Brainscape's Knowledge GenomeTM

Browse over 1 million classes created by top students, professors, publishers, and experts.


See full index

flashcards > Jehkonen & Yliranta > Flashcards

Jehkonen & Yliranta Flashcards

1
Q

Apraksia

A

tahdonalaisten liikkeiden häiriö, joka ei selity motorisen tai sensorisen järjestelmän vaikeuksilla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
2
Q

Mitä apraksioita on tutkittu eniten?

A

Raaja- ja kasvoapraksioita

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
3
Q

Onko totta, että kliinikot ovat samaa mieltä siitä mikä oikeasti on apraksiaa?

A

Ei

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
4
Q

Minkälaisia apraksiassa häiriintyvät liikkeet ovat?

A
  1. aiemmin opittuja
  2. taitoja vaativia
  3. tahdonalaisia
How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
5
Q

Minkälaiset liikkeet eivät häiriinny apraksissa?

A

Heijasteet tai yksinkertaiset automatisoituneet liikkeet

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
6
Q

Mitkä toiminnot häiriintyvät apraksiassa?

A

a) ilmeet
b) eleet
c) esineiden käyttöä koskevat liikkeet
d) muuten ulkopuoliseen kohteeseen suuntautuvat liikkeet

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
7
Q

Mitkä häiriöt aiheuttavat tyypillisimmin apraksiaa?

A

1) AVH = aivoverenkiertohäiriöt

2) Etenevät aivosairaudet (esim. Alzheimer ja Parkinson)

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
8
Q

Kuinka monella prosentilla oikeakätisistä vasemman aivopuoliskon vaurion saaneista todetaan apraksia?

A

40-70%

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
9
Q

Kuinka monella prosentilla oikeanpuoleisen aivopuoliskon vaurion saaneista todetaan apraksia?

A

8-30%

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
10
Q

Millä asteikolla määritetään apraksian vaikeus?

A

Lievästä invalidisoivaan toimintahaittaan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
11
Q

Onko totta, että vaurioalueen koko korreloi suoraan apraksian vaikeusasteen kanssa?

A

EI

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
12
Q

Mikä ennustaa vaurioaluetta paremmin apraksian vaikeusastetta?

A

Vaurioalueen syvyys aivoissa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
13
Q

Miten apraksia näkyy tavallisessa henkilössä selkeimmin?

A

Arkielämän toimintojen suorittamisessa yksittäisissä tehtävissä tai tehtäväsarjoissa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
14
Q

Apraksian oireet ovat stabiilit

A

Ei, ne voivat näyttäytyä eri päivinä erilaisina

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
15
Q

Tiedostavatko apraksiapotilaat omat oireensa?

A

Ei välttämättä, ja heikko oiretiedostus saattaa heijastua heidän toimintaansa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
16
Q

Mitä oiretiedostuksen parantaminen edesauttaa?

A

1) sopeutumista oireistoon

2) itseohjautuvaa kompensointia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
17
Q

Mitkä apraksiat kuuluvat raaja-apraksioihin?

A

1) ideationaalinen apraksia
2) ideomotionen apraksia
3) kineettinen apraksia
4) aivokurkiasapraksia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
18
Q

Minkälaisia kasvo-apraksiat voivat olla?

A

Voivat olla joko kasvojen yläosissa ilmenevä tai kasvojen alaosissa ilmenevä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
19
Q

Mitä muita kuin raaja- ja kasvoapraksioita on olemassa?

A

Verbaalinen apraksia
Syömisapraksia
Pukeutumisapraksia
Konstruointiapraksia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
20
Q

Onko ideationaalinen apraksia käsite- vai toteutusjärjestelmän häiriö?

A

Käsitejärjestelmän häiriö

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
21
Q

Käsitejärjestelmän häiriö

A

Häiriö toimintaa määräävässä mielikuvassa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
22
Q

Miten ideationaalinen apraksia ilmenee?

A

Ilmenee vaikeutena käyttää tavallisia esineitä arkipäiväisissä tilanteissa, esim. ei tiedä millä naulataan

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
23
Q

Onko totta, että ideationaalisessa apraksiaa henkilö ei osaa kuvata esineen käyttötarkoitusta mutta osaa nimetä esineen?

A

On totta

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
24
Q

Minkälaisten vaurioiden kanssa ideationaalinen apraksia esiintyy yleensä?

A

Etenevissä aivosairauksissa, esim. Alzheimerin taudissa, harvinaisempi äkillisissä vaurioissa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
25
Q

Onko ideomotorinen apraksia käsite- vai toteutusjärjestelmän häiriö?

A

toteutusjärjestelmän häiriö

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
26
Q

Toteutusjärjestelmän häiriö

A

Ongelma muistivaraisessa toiminnan toteuttamisessa

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
27
Q

Mitä ideomotorisesta apraksiasta kärsivä potilas voi osata?

A

Voivat osata suorittaa toiminnon oikeassa kontekstissa tai tahattomasti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
28
Q

Miten ideomotorinen apraksia ilmenee?

A

a) liikelaajuuden epätarkkuutena
b) suoritusnopeuden virheinä
c) liikkeiden sijoittumisena avaruudellisesti epätarkasti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
29
Q

Miten kineettinen apraksia ilmenee?

A

Painotus motorisen suorituksen vääristymissä

Tavoiteltu liike on epätarkka ja karkea vaurion vastakkaisen käden ja sormien liikkeissä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
30
Q

Miten kineettinen apraksia eroaa halvauksesta?

A

Raajan tunto ja voima ovat tallella

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
31
Q

Minkälaisiin liikkeisiin kineettinen apraksia vaikuttaa?

A

1) tahdonalaisiin liikkeisiin

2) automatisoituneisiin liikkeisiin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
32
Q

Miksi muuksi häiriöksi kineettinen apraksia voitaisiin määritellä?

A

Voisi olla myös motorisen koordinoinnin häiriö

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
33
Q

Mitkä kasvojen osat luokitellaan kasvojen yläosiin?

A

Otsa, kulmakarvat, nenä ja silmien seutu

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
34
Q

Mitkä kasvojen osat luokitellaan kasvojen alaosiin?

A

Posket, huulet, kieli

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
35
Q

Oraalinen apraksia

A

Kasvojen alaosien apraksia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
36
Q

Miten kasvoapraksia ilmenee?

A

Potilaat pystyvät puhumaan, mutta tahdonalaisten lihasten toiminnan säätely ei onnistu

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
37
Q

Mistä aivokurkiasapraksia johtuu?

A

Aivokurkiaisen keskiosien vauriosta, joka johtaa aivopuoliskojen välisten yhteyksien katkeamiseen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
38
Q

Miten aivokurkiasapraksia ilmenee?

A

Vasemman tai ei-dominantin yläraajan häiriönä

1) Tahdonalainen liikehdintä EI onnistu
2) Potilas EI kykene tunnistamaan kädessä olevaa esinettä
3) Matkiminen ja esineiden käyttö saattavat onnistua

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
39
Q

Miten verbaalinen apraksia ilmenee?

A

Puhe kuulostaa katkonaiselta ja taivutukset ovat hankalia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
40
Q

Minkä järjestelmän häiriö on verbaalisen apraksian syy?

A

Puheliikkeiden tahdonalaisen koordinnoinnin häiriintyminen

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
41
Q

Mitä toimintoja verbaalisesta apraksista kärsivä potilas voi tehdä?

A

Laulaa ja syödä

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
42
Q

Miten syömisapraksia ilmenee?

A

1) Ruuan pureskelu ei onnistu

2) Nieleminen onnistuu

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
43
Q

Mikä esimerkkitapaus liittyy konstruointiapraksiaan?

A

Potilas kykeni lukemaan ja kirjoittamaan spontaanisti, mutta EI mallista

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
44
Q

Onko totta, että apraksiat ovat toisensa poissulkevia?

A

Ei, saattavat esiintyä yhtäaikaisesti

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
45
Q

Onko totta, että puhdasta käsitteellistä apraksiaa tavataan usein?

A

Ei, tavataan harvoin

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
46
Q

Minkä häiriön kanssa Verbaalinen apraksia esiintyy usein?

A

Brocan afasian

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
47
Q

Brocan afasia

A

sujumaton, kielenoppimisen jälkeen hankittu puheen tuoton häiriö = nfvPPA

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
48
Q

Mitkä aivoalueet ohjaavat pääasiassa praktisia toimintoja?

A

vasemman aivopuoliskon kortikaaliset ja subkortikaaliset alueet

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
49
Q

Millä aivoalueilla vaurioita voi esiintyä apraksioissa?

A

Kaikilla aivolohkoilla

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
50
Q

Minkä tyyppinen vaurio lisää apraksian todennäköisyyttä ja vaikeutta?

A

aivokurelta subkortikaalisiin rakenteisiin ulottuva vaurio

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
51
Q

Pieni vaurio tällä alueella voi aiheuttaa selvän apraksian

A

Periventrikulaarinen valkea aine

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
52
Q

Periventrikulaarinen

A

aivokammioiden ympärillä oleva alue

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
53
Q

Mikä alue säätelee yksittäisten lihasten toimintaa?

A

Motorinen aivokuori

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
54
Q

Mikä alue säätelee usean lihaksen toimintaa vaativia suoritteita?

A

Premotorinen aivokuori

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
55
Q

Missä säilytetään tietoa opituista liikesarjoista

A

Premotorisella aivokuorella

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
56
Q

Mikä sijaitsee premotorisen aivokuoren etupuolella?

A

Supplementaarinen motorinen aivokuori

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
57
Q

Mikä on tyvitumakkeiden tehtävä tahdonalaisten liikkeiden säätelyssä?

A

Muokkaa raajojen liikkeistä tarpeeseen sopivia

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
58
Q

Mitkä ovat keskeisimmät tahdonalaisen liikkeideen säätelyyn osallistuvat aivoalueet?

A

a) primaarinen motorinen alue
b) premotorinen alue
c) etuotsalohkot
d) tyvitumakkeet
e) pikkuaivot

How well did you know this?
1
Not at all
2
3
4
5
Perfectly
59
Q

Mitkä aivoalueet osallistuvat liikekäskyjen sujuvaan toteuttamiseen?

A

primaarinen motorinen ja premotorinen alue

60
Q

Mitkä aivoalueet ovat keskeisiä liikkeiden aloittamisessa ja kontrolloinnissa?

A

a) etuotsalohkot
b) tyvitumakkeet
c) pikkuaivot

61
Q

Mikä aivoalue ohjaa erityisesti työkalujen ja esineiden käyttöä?

A

Päälakilohkot

62
Q

Minkälainen on käsitejärjestelmän häiriön neuroanatomia?

A

Rajoittunee vasemmanpuoleisiin vaurioihin

63
Q

Mikä on vasemman aivopuoliskon tehtävät tahdonalaisissa liikkeissä?

A
  1. työkalujen ja objektien käyttöliikkeet
  2. merkityksetttömien eleiden ja käden asennon matkiminen
  3. liikkeiden sarjoittaminen
  4. sarjojen oika-aikaisuus
64
Q

Mikä on oikean aivopuoliskon tehtävät tahdonalaisissa liikkeissä?

A

raajojen tarkka käyttö tilassa

65
Q

Miten halvausperäiset oireet yleensä esiintyvät?

A

Vaurioalueen vastakkaisella puolella

66
Q

Miten halvausperäiset oireet voidaan erottaa ideomotorisesta ja ideationaalisesta apraksiasta?

A

Apraksiat voivat esiintyä myös vauriopuolella

67
Q

Minkä järjestelmien aktivaatiota esineiden tuynnistaminen ja erityisesti niiden käyttöön suuntautuva havainnointi edellyttää?

A

a) okkipitotemporaalisen = ventraalisen visuaalisen järjestelmän
b) okkipitoparietaalisen = dorsaalisen visuaalisen järjestelmän aktivaatiota

68
Q

Mihin aivoalueelle asti praksis ulottuu?

A

Takaraivolohkoon asti

69
Q

Missä kädellä tarttumista ja tavoittelua sekä yläraajan asentoa ja raajan sijaintia koskeva prosessointi tapahtuu?

A

päälaki- ja otsalohkojen välille eriytyneissä (samanaikaisesti aktivoituvissa) sensomotorisissa hermoratapiireissä

70
Q

Mihin päälaki- ja otsalohkon välille eritytyneissä sensomotorisissa hermoratapiireissä oleva vaurio johtaa?

A

johtavat liikkeiden asento- ja ajoitusvirheisiin sekä spatiaaliseen epätarkkuuteen

71
Q

Mitkä aivoalueet osallistuvat automatisoituneen sarjan tuottamiseen?

A
  1. supplementaarinen motorinen aivokuori
  2. primaarinen sensomotorinen aivokuori
  3. putamenin keski- ja takaosat
  4. pikkuaivot
72
Q

Mitkä aivoalueet osallistuvat vaativamman sarja tuottamiseen?

A
  1. prefrontaalinen aivokuori
  2. premotorinen aivokuori
  3. takaparietaalinen aivokuori
  4. putamenin keskiosa
73
Q

Minkälainen on liikesarjojen oikean ajoituksen ja rytmityksen neuroanatomia?

A

Neuroanatomia painottuu liki samoille alueille kuin vaativien sarjojen tuottaminen, mutta vasemman aivokuoren ja päälakilohkon alaosien merkitys korostuu

74
Q

Missä vaurioalue sijaitsee todennäköisimmin ideationaalisessa apraksiassa?

A

Vasemman aivopuoliskon parietaalisten tai frontaalisten assosiaatioalueilla
Voivat rajoittua aivokuoreen tai yltää syvempiin rakenteisiin

75
Q

Missä vaurioalue sijaitsee todennäköisimmin ideomotorisessa apraksiassa?

A

a) Keskimmäisen otsalohkopoimun ja parietaalilohkon yläosan hermoverkoissa
b) periventrikulaarisessa valkeassa aineessa
c) frontostriataalisissa radoissa
(tyvitumakkeiden ja talamuksen vaurioita voidaan myös todeta, mutta ei riitä yksinään aiheuttamaan)

76
Q

Frontostriataalinen rata

A

Yhdistää otsalohkon ja striatumin

77
Q

Minkälaisia oireita premotoristen ja supplementaaristen motoristen aivokuoren alueiden vauriot voivat aiheuttaa?

A

Voivat aiheuttaa apraksiaa, mutta ei riitä yleensä yksinään sitä aiheuttamaan

78
Q

Intraparietaaliuurre

A

keskimmäinen otsalohkopoimu

79
Q

Missä supramarginaalinen poimu sijaitsee?

A

sijaitsee päälakilohkon yläosassa

80
Q

Mitkä 4 asiaa pitää selvittää kun arvioidaan apraksioita?

A
  1. miten potilas osaa jäljitellä ja tunnistaa eleitä ja ilmeitä
  2. miten potilas oppii liikesarjoja
  3. miten potilas valitsee ja käyttää esineitä
  4. miten potilas pystyy esittämään pantomiimina esineiden käyttöä
81
Q

Mitkä häiriöt on suljettava pois kun arvioidaan apraksioita?

A
  1. puheen ymmärtämisen vaikeudet
  2. muistin vaikeudet
  3. motoriikan häiriöt
  4. tuntoaisitin häiriöt
82
Q

Miten voidaan arvioida lieväoireisia apraksioita

A

Keskustelulla

83
Q

Miten väsymys vaikuttaa apraksioiden arviointiin?

A

Viitteitä apraksiasta voidaan saada paremmin näkyviin toisin kuin yleisesti neuropsykologisissa tutkimuksissa

84
Q

Miten väsymys vaikuttaa apraksiaan?

A

voimistaa oireita

85
Q

Minkälaisia tehtävätyyppejä käytetään apraksioiden arviointiin?

A
  1. Pantomiimin tuottaminen
  2. Imitointi
  3. Esineiden käyttö
  4. Eleiden ja patnomiimin tunnistaminen
  5. Sarjoittaminen
86
Q

Mikä apraksioita arvioitaessa sensitiivisin tehtävätyyppi?

A

Pantomiimin tuottaminen

87
Q

Minkälaisia pisteytystapoja käytetään apraksioiden tehtävätyyppien arvioimiseen?

A
  1. kolmiportainen: Normaali, Tunnistettava, Epäonnistunut suoritus
  2. neliportainen: Virheetön, Epätarkka, Heikko, Epäonnistunut suoritus
88
Q

Minkälaisesta apraksiasta on kyse kun spatiaalinen tarkkuus ja suoritusrytmi ovat heikentyneet tehtävässä?

A

ideomotorinen apraksia

Liike voi olla liian pientä/laajaa, haparoivaa tai asennot vääriä

89
Q

Minkälaisesta apraksiasta on kyse kun tehtävässä esiintyy esineiden käytön sisältövirheitä?

A

Ideationaalinen apraksia

Väärä ote tai väärä liike esineellä tyypillisiä ja sarjoituksessa voi esiintyä virheitä

90
Q

Monellako potilaalla ilmenee spontaania toipumista AVH:n aiheuttamasta apraksiasta?

A

1/3

91
Q

Milloin spontaani palautuminen on nopeinta?

A

Ensimmäisen 3kk aikana

92
Q

Miten kauan spontaani palautuminen voi olla mahdollista?

A

2 vuotta

93
Q

Mikä parantaa ennustetta AVH:n aiheuttamalle apraksialle?

A

a) Naissukupuoli
b) Nuori ikä
c) vasen- tai molempikätisyys

94
Q

Onko totta, että apraksian kuntoutuksen sisällön vaikuttavuudesta on saatu näyttöä?

A

On saatu näyttöä

95
Q

Mitä apraksian kuntoutus tulee sisältää?

A

1) perustoimintojen harjoittelua
2) erilaisten strategioiden läpikäyntiä (oman toiminnan ohjaaminen puheella)
3) kompensaatiokeinojen opettamista

96
Q

Mihin apraksian kuntoutuksen toimet tulee kohdentaa?

A

jokapäiväisen toimintakyvyn parantamiseen

97
Q

Motorinen neglect-oire

A

Toispuoleinen raajojen liikehäiriö, jossa vaurion vastakkaisen raajan spontaanit liikkeet jäävät pois

98
Q

Mistä motorinen neglect-oire johtuu?

A

Havaitsemisen ongelmasta

99
Q

Mistä motorinen neglect-oire ei johdu?

A

lihasvoiman tai koordinaation puutteesta

100
Q

Tarttuminen

A

Potilas tarttuu tahattomasti jommallakummalla kädellä ympäröiviin esineisiin (ei hallittavissa)

101
Q

Vieraan käden syndrooma

A

vastaava kuin tarttuminen, mutta käsi elää omaa elämäänsä

102
Q

Perseverointi

A

juuttuminen toimintoihin, perustellaan heikosti ja syytetään usein kysyjää

103
Q

Akatisia

A

Potilas pyrkii helpottamaan epänormaalia tai epämiellyttäviä kehontuntemuksiaan jatkuvalla vartalon tai raajojen liikuttamisella

104
Q

Akinesia

A

1) Liikkeen aloittamisen hitaus

2) spontaanin liikehdinnän vähentyminen

105
Q

Ataksia

A

liikkeiden, esimerkiksi kävelyn, haparoivuus lihaskoordinaation seurauksena

106
Q

Bradykinesia

A

Liikkeen hitaus

107
Q

Dyskinesia

A

Liikkeen häiriö

108
Q

Dystonia

A

Tahattomien lihassupistusten aiheuttama kiertävä ja toistuva liike tai epänormaali asento

109
Q

Klooninen dystonia

A

Lyhytkestoinen dystonia

110
Q

Tooninen dystonia

A

Pitkäkestoinen dystonia

111
Q

Halvaus

A

Lihaksen tai lihasryhmän toiminnan heikentyminen, jonka taustalla on vaurio motorisissa hermoradoissa, lihaksessa tai hermon ja lihaksen välisessä liitoksessa

112
Q

Hemiballismi

A

Toispuoleiset laaja-alaiset raajojen ja vartalon yhtäkkiset liikkeet

113
Q

Biballismi

A

Molemminpuoleisia yhtäkkisiä liikkeitä

114
Q

Monoballismi

A

Yhden raajan yhtäkkisiä liikkeitä

115
Q

Hyperkinesia

A

Liiallinen tai lisääntynyt liike

116
Q

Hypokinesia

A

Vähentynyt liike

117
Q

Korea

A

Nopeita, epärytmisiä, laajuudeltaan pieniä liikkeitä, jotka painottuvat raajojen kärkiosiin ja kasvoihin

118
Q

Myoklonus

A

Yhden tai useamman lihasryhmän äkillinen lyhyt supistus

119
Q

Rigiditeetti

A

Lisääntynyt lihasjänteys passiivisen liikkeen aikana, ei liity heijasteiden kiihtymistä

120
Q

Spasmi

A

Lihaskouristus

121
Q

Spastisuus

A

Lihasjäykkyys, liittyy heijasteiden kiihtymistä

122
Q

Tic-oire

A

Toistuvia epärytmisiä liikkeitä ja stereotyyppisiä liikkeitä tai ääntelyä (motorinen vs vokaalinen).
Tahattomia pakkoliikkeitä, joita potilaan on mahdollista hillitä hetkellisesti

123
Q

Vapina

A

Rytminen samassa taajuudessa toistuva liike raajoissa, vartalossa tai pään alueella

124
Q

Aktiovapina

A

Liittyy lihassupistukseen ja ilmenee joko staattisessa asennossa tai liikkeen aikana
Voi liittyä tarkkarajaisesti johonkin toimintaan

125
Q

Kohdennusvapina

A

Ilmenee raajassa tiettyyn kohteeseen tähtäävässä toiminnassa ja laajenee kohdetta lähestyttäessä

126
Q

Lepovapina

A

esintyy lihasten ollessa aktivoimattomina

127
Q

Florida Apraxia Screening Test -revised (FAST-R)

A

esineiden käyttö ja merkitykselliset eleet (sanallinen)

128
Q

Florida Apraxia Battery-extended and revised Sydney (FABERS)

A

1) pantomiimin tunnistus ja erottelu
2)esineen valinta
3)esinepantomiimi
4)eleiden tuottaminen ja jäljittely
(sanallinen/visuaalinen)

129
Q

Test for Apraxia

A

Esinepantomiimi
Esineiden käyttö
Kasvojen ja käsien eleiden jäljittely
(sanallinen/visuaalinen)

130
Q

Western Aphasia Battery (WAB)

A

Merkitykselliset eleet
Esineiden käyttö
Esinepantomiimi
(Sanallinen)

131
Q

Test for Upper Limb Apraxia (TULIA)

A

Esinepantomiimi
Eleiden tuottaminen ja jäljittely
(sanallinen/visuaalinen)

132
Q

Upper and Lower Face Apraxia tests

A

Kasvon ilmeiden ja liikkeiden jäljittely

133
Q

Lurian neuropsykologinen tutkimus

A
  1. Käsien, sormien ja kasvon liikkeiden tuottaminen ja jäljittely
  2. Liikesarjat
  3. Piirtäminen
  4. Esineiden käyttö
  5. Esinepantomiimi
  6. Eleiden tuottaminen
134
Q

Sorminaputuskoe

A

Antaa tietoa käden hienomotoriikasta
Tehdään potilaalle ennen apraksian tutkimusta, jolla varmistetaan, että potilaalle ei ole motoriikan ja tuntoaistin äiriötä
Pidetään riittävän yksinkertaisena apraksiapotilaiden suorittamiseksi

135
Q

Onko totta, että apraksian arvioinnissa arvioidaan vain aiemmin opittujen toimintoja ja eleitä?

A

Ei, arvioidaan myös uusien ja merkityksettömien toimintojen oppimista

136
Q

Mitä jäljittely edellyttää?

A

Peilisolujen aktivaatiota

137
Q

Minkälaisten häiriöiden yhteydessä kineettinen apraksia ilmenee selkeimmin?

A

Molemminpuoleisen premotorisen aivokuoren vaurion yhteydessä
Käytännössä sitä aiheuttavat etenevät aivosairaudet kuten Pickin tauti ja kortikobasaalinen rappeuma

138
Q

Kumman aivopuoliskon vauriosta kasvoapraksia yleensä seuraa?

A

Molemmista, mutta vasemmanpuoleisissa vauriossa on pysyvämpi ja vaikeampaa

139
Q

Onko totta että liikesarjojen tuottamiseen osallistuvat samat aivoalueet riippumatta liikkeestä?

A

Ei, eri aivoalueet sen mukaan, onko kyse automaattisesta, yliopitusta vai uudesta ja monimutkaisesta, tarkkaavuutta ja työmuistia vaativista sarjasta.

140
Q

Apraksian kineettinen muoto ei voida erottaa halvausoireistosta koska…

A

kineettinen muoto rajoittuu vastakkaiselle puolelle samoin kuten halvaus

141
Q

Dysartria

A

Puhelihasten häiriö, ei ole sama asia kuin verbaalinen apraksia

142
Q

Pukemisapraksia

A

Usein vuodeosastotyössä, ongelmat invalidisoivia, ei pidetä varsinaisena häiriönä

143
Q

Miksi pukemisapraksiaa ei pidetä varsinaisena häiriönä?

A

Aiheutuu useimmiten kehon ja raajojen tunnistamisen vaikeudesta ja sensomotorisista rajoitteista

144
Q

Onko totta, että verbaalinen apraksia on usein osa Brocan afasiaa?

A

On totta

145
Q

Onko totta, että laaja kortikaalinen tuho ei voi aiheuttaa vaikeaa afaattista oireista mutta voi aiheuttaa apraksiaa?

A

Ei, laaja kortikaalinen tuo voi aiheuttaa afasiaa mutta ei apraksiaa

flashcards (7 decks)

Brainscape helps you reach your goals faster, through stronger study habits.
© 2024 Bold Learning Solutions. Terms and Conditions