Hyvönen ym. Flashcards
Mitä Hyvönen ym. tutki?
Luontoaltistusten ja aktiviteettityyppien vaikutusta hyvinvointiin
Mikä oli Hyvösen ym. tutkimuksen tarkoitus?
1) löytää heterogeenisiä profiileja, jotka ovat sisäisesti homogeenisia
2) ymmärtää millaiset työntekijät voisivat hyötyä luontoaltistuksesta eniten
3) millaiset tekijät ovat yhteydessä luontoaktiviteetteihin ja -altistuksiin
Miten Hyvösen ym. tutkimus eroaa aiemmasta tutkimuksesta?
Työnhyvinvointia mitattiin työuupumuksen ja työn imun kautta
Työuupumusta mittaavat tekijät
uupumusasteinen väsymys, kyynisyys sekä heikentynyt ammatillinen identiteetti
Työnimua mittaavat tekijät
tarmokkuus, omistautuneisuus ja uppoutuminen
ART
Tarkkaavaisuuden ja palautumisen teoria
SRT
Stressistä palautumisen teoria
Minkälaisia vaikutuksia on aiemmissa tutkimuksissa havaittu luontoympäristöllä olevan työntekijän hyvinvointiin?
1) lisää eloisuutta
2) myönteisiä vaikutuksia stressistä palautumiseen
3) lisää tunteiden säätelyä
4) edistää positiivisia tunnetiloja
Mitkä prosessit palautuvat luonnossa ART:n mukaan?
Kognitiiviset prosessit, erityisesti kohdennetun tarkkaavaisuuden palautuminen
Miten luonnossa oleminen vaikuttaa SRT:n mukaan?
Autonomisen hermoston välityksellä: lihasten jännittyneisyys vähenee, verenpaine ja syke laskee, syljen kortisolipitoisuus laskee –> rentoutuminen ja positiivinen mieliala
Minkälaisia vaikutuksia fyysisellä aktiivisuudella on hyvinvoinnille aiemman tutkimuksen mukaan?
1) Luonto voi lisätä fyysiseen aktiivisuuteen ja liiikuntaan liittyviä hyötyjä
2) Saa aikaan syvällisempää reflektiota
3) voidaan vaikuttaa työntekijän itsesäätelyyn
Kuka kehitteli ART:n ja milloin?
Kaplan ja Kaplan (1980)
Mitä kohdennetun tarkkaavuuden avulla tehdään?
järjestetään ärsykkeitä
Mitä tapahtuu, kun kyky kohdennettuun tarkkaavaisuuteen väsyy?
Suoriutuminen ja jaksaminen heikkenee
Miten palautuminen tapahtuu ART:n mukaan?
Palauttavien ympäristötekijöiden avulla
Mitkä ovat palauttavat ympäristötekijät?
1) luontoelementit, jotka saavat aikaan innostuksen ja hurmoksen tunteita
2) hetkestä irtautumisen tunne
3) määrä, jolla ympäristö mahdollistaa yksilön kiinnittymisen ympäristöönsä
4) ympäristön ja yksilön yhteensopivuus
Millaisa ovat ne luontoelementit, jotka saavat aikaan innostuksen ja hurmoksen tunteita?
Sellaisia, joihin voi kiinnittää huomio vaivaamattomasti
Mitä tarkoitetaan määrällä, jolla ympäristö mahdollistaa yksilön kiinnittymisen ympäristöönsä?
Ympäristön elementit tarjoavat tunteen siitä, että oma elinympäristö on itselle avoinna
Mitä tarkoitetaan ympäristön ja yksilön yhteensopivuudella?
ympäristön elementtien yhteensopivuus henkilön preferenssien kanssa
Minkälaisia luontoympäristössä tapahtuvia muutoksia SRT selittää?
fyysisiä ja emotionaalisia
Luontoympäristö voi verrattuna kaupunkiympäristöön…
nopeuttaa palautumista
Autonomisen hermoston tehtävä?
Osallistuu elintoimintojen ja lihasten sätelyyn, kuten verenpaineen, vireystilan, ruoansulatuksen ja lihasten säätelyyn
Kortisoli
Stressihormoni, rasitus lisää tuotantoa
Minkälaisia muutoksia luontoympäristö voi saada aikaan autonomisessa hermostossa?
- lihasten jännittyneisyyden väheneminen
- syljen kortisolipitoisuuden lasku
- verenpaineen lasku
- sydämen sykkeen lasku
Onko totta, että luontoympäristön palautumisen vaikutukset on huomattu vain huonovointisilla työntekijöillä?
Ei, luontoympäristön palauttavuus myös terveille henkilöille
Minkälaisia hyötyjä 15 min kävely puistossa 2 viikon ajan sai aikaan?
1) jokaisen tauon jälkeen vähemmän väsymystä, alentunut verenpaine ja enemmän eloisuutta
2) päivän päättteeksi osoittivat verrattuna ei lounasaikana liikkuviin
a) vähentynyttä stressiä ja väsymystä
b) parempaa keskittymiskykyä
Minkälaisia tuloksia ollaan saatu erilaisten ulkoiluaktiviteettien yhteyttä hyvinvointiin?
Ristiriitaisia tuloksia mutta jotkut osoittavat, että luonnon hyvinvointivaikutukset eivät ole yhteydessä aktiviteetin tapana, intensiiteettin tai pituuteen
Minkälaisia tuloksia havaittiin Korpela ym. (2017) pitkittäistutkimuksessa?
fyysinen liikunta luonnossa tehokkaampaa kuin joku muu vähemmän intensiivisempi aktiviteetti, kuten puutarhatyöt
Kuitenkin, ne jotka viettävät aikaa enemmän luonnossa osallistuvat yleensä monipuolisemmin erilaisiin aktiviteetteihin kun ne, jotka vierailevat luonnossa epäsäännöllisesti
Mitä tarkoittaa henkilökeskeinen lähestymistapa Hyvösen ym. tutkimuksessa?
Jokainen henkilö nähdään yksilönä, joten hypoteesia profiilien määrästrä ei asetettu
Millä työhyvinvointia mitattiin?
Työnimun ja työuupumuksen kautta
Mitkä olivat hypoteesit Hyvösen ym. tutkimuksessa?
H1: Löydetään erilaisia luontoaltistuksen ja ulkoiluaktiviteettien profiileja
H2: Ne, jotka osoittavat matalampaa luontoaltistusta ja yksipuolisempia ulkoiluaktiviteetteja osoittavat huonompaa työhyvinvointia
H3: Ne, jotka osoittavan enemmän luontoaltistusta ja monipuolisempia ulkoiluaktiviteetteja osoittavat korkeampaa työnhyvinvointia
Mikä aiheuttaa työuupumusta?
Pitkittynyt stressi
Uupumusasteinen väsymys
Emotionaalisten ja fyysisten voimavarojen ehtyminen työn seurauksena
Mikä on työuupumuksen ydinkomponentti?
Uupumusasteinen väsymys
Kyynisyys
negatiivinen/etäinen asenne työskentelyä kohtaan, jota voi kuvata toimimattomat coping-keinot joiden kautta yksilö irrottautuu työstä
Heikentynyt ammatillinen identiteetti
Kyvyttömyyden ja tehottomuuden tunteet sosiaalisiin ja ei-sosiaalisiin työn tekijöihin
Tarmokkuus
korkea energia ja henkinen resilienssi työtä kohtaan
Omistautuminen
viitataan työntekijöiden ylpeyden tunteisiin, merkityksellisyyden kokemuksiin ja innokkuuteen
Työhön uppotuminen
Täyttä keskittyneisyyttä ja uppoutuneisuutta työhön ja ajan tajun menettäminen hetkellisesti, ikään kuin flow-tilan löytäminen
Millä tavoin tiedonkeruu toteutettiin Hyvösen ym. tutkimuksessa?
Verkkokyselyllä
Monellekko linkki tutkimukseen lähetettiin?
3260
Mikä oli vastausprosentti Hyvösen ym. tutkimuksessa?
24%
Mikä oli lopullinen otoskoko Hyvösen ym. tutkimuksessa?
783
Moni osallistujista oli naisia Hyvösen ym. tutkimuksessa?
78%
Moni osallistujista oli omia lapsia Hyvösen ym. tutkimuksessa?
65%
Moni osallistujista oli korkeakoulutus Hyvösen ym. tutkimuksessa?
56% –> yliedustus!
Miten luontoaltistusten määrää mitattiin?
2 kysymyksellä työ ja vapaa-aikana arvioidulla altistusten määrällä
Arvioitiin erikseen kesä- ja talviaikaan
Miten ulkoiluaktiviteettien märää/monipuolisuutta mitattiin?
1 kysymyksellä
Miten tavallisesti vietät aikaa luonnossa
16 vastausvaihtoehtoa (Kyllä/Ei)
Miten työimua mitattiin?
Utrecht Work Engagement Scale (UWES-9)
Miten työuupumusta mitattiin?
Bergen Burnout Inventory (BBI-9)
Mitkä olivat kolme kovariaattikategoriaa Hyvösen ym. tutkimuksessa?
1) demografiset muuttujat
2) työhön liittyvät muuttujat
3) luontoon liittyvät muuttujat
Mitä demografisia muuttujia mitattiin Hyvösen ym. tutkimuksessa?
ikä
sukupuoli
koulutus
onko lapsia?
Mitä työhön liittyviä kovariaatteja mitattiin Hyvösen ym. tutkimuksessa?
päivätyö säännöllinen työaika toimistotyö esinhenkilöasema ERI-kysely
ERI kysely
Effort-Reward Imbalance Scale
ponnisteluiden ja palkkioiden epäsuhdan kysely
Mitä luontoon liittyviä kovariaatteja mitattiin Hyvösen ym. tutkimuksessa?
1) luontovierailujen kesto kesällä ja talvella
2) etäisyys lähimmästä luonto/viheralueesta kotoa
3) työmatkan luonto-osuuden pituus
Millä analyysillä profiilien muodostus tehtiin?
Latentti profiili analyysilla (LPA)
Millainen malli täytti parhaiten tilastolliset kriteerit?
5 profiilin malli
Mitä kriteerejä oli LPA:ssa?
1) mahdollisimman alhainen BIC arvo
2) konvergenssi
3) entropia arvo mahdollisimman lähellä 1
4) arvioitu merkityksellisyys
Millä muuttujien välisiä yhteyksiä tarkasteltiin?
Pearsonin korrelaatiokertoimilla
Millä testeillä kovaariaatteja profiileissa vertailtiin?
t- ja Khii-testillä
Mitä tarkasteltiin ANCOVAlla Hyvösen ym. tutkimuksessa?
Profiilien yhteyttä työnhyvinvoinnin kuvaajiin eli työuupumuksen kolmen ulottuvuuteen ja työn imun kolmeen ulottuvuuteen
Luontoaltistusten määrä korreloi…
positiivisesti TYÖNIMUN: 1) tarmokkuuden 2)uppoutuneisuuteen 3)omistautuneisuuteen
Etäisyys luontoon korreloi…
negatiivisesti TYÖNIMUN 1)tarmokkuus 2)uppoutuneisuus 3)omistautuneisuus
Aika talvella luonnossa korreloi…
positiivisesti
TYÖNIMUN
1)tarmokkuus
2)uppoutuminen
Luontoaltistusten määrä työmatkoilla korreloi…
positiivisesti
TYÖNIMUN
1)tarmokkuus
2)uppoutuneisuus
Luontoaltistusten määrä työaikana…
positiivisesti
TYÖNIMUN
1) omistautuneisuus
ja
negatiivisesti
TYÖUUPUMUS
1) vähäisempi kyynisyys
Mihin profiiliin muita profiileja verrattiin?
Profiili 5
Mikä ero oli Profiili 1 verrattuna Profiili 5?
Työnimu: enemmän tarmokkuutta, omistautuneisuutta ja uppoutumista korkean altistuksen profiilissa
Työuupumus: vähemmän kyynisyyttä ja ammatillisen itsetunnon heikentymistä
Miten Profiili 2 ja Profiili 3 erosivat Profiilista 5?
Työnimu: enemmän tarmokkuutta ja omistautuneisuutta
Miten Profiili 4 erosi Profiilista 5?
Työnimu: enemmän omistautuneisuutta
Mitä voitiin päätellä Hyvösen ym. tutkimuksesta?
1) Profiilit 1-3 suotuisia profiileja
2) erityisesti tavallista toimistotyötä tekevät työntekijät voisivat erityisesti hyötyä työaikana tapahtuvasta luontoaltistuksesta
3) Yhteys profiilien ja työuupumuksen välillä ei niin merkittävää
4) Työaikana tapahtuvat altistukset eivält välttämättä ole suoraan yhteydessä hyvinvointiin
5) Yksilön omien valintojen lisäksi etäisyydellä luontoon on merkitystä uontoaltistusten määrän suhteen
Kuinka moni otoksesta kuului suotuisiin profiileihin?
68%
Missä profiilissa raportoitiin vähemmän kyynisyyttä ja ammatillisen itsetunnon heikentymistä verrattuna matalan altistuksen ryhmään?
Profiilissa 1
Oliko korkean altistuksen ja keskimääräisen altistuksen ryhmissä paljon vai vähän luontoaltistusta?
Vähän –> siksi outoa, että profiilissa 1 ne olivat yhteydessä vähäisempään ammatillisen itsetunnon heikentymiseen ja kyynisyyteen
Mitkä olivat Hyvösen ym. tutkimuksen heikkoudet?
- Poikittaistutkimus
- Naisten yliedustus
- Tiedonkeruu: itsearviointi (subjektiivisuus)
- Matala vastausprosentti –> vinoumaa?
Onko totta, että Hyvösen ym. tutkimustuloksien perusteella voidaan tehdä syy-seuraus oletuksia?
Ei.
Miten Hyvösen ym. tutkimuksen tulokset vertaantuvat ART ja SRT teorioihin?
Tutkimustulokset antavat laajemman kuvan luontotekijöiden vaikutuksesta yleisemmällä tasolla verrattuna SRT ja ART esittämiin luonnon aikaansaamiin kognitiivisesta kuormittumisesta ja palautumisen teorioihin (vaikutukset lyhytaikaisempia)
Miten tutkimustulokset Hyvösen ym. tutkimuksessa suhteutuivat asetettuihin hypoteeseihin?
H1: hypoteesi toteutui, erilaisia profiileja oli löydettävissä
H2: hypoteesi toteutui, alhaisempaa altistusta ja yksipuolisempia ulkoiluaktiviteetteja raportoineet ryhmät raportoivat myös huonompaa työhyvinvointia –> vähäisen altistumisen ryhmässä heikoin työhyvinvointi
H3: hypoteesi toteutui osittain, 2 ja 3 ryhmässä työhyvinvointi sama vaikka ulkoiluaktiviteetit yksipuolisemmat 3. ryhmässä
Miten Hyvösen ym. tutkimustulokset suhteutuivat aiempaan tutkimukseen?
Useammat luontovierailut yhteydessä tarmokkuuteen ja omistautuneisuuteen –> linjassa ART ja SRT kanssa
Profiilissa 1 työaikana luontoympäristössä vierailu korkeinta ja työhyvinvointi paras –> voi olla ett useammin altistuminen töissä on yhteydessä parempaan työhyvinvointiin (vertaa puistokävelytutkimus). Toisaalta keskimääräisessä ryhmässä oli enemmän työajan luontovierailuja mutta ainoastaan korkeampi omistautuminen. Tutkijat pohtivat, että työajalla luonto ei tuo niin vahvaa kokemusta poissa olemisesta (SRT-teorian yksi komponentti)
Minkälaisia johtopäätöksiä tehtiin Hyvösen ym. tutkimuksessa?
- Mahdollisuudet luontoaltistukseen työssä ja vapaa-ajalla voivat olla yhteydessä tarmokkuuteen ja omistautuneisuuteen sekä kyynisyyteen ja alhaisempaan ammatillisen itsetunnon heikkenemiseen
- Linjassa ART ja SRT kanssa: mutta luontoaltistuksen vaikutuksen ulottuvat laajemmalle kuin vain lyhytaikaisen palautumisen ja elpymisen tasolle
- Ympäristösuunnitelun merkitys-alhaisemman luontoaltistuksen profiilissa pisin välimatka luontoon ja myös alhaisimmaksi koettu työhyvinvointi
Missä profiilissa luontovierailut vapaa-ajalla oli suurin?
Korkean altistuksen ryhmässä
Missä profiilissa luontovierailut oli talvella pienin?
Matalan altistuksen ryhmässä
Missä profiilissa luontovierailut töissä oli suurin?
Korkean altistuksen ryhmässä
Missä ryhmässä luontovierailujen määrä töissä oli toiseksi suurin?
Keskimääräisen altistuksen ryhmässä
Missä ryhmissä oli yhtä paljon luontovierailuja työajalla?
Profiileissa 2, 3 ja 5
Minkälaisia ulkoiluaktiviteetteja Profiilissa 1 oli?
Oleminen, maisemista ja luonnosta nauttiminen, käveleminen ja marjastus
Missä ryhmässä ulkoiluaktiviteetit olivat monipuolisimmat?
Profiilissa 2
Minkälaisia ulkoiluaktiviteetteja Profiilissa 3 oli?
Maisemista ja luonnosta nauttiminen ja kävely/juoksu
Minkälaisia ulkoiluaktiviteetteja Profiilissa 4 ja 5 oli?
Maisemista ja luonnosta nauttiminen, rentoutuminen ja kävely/juoksu
Mitkä demografiset muuttujat olivat yliedustettuina profiilissa 1?
Ei päivätyö
Ei korkeakoulututkintoa
Muu kuin toimistotyö
Mitkä demografiset muuttujat olivat yliedustettuina profiilissa 2?
Oli omia lapsia
Säännöllinen toimistötyö päiväsaikaan
Mitkä demografiset muuttujat olivat yliedustettuina profiilissa 3?
Säännöllinen päivätyö
Mitkä demografiset muuttujat olivat yliedustettuina profiilissa 4?
Naiset
Ei esihenkilöasemassa olevat
Ei säännöllinen päivätyö
Muu kuin toimistotyö
Mitkä demografiset muuttujat olivat yliedustettuina profiilissa 5?
miehet
Missä ryhmässä työmatkan luonto-osuus oli pidempi kuin yksipuolisessa altistuksessa?
Profiilissa 2
Missä profiilissa luontovierailun kersto oli talvella pidempi verrattuna profiileihin 3 ja 5?
Profiilissa 2
Missä profiilissa oli pisin etäisyys luontoon kotoa?
Profiilissa 5
Missä profiilissa työmatkan luonto-osuuden pituus oli lyhyempi verrattuna profiileihin 1,2 ja 4
Profiilissa 5