2 Kemian mikromaailma Flashcards

1
Q

Kuorimallissa

A

elektronit asetetaan elektronikuorille kasvavan energian mukaisessa järjestyksessä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Elektronikuoria merkitään ytimestä lukien

A

numeroilla 1, 2, 3, .. tai kirjaimilla K, L, M, N

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Elektronikuorelle, jonka järjestysnumero on n, mahtuu

A

2n² elektronia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Kvanttimekaanisen atomimallin keskeisiä käsitteitä ovat

A
  • pääkuori
  • orbitaali
  • kvanttiluku
  • alakuori
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Elektronin tilaa atomissa kuvataan

A

neljän kvanttiluvun yhdistelmällä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Orbitaaleja kuvataan

A

ns. rajapintakuvaajilla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Energiaminimiperiaate

A

Elektronit ovat atomiytimen ympärillä siten, että niiden energia on mahdollisimman pieni

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Hundin sääntö

A

Jos täyttyvillä orbitaaleilla on sama energia, kullekin orbitaalille sijoitetaan ensin yksi elektroni, joilla kaikilla on sama spini

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Paulin kieltosääntö

A

samalla orbitaalilla voi olla enintään kaksi elektronia, joilla on eri spini

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Jos atomiin tuodaan lisää energiaa esimerkiksi lämpönä tai valona

A

ulkoelektronit virittyvät eli siirtyvät korkeammille energiatasoille

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Kun atomin viritystila purkautuu

A

vapautuu sähkömagneettista säteilyä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Jos ulkoelektronit saavat riittävästi energiaa

A

ne irtoavat kokonaan ja atomi ionisoituu ioniksi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Positiivinen ioni

A

kationi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Negatiivinen ioni

A

anioni

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Suurin osa alkuaineista on

A

metalleja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Metalliluonne kasvaa

A

ryhmässä ylhäältä alaspäin ja jaksossa oikealta vasemmalle

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Metalleilla on taipumus

A

luovuttaa elektroneja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Epämetalleilla on taipumus

A

vastaanottaa elektroneja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Elektronegatiivisia ovat

A

epämetallit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Elektropositiivisia ovat

A

metallit

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Elektronegatiivisuus kuvaa

A

kemiallisesti sitoutuneen atomin kykyä vetää puoleensa sidoselektroneja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

Elektronegatiivisuus kasvaa

A

ryhmässä alhaalta ylöspäin ja jaksossa vasemmalta oikealle

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Alkuaineiden reaktiokykyä voidaan ennustaa

A

atomikoon avulla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Mitä suurempi pääryhmien 1-2 metalliatomi on

A

sitä helpommin se reagoi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q

Mitä pienempi ryhmän 17 epämetalli on

A

sitä kiivaammin se reagoi

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
26
Q

Ionisoitumisenergia kuvaa

A

sitä energiamäärää, joka tarvitaan kun kaasumaisesta atomista tai ionista irtoaa elektroni

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
27
Q

Metallien ionisoitumisenergia-arvot ovat yleensä

A

pienempiä kuin epämetallien

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
28
Q

Elektroniaffiniteettiarvo ilmaisee

A

sen energiamäärän, joka sitoutuu tai vapautuu, kun kaasumaiseen atomiin tai ioniin liittyy elektroni

29
Q

Poolittomien alkuainemolekyylien välille muodostuu

A

vain heikkoja dispersiovoimia

30
Q

Suoloille tyypillinen kiderakenne

A

ionihila

31
Q

Elektrolyytti

A

sähkönkuljettaja

32
Q

Poolisten molekyylien välille muodostuu

A

dipoli-dipolisidoksia tai vetysidoksia

33
Q

Ionisidos on

A

vahva sähköinen vetovoima

34
Q

Kemiallisten sidosten vertailu voi perustua

A
  • ioniluonteeseen
  • sidosenergiaan
  • sidospituuteen
  • siihen, onko kyseessä atomien vai molekyylien välinen sidos
35
Q

Atomien väliset sidokset

A

ovat vahvoja

  • metallisidos
  • ionisidos
  • kovalenttinen sidos
36
Q

Molekyylien väliset sidokset

A

ovat heikkoja

  • vetysidos
  • dipoli-dipolisidos
  • dispersiovoima
37
Q

Vesimolekyylien välille syntyy

A

vahvoja vetysidoksia -> pintajännitys

38
Q

Sokeri liukenee veteen

A

molekyyleinä

39
Q

Suola liukenee veteen

A

ioneina

40
Q

Suolakiteen hajoaminen ja ionien siirtyminen vesiliuokseen johtuu

A

ionien ja vesimolekyylien välisistä sähköisistä vetovoimista, ioni-dipolisidoksista

41
Q

Hydraatti

A

vesimolekyylien ympäröimä ioni

42
Q

Hapettuminen tarkoittaa

A

elektronien luovuttamista

43
Q

Pelkistyminen tarkoittaa

A

elektronien vastaanottamista

44
Q

Suhdekaava ilmoittaa

A

yhdisteessä olevien ionien ainemäärien pienimmät kokonaislukusuhteet

45
Q

Suhdekaava voidaan laskea

A

kun tiedetään reagoivien alkuaineiden massat

46
Q

Molekyylikaava kertoo

A

kuinka monta kunkin alkuaineen atomia molekyylissä on

47
Q

Rakennekaavasta selviää

A

miten eri alkuaineatomit ovat sitoutuneet toisiinsa

48
Q

Isomeerejä ovat yhdisteet

A

joilla on sama molekyylikaava mutta eri rakennekaava

49
Q

Rakenne- eli konstituutioisomeria jaetaan

A
  • ketju- eli runkoisomeria
  • paikkaisomeria
  • funktioisomeria
50
Q

Avaruus- eli stereoisomeriassa

A

sidokset suuntautuvat avaruudellisesti eri tavoin eli näillä isomeereilla on erilainen kolmiuloitteinen rakenne

51
Q

Optinen isomeeri eli

A

peilikuvaisomeeri

52
Q

Molekyylien kolmiuloitteisella muodolla on vaikutus

A

aineen fysikaalisiin ominaisuuksiin

53
Q

Optiset isomeerit kääntävät

A

tasopolarisoidun valon värähtelytasoa eri suuntiin

54
Q

Molekyylin eri avaruusrakenteilla on

A

myös erilaisia biokemiallisia ja fysiologisia ominaisuuksia

55
Q

Molekyylin biokemialliset ja fysiologiset ominaisuudet selittyvät

A

entryymiproteiinien ja ns. reseptorimolekyylien spesifisyydellä

56
Q

VSEPR- teorian mukaan

A

kovalenttiset sidokset suuntautuvat avaruudessa mahdollisimman kauas toisistaan

57
Q

Molekyylin muotoon vaikuttaa

A

myös keskusatomin vapaiden elektroniparien määrä

58
Q

Kovalenttisen sidoksen muodostumista kuvataan atomiorbitaalien sijaan

A

molekyyliorbitaaleilla

59
Q

Yksinkertainen kovalenttinen sidos

A

sigma-sidos (s+s)

60
Q

Kovalenttinen kaksoissidos

A

sigma- ja pii-sidos (s+p)

61
Q

Kovalenttinen kolmoissidos

A

sigma- ja kaksi pii-sidosta (s+p+p)

62
Q

Bentseenirenkaan jokainen hiiliatomi on

A

sp²-hybridisoitunut

63
Q

Avaruus- eli stereoisomeerien lajit

A
  • konformaatioisomeria
  • cis-trans-isomeria
  • optinen isomeria
64
Q

Konformaatioisomeria

A

Molekyylin yksinkertaiset kovalenttiset sidokset voivat kiertyä ympäri ja muodostaa näin erilaisia kolmiuloitteisia rakenteita (tuoli- ja venemuodot)

65
Q

Cis-trans-isomeria

A

Kaksoissidoksen muodostaviin hiiliatomeihin liittyneet atomit tai atomiryhmät voivat asettua pysyvästi joko kaksoissidoksen samalle (cis) tai vastakkaisille (trans) puolille

66
Q

Optinen isomeria

A

yhteen hiiliatomiin on liittynyt neljä erilaista atomia tai atomiryhmää (asymmetrinen hiiliatomi)

67
Q

Kiraalinen yhdiste

A

optisesti aktiivinen yhdiste

68
Q

Raseemisessa seoksessa on

A

yhtä paljon kumpaakin enantiomeeria

69
Q

Toistensa kanssa peilikuvia olevia isomeereja kutsutaan

A

enantiomeereiksi