3 Reaktiot ja energia Flashcards

1
Q

Kaasujen yleinen tilanyhtälö

A

pV = nRT

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Hapettuminen

A

Atomi tai ioni luovuttaa yhden tai useamman ulkoelektronin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Pelkistyminen

A

Atomi tai ioni vastaanottaa yhden tai useamman elektronin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Palamisreaktio on

A

Eksoterminen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Eksotermisessä reaktiossa

A

vapautuu lämpöenergiaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Palamisreaktio tarvitsee käynnistyäkseen

A

ulkoista lämpöenergiaa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Palamisreaktio pysyy käynnissä

A

niin pitkään kuin lähtöaineita riittää

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Orgaanisen aineen täydelliseen palamiseen tarvitaan

A

riittävästi happea

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Täydellisen palamisreaktion reaktiotuotteina syntyy

A

vettä, hiilidioksidia ja joskus myös typpikaasua

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Epätäydellisen palamisreaktion tuotteina syntyy

A

vettä, hiilidioksidia, joskus typpikaasua, hiilimonoksidia (häkää), jopa nokea

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Metallien ja epämetallien välisissä reaktioissa

A

metallit hapettuvat ja epämetallit pelkistyvät

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Orgaanisen yhdisteen hapettuessa molekyylin

A

vetyatomien määrä vähenee tai happiatomien määrä lisääntyy

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Orgaanisen yhdisteen pelkistyessä molekyylin

A

vetyatomien määrä lisääntyy tai happiatomien määrä vähenee

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Saostumisreaktioissa muodostuu

A

veteen niukkaliukoisia suoloja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Saostumisreaktioita käytetään

A

sekä kvalitatiivisessa että kvantitatiivisessa tutkimuksessa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Hajoamisreaktiossa yhdestä lähtöaineesta muodostuu

A

kahta tai useampaa reaktiotuotetta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Hajoamisreaktio tapahtuu tavallisesti

A

lämmön tai valon vaikutuksesta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Korvautumisreaktion toinen nimitys

A

Substituutioreaktio

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Substituutioreaktio on tyypillinen reaktio

A

alkaaneille, sykloalkaaneille ja aromaattisille hiilivedyille

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Substituutioreaktiossa hiilivetymolekyylin vetyatomeja

A

korvautuu toisilla atomeilla tai atomiryhmillä, sivutuotteena syntyy pieni molekyyliyhdiste

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Liuottimina käytettäviä kloorattuja hiilivetyjä valmistetaan

A

korvautumisreaktioilla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

Bentseenirenkaan delokalisoituneet elektronit muodostavat niin pysyvän rakenteen, että reagoiva kohta molekyylissä on

A

bentseenirenkaaseen liittyneet vetyatomit tai muut atomit tai atomiryhmät

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Vedyn additio tyydyttymättömään yhdisteeseen

A

hydraus

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Veden additio tyydyttymättömään yhdisteeseen

A

hydrataatio

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q

Liittymisreaktion toinen nimitys

A

Additioreaktio

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
26
Q

Additio- eli liittymisreaktiossa

A

hiilivetyjen kaksois- tai kolmoissidos aukeaa, jolloin molekyyliin liittyy lisää atomeja tai atomiryhmiä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
27
Q

Markonikovin sääntö

A

Vetyhalogenidin vetyatomi liittyy ensisijaisesti siihen kaksoissidoksen hiiliatomiin, jossa on enemmän vetyatomeja

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
28
Q

Eetterissä kaksi hiilivetyketjua on liittyneinä toisiinsa

A

happisillalla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
29
Q

Kondensaatioreaktiossa

A

kaksi molekyyliä liittyy yhteen ja niiden väliltä lohkeaa jokin pienimolekyylinen yhdiste

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
30
Q

Kondensaatioreaktiossa tavallisesti lohkeava molekyyli on

A

vesi

31
Q

Kondensaatioreaktiolla muodostuvat

A

eetterit, esterit ja monet biomolekyylit, kuten hiilihyrdaatit, rasvat ja proteiinit

32
Q

Esteröitymisreaktiot ovat myös

A

tasapainoreaktioita

33
Q

Tasapainoreaktiossa

A

osa syntyneestä lopputuotteista reagoi takaisin lähtöaineiksi

34
Q

Esteröitymisen käänteinen reaktio on

A

Esterihydrolyysi

35
Q

Esterihydrolyysissä

A

vesimolekyyli katkaisee esterisidoksen

36
Q

Esterihydrolyysin tuotteet

A

happo ja alkoholi

37
Q

Glykogeeni muodostuu

A

glukoosiyksiköistä kondensaatioreaktiolla

38
Q

Glykogeenissa glukoosimolekyylit on

A

liittyneinä toisiinsa pitkäksi hiilihydraattiketjuksi eetterisidoksin

39
Q

Esteröitymisreaktiossa reagoivat

A

alkoholi ja karboksyylihappo, väliltä lohkeaa vettä

40
Q

Emäshydrolyysissä

A

vapautunut karboksyylihappo neutraloituu suolaksi

41
Q

Rasvat ovat

A

glyserolin ja rasvahappojen estereitä

42
Q

Rasvat hydrolysoituvat

A

glyseroliksi ja rasvahapoiksi emäksisessä liuoksessa

43
Q

Saippuoituminen

A

hydrolysoituneet rasvahapot neutraloituvat ja muodostavat rasvahappojen suoloja

44
Q

Saippuat ovat kemialliselta rakenteeltaan

A

pitkäketjuisten karboksyylihappojen (rasvahappojen) natrium- tai kaliumsuoloja

45
Q

Hydrolyysireaktiossa lähtöaine

A

hajoaa veden vaikutuksesta

46
Q

Emäksisessä esterihydrolyysissä vapautuva karboksyylihappo

A

neutraloituu suolaksi

47
Q

Veteen liuetessaan saippua muodostaa

A

natriumioneja ja karboksylaatti-ioneja

48
Q

Karboksylaatti-ionin hydrofiilinen osa

A

-COO-, liukenee hyvin pooliseen veteen

49
Q

Karboksylaatti-ionin hydrofobinen osa

A

pitkä pooliton hiilivetyketju, tarttuu poolittomiin rasvoihin

50
Q

Eliminaatioreaktiossa

A

molekyylistä irtoaa osa, jolloin syntyy kaksi reaktiotuotetta

51
Q

Alkoholien eliminaatioreaktiossa syntyy

A

alkeenia ja vettä

52
Q

Kineettinen energia koostuu

A

lämpöliikkeestä, pyörimisestä sekä sidosten taipumisesta ja venymisestä

53
Q

Potentiaalienergia on

A

varastoituneena kemiallisiin sidoksiin

54
Q

Eksotermisessä reaktiossa

A

vapautuva energia havaitaan lämpönä

55
Q

Endotermisessä reaktiossa

A

lämpöä sitoutuu ympäristöstä

56
Q

Kemiallisten sidosten katkeaminen on

A

energiaa sitova eli endoterminen reaktio

57
Q

Kemiallisten sidosten muodostuminen

A

vapauttaa energiaa eli on eksoterminen reaktio

58
Q

Entalpia H kuvaa aineen

A

sisäenergiaa, joka koostuu hiukkasten sidos- ja liike-energiasta

59
Q

Entalpiamuutos ∆H kuvaa

A

lopputuotteiden ja lähtöaineiden entalpia-arvojen erotusta

60
Q

Eksotermisille reaktioille entalpiamuutos merkitään

A

negatiivisena lukuna

61
Q

Endotermisillä reaktioille entalpiamuutos merkitään

A

positiivisena lukuna

62
Q

Entalpiamuutos lasketaan suureyhtälöstä

A

∆H = c * m * ∆T

63
Q

Molikyyliyhdisteiden reaktioissa vapautuva tai sitoutuva lämpömäärä voidaan laskea

A

sidosenergioiden avulla

64
Q

Sidosenergia

A

kuvaa sitä energiamäärää (kJ), joka tarvitaan katkaisemaan yksi mooli tarkasteltavia sidoksia

65
Q

Muodostumisentalpia eli

A

muodostumislämpö

66
Q

Palamislämpöjen entalpia-arvot ovat aina

A

negatiivisia

67
Q

Liukenemisessa

A

ionihila hajoaa ja vapautuneet ionit hydratoituvat vesimolekyyleillä

68
Q

Ionihilan hajoaminen on

A

endoterminen reaktio

69
Q

Ionin hydratoituminen on

A

eksoterminen reaktio

70
Q

Liukenemislämpö on

A

entalpiamuutosten summa

71
Q

Kemiallisen reaktion nopeuteen vaikuttavat

A
  • lämpötila
  • katalyytti
  • inhibiittori
  • lähtöaineiden konsentraatiot
  • lähtöaineiden pinta-alat
72
Q

Reaktionopeuden lisääntyminen selitetään

A

suotuisten törmäysten määrän lisääntymisellä

73
Q

Suotuisten törmäysten määrä lisääntyy kun

A
  • reagoivien hiukkasten määrä lisäänty
  • reagoivien hiukkasten kineettinen energia lisääntyy
  • aktivoitumisenergia alenee
74
Q

Reaktionopeutta v kuvataan yleisesti suureyhtälöllä

A

v = ∆c / ∆t