen karbonyyliryhmän vuoksi aldehydi- tai ketonimolekyylien välillä esiintyy
dipoli-dipolisidoksia
69
Tavallisimpia karbonyyliyhdisteitä ovat
metanaali, etanaali ja propanoni
70
Aminohapoissa on karboksyyliryhmän lisäksi
aminoryhmä, -NH2
71
Metaanihappo eli
muurahaishappo, HCOOH
72
Etaanihappo eli
etikkahappo, CH3COOH
73
Etaanidihappo eli
oksaalihappo, (COOH)2
74
Bentseenikarboksyylihappo eli
bentsoehappo, C6H5COOH
75
Amiinit luokitellaan
primäärisiin, sekundäärisiin ja tertiäärisiin amiineihin
76
Amiinit ovat
poolisia yhdisteitä
77
Orgaanisten yhdisteiden palamisreaktiossa aine reagoi
hapen kanssa
78
Primääriset alkoholit hapettuvat ensin
aldehydeiksi ja sitten edelleen karboksyylihapoiksi
79
Sekundääriset alkoholit hapettuvat
ketoneiksi
80
Tertiääriset alkoholit hapettuvat
ei lainkaan!
81
Karboksyylihapot pelkistyvät
aldehydeiksi ja edelleen primäärisiksi alkoholeiksi
82
Ketonit pelkistyvät
sekundäärisiksi alkoholeiksi
83
Protolyysireaktiot ovat
protoninsiirtoreaktioita
84
Protolyysireaktiossa
happo tai emäs reagoi veden kanssa
85
Heikkojen happojen protolyysissä
vain osa molekyyleistä luovuttaa vedelle protonin
86
Heikkojen emästen protolyysissä
vain osa molekyyleistä ottaa vastaan protonin vedeltä
87
Happojen protolyysissä vesiliuokseen muodostuu
oksoniumioneja (H3O+), jotka tekevät liuoksesta happaman
88
Emästen protolyysissä vesiliuokseen muodostuu
hydroksidi-ioneja (OH-), jorka tekevät liuoksesta emäksisen
89
Neutraloitumisreaktiossa reagoivat
oksoniumionit ja hydroksidi-ionit muodostaen vettä
90
Happo + emäs ->
suola + vesi
91
Amiinit neutraloituvat
hapoilla
92
Karboksyylihapon ja alkoholin reaktiossa syntyy
esteriä ja vettä
93
Esteröitymisreaktioiden yhtälöissä käytetään
kaksoisnuolimerkintää
94
Hiilihydraatit jaetaan
mono-, di- ja polysakkarideihin
95
Hiilihydraatit liukenevat hyvin veteen, koska
niissä on useita hydroksyylirymiä
96
Aldoosit sisältävät
aldehydiryhmän
97
Ketoosit sisältävät
ketoniryhmän
98
Kahden monosakkaridin liittyessä yhteen vapautuu
aina yksi molekyyli vettä
99
Tavallisimpia disakkarideja ovat
laktoosi ja sakkaroosi
100
Tärkeitä polysakkarideja
tärkkelys ja selluloosa
101
Monosakkarideja ovat
glukoosi ja fruktoosi
102
Rasvat eli
triglyseridit
103
Rasvat muodostuvat
glyserolista ja kolmesta rasvahaposta (triesteri)
104
Proteiinit rakentuvat
alfa-aminohapoista peptidisidoksilla
105
Kahtaisioni
Hapan karboksyyliryhmä on luovuttanut protonin emäksiselle aminoryhmälle, jolloin syntyy sekä negatiivinen että positiivinen varaus
106
Peptidisidos
Proteiinien muodostuessa aminohapot liittyvät toisiinsa siten, että toisen aminohapon aminoryhmä liittyy toisen aminohapon karboksyyliryhmään. Välistä lohkeaa vesimolekyyli.
107
Rakenneproteiineja ovat
esim. kollageeni
108
Toiminnallisia proteiineja ovat
esim. proteiinihormonit ja entsyymit
109
Nukleiinihapot rakentuvat
nukleotideista, eli ne ovat polynukleotidiketjuja
110
Nukleotidi sisältää
sokerimolekyylin, fosfaattiosan ja orgaanisen typpiemäksen
111
DNA:ssa sokerina on
deoksiriboosi
112
RNA:ssa sokerina on
Riboosi
113
DNA:n kaksoiskierre muodostuu
emästen välisillä vetysidoksilla

Kemia (6 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2025 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions